Kansan­edusta­jien täysistunto­puheista

Monen monta sosiaali- ja terveysministerille kohdistettua välikysymystä jo eduskunnassa läpikäytynä, suullisia kysymyksiä myös ja sitten vielä erikseen joukko muita ministeri Kaisa Juusolta vastauksia tivaavuuksia, eikä yhdessäkään sellaisista vaivauduta haastamaan Kaisa Juusoa siihen tapaan, että hän joutuisi selittämään tarkemmin, mitä edes vähän tietotekniikkaan vivahtavaa on meneillään tai aikeilussa? Hän selvisi lähes jokaisessa tilanteessa toteamalla jotain vähäistä, kuten mainiten muiden asialistailujen ohessa "digitaaliset palvelut" tai "digipalvelut".

Puolentoista vuoden mittaisella tarkasteluajanjaksolla, joka päättyy vuoden 2024 loppuun, Kaisa Juuso tuli käyttäneeksi sanaa "tekoäly" viisi kertaa. Kaksi näistä liittyi todistusten ja lausuntojen kirjoittamisen automatisointiin tai pilotointiin, joihin hän osasi sanalla tekoäly viitata niinkin selkeästi kuin "tähän liittyy myöskin tekoälyn pilotoiminen" ja "tarkastellaan voidaanko mahdollisesti jotain tehdä tekoälyllä". Kolmannessa tekoäly sanana tuli esille erityisen vähän selventävässä ilmaisussa "tuomme tekoälyyn liittyen monia uudistuksia, jotka tulevat tässä vielä tämän hallituskauden aikana todennäköisesti".

"Kuten varmaan olette kuulleet, niin suomalainen lääkäri vastaanottaa keskimäärin kuusi potilasta päivässä, lausunnot ja todistukset työllistävät tosi paljon. Näihin asioihin hallitus on kiinnittänyt huomiota. Me työskentelemme paraikaa esimerkiksi Hyvän työn ohjelmassa siinä, millä tavalla voitaisiin vähentää lausuntojen ja todistusten kirjoittamista. Työskentelemme myöskin tietohallintapuolella siinä, millä tavalla voitaisiin esimerkiksi Kanta-järjestelmän kautta automatisoida joitakin tiettyjä lausuntoja, mitä voitaisiin sieltä tulostaa ilman, että lääkärin tarvitsee niitä tehdä. Eli tämä on työn alla koko ajan. Ihan varmaan se kaikista konkreettisin, mitä juuri hallitus on kehysriihessä päättänyt, on se, että ajokorttitarkastukset ja niihin liittyvät todistukset jäävät pois julkisen vastuulta. Tähän liittyy myöskin omalääkärimalli, tähän liittyy myöskin ammatinharjoittajamalli, tähän liittyy myöskin tekoälyn pilotoiminen, ja kaikkia näitä pilotoidaan tällä hetkellä hyvinvointialueilla."
"Me tuomme tekoälyyn liittyen monia uudistuksia, jotka tulevat tässä vielä tämän hallituskauden aikana todennäköisesti, liittyen myöskin ammatinharjoittajamalliin, omalääkärimalliin. Tavoitteena on kehittää palveluja, uusia toimintatapoja. Me emme voi hallituksena tehdä tätä yksin. Me tarvitsemme siihen hyvinvointialueita ja kaikkia teitä. Tämä on tehtävä yhteistyössä, jotta me tässä onnistumme. Peräänkuulutan kaikilta hyvinvointialueilta rohkeutta uudistua ja hyvää johtajuutta."
"Tulemme myöskin tarkastelemaan erilaisten todistusten ja lausuntojen tarvetta — mitä kaikkea tarvitaan, voidaanko sieltä vähentää jotain, voidaanko mahdollisesti jotain tehdä tekoälyllä. Länsi-Uudellamaalla muistaakseni on jo pilotti tästä käynnissä. Ja tietysti ennakoimme myöskin hoitohenkilöstön tarpeet, lisäämme koulutuspaikkoja ja monta muuta asiaa."

Neljännessä oli kyse kokeilusta tekoälyavusteiseen ylös kirjaamiseen, minkä osalta hän sai kuvailluksi meneillään olevaa täsmälleen seuraavanlaisesti:

"Meillä on myöskin kokeilussa tekoälyavusteinen kirjaaminen. Erittäin mielenkiintoisia projekteja, joilla haluamme kehittää, joilla säästämme sitä henkilöstön työaikaa. Tarpeellisilta osin, järkeviltä osin haemme niitä tekoälyn toteutusmahdollisuuksia, miten me voidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa helpottaa niillä."

Viidennessä tapauksessa hän antoi ymmärtää kehuskelevansa sillä, kuinka Keskustan toimenpide-ehdotukset hyvinvointialueiden tilanteen parantamiseksi olivat Kaisa Juuson "muistiin kirjoittamien osalta just ne samat", mitä on jo mainittuna hallitusohjelmassa. Siinä sitten tekoäly tuli sen verran käsitellyksi, että se oli osana listaa asioista, missä muina olivat mm. "alueiden vaikutusvallan lisääminen" ja "hyvien käytäntöjen levittäminen".

"Keskusta luetteli täällä useita toimenpiteitä, mitä he ehdottivat hyvinvointialueiden tilanteen parantamiseksi. Ehdin niistä kirjoittaa muistiin kahdeksan — ne tulivat nopeasti, kaikkea en ehtinyt. Täällä oli esimerkiksi ammatinharjoittajamallin tuominen palveluvalikoimaan, vaikutusarvioiden tekeminen, alueiden vaikutusvallan lisääminen, tekoälyn käyttö, hyvien käytäntöjen levittäminen ja hankintojen tarkastelu. Ja tiedättekö mitä? Kaikki nämä ovat hallitusohjelmassa. Erittäin hyviä, ja kaikkia näitä me teemme paraikaa."

Tuo viimeisin tuli puheeksi välikysymyksen "Välikysymys sairaaloiden alasajosta" aikana, missä sosiaali- ja terveysministeri tuli osallistuneeksi kolmen tekstikappaleen edestä, joista yhdessä oli sitten jälleen jonkin listan osana jotain digi-sanaa kuten ilmaisussa "digitalisaation hyödyntäminen":

"Hallituksen tehtävä on varmistaa erityisosaamisen riittävyys koko väestölle. Sairaaloiden ja päivystysten palveluverkkoa ja työnjakoa kehitetään, jotta laadukas hoito voidaan turvata kaikille. Myös digitalisaation hyödyntäminen, etäpalvelut, onnistunut työnantajapolitiikka ja hyvä työnjako ovat tärkeässä osassa erityisosaamisen riittävyyden varmistamisessa."

Vian asioista paremmin selvyyden saamiseksi tulevat aiheuttaneeksi esim. välikysymyksen esittäjät itse kuten Keskustan ja Liike Nytin yhteisessä välikysymyksessä "Välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamisesta", johon ministeri Kaisa Juuso pääsi vastaamaan 20.11.2024. Siitä hän selvisi omalääkäri-idean hienoutta mm. toistojen avulla lyhykäisesti selittämällä ja maininnalla siitä, että "edistämme digitaalisia palveluita".

Tuolloisessa välikysymyksessä oli useita erillisiä kysymyksiä, joista mahdollisimmin asian äärelle olisi voinut päätyä seuraaviin välikysymyksessä olleisiin kysymyksiin vastaamalla, mutta ne olivat juuri sellaisia, että niihin saattoi helposti vastata "mitä vaan":

"Kuinka hallitus varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa hallitus leikkaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta ja lisää merkittävästi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia,"
"kuinka hallitus aikoo ohjata ja kannustaa hyvinvointialueita sote-peruspalvelujen vahvistamiseksi tilanteessa, jossa hallituksen rahoitusleikkaukset ovat ajaneet hyvinvointialueet paniikinomaisiin säästöihin lähipalveluista,"
"kuinka hallitus varmistaa, että huomattavan suurten sote-asiakasmaksukorotusten jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat turvatut myös pienituloisille,"

Ja vastauksena oli sitten juurikin sitä, missä ei menty lähellekään sitä, mitä tässä ilmeisesti kaipaillaan ja mistä muutamina tekstikatkelmina:

"Me tarvitsemme ratkaisuja. Me emme tarvitse ongelmien osoittamista emmekä sitä negatiivista sävyä, mitä oppositiolta tulee koko ajan, että miksi mikään ei uudistu. Te olette tuominneet omalääkärimallin valmiiksi, vaikka kaikki muut suhtautuvat positiivisesti ja ovat innoissaan: hyvä, me lähdemme tätä toteuttamaan."
"Me haemme siihen ratkaisuja, emmekä ongelmia. Me vahvistamme hoitotyön veto- ja pitovoimaa. Me laskemme vuokratyön kustannuksia. Me edistämme digitaalisia palveluita."
"Mitä tulee omalääkärimalliin, niin huomatkaa se, että omalääkärimalli on ollut käytössä useissa muissa EU-maissa useita vuosia. On todettu se toimivaksi sekä käytännössä että tutkimuksessa. Hoidon laatu paranee. Potilastyytyväisyys paranee. Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät, mikä tarkoittaa myöskin sitä, että tässä on yksi keino vähentää erikoissairaanhoidon jyrkästi nousevia kustannuksia tai ainakin vähentää sitä jyrkkää nousua."
"Tosiaan omalääkärimallista mainitsin jo viime kyselytunnillakin, että olimme tästä päättäneet kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministeriryhmässä 7. päivä marraskuuta, perustuen hallitusohjelman kirjauksiin. Ohjelma on nyt asetettu, ja seuraava askel on se, että me nimeämme sen seurantaryhmän."

Se, että tässä on mainittu löytyneen sanaesiintymiä sen ja sen verran vähän, ei tarkoita, että puheita olisi haettu tarkasteluun sellaisilla sanoilla, vaan läpi on käyty kaikki Kaisa Juuso puheet tarkasteluajanjaksolta, missä on tullut huomioitua myös ne kohdat, joissa joitain toisia sanoja käyttäen on kerrottu tietotekniikan hyödyntämisestä. Esim. "tukipalvelut" on eräs sana, jonka taa voisi kätkeytyä kaikenlaista tietoteknistä.

--

Jäljelle jäävyyksien läpikäyminen helpottuu huomattavasti, kun ensin ottaa kaiken yksinkertaisella tavalla digisyyteen jms. viittaavan erilleen, kas näin:

"Hyvinvointialueillehan on tulossa koko ajan lisää rahaa, ja ne valinnat, millä tavalla niistä palveluista säästetään, ovat teidän valintoja siellä hyvinvointialueilla. Hallitus painottaa koko ajan sitä, että pitää satsata matalan kynnyksen palveluihin, pitää satsata digitaalisiin, liikkuviin palveluihin, moniammatillisiin sote-keskuksiin."
"Perusterveydenhuollon vahvistamisesta kysyttiin, miten se tehdään. Se tehdään portaittaisella palvelujärjestelmällä. Kannustamme, ohjaamme, tuemme hyvinvointialueita käyttämään digitaalisia palveluita, verkkopalveluita, etäpalveluita, liikkuvia palveluita, tuomaan myöskin erikoissairaanhoidon osaamista sinne moniammatillisiin sote-keskuksiin ym. Elikkä nämä ovat ne tavat, ohjauskeinot, millä me haluamme sitä perusterveydenhuoltoa vahvistaa."
"Lähipalvelujen sisältöön vaikuttaa myös ihmisten tarpeiden muuttuminen uusien toimintamallien ja digitalisaation myötä. Yhä useampi palvelu on suurelle osalle väestöstä saatavissa digitaalisesti."
"Voimme satsata digipalveluihin, digiklinikoihin, etäpalveluihin, kotiin tuotaviin palveluihin, moniammatillisiin sote-keskuksiin. Kaikki nämä auttavat ihmisiä pääsemään hoitoon aikaisemmin, jolloin heidän ei tarvitse ajautua kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Näihin hallitus haluaa ohjata hyvinvointialueita."
"Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta on olemassa tällä hetkellä digivastaanottoja, etävastaanottoja, enenevässä määrin kotiin tuotavia palveluja. Nämä helpottavat sitä hoitoonpääsyä, vähentävät sitä ruuhkaa sinne lääkäripalveluihin ja sinne terveyskeskukseen. Nämä ovat hyviä toimenpiteitä. Näitä viedään eteenpäin kaikilla hyvinvointialueilla, ja he tekevät sen ihan vapaaehtoisesti."
"Meidän täytyy miettiä uusia tapoja tuottaa palveluita, kotiin tuotavia palveluita, mobiilipalveluita, etä- ja digipalveluita, niissä toimissa, joihin ne sopivat, ja kaikin puolin miettiä, mistä voidaan leikata: voidaanko leikata hallinnosta, voidaanko leikata hankinnoista, entä ryhmärahat?"
"Nyt tämän hallituskauden aikana on vahvasti satsattu etävastaanottoihin ja digitaalisiin palveluihin. Se on helpottanut tätä jonoa sinne lääkärille hoitoon pääsyssä, ja myöskin tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että niiden osalta, jotka nyt tarvitsevat lääkäriä, olettaisin, että he pääsevät kyllä hoitoon useimmissa tapauksissa nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa."
"Hyvinvointialuekohtaisesti tarvitsee katsoa, miten me järkevästi toteutamme ihmisten hoitoonpääsyn, ja silloin puhumme myöskin muista palvelutuotantotavoista. Etäpalvelut, digipalvelut, kotiin tuotavat liikkuvat palvelut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuuliko Andersson!] kaikki keinot tulee käyttää, jotta ihmiset pääsevät hoitoon."
"Mutta nostan vielä tässä edelleen tämän Pirkanmaan onnistumisen digiklinikan suhteen, sillä nämä palveluthan nopeuttavat olennaisesti hoitoon pääsyä. Mitä enemmän näitä pystytään digitaalisesti hoitamaan, sitä nopeammin pääsevät hoitoon myöskin he, jotka tarvitsee kohdata sitten henkilökohtaisesti."
"Mitä tulee hoitotakuuseen, olen siihen vastannut useamman kerran, että se kolmen kuukauden aika on vain maksimi, enkä usko, että hyvinvointialueet siihen menevät, koska digipalvelut ovat yleistyneet hyvin paljon, ihmisiä pyritään hoitamaan aikaisemmin ja jokaiselle, joka sinne kiireettömään hoitoon hakeutuu, tehdään hoidon tarpeen arviointi, minkä perusteella päätetään, kuinka nopea hoidon tarve on."
"Muistutan myöskin siitä, että hoitotakuu on parantunut pitkälti sen johdosta, että hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön erilaisia etä- ja digipalveluja, ja ne tuskin poistuvat, vaikka hoitotakuu maksimissaan pidentyy kolmeen kuukauteen. Muistutan edelleenkin siitä, että se kolme kuukautta on ehdoton maksimi. Se ei tarkoita sitä, että joka ikinen joutuisi sen kolme kuukautta siellä odottamaan, vaan se on se maksimi ja nopeampaa hoitoon pääsee."
"Etä- ja digipalvelut on otettu käyttöön, ja ihmiset pääsevät hoitoon hyvin nopeasti tällä hetkellä. Henkilökohtaisesti en usko, että tämä kolmen kuukauden hoitotakuu merkittävästi tulee tilannetta pahentamaan, koska hyvinvointialueet voivat itse päättää, mihin ne kohdentavat sen rahoituksen, ja millä tavalla ne potilaita ottavat vastaan."
"Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksellä lisätään sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja puretaan hoitojonoja. Huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja palvelujen saatavuuteen sekä digitalisaation edistämiseen. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta kykenisimme vastaamaan palvelutarpeen kasvusta aiheutuviin haasteisiin henkilöstöpulasta huolimatta."
"Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan kohdennetaan STM:n pääluokassa yhteensä 81,3 miljoonaa euroa vuonna 2024, joista 4 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaan, 2 miljoonaa euroa kansalliseen terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaan.."

--

Niinä muina tietotekniikka-perustaisina muutoksina tai meneillään olevuuksina, joita Kaisa Juuso on tullut maininneeksi - oletettavasti vain vähäisesti edustajien kysymyksien aiheuttamana ja täten ikään kuin ohimennen mainittuna - ovat olleet "THL:n keräämä tietopohja, jonka perusteella palvelutarpeita voi ennakoida paremmin", "liian monet tilastoja päättäjien päätöksenteon avuksi tuottavat tietojärjestelmät", "veto- ja pitovoiman lisääminen kirjallisen työmäärän vähentämällä" (oletettavasti niihin tekoälypilotteihin jotenkin liittyvää) ja "asiakas- ja potilastietojärjestelmien radikaalin vähentämisen tarve" eli ei siis mitään suoranaisesti potilaita hyödyttävää.

"THL myöskin arvioi joka vuosi jokaisen hyvinvointialueen selviytymistä siinä, millä tavalla he ovat palveluvelvoitteestaan selvinneet. Me seuraamme sosiaali- ja terveysministeriössä hyvin tarkasti sitä, mitä eri alueilla tapahtuu. THL kerää koko ajan tietopohjaa, jonka perusteella voimme jatkossa ennakoida palvelutarpeita entistä paremmin ja myöskin hakea niitä yhtenäisiä hyviä käytäntöjä, levittää ja jalkauttaa niitä useammalle hyvinvointialueelle."
"Meillä on Suomessa tosiaankin — joku tässä mainitsi ”tilastoja tilastojen perään” — niin paljon tilastoja, että me hukumme niihin tilastoihin ja niihin tietoihin, mutta tässä tilanteessa minusta me emme ehkä ihan optimaalisesti pysty niitä käyttämään, tai sanotaanko näin, että niitä on niin paljon, ettei aina tiedä, että no mikähän näistä olisi se luotettavin tietovarasto."
"Sitten tässä kysyttiin veto- ja pitovoimaa. Veto- ja pitovoiman lisääminen kuuluu tähän Hyvän työn ohjelmaan. Se on yksi niistä, mitkä kuuluvat siihen, ja siihen liittyy nyt esimerkiksi kirjallisen työmäärän vähentäminen. Siitä on jo pilotteja käynnissä hyvinvointialueilla. Tämäkin on asia, mikä ei vaadi lakimuutoksia, vaan se voidaan tehdä hyvinvointialueiden omaa toimintaa ohjaamalla."
"Mitä tulee tietohallintoon Suomessa, niin kuten kaikki tiedätte, meillä on erittäin, erittäin pirstaleinen järjestelmä Suomessa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on satoja erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Tämä on asia, mitä ei saada kuntoon tässä ja nyt, vaan se vaatii pitkän linjan suunnittelua. Hallitus on tekemässä, tai tekee ja valmistelee, tämmöistä digistrategiaa paraikaa, ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa, sanotaanko vaikka 5—10 vuoden tähtäimellä, meillä olisi ehkä yksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä per yhteistyöalue, ja tavoitteena on myöskin se, että tiedot siirtyisivät Kanta-palveluun näistä asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja niitä tietoja, mitä siellä Kanta-palvelussa on iso, iso rekisteri, voitaisiin sitten käyttää hyödyksi esimerkiksi lausuntojen ja todistusten kirjoittamisessa erilaisissa asioissa, mitä tällä hetkellä lääkärit pääsääntöisesti tekevät, ja paljon tämmöistä hallinnollista asiaa."

--

Sinänsä merkityksellisesti, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on voinut jokseenkin vapaasti kertoa asioista samantapaisesti rajautuen kuin minkälaiseksi vaikutelmat meneillään olevuuksista ja aikeiluista on välittynyt median kautta, vaikkakin vielä sitäkin vähäisemmäksi määrin puheeksi ottaen eli potilailla ei ole tulossa kummoisempaa hyötyä, päättäjien ja etuuskäsittelijöiden hyväksi tehdään monenlaista ja potilaista kertyvä tieto halutaan hyödyntää toisaallakin. Tästä toisiokäyttöisyydestä ja samalla myös potilas- ym. tietojen luovuttamisen laajuuden laajentamisesta ja oikeuksien lisäämisestä Kaisa Juuso tulikin hiukan kertoneeksi:

"Voimassa olevan asiakastietolain mukainen määräaika sosiaalihuollon palvelunantajan liittymiselle Kanta-palveluihin on syyskuussa 2024. Esityksessä siirtymäaikoja muutettaisiin siten, että sosiaalihuollon liittymisvelvoite Kanta-palveluihin olisi maaliskuussa 2026. Lisäksi terveydenhuollon palvelunantajille ehdotetaan oikeutta luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömät tiedot potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle. Tältä osin sääntely vastaisi toiminnallisesti aiempaa potilaslain 13 §:n sääntelyä, jossa potilastietoja on voinut luovuttaa toiselle toimintayksikölle tai ammattihenkilölle potilaan suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti. Ehdotuksessa suullista ja asiayhteydestä ilmenevää suostumusta vastaa se, että kyseessä täytyy olla potilaan kanssa sovittu palvelunantaja, jolle tietoja voidaan luovuttaa."
"Terveydenhuollossa toimiville sosiaalihuollon ammattihenkilöille ehdotetaan tiedonsaantioikeutta Kansaneläkelaitoksen etuustietoihin. Potilaalle tulisi etukäteen ilmoittaa tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta, eikä tiedonsaantioikeutta voi käyttää ilman, että potilas on siitä tietoinen."

--

Potilas entiteettinä jääkin vähempään kuin sivuhuomion asemaan siinä, mitä Kaisa Juuso eduskunnassa puhelee, sillä osansa saavat pikemminkin terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän koulutuksensa, hyvinvointialueiden päättäjien vastuu ja sitten tietysti vielä muistutus siitä, että "nämä säästöt on nyt vaan pakko tehdä, koska.." (esim. EU:n alijäämämenettely ja sosiaalihuollon palveluvalikoima). Joitakin spesifisempiä aiheita esiintyi myös, mutta nämä enemmän "kaikkeen" vaikuttavat asiat tuntuivat subjektiivisesti ottaen olennaisemmalta.

Terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän koulutuksensa

"(esittelypuheenvuorosta) Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla, vaan keskeinen ongelma on henkilöstöresurssin rajallisuus. Ammattihenkilölainsäädäntöä on uudistettava siten, että oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita ja ammattilaisen työaika saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön."
"Me kehitämme myöskin hoitoalan koulutusten koulutuspolkuja ja vähennämme päällekkäisyyttä. Kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus toteutetaan, ja ensimmäinen porras tulee olemaan maksuton. Se parantaa hoitoonpääsyä mielenterveysongelmista kärsiville. Muilla aloilla tai ulkomailla työskenteleviä tai työvoiman ulkopuolella olevia kannustetaan alalle. Tässä oli muutamia toimenpiteitä. Mutta se tiekartta, mikä viime kaudella on laadittu, on erittäin hyvä, ja niitä toimenpiteitä jatketaan. Ja koulutuspaikkoja tietysti lisätään."
"Mitä tulee lääkärien koulutukseen, tämä ei ole suoraan sosiaali- ja terveysministeriön asia. Meillä ei taida olla täällä vastaavaa ministeriä nyt paikalla siihen vastaamassa, mutta käsitykseni on, että tilannetta selvitetään koko ajan ja yritetään ennakoida sitä tilannetta. Meillähän on tällä hetkellä pulaa useista erikoislääkäreistä. Lääkäreitä sinänsä on paljon, mutta jostain syystä he valuvat yksityiselle sektorille, pois julkiselta sektorilta. Tämä on se ongelma."
"Me teemme hyvän työn ohjelman, me jatkamme sitä työtä, mitä edellinen hallitus teki. Katsomme koulutusrakenteita, myöskin niitä monia asioita, mitkä liittyvät tekemiseen. Siis kehitämme koulutuksen rakenteita modulaarisiksi, pyrimme siihen, että ammattihenkilöt voisivat keskittyä siihen työhön, mihin heidät on koulutettu. Vähennämme lausuntojen ja kaikennäköisten hallinnollisten töiden taakkaa ja näin pyrimme siihen, että se henkilöstö, mikä meillä on hyvinvointialueilla, voi tehdä sitä työtä, mihin heidät on koulutettu, ja kaiken muun työn voi tehdä joku muu työvoima, millä ei tarvitse olla hoitoalan koulutusta."
"Jos ymmärsin oikein, niin edustaja esittää, että tiettyjä erikoislääkäreitä voisi määrätä toimimaan joissakin sairaaloissa. Näen, että tässä voitaisiin törmätä elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Tätä ei ole Suomessa koskaan koeponnistettu, voidaanko näin tehdä. Toki esityksiä on tullut siitä, että meidän pitäisi pakottaa lääkäreitä toimimaan julkisella puolella pitempään kuin he nyt toimivat. Tästä on ministeriössä toki keskusteltu, mutta perustuslaki tulee siinä aika nopeasti vastaan ja myöskin yhdenvertaisuus siinä mielessä, että jos me alamme pakottamaan lääkäreitä sillä perusteella, että heidät on koulutettu julkisin varoin, niin herää kysymys, pitääkö sitten pakottaa myöskin sairaanhoitajat. Entäs kaikki muut, jotka koulutetaan Suomen valtion varoilla — miten suhtaudumme sitten heidän työvelvoitteisiinsa? Tämä ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun sitä tarkemmin pohtii, niin se ei ole läheskään niin yksinkertainen."

Hyvinvointialueiden päättäjien vastuu

"Se, mitä ministeriö tekee, niin ministeriöhän tukee hyvinvointialueiden työtä. Se operatiivinen työ tehdään siellä hyvinvointialueilla, eli tämä pitää ymmärtää, että me tuemme ja me haluamme, että hyvinvointialueet onnistuvat, ja olemme valmiita tukemaan ja antamaan heille sellaisia työkaluja, että henkilöstö pysyy ja henkilöstöä edelleenkin tulee sinne hyvinvointialueille."
"Hyvinvointialueilla on järjestämisvastuu teidän laatimanne sote-uudistuksen mukaan. Ministerin tehtävä on tukea ja valvoa ja antaa työkaluja. Te koko ajan painotatte sitä, kuinka tämä hallitus olisi leikkaamassa lähipalveluista. Emme me ole leikkaamassa lähipalveluista, vaan te siellä valtuustoissa päätätte, millä tavalla taloutta sopeutetaan. [Välihuutoja] Sopeuttamista voi tehdä muillakin tavoilla kuin laittamalla kiinni terveysasemia, neuvoloita ynnä muita ja vähentämällä ikäihmisten palveluista. Kehotan teitä katsomaan esimerkiksi tietojärjestelmäkuluja, esimerkiksi konsulttipalveluita, esimerkiksi hankintoja, esimerkiksi ryhmärahoja — olisiko keskusta valmis luopumaan niistä? [Katri Kulmuni: Uskomatonta!]"
"Sosiaali- ja terveyspalveluissa on palvelureformin aika. Palveluiden rakennetta uudistetaan toimimaan portaittain. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä."
"Myös hyvinvointialueiden omat ohjelmat sisältävät toimenpiteitä palveluverkon, palvelujärjestelmän rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi sekä tukipalveluihin, hankintoihin ja henkilöstöön liittyen. Tärkeitä asioita, joilla itse palveluita saadaan uudistettua."
"Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä on itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa perintönä kuntapohjaiselta järjestäjätaholta. Hallinnonuudistus tehtiin, jotta palveluita katsotaan yhden kunnan sijaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Vaaleilla valitut päättäjät alueilla tekevät ratkaisut palveluista ja palveluverkosta."
"Valta ja ratkaisut ovat hyvinvointialueilla, mutta valtio tukee niiden työtä. Uudistamme hyvinvointialueiden ohjausta. Otamme myös käyttöön kansallisen kustannuslaskennan mallin osana alueellista tietojohtamista palveluiden vertailtavuuden parantamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti palveluiden saatavuutta tulee kehittää erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden ja väestön perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen varmistaen."

nämä säästöt on nyt vaan pakko tehdä, koska..

"Meidän täytyy kaikkien muistaa nyt, mistä tässä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että mikäli me emme saa julkisen talouden menoja kuriin, meitä uhkaa EU:n alijäämämenettely, mikä voi johtaa esimerkiksi Suomen luottoluokituksen alenemiseen, mikä voi johtaa korkojen nousuun, mikä voi johtaa siihen, että meille ei myönnetä enää lainoja. Siis me olemme niin tukalassa tilanteessa valtion kannalta tällä hetkellä, että me joudumme kaikki osallistumaan näihin talkoisiin. Totta kai minä puolustan sosiaali- ja terveydenhuollon menoja niin pitkälle kuin mahdollista, mutta täytyy myöskin pitää järki kädessä ja katsoa tämän tilanteen yli vähän isommalla, laajemmalla näkökannalla kuin pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. [Ben Zyskowicz: Talouden suuri kuva ei demareita huoleta!]"
"Sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaus, 100 miljoonaa euroa, on vain yksi prosentti sosiaalihuollon kokonaiskustannuksista. Mitä se tulee pitämään sisällään? Sitä emme tiedä vielä, mutta selvitystyö on aloitettu, ja me palaamme varmasti asiaan sitten myöhemmin, kun asia on ajankohtainen. Tämän leikkauksen on tarkoitus toteutua vuoden 26 alussa, elikkä se on tulossa puolentoista vuoden päähän budjettilakina eduskuntaan. Arvioimme sen silloin."

--

Kahoppa, vielä oli jotain jäänyt ylikin ja sehän onkin joidenkin tahojen suosikkiaihe eli omalääkäriys:

"Mitä tulee omalääkärimalleihin, niin omalääkärimalleja ja erilaisia tiimimalleja voidaan hyvinvointialueilla jo nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa ja kokeilla. Ei ole mitään lainsäädännöllistä estettä siihen. Mitä tulee ammatinharjoittajamalliin, niin sitä kokeillaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, ja kunhan saamme siitä jonkunnäköistä raporttitietoa, miten se on onnistunut, niin pyrimme tietenkin laajentamaan sitä myöskin muualle. Tavoitteenahan on se, että ihminen voisi mennä samalle lääkärille: hänellä olisi oma lääkäri, jonka luo hän voisi mennä, joka tietäisi hänen historiansa, ja ei tarvitsisi aina joka kerta selittää uudestaan."
"Ministerien Grahn-Laasonen ja Ikonen kanssa olemme juuri päättäneet aloittaa Omalääkäri-ohjelman, millä tullaan tukemaan hyvinvointialueita siinä, että omalääkärimalli jalkautuisi useampaan hyvinvointialueeseen kuin tällä hetkellä. Omalääkärimalliahan tällä hetkellä jo pilotoidaan usealla hyvinvointialueella RRP-rahoituksella. Toimia tehdään koko ajan erityisesti mielenterveyden kentällä."

Niin paljon omalääkäri-ideaa ovat puoltaneet jotkut, että sehän jo sinänsä voisi olla epäilyttävää? Joidenkin oppositiopuolueiden edustajien näkemyksien ilmaisuja mukaillen voisi ounastella, että eräs keino jakaa yhteiskuntaa erilaisiin ihmisiin olisi ohjata joitakin ihmisiä omalääkäreille, jotka eivät ole kovin hyviä työssään, jolloin kelpoisammat ihmiset saavat itselleen kelpoisampia omalääkäreitä.

--

Jos konstekstit, joissa edellä olevat tekstikatkelmat ministeri Kaisa Juuson sanomisista ovat esiintyneet, kiinnostavat, on seuraavassa linkit pöytäkirjoihin, joissa käydyt keskustelut ovat kokonaisuudessaan ilman enempiä esiin klikkailemisia tms. Linkit lajiteltu sen mukaan, onko eduskuntakeskusteluun ottanut kuinkakin moni edustaja. Välikysymykset sote-aiheista ovat saaneet selkeästi enemmän huomiota kuin useimmat suulliset kysymykset, mutta onko se sitten lopputulemien kannalta merkittävää?