Eräässä Liike Nytissä ei tarvinne neuvotella ryhmäpuheenvuorojen sisällöstä niin paljon kuin muissa puolueissa, sillä sehän on Harry Harkimo, jolle ne joka tapauksessa sovitetaan. Kun hänen puheitaan käy läpi kesästä 2023 joulukuuhun 2024, on ainakin se huomioitavissa ihan sanojen käyttöön erityistä huomiota kiinnittäen, että hän mainitsee sanoja kuten tekoäly, digitalisaatio ja it-hankkeet paljon useammin kuin moni muu. Ei se määrällisesti paljoa ole, sillä (erittäin) monet muut eivät mainitse sellaisia ollenkaan, mutta antanee perusteen tiedustella Harry Harkimon äänellä "miten se voi olla niin vaikeaa käyttää sanaa kuten tekoäly, kun kuitenkin ollaan täällä oltu jo monta kertaa. siis ihan käsittämätöntä. ei tää näin voi jatkua."

"Tuotot pitäisi sijoittaa kansalaisten kannalta investointeihin, jotka tuottavat: soten toimivuuteen, digitalisaatioon ja it-hankkeisiin."

"On pakko löytää tuottavampia investointeja, jos oikeasti haluamme talouden kasvuun. Ratamiljardit pitäisi sijoittaa tekoälyyn, digitalisaatioon, energiamurrokseen ja rakennusteollisuuteen."

"Miljardi euroa käytetään sote-uudistukseen, hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Vain kasvu kuittaa velat tulevaisuudessa. Kasvua haetaan panostamalla vihreään siirtymään, erityisalueisiin ja digitalisaatioon ja siinä erityisesti tekoälyyn. Yhdysvalloissa neljäsosa pääomarahoituksesta menee tekoälyyn. Ehkä meidän kannattaa ottaa tästä mallia ja katsoa, miten Saksa ja Ranska tukevat omaa teollisuuttaan energiamurroksessa. Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja lisätä vientiä. Meidän on pystyttävä kasvattamaan merkittävästi tuotteidemme jalostusarvoa sekä työn tuottavuutta."

"Tehdään yrittäjyyteen ja kasvun eteen riittävästi rohkeita toimia niin, että päästään keskimäärin 2,5 prosentin kasvuun. Tarvitaan rohkeutta muuttaa rakenteita. Nykyinen näpertely ei muuta mitään. Nyt on tehtävä päättäväisiä muutoksia. Suomi tarvitsee kaikenlaisia investointeja. Teollisista investoinneista erityistä huomiota pitää laittaa energiamurroksen hyödyntämiseen, kaivosteollisuuteen ja puolustusteollisuuteen. Digitaalisissa palveluissa on suurin potentiaali tuottavuuden kasvuun. Yritysten verotusta pitää keventää ja luoda lisää tukimalleja, jotka kannustavat panostamaan ja sijoittamaan Suomeen. Suomen pitää olla kaikessa tukemisessa itsekkäämpi ja röyhkeämpi."

Siinähän ne maininnat sitten olikin eli pikkaisen digitaalisuus ja tekoälyä siellä ja tuolla, mutta muihin vetoavuuden kannalta merkittävää kuitenkin niiden käyttäminen samassa yhteydessä, missä puhuu "suuresta potentiaalista tuottavuuden kasvuun", "Suomeen investoimisien tarpeesta", "pelkän näpertelyn riittämättömyydestä", "tuottojen sijoittamisesta uutta tuottoa aikaan saaviin investointoihin", "kasvun velkoja tulevaisuudessa kuittaamisesta" ja "kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisesta". Kyllä sellaisten mainitseminen herättää kuuntelemaan niin Toyotalla kuin Porschellakin ajelevan.

Ottaen kuitenkin huomioon, että hän on ollut tulevaisuusvaliokunnan jäsen ajanjaksolla 2.5.2019 – 4.4.2023, sekä 19.4.2023 alkaen eli siis siinä valiokunnassa, joka "käsittelee asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden tutkimiseen, kestävään kehitykseen, yhteiskunnan muutoskyvykkyyteen ja teknologiakehitykseen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin", häneen ei vaikuta absorboituneen kovinkaan paljon siellä oletettavasti käytyjä asioita. Toisaalta, samaisen valiokunnan jäsen Päivi Räsäsen ei ole kai koskaan kuultu edes käyttäneen sanaa "digitaalisuus" ja varajäsenelle Joakim Vigeliukselle tietotekniikka rajautunee podcastailuun ja verkkokauppoihin, joista saa paitoja, joissa on helposti käärittävissä olevat hihat. Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Harakka taasen kertoilee teknologiakehityksestä yms. jokseenkin luontevasti, mistä erikseen toisessa kirjoituksessa.

Arvioinnin laajentaminen huomioimaan, mitä Liike Nytin sivuilla on sanottu sen aikomuksista ja tavoitteista, saattaisi väljähdyttää edellä mainitun merkittävyyttä, sillä sitten pitäisi kenties suhteuttaa puolueiden sivustoja toisiinsa ja joutuisi huomioimaan, että jopa Perussuomalaiset ovat oppineet käyttämään sanaa "data". Mainittakoon nyt kuitenkin, että Liike Nytin sivuilla on sen verran näitä "erityisiä sanoja" käytetty, että ne ovat päässeet kokonaiseen yhteen virkkeeseen mukaan: "Tekoälyn, digitalisaation ja ammattilaisten yhteistyön edistäminen hoidon tarpeen arvioinnissa, hoidossa ja pitkäaikaisseurannassa."

Suurin osa Harkimon eduskuntapuheista keskittyy siihen, kuinka asiat eivät suju tai toimi, sekä kuinka jotain tehdään väärin. Ennen niihin menemistä pitänee mainita hänen helpommin vastaanotettavista innostamispyrkimyksistään, jotka tosin eivät loogisen selitysketjun osalta ole kovinkaan pitkiä saati yksityiskohtaisia.

"Suomen yritysrakenne ei ole terve. Meillä on menestyviä suuryrityksiä, ja hyvä niin, niitähän tarvitaan. Toisaalta meillä on paljon yksinyrittäjiä, jotka eivät tule mitenkään toimeen esimerkiksi ilman asumistukea. Ei kampaaja saa yritystään kasvuun eikä pysty palkkaamaan ketään, jos hänen asumistukeensa puututaan. Suomesta puuttuvat 50—500 työntekijää työllistävät yritykset, joilla on aito mahdollisuus kasvaa ja saada tuotteitaan tai palveluitaan myös vientiin. Tällaisia yrityksiä Suomi tarvitsee lisää."

"Suomi tarvitsee kasvuohjelman, mikään muu ei meitä pelasta tästä syöksykierteestä. Mutta ei se kasvu synny itsestään. Sen eteen pitää panostaa, ja sen eteen pitää panostaa kunnolla. Nyt pitää uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Puuhastelu ja näpertely saavat nyt luvan loppua. Katsokaa nyt, mitä Yhdysvallat, Saksa ja Ranska tekevät. Ne panostavat rohkeasti energiamurrokseen. Näiden maiden yritykset saavat merkittäviä etuja suhteessa kilpailijoihin."

"Investointeja varten Suomen valtion pitää perustaa skaalarahasto. Valtio kerää neljä miljardia siirtämällä ratainvestointeja muita investointeja myöhäisemmäksi. Veikkaus Oy viedään pörssiin ja siitä myydään 49 prosenttia, josta saadaan noin 3—4 miljardia. Yhteensä kahdeksan miljardin potti, jolla tuetaan yritysten investointeja ja jonka avulla hankitaan lisää sijoittajia, niin että investointipotti nousee 20 miljardiin euroon. Vain tällaisten mallien avulla Suomen on mahdollista antaa julkista tukea ja suoraa verotukea investointeja varten. Junaratoihin panostamme sitten, kun investoinnit ovat käynnissä ja talous kasvaa."

"Katsokaa Ruotsia: On Ikeaa, on H&M:ää, on Spotifyta ja on paljon muuta. Ruotsalaiset osaavat kehittää, markkinoida ja myydä. He ovat meitä edellä kaikilla mittareilla. [Timo Harakka: Paitsi jääkiekossa!] Ruotsilla on työllisyys kunnossa ja julkinen velka hallussa, ja työmarkkinat toimivat. Meillä ei näistä ole mikään kunnossa."

Ja voi että tuota, sillä jos Harry Harkimo ei ole saanut vuonna 2025 uutta draivia puheisiinsa, muiden tekemisten tai tekemättömyyksien paheksuminen muodostaa pitkälti yli puolet siitä, mitä hän eduskunnassa puhelee. Ei tässä oikeastaan jää muuta sanottavaa kuin "näihin tekstikatkelmiin, näihin tunnelmiin":

"Soten rahoitus on erittäin huonosti valmisteltu. Tänä vuonna rahaa puuttuu vähintään miljardi euroa ja ensi vuonna 1,5 miljardia euroa, ja nyt tämä hallitus aikoo vielä säästää vaalikauden aikana 1,4 miljardia euroa."

"Soten rahat menevät erikoissairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan. Koko potista vain kymmenen prosenttia menee perusterveydenhuoltoon, ja juuri siitä ollaan nyt hyvinvointialueilla leikkaamassa. Tällä menolla suljetaan tänä vuonna 200 sote-keskusta. Yleensä, kun asiakkaita tulee lisää, avataan lisää kauppoja."

"Ennen vaaleja luvattiin rinta rottingilla, kuinka sotkut siivotaan ja sote korjataan. Nyt on pakko todeta, että sotessa on valuvika ja tästä on tulossa täysi katastrofi. Tämä on pakko korjata."

"On hyvä huomata, ettei nykyinen tilanne ole syntynyt hetkessä. Suomi ei ole kasvanut 15 vuoteen eikä ole saanut aikaan uudistuksia työmarkkinoilla eikä sosiaali- ja ansioturvassa, ja hallitusvastuussa ovat olleet kaikki täällä toisiaan syyttelevät vanhat puolueet. Vastuunkantajia ei löydy, kun vanhojen puolueiden tähtäin on aina vain seuraavissa vaaleissa."

"Koko sotesta puuttuu niin paljon euroja, että hallituksen säästöohjelmasta putoaa pohja pois. Sote pitää rakentaa uusiksi vielä kerran. Rahoituslaki pitää uusia. Nyt olemme aivan käsittämättömässä tilanteessa, kun hoitajista on pulaa, mutta samaan aikaan satoja heistä on yt-neuvotteluissa."

"Hyvällä perusteella voi kysyä, kuka tätä kuviota oikein johtaa. Ministerit syyttelevät edellistä hallitusta, vaikka tätä ovat kaikki vanhat puolueet olleet rakentamassa."

"Sotessa leikitään ihmisten terveydellä. Olen erittäin huolissani terveydenhuoltomme kriisistä. Kokoomus on puhunut soten korjaussarjasta, mutta mitä se on saanut kohta kahden vuoden aikana aikaiseksi? Ei mitään muuta kuin lisää sotkua. Tässä uudistuksessa pelataan vain poliittista peliä ja leikitään ihmisten terveydellä."

"Hallitus on ajamassa terveydenhuoltoa täydelliseen kaaokseen. Ihmisen elämän, saati hengen arvoa ei pitäisi koskaan joutua mittaamaan euroissa. Ei voi kuin hävetä. Emme pysty tulevaisuudessa hoitamaan niitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän maan."

"Nyt ovat kyllä innovaatiot olleet hallitukselta hukassa. Ovatko terveydenhuollon chat-vastaanotto ja joissain paikoissa toimiva sähköinen ajanvaraus parasta, mihin olette pystyneet? Ministeri Juuso, kai te esititte panostuksia sote-tietojärjestelmien kehittämiseen ja kansallisella tasolla toimintojen yhdenmukaistamiseen, tekoälyn tuomiseen mahdollisimman nopeasti lääketieteen tueksi käytännön sovelluksiin asti?"

"Nyt EU ei toimi, se polkee paikallaan. Päätöksenteko ei toimi. Orbán tekee mitä huvittaa. Kaasu ja öljy virtaavat Venäjältä yhä Euroopan halki. Ainoa, mikä toimii, on byrokratian kasvu. EU:n suurin ongelma on se, että se haluaa säädellä meidät hengiltä ja säätely ei pysy ajan tasalla. Otetaan esimerkiksi tekoäly ja sosiaalinen media."

"Asioita käännellään, ja linjauksiin syntyy kiemuroita, byrokratiaa ja lopulta löysiä kompromisseja. Tekoihin johtavat harkitut päätökset jäävät tekemättä tai niiden toimeenpanon vauhti ei vastaa tarpeitamme. Selvitellään, selvitellään, selvitellään ja selvitellään. Kilpailu maailmalla kiristyy, lama painaa päälle, ja suomalaisten ostovoima heikkenee vuosi vuodelta. Nyt ei ole aikaa selvitellä ja perustaa työryhmiä. Nyt on hallituksen tehtävä päätöksiä."

"Ihmettelen, mitä hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat tehneet Säätytalolla, kun kokonaisuutta ei ole miettinyt kukaan. Eikä hallituksen aloituksen uskottavuutta lisää tippaakaan se, että tuore pääministeri jo nyt pehmentelee ja selittelee, että näitä ja näitä ohjelman tavoitteita vasta selvitellään."

"Velkaralli sen kuin kiihtyy, vaikka vaalien alla lupasitte aivan muuta. On turha puhua vain suhdanteista ja korkotasosta. Suomi on aivan itse maalannut itsensä nurkkaan. Suhdanteista huolimatta muiden Pohjoismaiden talous on vahvassa kasvussa ja budjetit tasapainossa. Ja mitä korkotasoon tulee, niin sen perusteella meillä olisi viime vuosikymmenellä nollakorkojen aikana ollut hirveä investointibuumi päällä. Mutta ei ollut. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Ja tätä täysin avutonta ajanjaksoa ovat kaikki puolueet olleet tekemässä."

"Yrittäjien luottamus hallitukseen ja erityisesti kokoomukseen on vapaassa pudotuksessa, [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] ja suomalaiset ovat huomanneet tämän lompakossaan. Monissa kodeissa ja yrityksissä arki on muuttunut jatkuvaksi tasapainoiluksi. Työttömien määrä kasvaa koko ajan. Ne, joilla on vielä töitä, pelkäävät jatkuvasti työpaikkansa menettämistä. Se palkka, josta aikaisemmin pystyi laittamaan osan säästöön, ei riitä enää perheen harrastuksiin ja tavallisiin ruokamenoihin."

"Tämä aika vaatii meiltä päättäjiltä erityistä nöyryyttä. Ei voi olla niin, että kun valtio velkaantuu ennätysvauhtia ja etuja leikataan ja veroja kiristetään, niin täällä hallituksen ministerit ylimielisesti luettelevat, kuinka ja millä tavalla vaikka terveydenhuoltoa heikennetään. Ei se ole suomalaisten ihmisten vika, jos hallitukset eivät saa velkaantumista kuriin tai jos yritykset eivät menesty. Päättäjien pitää ymmärtää, että heidän päätöksensä vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään, ja siksi pitää kantaa vastuu eikä päätösten merkitystä pidä vähätellä. Ihmisten pitää pystyä myös kokemaan, että päätökset ja niiden vaikutukset ovat oikeudenmukaisia. Tunne epäoikeudenmukaisuudesta lisää välittömästi vastakkainasettelua, ja kansalaisten yhtenäisyys kärsii."

Tai no, ehkä vielä sellaista voisi mietiskellä, että minkähänlainen ajatelma Harkimolla on ollut mietteissään niillä paikkein, kun hän loogistelee digitalisaation ja tekoälyn olevan syynä sille, että hallitus ei ole halua kouluttaa ihmisiä uudelleen:

"Kysyisinkin teiltä, kun laskitte kotitalousvähennystä ja nyt te ette halua kouluttaa ihmisiä uudelleen, kun digitalisaatio ja tekoäly lisääntyvät: millä te meinaatte saada nämä ihmiset töihin?"

Niin ja sitten vielä se, että kun Liike Nytillä on se sellainen Nettiparlamentti, niin pääseekö sen merkitys nykyisellään enää mitenkään esille eduskunnassa? Tämä olisi relevantti kysymys vaikkapa siinä mielessä, että tässä alkaa muodostua kysymys siitä, miksi Harry Harkimo oikeastaan edes on eduskunnassa? Hän ikään kuin tunnistaa teknologista kehitystä, on jo aikoja sitten pohjustanut osallistuttavuutta muille ja saa sanotuksi asiat "siten että tuntuu", mutta jo se, miten hän muiden tekemisiä kommentoi ei luone kovin hyvää perustaa yhteistyölle, silloin kun sellaiseen ryhtymistä ehdotellaan.

"Nyt on se hetki, että on yhdistettävä kaikkien Suomessa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten resurssit, siis julkinen ja yksityinen. Siksi esitänkin, että kaikki puolueet yhdessä tekisivät yli vaalikausien pitkän ajan suunnitelman, jolla pelastettaisiin sote-palvelut."