Haastattelun aikana käy ilmi, että tutkittavalla on vaikeaa pitää yllä katsekontaktia: tutkittava katsoo kohti vain vilkuillen. Tutkittavan kertoessa tilanteestaan syntyy vaikutelma, että hänen on vaikeaa erottaa olennainen kerrottava epäolennaisesta, mistä johtuen kuulijan on vaikea pysyä kärryillä. Tarkentavien kysymysten avulla tutkittavan kertomuksesta muodostuu hieman jäsentyneempi. Tutkittavan kasvoissa esiintyy jatkuvaa lihasnykinää; kulmien kurtistelua, silmien räpyttelyä ja leukojen "kiristelyä". Lisäksi tutkittava miltei taukoamatta heiluttelee levottoman oloisesti sormiaan.

Muista ongelmista kysyttäessä tutkittava mm. kertoo hermostuvansa bussissa, jos ei kuule omaa hengitystään, ja lisäksi "kaupalle kävellessä joutuu miettimään jokaisen askeleen ja käden heilautuksen". Tutkittava yrittää selittää taustoja näille toiminnan piirteille, mutta kuulijalle jää epäselväksi, mitä tutkittava tarkoittaa. Lisäksi tutkittava kertoo, että hänen unentarpeensa on erittäin suuri ja myös kuinka eri ruoka-aineet vaikuttavat hänen yleistilaansa ja mielialaansa.

Tutkittavan päättelytoiminnoissa havaitaan selkeää diskrepanssia kielellisen ja visualisointiin pohjautuvan suoriutumisen välillä; visualisointia vaativissa päättelytehtävissä tutkittavan suorituminen yltää erittäin lahjakkaiden tasolle. Kielellisellä alueella (kielellis-loogisissa tehtävissä) suoriutuminen on normaalia keskitasoa. Tutkittavan suoriutuminen eräissä visuaalisen päättelyn tehtävissä osoittaa tavallisuudesta poikkeavaa kyvykkyyttä (oppimisvaikutus vuodelta -97 ei tätä yksin selitä).

Visuaalispohjainen muistisuoriutuminen niinikään on selkeästi kielellistä parempaa: tutkittava kykenee sekä välittömästi, että viiveen jälkeen palauttamaan mieleen monimutkaisenkin kuvion miltei täydellisesti. Sen sijaan kielellisen muistin alueella laajojen loogisten asiakokonaisuuksien omaksuminen jää erittäin niukaksi, viive ei vaikuta muistettavan aineksen määrään. Kielellinen oppiminen on hieman jähmeää ja hidasta.

Perustason visuaalisessa hahmotuksessa ja kielellisissä toiminnoissa ei ilmene erityistä. Tahdonalainen hallinta on sujuvaa.

Tutkittavan toimintaote on visualisointia vaativissa tehtävissä erittäin nopea. Monimutkaisemmissa kielellisissä tehtävissä selviytyminen on hidasta ja työläästä: tutkittavan on vaikea jäsentää sanottavaansa ja tutkittava joutuu pitkään hakemaan vastauksiaan mm. yleistä käsityskykyä arvioivissa tehtävissä. Tutkittava ko-operoi asianmukaisesti.