prev
next
Helsingin Sanomissa oli joskus kauan sitten kerrottu samassa uutisessa sekä Perussuomalaisista, että jostain puolueen tekemästä kaaviosta, mikä saattoi saada monet lukijat pysähtämään miettimään sitä kummallisuutta, että voiko Perussuomalaisista ja kaavioista edes puhua saman päivän aikana, sillä kaaviohan on jotain, joka edustanee mm. ajattelun jäsentyneisyyttä ja pyrkimystä viestiä selkeästi. Oletetun useimmat tai ainakin monet Perussuomalaiset valtuutetut kunnissa ovat edelleen sellaisia, että koherenttius heidän ajattelussaan voi käydä hajoilemaan, jos he erkaantuvat liiaksi sellaisista aiheista, jotka edustivat Perussuomalaisuutta vaikkapa kymmenisen vuotta sitten. Riittämiin sellaisia toisteltuaan ovat jotkut Perussuomalaiset huomanneet, että sitähän voisi perustaa kavereiden kanssa vaikka podcastin, jossa voi sitten kerralla jutustella tunnin tai pari samoista aiheista.
Vähemmälle huomiolla oletetun tarkoituksellisesti jättäytynyt Perussuomalaisten Sakari Puiston tavataan uutisissa mainita käyneen opiskelemassa Cambridgen yliopistossa, mikä jo sinänsä tehnee hänestä monelle "laadukkaasti monista asioista tietävän", koska Cambridgen yliopisto. On siis filosofian tohtori fysiikan alalta.
Eduskuntapuheidensa osalta hänen kuunneltavuuden arviointiaan vaikeuttaa se, että useat sellaisista ovat esittelypuheenvuoroja, jotka alkavatkin sanoilla kuten "Esittelen tällä kertaa talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön..", hän kun oli talousvaliokunnan puheenjohtaja siihen asti kunnes ryhtyi ennalta sovitusti elinkeinoministeriksi kesäkuussa 2025. Omina muina puheenvuoroinaan hän sivuaa mielekkäästi aiheita kuten bisnesetiikka, kvanttitietokone, kilpailukyky, lohkoketjut, teknologia-ala, tekoäly, puolijohteet, huippuinnovaatiot ym., mutta ei kovin monesti.
Kaiken kaikkiaan Sakari Puistolla on ollut vaalikausikohtaisella tarkastelujaksolla yhteensä 25 (2023) ja 51 (2024) puheenvuoroa, joista tässä yhteydessä on ollut lähtökohtaisena tarkoituksena huomioida vain niitä edellä mainittuihin liittyviä. Laboren sivulla olevan henkilöesittelyn mukaan (löytynyt suht ensimmäisten nettihakutulosten joukosta) häntä voisi luonnehtia seuraavanlaisesti:
"Puiston katsotaan kuuluvan nykyisen eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon aatteellisiin kumppaneihin, ja Puisto saikin pian tämän jälkeen kutsun tulla töihin perussuomalaisten puoluetoimistolle. Puolueen poliittisena suunnittelijana Puisto työskenteli Halla-ahon oikeana kätenä ja oli yksi perussuomalaisten tärkeimmistä taustavaikuttajista. Hän on ollut esimerkiksi perussuomalaisten edustajana hallitusneuvotteluissa."
Niihin talousvaliokunnan mietintöihin, joita Sakari Puisto on sen puheenjohtajan roolissa käynyt läpi eduskunnan täysistunnoissa, on muina keskustelijoina osallistunut 5, 5, 1, 1, 0, 0, 1 ja 1 eri puhujaa, mille ei tässä yhteydessä annettane sen enempää merkitysarvoa kuin se, että näiden esittelypuheenvuorojen sisällön ja otsikon täsmätessä varsin hyvin edellä mainittuihin aiheisiin, hän lienee suostunut talousvaliokunnan puheenjohtajaksi kiinnostuksen vuoksi, eikä sen vuoksi, että "joku piti siihenkin laittaa":
Näiden esittelypuheenvuorojen sijaan keskitytään enemmänkin hänen vastauspuheenvuoroihinsa, joista seuraavissa niitä aiheita sivuavuuksia, joita edellä mainittiin. Niitäkään ei ole niin paljoa, että voisi käydä tekemään kummoisempaa arviota henkilöstä, mutta sen voi huomioida, että suhteessa siihen, minkälaisia Perussuomalaiset tapaavat edelleen haluta viestiä olevansa, minkälaisista tavoitteista he ovat kiinnostuneita ym., Sakari Puisto on kuin jonkinlainen kuriositeetti Perussuomalaisten joukossa, joka ehkä saa muitakin heitä miettimään paremmin, mitenkähän muutoin sitä Suomen asiaa pitäisi edistää kuin niillä innovaatiopuutteisilla rajoittuneisuuksillaan.
Ulkoministeri Elina Valtonen käyttää esittelypuheenvuoron lähetekeskustelua varten, jonka jälkeen "asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan". Monia eri puheenvuoron käyttäneitä, joista Sakari Puisto ilmaisee huomioivansa valtion talousarviosta panostuksia "vahvasti tulevaisuuteen" ja esittää kysymyksen liittyen ohjaamiseen koordinaatioon, mihin saa vastauksen elinkeinomisteriltä. Yhteensä hän tulee käyttäneeksi asian käsittelyssä viitisen puheenvuoroa, joista muut ovat toisen aiheisia kuten energiahuoltovarmuus, positiivinen luottotietorekisteri ja omistajaohjaus.
"Hallitus panostaa vahvasti tulevaisuuden kilpailukykyyn eli tutkimukseen ja kehitykseen ja osaamiseen, ja myös tässä budjettiriihessä oli hyviä panostuksia siihen. Hyvin esimerkinomaista oli se, että eilen aamulla oli Otaniemessä VTT:llä ja yhteistyökumppaneilla uudenlaisen tietokoneen, Suomessa järjestyksessään toisen kvanttitietokoneen, julkistamistilaisuus ja tähän oli laitettu paljon panostuksia. Tämä on myös hyvin pitkäkestoinen projekti."
"Nyt kysyn: kun nämä tki-panostukset ovat merkittäviä, neljä prosenttia vuoteen 2030 saakka, se on hyvin kunnianhimoinen tavoite rahallisesti, niin oletteko te miettinyt sitä ohjaamista ja koordinaatiota tarkemmin esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvostossa, jolloin me saataisiin myös se laatu siinä mielessä kuntoon, ettei ainakaan heikkoon koordinaatioon sorru mikään asia?"
"Tutkimus- ja innovaationeuvosto tulee, kuten edustaja Puisto totesi, näyttelemään merkittävää roolia tässä kentässä. Siinä meidän on löydettävä hyvä balanssi sen välillä, millä tavoin yhtäältä ohjaamme strategisesti mutta jätämme kuitenkin myöskin tilaa sille, että poliitikot eivät määritä sitä, mitä tulevaisuudessa on syytä tehdä." (Elinkeinoministeri Wille Rydman)
Sakari Puisto tulee itse suorittaneeksi asian esittelyn, missä sivutaan erityisesti EU:n digimarkkina-asetusta. Keskustelu käytiin paljolti samojen muutamien henkilöiden (Sakari Puisto, Timo Harakka, Ville Skinnari ja kertaluonteisesti, Sinuhe Wallinheimo) kesken. Timo Harakka -aiheisessa selvittelyssä eduskunnassa puhumisista on kerrottu siteerauksien kera heidän tavallaan keskinäisestä sanailustaan. Muilta osin tähän on kopioitu hänen muutamat vastauspuheenvuoronsa kokonaisuudessaan, sillä muutoin hänelle ilmeisen merkittävä tki-politiikka ja teknologia-alueet jäisivät erilleen.
"Me ei tietenkään valiokuntana siihen itse asetuksen sisältöön puututtu millään tavalla, eli meillä on se täytäntöönpano ja kansalliset toimenpiteet, mitkä nimenomaan koskevat kilpailu- ja kuluttajaviranomaista, ja on todellakin tarpeen, että siinä on myös tarpeelliset resurssit toimeenpanna näitä erilaisia vaatimuksia. Mutta tämähän on tietysti hyvin merkittävä asia. Tämä liittyy juuri näihin ydinalustapalveluihin — siis mitä ovat erilaiset verkkoyhteisöpalvelut ja hakukoneet, selaimet, monenlaiset asiat — ja niillä on hyvin suuri vaikutus nykyisenkaltaisessa taloudessa ja vaikutusvalta myös kuluttajiin."
"Ajattelen itse myös, että tässä EU-vaikuttamisessa tulevaisuuden kilpailukyky tulee kyllä olemaan aivan avainasemassa. Samalla näillä teknologioilla, mistä juuri puhuttiin, on myös sitä kilpailukykyä edistävää vaikutusta. Eurooppahan on jäänyt jälkeen tässä aika pahastikin, vaikka ajattelen, että myös Suomessa itse asiassa meillä on aika paljonkin potentiaalia tällaisilla erilaisilla uusilla teknologia-alueilla, mitkä liittyvät myös fintech-yrityksiin ja vastaaviin."
--
"Mitä tulee tähän kansalliseen tki-politiikkaan, niin tässähän on varsin kunnianhimoinen tavoite rahoituksen osalta: lisätään panostuksia vuoteen 2030 mennessä aina neljään prosenttiin bkt:sta, mikä on itse asiassa todella paljon kansainvälisesti verrattuna. Voi herätä jopa se kysymys, että millä tavalla sitten löytyy se laatuperusta kaikille, varsinkin kun mennään pitkälti päälle kolmen prosentin. Siinä on oltava tarkkana kyllä. Käsittääkseni tämä vivuttamisajatus oli hallituksella juuri niiden päätösten takana viime syksynä, kun hallitus laittoi panostuksia esimerkiksi juuri näihin mainittuihin laskentatehopalveluihin, sekä tähän uuteen kvanttilaskentaan että myös tähän konventionaaliseen laskentaan. Tätä valintaahan on opposition puolesta myös itse asiassa kritisoitu, vaikka se minun mielestäni oli hyvinkin oikea."
"Vaikka Eurooppa on jäänyt jälkeen suhteessa Yhdysvaltoihin, Kiinaankin — näissä on kilpailua näiden välillä — niin itse asiassa Suomellahan on varsin monella tällaisella kriittisellä, taloudellisen turvallisuuden kannalta tärkeällä osa-alueella ja myös läpimurtomahdollisuuksia omaavilla teknologia-alueilla poikkeuksellisenkin hyviä yrityksiä ja osaamista, kuten esimerkiksi mainittu 6G, laskentaosaaminen, erilaiset lohkoketjut, fintech-puoli, satelliittiteknologia ja niin edelleen. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että tämä antaa meille nimenomaan kansallisesti mahdollisuuden profiloitua myös näissä kysymyksissä EU:n tasolla ja siten, että jos lähdetään esimerkiksi kuitenkin tekemään joitakin tällaisia rahoituspaketteja, niin kiinnitetään nyt ainakin huomiota siihen tutkimuksen laatuun ja kohdentamiseen. Tämä ajatus on käsittääkseni mennyt eduskunnassa eri valiokunnissa varsin läpileikkaavasti."
--
"Edelleen aktiivisuutta tulee lisätä myös tänne eduskunnan päähän. Meillähän on täällä lukuisia valiokuntia — talousvaliokunta, myös tulevaisuusvaliokunta, monia muita — joissa tki-elementti on vahvasti läsnä. Nämä kuitenkin käsittelevät näitä asioita aika irrallisesti, ja se näkymä valtioneuvoston puolelle nimenomaan TIN-neuvostoon on varsin ohut. Vuorovaikutustahan ei ole kovinkaan paljon. Toki me nähdään pöytäkirjoja, tavataan ministeriä aika-ajoin ja niin edespäin, mutta näitä nimenomaan tulisikin vahvistaa."
"No, sitten vielä tähän EU-vaikuttamiseen. Tietysti valtiontukikilpailuhan on nyt tullut EU:sta, suurten jäsenvaltioiden piiristä, ja myös ulkopuolelta, Yhdysvalloista ja IRA-paketista, ja tämähän on meille aika valitettava kehityskulku. Me ei haluttaisi nähdä sitä. Mutta realistisesti tietysti on otettava huomioon, että näin on ja näin varmaan tulee olemaan ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Tästä asetelmasta ei kovin helposti pääse irti silloin, kun henki on jo ulos pullosta. Mutta sitä paremmalla syyllä huomiota pitäisi kiinnittää nimenomaan laatuun, kilpailullisuuteen ja siihen, miten me nimenomaan teknologia-alalla pystytään tuomaan sekä tuottavuutta että kilpailullisuutta ja menestymään kansainvälisessä kilpailuympäristössä, mikä ei myöskään ole missään nimessä mitään puhdasoppista vaan itse asiassa lähestulkoon sen vastakohta. Sen takia muun muassa digimarkkina-asetus on otettu, koska pelikenttä on monella tavalla hyvin vääristynyt."
--
"En ole ollut tutkimus- ja innovaationeuvostossa kertaakaan itse kokouksessa, mutta sen perusteella, mitä minä ymmärrän siitä, se, että se on pääministerivetoinen, on hyvä asia sinänsä, koska sehän tarkoittaa sitä, että se arvovalta ja se kaikki yhteen kokoava taho ovat korkealla tasolla, mutta siihen tietysti liittyy se haaste, että kun pääministerillä on niin monta muutakin asiaa mielessä — erilaiset budjettiasiat ja niin edespäin — niin miten saadaan sitten se draivi keskittyä nimenomaan tähän tki-elementtiin, mikä on varsin tärkeä."
Monia keskustelualoitteen allekirjoittajia, mutta Sakari Puiston nimeä ei näy niiden muassa, vaikka ottaakin kahdesti aiheeseen kantaa. Kohtalaisen paljon muitakin puheenvuoron käyttäneitä. Kyseisessä keskustelualoitteessa aiheina ja kysymyksinä mm. tekoäly ja eettisyys, tekoälyn käyttö julkishallinnossa, teköälyn vaikutus työelämään ja koulutukseen yms.
"Myös omasta puolestani kiitos aloitteen tekijälle. Tämä on mitä ajankohtaisin aihe. Ja pidin myös tästä avauspuheenvuorosta, siinä oli monia hyviä näkökohtia. Tekoälyn vahvuus perustuu siihen, että sillä esimerkiksi pystytään valtavasta datamassasta erottelemaan erilaisia säännönmukaisuuksia ja myös algoritmit pystyvät oppimaan siitä itse. Eli pystytään analysoimaan tai päättelemään varsin luotettavasti asioita, mitkä muuten olisi hidasta tai jopa mahdotonta tehdä. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että esimerkiksi hyvin monimutkaisia, niin kuin proteiinin rakenteita tai laskostumista, pystytään tutkimaan, ja on monia muita sovelluksia."
"Siihen liittyy myös erilaisia riskejä, mitä pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa. Kun ajatellaan vaikka jotain pörssiä, missä käydään algoritmipohjaista kaupantekoa, niin millä me pystytään hyvin nopeissa kaupankäynneissä ottamaan huomioon se, että siihen ei sisälly sitten joitain ennennäkemättömiä manipulaatioriskejä tai intressiristiriitoja?"
--
"Tekoäly on pitkälti valtavien datamassojen analysointia, ja sen takia se liittyy oleellisesti laskentaan, suurteholaskentaan. Jos ajatellaan vaikka Lumi-tietokonetta, supertietokonetta, niin sillähän suuri määrä laskentatehosta nimenomaan käytetään käytännössä erilaisten tekoälysovellusten tekemiseen. Tähän tietysti liittyy koko tämä infra sen ympärillä — nyt on kvanttitietokoneita, niihin on tehty merkittäviä panostuksia, koko se mikroelektroniikka sen ympärillä. Hallitus on myös hoitanut niin, että vastinrahoitus löytyy tälle sirusäädöksen toimeenpanolle ja siihen osaamiskeskukseen. Olisi tärkeätä, että tämä koko paketti saadaan kuntoon."
"Itselläni on jonkin verran kaksijakoinen olo tässä. Toisaalta koko Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta, mutta sitten toisaalta Suomessa meillä on eri alueilla aika koviakin kärkiä, mitkä meidän täytyy saada käyttöön."
Monia keskustelijoita tässä pääministerin ilmoitusta käsittelevässä keskustelussa, missä Sakari Puisto kommentoi erityisesti teknologian murrosalueista ja tki-määrärahojen vaikuttavuuden arvioinnista.
"Tämä tutkimus- ja kehitysinnovaatiokeskustelu on mitä ajankohtaisinta nyt eikä vähiten sen takia, että nyt tapahtuu paljon ja nopeasti useillakin erilaisilla murrosalueilla teknologiassa. Mainittiin avauspuheenvuorossa muun muassa tekoäly ja kvantti, ja vaikka Euroopassa on paljonkin huolta siitä, että me ollaan jääty jälkeen — syystäkin, on ollut huolta esimerkiksi Kiinasta ja Yhdysvalloista — niin on jo melkein kohtalon oikku, että Suomessa meillä on hyvinkin vahvoja kärkiosaamisia näillä aloilla. Me ollaan tehty esimerkiksi kylmäfysiikassa vuosikymmeniä, puolijohdeteknologiassa, erilaisissa pinnoitteissa, fotoniikassa, merkittävää tutkimusta, ja nyt sitten monilla eri alueilla tämän tulokset näkyvät. On paljon muutakin, esimerkiksi lääketieteellisen tekniikan, kuvantamisen, menetelmät, jotka joskus vähän unohtuivatkin tästä keskustelusta."
"On hyvä, että tämä rahoitus on saatu pitkäjänteisesti nyt sovittua, ja nyt on aika kiinnittää entistä vahvemmin huomiota siihen, että on strategista otetta. Sen takia kysyn pääministeriltä: Mitä tutkimus- ja innovaationeuvostolle kuuluu? Mitä siellä on agendalla näinä kuukausina?" [ei saanut vastausta pääministeriltä, tiede- ja kulttuuriministeriltä kysyttyyn neuvostoon liittyen vain sipaiseva vastaus]
--
"Vaikuttavuus on noussut monissa puheenvuoroissa esille, ja se on minusta täysin tarpeen. Varsinkin kun tki-määrärahoja lisätään paljon useiden vuosien kuluessa aina sinne neljään prosenttiin bkt:sta, sitä paremmalla syyllä täytyy mitata nimenomaan vaikuttavuutta. Kun mennään, voi sanoa, maailman kärkeen, niin ei ole mitenkään itsestäänselvää, että se vaikuttavuus pysyy silloin korkeana. Minun mielestäni hallitus on tehnyt varsin hyvää työtä tässä ja myös parlamentti, että lisätään pitkäjänteisesti ja katsotaan pitkäjänteisesti asioita, mutta samalla sitten tartutaan näihin tiettyihin asioihin, esimerkiksi laskentapuoleen tai mikroelektroniikkaan, kvanttiin, myös tähän sirusäädökseen, missä Suomella on paljon pohjaa ja paljon annettavaa mutta missä on just nyt se momentti, että pitää tarttua. Tämä on ihan oikea ratkaisu."
"Mielestäni myös nämä havainnot koulutuksesta ja perus- ja soveltavasta tutkimuksesta ovat oikean suuntaisia, mutta tätä keskustelua dramatisoidaan ihan liikaa. Onhan se nyt niin, että voidaan vetää keinotekoinen viiva soveltavan tieteen ja perustieteen välillä, mutta kyllä ne kuitenkin loppujen lopuksi pelaavat, ja niiden pitääkin pelata, aika hyvin yhteen. Mitä kovempaa perustutkimus on, kyllä se näkyy siellä innovaatiopuolella, ja sitten kun me tehdään huippuinnovaatioita, niin sehän jo sinänsä luo osaamista ja opetuksen laatua ja niin edespäin."
Pitkähkön esittelypuheenvuoron jälkeen, jonka luki pankkivaltuuston puheenjohtaja, SDP:n Antti Lindtman, keskusteluun osallistui vain kolme henkilöä, joista Sakari Puisto sipaisee hiukan tekoäly-aihetta.
"No, mitä tulee Finanssivalvonnan puolelle, niin siellä nostaisin itse asiassa yhden tematiikan esiin, ja se on finanssialan teknologia ja sen vaikutukset. Muun muassa tekoäly on tullut nyt hyvin nopeasti, ja tästä on saatu nyt makua, ChatGPT ja vastaavat. Haluan nostaa esiin sen kysymyksen, mitä tekoäly tulee vaikuttamaan esimerkiksi erilaisiin markkinapaikkoihin, mikä on sen neutraliteetti ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää enää, bisnesetiikka ja vastaavat."
Monia keskustelijoita tässä eri aiheita käsittelevässä keskustelussa..
"Tutkimus- ja kehitysinvestointeja tehdään nyt merkittävästi, 280 miljoonaa ensi vuodelle, ja ollaan jo siinä 3,1 prosentin tasossa, mikä on sinänsä jo itse asiassa aika korkea, mutta tämä kasvaa vielä. Tämähän tarkoittaa sitä jo ihan koulutuksenkin kannalta, että määrärahat lisääntyvät yliopistoille, ammattikorkeakouluille, Suomen Akatemialle ja niin edelleen, mutta sitten, kun me tehdään hyvää tutkimusta näissä paikoissa, niin totta kai se korkealaatuinen tutkimus heijastuu väkisinkin sinne koulutuksen puolelle. Paljon siitä koulutuksestahan on myös tällaista tutkimusympäristössä tapahtuvaa, eli laboratorioissa ja niin edespäin."
"Kysyisin, kun ministeri Multala otti esiin tämän kliinisen lääketutkimuksen esittelypuheenvuorossaan, että nyt kun valtioneuvostossa tehdään tätä terveys- ja hyvinvointialueen kasvuohjelmaa, mitä sille kuuluu. Myös Draghi otti esille tämän alan hyvin keskeisenä, niin onko tätä ajateltu? Asiahan liittyy myös muun muassa mainittuun suurteholaskentaan. [Aki Lindén: Erittäin tärkeä kysymys!]"
Monia keskustelijoita tässä eri aiheita käsittelevässä keskustelussa..
"Arvoisat ministerit, kiitos oikein asiallisista esittelypuheenvuoroista. Myös valiokunnan huomiot esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahoituksesta olivat oikeaan osuvia. Teiltä on muutenkin tullut hyviä esityksiä paljon. Jos ajattelen esimerkiksi talousvaliokuntaa, missä itse olen puheenjohtajana, me ollaan käsitelty esimerkiksi Teollisuussijoitusta käsittelevä ehdotus, mikä oli oikein hyvä, merituulivoimaa hiljattain ja myös ministeri Satosen kaupparekisterilakia, mistä tosin korjattiin yksi ilmeinen virhe — ihan viimeisimpiä vain."
"Yksi asia, mitä itse mietin, koskee kilpailuhaasteita. Jos arvata saattaa, Yhdysvalloissa tullaan vähentämään regulaatiota aika piankin varmaan aika tuntuvasti. Siihen sisältyy riskejä, jos ajattelee vaikka finanssisäätelyä, pankkimaailmaa. Mutta voisin kuvitella, että se voi johtaa osaltaan myös siihen, että Yhdysvalloissa vaikka lääketeollisuudessa, finanssialalla tai tekoälyssä etunoja saattaa jopa kasvaa siinä, missä Eurooppa näyttäytyy reguloituna. Nyt, kun te olette näissä erilaisissa EU-pöydissä, miltä se näyttää? Onko EU:ssa havahduttu asiaan?"