Terapeutti-Villen TikTok-lyhytvideoista on jäänyt mieleen se, missä hän heti alkuunsa tokaisee, että "älä huoli, kyllä se siitä", mihin syynä on varmaankin se, että siinä käytetty rauhallisuuden kuuloisuutta tavoitellut äänensävy oli kuin sellaisen henkilön sanomaa, joka on tottunut siihen lähtökohtaan, että merkittävimmät ongelmallisuudet yksilön elämässä selkiytyvät ja hälvenevät ihan puhumalla, vaikka siinä aikaa menisikin. Sellainen taasen viestii siitä, että sanoja ei ehkä ollenkaan tunnista sitä mahdollisuuksien kirjoa, millä yksilön elämään voidaan vaikuttaa esim. manipuloivasti eli vaikuttavat tekijät tekevät päätöksiään omista syistään, eikä siihen välttämättä auta, vaikka kohdeyksilö hankkisi mentaalista resilienssiä tai oppisi välttelemään jotain.

Kun melkeinpä kutsumanimenä on jotain sellaista kuten Terapeutti-Ville, se määrittelee henkilöä paljon enemmän hänen ympärillään ja läheisyydessään oleville henkilöille puhuessaan kuin jos puhuja olisi tunnetusti lääkäri, mutta johon viitataan ihan pelkällä sukunimellä. Toistuvissa tilanneyhteksissä kuten eduskunnan täysistunnot, joissa "kilpailevia tekijöitä" ei oletettavasti käytännössä ole, hänen vähänkään terveysasioihin viittaavuuksistaan tulee helposti tietäväisen ihmisiä sanomisia. Tämänhän SDP puolueena on ilmeisen hyvin tunnistanut, sillä sen verran huolella ovat saaneet hänetkin puhumaan hallituksen vastaisesti. Kuten useimpien muidenkin kansanedustajien, joiden eduskuntapuheita on tullut arvioineeksi, myös Ville Merisen osalta ne ovat meneillään olevalta vaalikaudelta, vuoden 2024 loppuun asti huomioituja.

"Hallitus vetoaa jatkuvasti terapiatakuuseen, ja se onkin upea juttu. Mutta miksi tämä järjestys: te teette ensin nämä leikkaukset nuorille ja sen jälkeen, ehkä ensi syksynä, terapiatakuun? Jotenkin tuntuu järkevältä, että nuorilla olisi tuki valmiina ja sitten leikattaisiin. Valtiovarainministeri Purra, miten päätitte juuri tämän järjestyksen, että terapiatakuu on sitten varmaan ensi syksynä, ehkä?"

"Kuinka moni tässä salissa oikeasti uskoo, että vähentämällä nuorten tuloja, leikkaamalla asumistukea, leikkaamalla kuntoutuksesta, lisäämällä opintolainaa, heikentämällä palveluja jne. meidän nuoret yhtäkkiä alkavat voida paremmin, rientävät iloisina ja terveempinä töihin kiitollisena hallitukselle, joka vain tekee heille palveluksen, kun pakottaa heidät ottamaan itseään niskasta kiinni ja menemään töihin? [Ben Zyskowicz: Ei kun laitetaan lisää rahaa, kun teillä sitä on!] Tuoreiden, aamulla julkaistujen lukujen mukaan meillä on 26 600 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Tämä on 3 000 enemmän kuin vuosi sitten."

"Kauhulla odotan, mikä on mielenterveyden lasku näiden leikkausten jälkeen. Enpä usko, että tätä ratkaistaan ainakaan viinanjuonnilla, kuten hallitusriveistä on esitetty. Eikä opiskelijan ahdistusta ratkaise leikkauksilla "kannustaminen". Monet hallituspuolueista kuuluneet nuorten tilannetta vähättelevät puheet näyttävät, kuinka irtaantunut ajatus teillä on nuorten todellisuudesta. [Mauri Peltokangas: Missä kohtaa täällä on vähätelty nuorisoa?] Eikä nuorten terapiatakuu ratkaise ongelmaa, kun samalla lisätään mielenterveyttä heikentäviä tekijöitä ja hyvinvointialueille suunnitellaan miljardisäästöä, joka tulee viemään hoitopaikkoja."

"Kaiken tämän välinpitämättömyyden pahimpana kärsijänä ovat nuoret ja opiskelijat. Meidän tulevaisuus. Ja perusteluna toimii jokaisella kerralla "jos nyt ei säästetä, ei nuorilla ole tulevaisuutta". Itse olen käynyt ainakin muutaman tuhat keskustelua nuorten kanssa viime vuosina. Heistä yhdeksän kymmenestä on erittäin huolissaan tulevaisuudestaan. Hallituksen politiikka lisää näitä huolia. Ehkä olennainen kysymys olisikin: onko kukaan miettinyt, miten nämä nuoret selviävät sinne teidän tulevaisuuteen?"

"Voisin päättää ajankohtaiseen lainaukseen Chisun Baden-Baden-kappaleesta, jossa hän aikanaan — siitä on kauan aikaa — arvasi, miten hallitus toimii, ja lauloi: "Hallitus mietti pitkään, miten tääkin kriisi ratkaistaan / kunnes joku muisti, miten alkoholivero poistetaan.""

"Ollaan jälleen tässä tämänhetkisen hallituspolitiikan ytimessä: maksatetaan tämä talous niillä ihmisillä, keillä sitä ei pitäisi maksattaa. Tämä leikkaus kohdistuu erityisesti sairaisiin ja pienituloisiin, heikentää ansiosidonnaista sairauspäivärahaa ja lisää erityisesti pitkäaikaissairaiden taloudellista ahdinkoa. Sairastamisen kustannukset kasvavat. Hallituksen korotukset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin sekä lääkekuluihin lisäävät sairastavien taloudellista rasitusta. Työhön paluu ja kuntoutus vaikeutuvat. Heikentynyt korvaustaso vähentää kuntoutukseen osallistumista ja voi lisätä ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä."

"Jotenkin tuntuu hävyttömältä, että yhtä aikaa nostetaan julkisen puolen asiakasmaksuja ja samalla syötetään terveysjäteille rahaa. [Mauri Peltokangas: Nyt on väsynyttä jo!] — Ei ole väsynyttä. Hei, minä kysyn teiltä, edustaja Peltokangas: Minä ymmärrän, että tämä on kokoomukselle iso juttu, tämä terveysjättien ruokkiminen, mutta ei se varmaan teille ole yhtä lailla iso juttu."

"Kyllähän siinä jotain väärin on, että meidän yhteiskunnassa terveysjätit tekevät tällä hetkellä positiivisia tulosvaroituksia — ”meillä menee liian hyvin” — ja samalla alueella sanotaan irti satapäin henkilökuntaa. Siinä tilanteessa te ojennatte valtavia rahasummia näille jäteille, jotka jo valmiiksi tekevät valtavia voittoja, kun me ollaan jo saatu hyvää tutkimustietoa siitä, että ne eivät ole nostaneet kävijämääriä."

"Minun mielestäni tuo välittävä-sana ei kuvasta tämän Suomen hallituksen politiikkaa, ja ehdotankin, että te vaihdatte tuon hallitusohjelman nimen. Minulla on uusi nimi mietittynä. Se olisi tämmöinen kuin Vahvoista ja varakkaista välittävä Suomi. Minusta tuo sopii paremmin, koska tuo välittävä-sana ei millään osu tuohon, mitä tällä hetkellä tapahtuu."

"Te, ministerit ja hallitus, annoitte aika paljon rahaa Kela-korvausten kautta terveysjäteille. Pääministeri Orpo, te vielä puolustitte tätä tässä reilu kuukausi sitten avoimesti. [Krista Kiuru: Ihan minuutti sitten!] Joo, puolustitte Kela-korvauksia, että ne helpottavat hoitoonpääsyä. Totuushan on jotain aivan muuta. Tässä tiukassa taloustilanteessa veronmaksajien rahaa annettiin näille jättifirmoille, jotka tekevät jo valmiiksi voittoa kymmeniä miljoonia."

"Leikkauksia perustellaan kutsumalla niitä aina työllisyystoimiksi. Lasten vanhempien työllisyysaste on jo nyt paljon korkeampi kuin lapsettomien. Hallitus tuntuu ajattelevan työttömyyden olevan ihmisen omaa syytä tai laiskuutta ja ajattelee työllistymisen tapahtuvan leikkauksilla kannustamalla eikä näe monimutkaisia syitä työttömyyden takana."

Vielä siinä vaalikauden alussa eli esim. 21.6.2023 Ville Merinen toivoi enemmän yhteistyötä ja kutsui joitakin ihmisiä kivoiksi:

"Minä toivoisin enemmän yhteistyötä, koska täällä on hirveän kivoja ihmisiä tosi paljon. Esim. edustaja Rostila perussuomalaisista on tosi kiva ihminen. Tämä kulttuuri täällä on tosi vaikea oppia uutena ihmisenä, kun on niin empaattinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin menee! — Asiat riitelevät!] Mutta ei minun tarvitse muuttua. [Marko Kilpi: Älä muutu!] Minä haluan olla tämmöinen, kun tämä kausi loppuu, ja mennä uudelle kaudelle ja puhua ilman, että ahdistaa tulla tähän koppiin. — Kiitos kaikille. [Oikealta: Kiitos! — Tsemppiä! — Asiat riitelevät, eivät ihmiset!]"

Sitä ei kai tarvinne epäillä, etteikö Ville Meriselle kertyisi jokseenkin erilaista kokemusta ihmisten elämästä kuin sellaiselle, joka tekee työkseen ja muutoin vaikkapa enemmänkin hallitustyöskentelyä muistuttavuutta. Tästähän on eräänä osoituksena se, kuinka hän kertoo eräänä pitkäksi venähtävänä eduskuntailtana, että hän on pyytänyt some-seuraajiltaan kertomuksia sairaaloista ja päivystyksistä, koska meneillään olisi sairaalaverkon salikäsittelyä. Niitä tulikin väittämän mukaan "semmoiset 200 kappaletta" ja niitähän sitten luettiin 16.32, 18.46 ja 19.57 eteenpäin. Muutamissa muissakin puheenvuorossaan hän on tullut siteeranneeksi luvan kanssa muiden hänelle lähettämiään viestejä.

"Yksi seuraajani lähetti yhden tämmöisen perheen arjesta kertomuksen, minkälaista se on, ja lähetän tässä sydämelliset terveiseni tälle perheelle: "Nelivuotias lapseni on autismikirjolainen.."

"Puhun tänään suomalaisten mielenterveyden hoidosta ja aloitan viestillä, jonka sain seuraajaltani. "Olen kärsinyt masennuksesta nyt reilu kymmenen vuotta. Olen 24-vuotias. Äitini oli masentunut, kun olin lapsi, mutta ei saanut tarvittavaa apua, koska kaikki sysättiin laiskuuden ja ADHD:n piikkiin. Yksinhuoltaja, masentunut äiti ja kaksi nepsy-lasta eikä tukea.."

"Ajattelin, että miten saisi semmoisen kansan kosketuksen tähän sairaalaverkon salikäsittelyyn, ja minä sitten pyysin ihmisiltä tarinoita näistä sairaaloista ja päivystyksistä. Näitähän tuli semmoinen 200 kappaletta, niin minä nyt ajattelin osan lukea täällä. Nämä ovat mielestäni tosi koskettavia, ja ajattelen näistä, että nämä ovat suoraan ihmisten kielellä, näitä ei ole siistitty muuten kuin vähän anonymisoitu luvan kanssa.." (klo 16.32)

"Aloittelin tuossa jo äsken — minulla on näitä terveisiä ihmisiltä. Nämä ovat tämmöisiä muokkaamattomia, eri alueiden ihmisten viestejä, mitä lähettivät, ja näihin on pyydetty myös lupa.." (klo 18.46)

"Vielä viimeiset terveiset kansalaisilta, ja sitten se taitaa riittää.." (klo 19.57)

Entisessä työssään, johon varmaankin hakeutuu vielä takaisin, hänelle on varmastikin jäänyt hyödynnettävissä olevaa muistiaineistoa muiden hänelle kertomisiin perustuen ja josta johtaa näkemyksiä poliittiseen toimintaansa, mutta ei ehkä ihan niin voi sanoa, että hänen toteamuksensa olisivat silti sitä jotain timanttisinta saatavilla olevaa. Pikemminkin "peruskamaa" eli autenttiset kertomukset ihmisiltä olisivat siinä mielessä parempia, vaikka niitä luettiinkin paljolti silloin, kun jokseenkin harva oli niitä kuulemassa.

"Hallitus on tekemässä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan todella suuria leikkauksia. Esitykseen sisältyy monia erilaisia leikkauksia, mutta ehkä eniten ihmetyttää hallituksen päätös poistaa kokonaan lapsikorotus. Pelkästään tämä leikkaus tarkoittaa monelle perheelle jopa satojen eurojen menetystä. Tämä tarkoittaa ensi vuonna yhden lapsen perheelle 150 euroa vähemmän ja kolmen lapsen perheelle jopa 285 euroa vähemmän. Jos molemmat vanhemmista ovat työttömiä, yhden lapsen perhe voi menettää jopa 300 euroa ja kolmen lapsen perhe jopa 471 euroa."

"Hallituksen työttömyysturvan heikennykset tulevat osumaan myös erityisesti työuran alussa oleviin nuoriin. Näiden leikkausten tullessa voimaan työelämässä aloittelevalle nuorelle on entistä vaikeampi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Leikkaus tulee osumaan erityisesti osa-aikatyötä tekeviin. Heistä suuri osa on nuoria ja erityisesti nuoria naisia. Nuorten tilanne on jo erittäin huolestuttava. Mielenterveys ja jaksaminen ovat haasteita monella jo opiskeluaikana. Nuoria huolestuttaa työelämän epävarmuus. Hallituksen toimet lisäävät tätä entisestään."

"Ihmisten palveluita karsitaan kovalla kädellä, ja on aika hurja tuo asiakasmaksukorotus, jos mietitään, että 45 prosenttia lätkäistään yön yli lisää hintoihin. Jos mietittäisiin mitä tahansa muuta alaa, niin tuo aiheuttaisi aikamoisen haloon. Ja tosiaan samalla ne palvelut huononevat, niin että eihän tämä hyvältä näytä."

"Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistusten tarkoituksena on, että tuet seuraavat hintojen nousun mukana, näin jo valmiiksi pienituloisten elintaso ei laske entisestään. Nyt hallitus on leikkaamassa näistä indeksitarkistuksista tulevana neljänä vuotena. Tämä tarkoittaa, että tukien ostovoima heikkenee enintään 10,2 prosenttia 2027 mennessä — kymmenen prosenttia vähemmän rahaa asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin ja kaikkeen muuhun, mitä me kaikki tarvitaan meidän arjessa. Jo nyt monet ihmiset ja perheet taistelevat arjessaan rahan riittämisen kanssa. Mistä heidän pitää vielä lisää säästää? Suomi on saanut useita huomautuksia liian alhaisesta perusturvasta. Hallitus heikentää nyt entisestään tukien riittävyyttä ja työntää useita ihmisiä ja perheitä köyhyyteen. Hallitus heikentää leikkauksillaan koko hyvinvointivaltion pohjaa."

"Kerron teille esimerkin terapiamaailmasta. Hänen nimensä voi olla vaikka Mikko. Mikko asuu omillaan ja on hakeutunut terapiaan usean vuoden paniikkihäiriön jälkeen. Hän pystyy tukien, terapian ja läheisten avulla pitämään yllä maltillista opiskelutahtia yliopistossa. Sitten hallitus leikkaa Mikon tukia. Mikko miettii, miten hän saa rahansa enää riittämään. Hallituksen vastaus ei voi olla pelkkä "mene töihin". Taitaa enemmänkin käydä tässä tilanteessa niin, että Mikko muuttaa takaisin kotiin, vanhempien luo, ja vetäytyy entistä enemmän aikuiselämästä pois.."

Originellimmät jutut, joita ei ole yritetty sovittaa jonkinlaiseen poliittisen ilmaisun muottiin, tuntuvat erään esimerkin perusteella siltä, että sellaiset jutut sopisivat hänelle hyvin. Toivekkuudesta kertomisessaan hän saa kerrotuksi asian siten, että se ei mene "liian lässyksi" ja voisi potentiaalisesti saada muutamia paatuneimpia ihmiskohtaloista vähät välittäviä konvertoitumaan hiukan empaattisemmaksi. Tosin, loppupuolella toivekkuudesta kertomista hän menee (taas) mainitsemaan sen, kuinka just hän on niinku erityisesti terapiatyöstä tietävä, mikä toistuvana seikkana käy helposti vaivaannuttavaksi. Toivekkuuskin jotenkin lopahtaa siinä kohdin, missä hän käy kertomaan, että oikeastaan se terapiakin voi kestää esim. puoli vuotta tai vuoden.

"Tuossa viikonloppuna kotona mietin, mikä sana kuvaisi hyvin sitä, mikä nykyään ihmisiltä puuttuu ja mitä nämä leikkaukset myös vievät pois. Minulle tuli semmoinen sana mieleen kuin ”toiveikkuus”. Jotenkin minusta tuntuu, että tässä asiassa tämä meidän uusi hallitus on erityisesti epäonnistunut. Toiveikkuutta ei olla ylläpidetty, varsinkaan ihmisille, keillä on rahallisesti tiukempaa tai muunlaisia vaikeuksia elämässä."

"Toiveikkuus on erityisen tärkeää, kun me yritetään selvitä läpi tämmöisestä vaikeasta ajasta. Ja kun puhutaan epäoikeudenmukaisuudesta tällä hetkellä näissä leikkauksissa, niin minä koen, että juuri tämä toiveikkuus on lähinnä varakkaammille ihmisille."

"Toiveikkuutta lisää parhaiten, kun ihmisillä säilyy yhteys toiseen ihmiseen, semmoinen tunne, että voi vaikuttaa jollain tavalla, ja minä lähetänkin hallituspuolueille pyynnön, että huomioisitte tämän ihmisten toiveikkuuden, kun teette uusia päätöksiä. Tämä on minulle erityisen tuttu aihe tuolta psykoterapiatyöstä, josta voisi sanoa, että tärkein parantava tekijä on se, että se terapia käynnistää just tämmöisen toiveikkaan olon elämästä, koska monesti ihminen on pitkään kokenut, että ei ole tulevaisuutta, että ei voi selvitä, ei voi päästä töihin, ei saa lapsia kasvatettua, ja sitten yleensä, kun terapiassa on käynyt vaikka puoli vuotta tai vuoden, yhtäkkiä huomaakin, että hei, minullahan on unelmia ja minulla on toiveikas olo, minä voin selvitä."

Olisikohan sitten kuitenkin parempi vetoavuuksien kannalta, sillä eduskuntapuheissahan on siis ilmeisesti tarkoita saada muita paikalla olijoita muokkaamaan näkemyksiään puoltavammaksi, että hän tukeutuisi enemmän siitä kertovuuteen, miten hänen näkemyksensä mukaan terapia ja nuoripsykiatria nykyisellään toimii ja tekisi sen yksityiskohtien sisällyttämisen osalta tenhoavasti? Tosin, onkohan Merinen ihan sopiva henkilö luonnehtimaan, mitä näkee ja kokee ympärillään, sillä sen perusteella, mitä hän on eduskuntapuheissaan maininnut, hän on näyttänyt ajautuneen korostamaan hoitoon pääsyn vaikeutta ja hitautta, sekä asiantuntijoiden vaihtuvuutta ja hoidon tarpeen kiireellisyyden syitä.

"Kokonaisuudessaan pelkoni on, että nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät entisestään. Mitä me sitten tehdään, jos tilanne pahenee vielä entisestään? Jos olisin vielä psykoterapeutti ja kävelisin kadulla, niin sanoisin nuorelle, että voisit hakea apua vaikka terapiasta, mutta tiedän jo vastauksen tällä hetkellä: hoitoon ei pääse, terapeutteja ei ole eikä minulla olisi varaa maksaa sitä."

"Saan päivittäin satoja viestejä, ja niissä korostuu usein sama kaava: mielenterveysongelmiin saa apua todella hitaasti. Lääkärit, hoitajat, auttajat vaihtuvat jatkuvasti. Lääkitys tuntuu olevan kotimaisen mielenterveyshoidon kulmakivi, halusi potilas sitä tai ei. Hoito on liian hajanaista, tapaamisia on kerran kuukaudessa tai harvemmin. Yhtä asiaa ihmiset kehuvat: jos onnistut saamaan Kelan kuntoutuspsykoterapiapäätöksen ja löydät sopivan psykoterapeutin, ongelmat alkavat useimmiten parantua."

"Meillä Suomessa, kun minä tunnen jonkun verran nuorisopsykiatriaa, heidän viestinsä on, että nuorisopsykiatria on romahtamassa. Se ei kovin pitkään enää pysy pystyssä, ja ne lukemat ovat tosi huolestuttavia. Ja nyt kun on tulossa tosi isoja leikkauksia, tai siis hyvinvointialueiden rahoitus vähenee huomattavasti, niin jos se tiputtaa vielä entisestään [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] hoitopaikkoja ja poliklinikoiden työntekijämääriä, niin siellä on edessä semmoinen juttu, mitä me ei pystytä sitten enää hoitamaan. Minä toivoisin rakentavassa mielessä siihen erityishuomiota, tähän nuorisopsykiatrian tilaan Suomessa."

"En ole varmaan ainut kansanedustaja tässä salissa, kuka saa paljon viestejä nuorten vanhemmilta, joiden nuori ei saa apua mielenterveysongelmiin — ja nyt minä en puhu niistä terapiatakuunuorista vaan niistä, kenellä on vakavia ongelmia, vaikka itsetuhoisuutta, mikä on nykyään tosi iso syy, minkä takia nuoret päätyvät hoitoon. Mitä te teette sille, että nämä nuoret pääsevät helpommin hoitoon? Ja nyt se terapiatakuu ei käy tähän vastaukseksi, koska se ei ole vastaus näille nuorille."

Ville Merisen pitäisi olla erityisen varovainen puheissaan, kun hän käyttää sanaa "juurisyyt" viitatessaan esim. "nuorten mielenterveyden kriisiytymiseen", sillä juurisyistä puhuttaessa tavataan monillakin eri taholla ajautua joihinkin, sanoisiko, kategorisiin syihin, jotka eivät jätä mitään olennaista kattamatta. Eräässä puheessaan hän tulee yhdistäneeksi "juurisyyn" merkittäväksi osatekijäksi opiskelijan toimeentulon eli siihen kun saisi parannusta ja indeksileikkauksia välttävyyttä niin johan alkaisi monella olemaan asiat paremmin, sillä "huoli rahan riittämisestä aiheuttaa stressiä ja ahdistusta".

Kun Ville Merinen kysyy eduskunnalta

"Miksi emme yhdistäisi voimiamme juurisyiden tutkimiseksi ja siten ratkaisujen löytämiseksi?"

viitatessaan siihen, kuinka nuorten mielenterveyden kriisiytyminen on yhteinen ongelma yhteisessä Pohjolassa ja vedotessaan siihen, että ratkaisujen löytämisen tulisi olla osa yhteisen hyvinvointimallin rakentamista, "juurisyiden tutkiminen" ei todellakaan tarkoita hänen puheissaan sitä, että käytäisiin tekemään enemmän sellaista tutkimista, missä "pääkoppaa" ja ihmistä oliona pyrittäisiin ymmärtämään paremmin, vaan, tulkiten, rajautumista joihinkin yksilön ulkoisiin tekijöihin (eksogeeniset tekijät).

Toisinaan hän saa sopivasti pontta selitykselleen jonkin virallisesti tunnistetun ja arvostettavissa olevan tahon näkemyksen siteeraamisesta, kuten kertoessaan, kuinka pakkomuuton toiselle paikkakunnalle ollessa rahan riittävyyden kannalta muutakin kuin vain "pelkkä elämänmuutos".

"Täällä on kuultu myös semmoisia puheenvuoroja, missä se on ikään kuin pieni asia, että ihminen joutuu muuttamaan, mutta sehän ei todellisuudessa ole näin. Muutto on ihmisille aina iso asia, ja etenkin se on iso asia perheen lapsille. Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, että jos ihminen joutuu lapsena muuttamaan paljon, niin se vaikuttaa hänen tulevaan elämäänsä yllättävän paljon. Että ne eivät ole semmoisia kevyitä pieniä asioita."

"Minä luen tässä pienen pätkän lapsiasiainvaltuutetun lausunnosta, jossa hän lainaa Ristikarin tutkimusta: "Muuttojen määrän yhteydet hyvinvointitekijöihin tuovat esiin, että runsas muutto on kuormittava tekijä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Selitystä tähän voi hakea esimerkiksi siitä, että asuinpaikan muuttaminen merkitsee myös kasvuympäristön muuttumista, kaveripiirin katoamista, vanhempien tukiverkostojen muuntumista, päiväkodin ja koulun vaihtumista, harrastusporukan muuttumista tai katoamista sekä uusia fyysisiä puitteita.."

Jos on tarkoitus vaikuttaa puheillaan, tunteisiin vetoaminen voi hyvinkin toimia, mutta toisaalta, peliteoreettisesti ottaen, vastapuolella voi olla käytettävissään radikaaleja "valttikortteja" kuten "EU vaatii, että 40 % valtionvelasta on saatava vähenemään ensi vuoden aikana", joten Merisen Villen voi joutua laittamaan penkille odottelemaan parempia aikoja?

Toisaalta, jos ihan oikeasti on halua auttaa nuoria jne., niin Ville Merisenkin pitäisi ehkä luopua "terapiaevankelismista" ja tunnistaa teknologian merkitys arjessa ja sote-palveluissa. Jos hänen eräs tokaisunsa antaa ymmärtää jotain hänen visiointiensa rajoittuneisuudesta, niin ainakin sen, että sehän on kuin ennen vanhaan kun ei vielä tietokoneita ollutkaan.

"Mitä tulevien vuosien aikana tulisi ainakin työstää? No, mahdollisimman matalan kynnyksen hoitomallia mielenterveyspalveluihin, terapiatakuuta sekä ilmaista psykoterapiakoulutusta. Tulee miettiä myös, mistä tämä asia oikeastaan on lähtöisin, mikä on syntysyy mielenterveyskriisiin. Näin minä ajattelen tällä hetkellä mielenterveysasiaan perehtyneenä ihmisenä. Jatketaan myös nuorten eteen tehtyä työtä tällä kaudella yli puoluerajojen."

Nostetaanpa esille vielä muitakin Terapeutti-Villen ideointien tapaisia:

"Nuotti-valmennushan on, ainakin omasta mielestäni, tosi moderni kuntoutusmuoto, koska siinä voi olla esimerkiksi työpaikkojen etsimistä, työhakemusten kirjoittamista, ansioluettelon tekemistä ja tämmöistä sparraamista, eli se ei ole vain tämmöistä keskusteluhoitoa tai jotain, että mennään johonkin paikkaan x ja siellä ollaan tunti ja sitten tullaan pois. Minusta tuntuu, että meidän nuoriso tarvitsisi myös just enemmän tämmöistä vähän niin kuin tukihenkilötyyppistä apua. Sinne on hakeutunut just nuoria, jotka ovat semmoisella työelämän kynnyksellä ja sitä kautta sitten työllistyneet mahdollisesti tai löytäneet uuden opiskelupaikan."

"Paremmat ratkaisut työllisyyden lisäämiseksi voisivat olla esimerkiksi sairauspäivärahajaksojen lyhentäminen hoidon saatavuuteen panostamalla tai kuntoutukseen panostamalla ja varhaiseen puuttumiseen panostamalla. Sosiaaliturvaleikkausten valmistelun epäreiluus on myös: leikkausten valmistelussa ei ole huomioitu työmarkkinaosapuolten näkemystä. Oikeudenmukaisempi tapa olisi ollut vahvistaa työllisyyttä ja työkykyä."

"Kun ministeri Grahn-Laasonen pyysi ehdotuksia, niin minulla on ehdotus ministeri Juusolle. Otetaan vuokralääkäritilanne yhdessä hallintaan. Tämä on varmaan asia, mikä kiinnostaa kaikkia puolueita tässä salissa. Ei jätetä sitä pelkästään hyvinvointialueiden ratkaistavaksi, koska heillä on muutakin tehtävää tarpeeksi ja siellä on niin monta erilaista tarvetta ja aluetta. Laitetaan esimerkkinä vaikka 10—20 prosentin katto siihen, kuinka paljon enemmän saa tunnissa palkkaa vuokralääkäri versus virkalääkäri. Laitetaan myös vuokrafirmoille joku prosenttiraja, kuinka paljon he voivat pakollisten palkkakulujen päälle laskuttaa — vaikka saman verran lisää, 10—20 prosenttia. Minä luulen, että tämä saa kannatusta ja me saataisiin tämä tilanne tasapainottumaan nopeammin."

Paljolti parametrien säätämisen ja jonkin entisenlaisen hyödyntämiseltä kuulostivat, mutta sentään ehdotti jotain. Vetoavuudessaan kuitenkin pitkälti sellaista, mille jotkin ns. oikeuspuolueiden edustajat saattaisivat mielessään ja vieressään olevalle sanoa, että "antaa sen nyt puhua, mutta eiköhän tuo unohdu nopeasti". Samoin lienee käynyt myös hänen aivan ensimmäistä eduskuntapuhettaan lausuessaan (2.5.2023), missä hän ilmaisee mieltyneisyyttään Ylen "terveysvaikuttamiseen" tilanteessa, jossa Ylen rahoitusta ollaan leikkaamassa:

"Toisin tämmöistä uudenlaista näkökulmaa Yleen. Itse olen ehkä tämmöinen mielenterveysasioiden erityisasiantuntija, varsinkin sosiaalisessa mediassa, ja olen huomannut, että Yle tuottaa varsin paljon tämmöistä sisältöä, mikä koskee neuropsykiatrisia ongelmia ja mielenterveysasioita. Erityisen kiitollinen olen Ylelle näistä nuorista kertovista dokumentaarisista sarjoista, mitä Yle on viime vuosina tehnyt tosi paljon. Veikkaan, että ne ovat semmoisia juttuja, mitä ei tehtäisi niin paljon, jos meillä ei olisi Yleä ja Ylen rahoitusta. Ja se pelko, mikä itsellä on, on se, että jos lähdetään leikkaamaan, niin se koskee juuri näitä tiettyjä, esim. nuortenohjelmia."

"Eli etenkin tämmöisessä, mitä ehkä muut kanavat eivät niin paljon käsittele, just tämmöisessä terveysvaikuttamisessa — kun nykyaikana sosiaalisessa mediassa on tosi paljon kaikenlaista informaatiota, mistä läheskään kaikki ei todellakaan pohjaudu tutkimukseen — on erittäin tärkeätä, että meillä on myös tämmöistä tietoon perustuvaa dokumentaarista sisältöä, ja Yle on tässä ollut erittäin hyvä."

"Yle on tutkitusti Suomen luotettavin uutismedia. Tässä moni jo puhuikin, että näinä aikoina on erittäin tärkeätä, että voi lukea uutisia, mitkä perustuvat luotettavampaan... Itse vietän somessa paljon aikaa, ja siellä on oikeasti niin, että nuorille tarjotaan varsinkin semmoista tietoa, mikä ei perustu mihinkään muuhun kuin johonkin vaikuttamisyritykseen, ja sitä vastaan on taisteltava kovasti."

Kun kuvittelee miten ne sadat somettajat, jotka kommentoivat törkyisästi esim. SDP:n Lindtmanin some-viestejä, ottaisivat käsiteltäväkseen Terapeutti-Villen "yhdessähän myö täällä ollaan"-vetoavuuksia tjs., ei hänen ehkä pitäisi saada nähdäkseen, mitä niille kävi.

Tiedä sitten onko Ville Merinen erilainen sellaisissa tilanneyhteyksissä, missä on vähemmän väkeä paikalla ja seinätkin lähempänä kuten valiokuntatyöskentelyssä. Niiden esittämistä lausumista ei tyypillisesti erota, kuka kansanedustaja on mitenkin ottanut asioihin kantaa jossain valiokunnassa, joten valiokunnan jäsen saattaa jossain puheenvuorossaan selventää valiokunnassa käsiteltyä asiaa muulle eduskunnalle ja tuoda siinä yhteydessä esille omaa osuuttaan päätöksenteossa. Ville Merisen osalta ei ainakaan tarkasteluajanjakson osalta tullut huomioineeksi kuin sellaiset valiokuntatyöskentelyyn viittaukset, joista toisessa hän mainitsee siellä tullun tehdyksi "pitkää päivää" ja toisessa hän puolustelee sitä, kuinka SDP:n edustajat ovat pyrkineet saamaan valiokunnassa muutoksia aikaan, mutta hävisivät hallituspuolueille.

"Äsken huomasin, että rupeaa jo vähän väsyttämään tässä ja ei meinaa oikein ajatus pysyä kasassa, mutta sitten tajusin, että ollaanhan tässä aika pitkää päivää duunattu sote-valiokunnassa. Mutta sekään ei ole mitään verrattuna näiden ihmisten kokemuksiin, joista nyt puhutaan. Minä mietin, että onhan tämä aika rapsakka laki: 24 000 eläkkeensaajaa yhtäkkiä vain menettää eläkkeensä tässä. Siis tämä on kyllä raju laki niin kuin monella mittapuulla. No, ei siinä mitään, mutta siirtymäaika varmasti on säädetty pitkäksi, koska tämä on niin raju veto. — Eipä ollutkaan, tässä on tämä siirtymäaika todella lyhyt. Jotenkin karu, karu laki. Ei minulla oikeastaan muuta." (ti, klo 20.37)

Toisessa valiokuntatapauksessa oli kyse pykälän muuttamisesta liittyen valtiopäiväasiakirjaan otsikolla "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi":

"Tuossa äsken hallituspuolueen edustaja sanoi, että miksi me emme ole ehdottaneet pykälämuutoksia. Kyllähän me olemme ehdottaneet, ja oikeastaan teen tässä tämän esityksen aluksi ja sitten voin selittää paremmin: esitän, että vastalauseen 1 mukaisesti lakiehdotukset hylätään ja hyväksytään seuraavat 13 lausumaa."

"Meillä siis nämä lausumat perustuvat niihin pykälä-äänestyksiin, mitkä kaikki me hävittiin hallituspuolueille 9—8. Eli kyllä me valiokunnassa yritettiin tätä lakia tietenkin muuttaa."

"Eli nämä lausumat me tehtiin sillä perusteella, että niihin pykäliin me ei saatu muutoksia, mahdollisimman laajasti, ja näitä voi tietysti sitten kannattaa. Nämä ovat tämmöisiä täsmäpykäliä. Eli se puhe, että valiokunnassa oppositiopuolueiden kansanedustajat eivät olisi kääntäneet joka ikistä kiveä, on aikamoista. Se ei ole totta, koska... Ehkä se, että valiokunnassa pidetään 17 tunnin kokous aiheeseen liittyen, kertoo siitä, että on kyllä yritetty joka ikisellä keinolla vastustaa tämän lain epäkohtia."

Koska, kuten tämän kirjoituksen alussa tuli esiteltyä, Ville Merinen on oppinut "SDP:n tavoille", pitäisi ehkä miettiä, miten hänen sanomisiinsa joidenkin "SDP:lle tärkeiden" asioiden osalta pitäisi suhtautua. Entä ovatko hänen "mielen toimivuus"-vivahteiset näkemykset lääketieteelliseltä kannalta tai laajojen tutkimusotantojen perusteella hyväksyttäviä tai käypiä?

"On valtava määrä tutkimusta ruutuajan vaikutuksista keskittymiseen ja mielenterveyteen. Eli en puhu vain somesta vaan ruutuajasta. Minimivaatimus on, että kännykkähäiriö poistuu kouluista. Seuraava siitä on, että palataan kirjoihin, vihkoihin ja kyniin. Ruotsissa ollaan menossa vahvasti tähän suuntaan, ja veikkaan, että tässä salissa enemmistö olisi tällä kannalla."

"Minä olen seurannut menneet vuodet politiikkaa mielenterveyden asiantuntijana, ja minun mieltäni lämmittävä uudistus viime kaudella oli ehdottomasti laajennettu oppivelvollisuus. Sen avulla mahdollistetaan aidosti maksuton toisen asteen koulutus sekä se, että meidän nuoret eivät tipahda turvaverkkojen läpi ainakaan ennen täysi-ikäisyyttä. Tämä on lämmittänyt mielenterveysalan ammattilaisen mieltä."

"Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle Suomessa ovat FCG:n tutkimuksen mukaan 648—1 141 miljoonaa euroa vuosittain. Summa on melkoisen iso, jos sitä vertaa esimerkiksi vuoden 2020 perusterveydenhuollon vuodeosaston kokonaismenoihin, jotka ovat 789 miljoonaa euroa."

"Kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että tämä kotiinkuljetuksen lisääminen tulee lisäämään lastensuojelun työmäärää, ja on aika helppo arvata, että nämä 70 prosenttia ihmisistä ovat oikeassa. Eli suomalaiset eivät itse kyselyissä välttämättä halua laajentaa alkoholin saantia tai prosentteja, mutta jostain syystä tässä talossa edelleen tehdään jatkuvasti lakeja, mitkä helpottavat alkoholin saantia tai nostavat mahdollisesti vahvuuksia."

"Huonot lapsuuden kokemukset aiheuttavat pelkoa. Turvattomat vanhemmat aiheuttavat pelkoa. Vaikeat yhteiskunnalliset ajat aiheuttavat pelkoa. Turvaton Eurooppa aiheuttaa pelkoa. Tuntematon voi aiheuttaa pelkoa. Elämä ilman suuntaa aiheuttaa pelkoa. Rasismi on pelkoa. Pelkoa voi vähentää tutustumalla toisiin. Pelkoa ei voi vähentää välttelemällä tai syrjimällä toisia. Rasismia voi vähentää toisiin ihmisiin tutustumalla. Rasismi on ennen kaikkea pelkoa, ja pelokkaat ihmiset eivät voi johtaa maatamme."

"Nikotiini häiritsee aivojen kehitystä, ja jatkuva käyttö voi aiheuttaa aivoihin rakenteellisia muutoksia, etenkin nuorilla. Nikotiini häiritsee diabeteksen hoitotasapainoa ja kohottaa verenpainetta. Ja lisäksi on todettu, että etenkin nuorilla masennus ja ahdistuneisuus voivat liittyä nikotiinituotteiden käyttöön. Eli siis pelkästään jo nikotiinituotteiden lopettaminen voi vaikuttaa siihen, että vähenee masentuneisuus ja ahdistuneisuus — se ei ole tietenkään ainut, mikä näitä aiheuttaa."

"Voitteko kuvitella, että maassamme on kymmeniätuhansia nuoria, joiden mielenterveyshoito ovat videot kiinalaisessa sovelluksessa? Ja nyt kun pääsin tähän asiaan, niin en usko, että digi on ratkaisu nuorten mielenterveysongelmiin. Miksi? Heidän ruutuaikansa on valmiiksi jo aivan liian suuri. Se on osa tätä isoa ongelmaa. Te tiedätte, kuinka paljon nuoret viettävät aikaa omilla älypuhelimillaan ja koulussa nykyään läppäreillä. Mielenterveysavun on oltava normaalia, turvallista vuorovaikutusta, ei tekstiä tai videota ruudulla."

Pitäisiköhän Terapeutti-Villen tehdä itsereflektointia, josko siten edes hänen aiherepertuaarinsa saisi lisäystä?