ANT+ Allience, joka ANT+ -tekniikan standardoinnista vastaa, varmistanee laitteiden sertifiointiprosessien kautta sen, että ANT+ -laitteet todellakin toimivat yhteen, mikä kuluttajatasolla tarkoittaa sitä, että kuluttajan tarvitsee vain löytää samannäköisiä symboleita sensori-, kontrolli- ja näyttölaitteista, jottei tule tehneeksi ns. hukkaostosta suhteessa aikomukseensa, sekä tietää mikä omista näyttölaitteista (esim. älykello) toimii yhteen esim. kuntosalin laitteen kanssa. ANT+ Allianceen kuuluu useita satoja ANT+ MEMBER -jäseniä (vähempioikeuksisten ANT+ ADOPTER -jäsenten lisäksi), jotka voivat tehdä ehdotuksia uusiksi laiteprofiileiksi, jos entisistä ei löydy sopivia heidän kehittämälleen laitteelle, mutta ainakaan toistaiseksi sekä tarjolla olevia symboleita, laitteita ja sovelluksia (älypuhelinsovellukset) silmäillen, on huomattavissa, että esim. terveyden osa-alueella (fitness, urheilulajit ja muut aktiviteetit erikseen) on tarjolla pelkästään melko tavanomaisia mittareita ja sensoreita, näiden liittyessä lähinnä sydämen sykkeen, glukoosiarvojen ja verenpaineen mittaamiseen. Voisiko tämä liittyä jonkinlaisesta varovaisuudesta, sillä voidaan ajatella olevan mahdollisuus, että symbolin muodostava standardoidun ikonin ja sen yhteydessä olevien kirjainten (esim. Activity: ACT ja Continuous Glucose Monitoring: CGM) kehittely ajautuu jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa ei löydetä sopivan erottelevaa ikoni&kirjaimet -paria, jos erilaisia laitteita alkaisi pyrkimään julki kovinkin paljon?
Kuntosalilaitteet, jotka hyödyntävät ANT+ -teknologiaa, ovat eräitä niistä laitteista, jotka voivat toimia sekä sensoreina, että tiedon vastaanottimina: ne lukevat yhteensopivista laitteista käyttäjän profiilin ja säätävät kuntosalilaitteen käyttäjän profiilin mukaisesti, sekä ne voivat välittää tietoa esim. juoksumaton nopeudesta laitteen oman näyttöpäätteen lisäksi käyttäjän muihin yhteensopiviin laitteisiin (esim. mobiililaitteeseen, johon asennettu sovellus vie kerättävän tiedon jonnekin pilvipalvelimelle myöhemmin tarkasteltavaksi). Kuntosalilaitteiden kohdalla – voinee ne kotiinsakin asentaa – joissa on Link here -symboli, hyödynnetään kahta eri toimialuetta, joista seuranta-alue aktivoituu vasta sen jälkeen, kun käyttäjä on parittanut ANT+ -älykellonsa laitteen kanssa vieden sen laitteen välittömään läheisyyteen. Käyttäjäprofiilin hyödyntämiseksi on kuntosalilaitteessa ja parittavassa laitteessa oltava molemmissa FIT-symboli, mutta kuntosalin keräämän sensoridatan tarkastelemiseksi riittää kun tietoa näyttävästä laitteesta löytyy esim. sama HR-symboli (sydämen syke) kuin kuntosalilaitteesta. ANT Wirelessin verkkosivuilla (linkit tekstin lopussa vievät sinne) on erittäin selkeä ja helppokäyttöinen hakemisto yhteensopivien laitteiden löytämiseen.
ANT+ on suunniteltu sellaiseksi, että käyttöskenaarioina mahdollistuvat esim. sellaiset, joissa usea näyttölaite lukee yhtä aikaa samaa sensoria; usean sensorin tiedot saadaan yhtä aikaa yhteen näyttölaitteeseen; usean sensorin tiedot saadaan yhtä aikaa useaan eri näyttölaitteeseen. ANT+ -tekniikka toimii hyvin myös ympäristöissä, joissa sensoreita ja muita laitteita on paljon toisiaan lähekkäin (esim. kuntosaliympäristössä ohjatulla tunnilla).
Terveys ja urheilu eivät ole ainoita teemoja, joihin ANT+ -tekniikka sopii, sovellutuskohteita löytyen myös esim. pääsyoikeuksien valvonnasta, varastonhallinnasta, geokätkennästä, tuotemyynnin avustamisesta ja ympäristöön tiedottamisesta. Geokätkentään liittyen itse asiassa jo onkin oma symbolinsa, mikä viittaa maastoon jätettäviin laitteisiin, jotka ovat löydettävissä GPS-koordinaattien avulla ja jotka viestivät läheisyydessä olostaan ja muusta itseensä liittyvästä ne tunnistaville laitteille. Symboleista hiukan uskaliaalta (valintana) tuntuu symboli, jossa yhdistyy lämpömittarilta näyttävä ikoni ja kirjaimet TEMP, sitä kutsuttaen ANT+ Environment Sensoriksi, sillä voidaan ajatella ympäristöstä löytyvän muutakin mitattavaa (ja eri tavoin) kuin lämpötilaa ja toisekseen tipan ja vaa’an symbolit ovat jo ihmisen mittaamiseen viittaavassa käytössä. Toistaiseksi lämpötilaa mittaavia sensoreita näyttää olevan tarjolla vain yksi Garminin malli, jonka kerrotaan olevan yhteensopiva 15 erilaisen käsikäyttöisen GPS-paikantimen kanssa, jotka nekin ovat kaikki Garminin tuotteita. Ei siis esim. yhtään sertifioitua älypuhelinsovellusta tähän tarpeeseen.
Android-sovelluskehittäjien ei välttämättä tarvitse käydä sertifiointiprosessin kautta voidakseen hyödyntää ANT+ -laitteita, sillä heille on tarjolla ilmaiseksi saatava ohjelmistokehityspaketti (ANT Android SDK v4.0), joka tarjoaa suoran tuen sensorien välittämien tietojen hyödyntämiseksi omissa sovelluksissaan, sekä mahdollisuuden välittää kuntosalilaitteille käyttäjäprofiili. Sisäänrakennettuna ANT+ -tuki on vielä melko harvassa älypuhelimessa (lähinnä Samsung Galaxy Note 3, HTC:n Rhyme ja puolisenkymmentä Sonyn Xperia-merkkistä), mutta ongelman voi kiertää hankkimalla microUSB-adapterin, johon voi liittää ANT+ -tikun. iPhone-käyttäjiä varten ei ole tarjolla samankaltaista ohjelmistokehityspakettia, mutta erillinen ANT+ -adapteri olisi, mikä mahdollistaa esim. tiettyjen Garminin älypuhelinsovellusten käyttämisen.
Yhteensopivuus niihin vanhempiin Bluetooth-tuettuihin laitteisiin, jotka eivät ole Bluetooth Smart Ready -tyyppisiä, on taattu, sillä Bluetooth-standardin versio 4.0, johon Bluetooth Smart Ready perustuu, asettaa radioitse viestinnälle vaatimuksen tietynlaisesta yhteensopivuudesta näille uudemmille laitteille. Vanhempia Bluetooth- ja uudempia Bluetooth Smart Ready tuettuja laitteita voivat olla mm. puhelimet, tabletit, PC:t, TV:t, mediasoittimet ja pelikonsolit. Bluetoothin eräänä hyötykäyttökohteena on puheen, datan, musiikin, kuvien, videoiden ja muun informaation (paljon erilaisia sovellutuksia) jakaminen langattomasti keskenään paritettujen laitteiden kanssa. Lisäksi on vielä Bluetooth Smart -laitteet, nekin Bluetooth 4.0 -standardiin pohjautuvia, joiden suunnitelluksi käyttötarkoitukseksi on määritetty jonkin tiedon kerääminen ja tämän tiedon välittäminen lähistöllä olevalle Bluetooth Smart Ready -laitteelle (voi olla useitakin).
Erittäin vähän virtaa käyttäviksi (toimivat ns. sormiparistolla jopa vuoden) suunnitellut Bluetooth Smart -laitteet kykenevät viestimään vain Bluetooth Smart Ready -laitteiden kanssa tai toisten Bluetooth Smart -laitteiden kanssa. Molemmat näistä perustuvat Bluetooth 4.0 -standardin määrittämään Generic Attribute Profile (GATT) -profiiliin, josta on muutamia erilaisia johdoksia erityistarkoituksiin (mm. profiilit: Blood Pressure, Find Me, Proximity ja Cycling Power). Bluetooth Smart -laitteita ovat esim. älykellot, verensokerimittarit ja erilaiset sensorit.
Laitteiden sisällä olevien Bluetooth-mikropiirien valmistajia ovat mm. Broadcom, Texas Instruments ja Marvell Semiconductor. Sekä vanhemmat, että uudemmat Bluetooth-laitteet käyttävät samaa, useimmissa maissa lisensoimatonta, radiotaajuutta välillä 2.4 – 2.485 GHz. Bluetooth-teknologia mahdollistaa pikonetin muodostamisen, mikä tarkoittaa sitä, että yksi laite voi viestiä samanaikaisesti (korkeintaan) seitsemän laitteen kanssa, jotka omalta osaltaan voivat olla yhteydessä muihin pikonetteihin. Toteutuksesta riippuen Bluetooth-laitteet voivat olla yhteydessä laitteisiin, joiden etäisyys on maksimissaan (kolme eri luokitusta) muutama metri, muutaman kymmentä metriä tai joitakin satoja metrejä.
Siitä erikoisia nuo DASH7:ää, Bluetoothia, WiFiä ja ZigBeetä keskenään vertailevat taulukot, että monet ylivoimaisesti paremmat ominaisuudet, joita DASH7-pohjaisilla laitteilla on, ovat ilman sen syvällisempää miettimistäkin ymmärrettävissä sellaisiksi, jotka puoltavat DASH7-tekniikan valintaa lukuisissa erilaisissa sovellutuskohteissa: kantama lasketaan kilometreissä ja tekniikan sisältävät mikrosirut ovat halpoja (vähentää infrakstuurikustannuksia); signaali läpäisee helposti betoniseinät, ovet, ikkunat ja jopa veden; piiloutumiskykyinen (ei paljasta olemassa oloaan kuin hyväksytyille laitteille); salattu tiedonsiirto (AES 128, julkisen avaimen salauksella ym.); käyttää (lähes) maailmanlaajuisesti käytettävissä olevaa 433 Mhz:n taajuutta; voidaan hyödyntää myös liikkuvien objektien seurantaan; käyttää vähän energiaa tiedonsiirtoon (max. 200 kbit/s); metrin tarkka paikannus (sopii hyvin sisätiloihin toisin kuin GPS). Sovellutuskohteita DASH7:lle ovat esim. jakeluketjun hallinta, rakennustyökalujen seuranta työmaalla, varastonhallinta, potilaan seuranta, sosiaalisen median palvelut, sillan/tunnelin stressiseuranta ja vaarallisten materiaalien seuranta. DASH7-laitteet pystyvät viestimään tilastaan tai seuraamastaan kohteesta usein ilman, että laitteen patteri/akku tulisi sen seurauksena käytetyksi nopeasti tyhjiin, sekä niitä on helppo löytää DASH7:n sisäänrakennetun (asynkronisen) laitekyselykapabiliteetin avulla. Jonkin verran käytettävyyttä voi rajoittaa se, että suurin kerralla siirrettävissä oleva datapaketti on kooltaan 256 bittiä, joita laitteiden ei suositella lähettävän montaa peräkkäin; DASH7 ei käytä tiedonsiirrossa sessioita, vaan jokainen uusi vastaus kyselyyn on riippumaton edellisestä vastauksesta (vrt. tilattomuus HTTP-protokollan käytössä).
DASH7 Alliance: Feature comparison
Haystack Technologies: Comparing Average Battery Life of DASH7, WiFi, and Bluetooth
Haystack Technologies: Comparing Range and Signal Propagation of DASH7, WiFi, and Bluetooth
DASH7 Alliance: The future of check-ins (pdf)
IFTF-tulevaisuusinstituutin kartta "ohjelmoitavaan maailmaan", joka esiteltiin alunperin sen Technology Horizons -konferessissa (2009) "When Everything is Programmable", on suunniteltu auttamaan enenevässä määrin tietokoneellistuvassa maailmassa navigoimisessa.
"Aika, jolloin kaikki on ohjelmoitavissa, tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia organisaatioille ja yksilöille. Ihmiset ovat aina tavanneet asettaa erilaisia kontrollin mahdollistavia mekanismeja saavuttaakseen jonkin päämäärän; ihmiset kehittävät muodollisia sääntöjä ja luovat prosesseja, joiden läpiviemisessä noudatetaan näitä sääntöjä, tarkoituksena tuottaa tietynlaisia tuloksia. Eri vaiheissa yhteiskuntien kehitystä käytämme viimeisimpiä työkaluja ja sinä aikana saatavilla olevaa tietoa pyrkimyksenämme kontrolloida kehoamme, mieltämme ja ympäristöämme. Nyt horisontissa siintää uudenlaisia työvälineitä maailmamme ohjelmoimiseen."
A Map for the Programmable World (pohjustusteksti)
Everything is Programmable Map (PDF, sisältää ison kartan)
Kahteen eri kategoriaan vähän virtaa kuluttavia, langattomia, kehoalueverkkoja (eng. body area networks, BAN) jaettaessa päädytään päälle puettaviin ja implantoituihin sellaisiin. Näiden toteutusteknologiat viestintäliikenteen osalta vaihtelevat (esim. Bluetooth, ZigBee, WiFi, ANT tai jokin omisteinen teknologia), tavanomaisena tarkoituksena ollen esim. elinvoimaisuuden merkkien tarkkailu, fysiologisen datan kerääminen (sydämen syke, ihon lämpötila ym.) tai jonkinlaisen sisäisen annostelumekanismin ohjaaminen, mutta myös käyttäjätunnistuksen ja laitteiden operatoivuuden/avustavuuden semiautomisoimisen osalta on tehty tutkimustyötä ja luotu käytännön sovellutuksia.
Monitoroiva kehoalueverkko koostuisi vähintään yhdestä tai useammasta langattomasti dataa välittävästä sensorista, sekä dataa prosessoivasta ja mahdollisesti eteenpäin viestivästä laitteesta. Tietoturvallisuutta ja -suojaa lisää se, että langaton viestintä näissä järjestelmissä on tyypillisesti lyhytkantoista (sensoreilta langattomaan tukiasemaan), joten tätä viestiliikennettä ei voi tallentaa etäältä. Kerättyä dataa voidaan esikäsitellä, edelleenjalostaa, tallentaa ja esittää joko siinä kehoalueverkossa, jossa dataa kerätään tai viedä data erillisille palvelimelle, jossa sen jatkokäsittely on täysin siitä riippuvaista minkälaiseksi kokonaisratkaisu on haluttu luoda. Jälkimmäiseen tapaukseen liittyen on tavanomaista (monitoroitaessa), että mukaan kuuluu jonkinlainen selainkäyttöinen verkkopalvelu, jossa kerättyä dataa voi tarkastella visualisoituna.
Kehoalueverkoilla tavataan pyrkiä langattomuuteen, mutta mikään ei varsinaista kiellä sitä, etteikö jossain kohdin tiedonsiirtoreittiä data voisi kulkea jonkin aikaa myös “langallisesti” (esim. siirrettäessä dataa tallettavan laitteen USB-portin kautta tietoa älypuhelimeen tai tietokoneeseen). Tällöin voi puritanistisesti ajateltuna tulla mietittäväksi, missä kehoalueverkko loppuu ja milloin esim. likiverkko (eng. personal area network, PAN) alkaa — teknologisen toteutuksen kannalta melko epäolennaista, mutta käsitteellisesti ottaen rajanveto voi olla haasteellista. Määritelmällisesti ei voitane pitää kehoalueverkoista pois suljettavana nanoverkkojakaan, joissa käytetyt laitteet ovat niin pieniä, ettei niitä erota ihmissilmällä — ei tosin erottaisi lääkemolekyylejäkään, joiden annostelua jokin laite olisi asennettu verenkiertoon syöttämään — mutta nanoverkkojen kehittymistä yleisesti käytettäväksi jouduttaneen vielä odottelemaan.
Renesas. 2013. Body area networks: The Smart Society Get Personal. Renesas Solutions for Wireless Sensor Networks-Part 2. Luettu 18.9.2013. Saatavilla: http://www.renesas.com/edge_ol/features/08/
Esittely mobiilimarkkinointiprojektista Prahassa, yhteistyössä kansainvälisen PAUL-ketjun (leipomo-kahviloita) kanssa. Luvan SMS-viesteillä lähestymiseen antaneet ihmiset saivat eräänä tiettynä lauantai-iltapäivänä viestin PAUL-ketjulta, jos he olivat 1 km:n säteellä siitä, jossa kerrottiin heidän noudettavanaan olevan ilmainen kahvi ja kroisantti.
"The Future of Integrated Health Care esittää skenaarion, joka levittää mielikuvituksen rajoja bio- ja nanoteknologian piiriin. Elimistömme biologiset systeemit generoivat jatkuvasti dataa itsestämme: biometristä dataa, joka voi paljastaa käytöksellisiä trendejä ja kaavamaisuuksia. Monitoroituna oikeanlaisesti, tämä data voi tarjota meillä ja terveydenhuollon ammattilaisillemme arvokasta informaatiota, jolla voi vaikuttaa jo ennen varsinaista vastaanottokäyntiä."
Ei aivan olemassa olematonta, mutta fiktiivinen RISR kuitenkin on. RISRin (päälle puettavan sensoriverkon) kehittäjät kertovat nähneensä kelpoisan ja tarkoituksensa mukaisen skenaarion konseptilleen, joka perustui olemassa olevaan terveysteknologiaa käsittelevään tutkimukseen. Perimmäisenä ideana on ollut visualisoida, kuinka konsepti voisi olla hyödyllinen, mistä on tuotoksena filmi- ja televisiotuotantoyritys Gegenschuss Ludwig Zellerin kuvaama traileri. Käytännössä RISRin ideana on opettaa pitäjäänsä parantamaan kehonkieltään vibraatiopalautteen kautta.
Ideat juontuvat terveydellisiin konteksteihin liittyvästä liikeanalyysistä, vibraatioon pohjautuvasta palautesysteemistä ja viime aikoina kasvaneesta yleisestä kiinnostuksesta itsensä paranteluun sensorisysteemien kautta. Ideaan sisältyisivät myös työpajat, jossa voisi saada ammattimaista opastusta kehonkielen hienosäätöön, sekä mobiilisovellus, jonka avulla voi säätää sitä, mihin vibraation kautta saadulla palautteella olleen pyrkimässä.
"Rimino on Amid Moradganjehin konsepti mobiiliksi e-paperiksi. Se esittää tulevaisuuden, joka olisi enemmän linjassa sen suhteen, mitä tarvitsemme ja haluamme ihmisinä sen sijaan, että tarpeemme ja halumme olisi mukautettava saatavilla oleviin teknologioihin."
Kiinteäasenteisten, langattomasti kommunikoivien ZigBee-laitteiden kohdalla lienee helpompi hahmottaa niiden muodostaman solmuverkon kautta automaattisesti löydetyt reitit solmuverkon yhdeltä laitteelta toiselle laitteelle – ne kun ovat tietoisia vain kantaman ulottuvilla olevista laitteista – kommunikoinnin aloittaneen laitteen pyrkiessä saamaan jotain tietoa omaan käyttöönsä tai ohjaamaan langattomasti jonkin toisen laitteen toimintoja. ZigBee-verkko muodostuu koordinaattori-, reititin ja päätelaitteista, joista ensin mainittua on vain yksi, sen huolehtiessa mm. solmuverkon käynnistämisestä, uusien laitteiden liittymisestä ja solmuverkosta poistumisista, laitekirjanpidosta; reititinlaitteilla jatkettaen solmuverkon ulottuvuutta ja kuljetettaen viestipaketteja eteenpäin; päätelaitteiden ollessa niitä, jotka voivat lähettää ja vastaanottaa viestejä, niiden ollessa aina yhden tai useamman reititin- tai kontrollerilaitteen kantavuuden ulottuvilla. Lisäksi voi olla gateway-laite, joka tarjoaa yhdyskäytävän Internetiin.
ZigBee on avoin standardi, jonka on tarkoitus olla ideaalinen sellaisiin tarkoituksiin, joissa kaivataan laitemäärältään suurimääräisen verkon itsekonfiguroivuutta, itsensä parantavuutta (reitittimen rikkoutuessa/sammuessa/etääntyessä, voi jokin toinen reititin viedä viestipaketteja eteenpäin) ja pitkää patterikäyttöisten päätelaitteiden käyttöikää (vuosia, tarkoittaen samalla myös vähävirtaisuutta). Lisäksi sen on tarkoitus toimia hyvin ympäristöissä, joissa on käytössä muitakin samaa taajuutta käyttäviä langattomia tekniikoita kuten WiFi. ZigBeestä on sekä Pro-versio, että tavallinen sellainen, joista ensin mainittu mahdollistaa monen sovellutuksen kannalta oleellisen suurehkon datamäärän lähettämisen (frakmentointi-tekniikkaan viitaten eli siirrettävä tieto pilkotaan lähettävässä päässä, vastaanottavan pään uudelleenkootessa sen), rajoitetummassa versiossa siirrettävän datapaketin ollessa niinkin pieni kuin 128 bittiä eli se riittää hyvin esim. ohjauskäskyjen antamiseen, mutta ei mihinkään suurempaan. Ei-pro -versio tukee satojen laitteiden verkkoa, Pro-version sopiessa useiden tuhansien laitteiden verkkoon ja lisäksi siinä on tuki myös Green Power -tekniikalle eli täysin ilman patteria toimivien laitteiden käytölle (energiaa kerätään esim. vibraatioista ja valosta).
Eräinä sovellutuskohteina ZigBeelle ovat esim. kodin/yrityksen automaatioon ja kontrollointiin liittyvät (lämmitys, tuuletus, ovien lukitus, valaistus ym.). Näissä tarpeissa ZigBee-reititinlaitteet mahdollistavat helposti monikerroksisen talon ZigBee-yhteensopivien laitteiden ohjaamisen esim. verkon kautta (ZigBee-solmuverkkoon liitetyn gateway-laitteen välityksellä). On myös olemassa adaptereita jotka mahdollistavat ei-ZigBee -pohjaisten valaisimien liittämisen ZigBee-verkkoon, mikä voi vähentää asennuskustannuksia paljonkin. Viihdelaitteet, terveyslaitteet ja tiedonsyöttövälineet ovat myös ZigBee-käyttöisiä (potentiaalisesti, laitteita ei välttämättä vielä tarjolla).
Tällaisen solmuverkon, joka kykenee itsensä automaattisen konfiguroimiseen, ei tarvitse koostua pelkästään kiinteästi asennetuista laitteista, vaan käytettävissä on jo nyt mm. ZigBee SIM -kortteja, joita voidaan jonkin ZigBee-verkon piiriin tullessaan hyödyntää esim. maksamiseen (kaupat, parkkimaksu, elokuvateatteri, ym.), etäisyyden laskemiseen johonkin kohteeseen ja sijainnin päättelyyn sisätiloissa. Voidaan myös kuvitella tilanne, jossa päätelaitteilla ja reitittimillä ei ole minkäänlaista pysyvää sijaintia, kuten olisi tilanne esim. veden päällä kulkevien tai kelluvien veneiden tapauksessa, joissa olisi kyydissä jokin ZigBee-yhteensopiva laite. Tällaisesta aiheutuisi mitä todennäköisimmin juuri sellainen tilanne, missä verkko joutuu ajoittain uudelleenkonfiroimaan itseään, koska aiempi reitti laitteelta toiselle ei ole enää käytettävissä. ZigBee-solmuverkon reitittimet eivät tiedä mitään muista kuin niistä laitteista, jotka ovat niiden kantaman ulottuvilla (tietävät sen, mikä on reitin seuraava osa, mutta eivät siitä edespäin).
ZigBee Alliance on määritellyt joukon sovellusprofiileja, joita vasten tuotteilleen ZigBee-sertifioinnin haluavien valmistajien laitteita vertaillaan, näiden profiilien määrittäessä mm. sen, minkälaisia laitteita esim. ZigBee Smart Energy -profiilin implementoineet laitteet voivat olla, kuinka monta niitä olisi tarpeen olla tietynlaisessa skenaariossa, mikä laite voisi olla hyödyllinen tietynlaisessa tarpeessa, sekä erityisesti minkälaista dataa ne voivat ottaa vastaan ja minkälaista dataa ne voivat lähettää. ZigBee Alliancen määrittelemät sovellusprofiilit ja niiden standardinmukainen implementointi varmistaa sen, että eri valmistajien samaa profiilia tukevat laitteet toimivat keskenään. Lisäksi laitevalmistajat voivat hakea Manufacturer Specific Profile -sertifiointia sellaisiin tarpeisiin, joissa he itse ovat määritelleet jonkinlaisen kustomoidun sovellusprofiiliin, eikä näiden laitteiden ole tarpeen toimia yhteen muiden valmistajien laitteiden kanssa.
ZigBee Alliance: ZigBee Specification Network Topology
ZigBee Alliance: ZigBee 2012 Specification – features and benefits (pdf)
ZigBee Alliance: ZigBee Standards Overview
Daintree Networks: Getting Started with ZigBee and IEEE 802.15.4 (pdf)
Daintree Networks: ZigBee Routing
Sensors: What a Mesh! Part 2-Networking Architectures and Protocols
Tutkimuksia aiheesta (ei luettu, valittu tähän pelkän otsikon ja saatavuuden perusteella):
Interference Problem between ZigBee and WiFi
<-- Hetikäyttöiset laitteet, sovellukset ja palvelut
Viimeisteltyjä ratkaisuja liikevoiton tuottamiseen ja haasteiden ratkomisiin -->