On muutamia kertoja, jolloin oikeasti tuohduin toviksi (2008), mutta vain kerran yhtä kiivastumisenaihetta kohden.
- Tuohduin kun opiskeluoikeuteni rajoitettiin pariin tuntiin per päivä.
- Tuohduin koska kännykänkäyttöoikeuteni rajoitettiin ensin 10 minuuttiin per kerta ja sitten 5 minuuttiin kanavoituna yhteen henkilöön yhteyden ottamiseen. Perusteluna oli, että he eivät voineet tietää käyttäisinkö kännykkää internetin käyttöön ja ties keneenkä olisin yhteydessä.
- Tuohduin kun minulta otettiin pois kaikki taidekirjat (Monet ja Picasso), sekä Daniel Dennettin Freedom Evolves. Lääkäri oli selannut kirjaa nopsaan, pysähtynyt sellaiseen kohtaan missä oli aivojen kuva ja kääntyi heti paikalla olleen mieshoitajan puoleen osoittaen kuvaa sormella ja hokien "katso millaisia kuvia täällä on". Oli lopuksi todennut kirjan kansitekstiä vielä kertaalleen vilkaisten, että "tällaisia ei ainakaan täällä lueta".
- Tuohduin, kun minua suorastaan vaadittiin ensin täyttämään lomake, jolla suostun kaikkiin minua koskeviin rajoituksiin, ryyditettynä sanoilla "käytännössä rajoitukset asetetaan kumminkin voimaan, vaikket allekirjoittaisikaan". Siinä lomakkeessa oli 14 päivän valitusoikeus, mutta kun hetken jahkailin niin sain aikaa miettiä vähän pidempään. Tosin, siitä seurasi myös se, että lomake vaihtui minulle personoituun tekstiin, jossa oli lähinnä listattu rajoitukset. Allekirjoitus siihen alareunaan, kiitos.
- Tuohduin, sekä huvituin kun ulkomainen omalääkäri (sairaalalääkäri), jonka titteli on "laillistettu lääkäri", ei ymmärtänyt sellaista perisuomalaista sanaa kun "muisto", eikä käytännössä mitään puheeni nyansseista.
- Tuohduin, kun pakollista lääkeannosta (Seroquel) nostettiin sillä verukkeella, että joku hoitaja oli ollut sitä ja tätä mieltä minusta. Lääkeinfo.fi:n mukaan Seroquel helpottaa aistiharhoja, sekä hilpeää ja kiihtynyttä mielentilaa. Minut oli siis ilman psykiatrin tutkimusta todettu psykoottiseksi sairaalalääkärin toimesta.
- Tuohduin, kun tulkintani minua provosoivista henkilöistä tulkittiin varmaksi merkiksi psykoosista, vaikka omahoitajani oli aiemmin sanonut, että kerrontani oli ihan järkevää ja rationaalista.