Sensuellia roisimpi. No comment?
Helppo hahmotettavuus. Kun videokuvasta poistetaan katsojan nähtäviltä aikaa vievää hahmotettavaa vievät asiat ja jätetään huomioitavaksi helposti tunnistettavia asioita, voidaan niitä sijoittaa mukaan kohtalaisen paljonkin ja silti katsoja muistaisi kysyttäessä, mitä esineitä oli nähtävissä. Muistamista helpottaa olennaisesti, kun voidaan kuvitella mielessään, miten henkilöhahmon on täytynyt pitää tiettyjä esineitä kädessään, missä rajoissa hän on voinut liikehtiä, mitä hän on koskettanut nähtyjen sekuntien aikana ja mitä simppeliä oli näkyvissä erillisinä yksityiskohtina.
Liioitteluista aiheutuva ihmeteltävyys. Toisinaan näyttelijän tehtäväksi on annettu tehdä jotain sellaista, jossa pidennetään jonkin eleen kestoa niin älyttömiin mittoihin, että katsoja ehtii jo ihmettelemään, oliko siinä kohdin aivan välttämätöntä tehdä juuri sillä tavoin.
Erottuvuuden liiallisuus. Materiaalien ja värien eroavuudesta muodostuvan kuvion runsas ja huomiota keräävä havainnoiduksi tuleminen kaiken muun tapahtuvan ohessa voi käydä vetämään huomiota puoleensa niin paljon, että se käy kilpailemaan muun huomioitavan tai ajateltavan muistettavuuden kanssa.
Aistimisajan antaminen. Milloin jonkin teon luonnehdinnan voi sanoa olevan valmis tai täydellinen? Tässä juodaan vettä lasista, josta pidetään koko kädellä kiinni ja joka on juuri täytetty vesihanasta, josta on oletettavasti tullut kylmää vettä, sillä ihmiset tapaavat juoda vettä kylmänä. Vesilasin paksuus ei estäne veden kylmyyden tuntumista lasin kautta, mutta se ei tuntune niin kylmältä, että vesilasista täytyisi päästää jo pian irti tai laskea se jollekin tasopinnalle. Tätä tilannetta jatkuu hetken aikaa, siinä otetaan vesilasista hidas, vettä kaipaava kulaus, mutta ei siirrytä puhumaan toisaanne kasvokkain keskustelun alkaessa, vaan vesilasista juonut pitäytyy tiedostamattomassa aikomuksessaan olla rauhaisasti ikkunan äärellä, mietteidensä ja vesilasinsa kera.
Vähemmälle käytölle muuten jäävän käyttäminen. Ihmisten ihastumaan johtavan kohtaamisen voisi laittaa tapahtumaan siistimmissäkin tilanteissa, mutta roskiksella puuhastelussa aina roskiksen kaiveluun asti voi mennä pitkällekin ilman katsojan kokematta ällööntymistä, jos roskia ei näytetä kuvassa, eikä niiden olemuksesta anneta aistivihjeitä ja roolihenkilöt ovat pidettävissä olevaa sorttia.
Mahdollisesti ajattelussa vältetyn tavallistaminen. Katsojasta voi tuntua siltä, ettei olisi ollut tarpeen käydä kahden eri episodin aikana setvimässä roskapussien röykkiöitä ja etsimässä niistä jotain tiettyä, mutta sitä roskapusseissa oleilua on seurattavaksi pitkähköt tovit. Niiden sekaan hypähdetään, niistä esitetään yök-mielipiteitä, niiden tutkimiseen joudutaan suostuttelemaan, niiden loppukäsittelystä tuodaan esille uhkaavaksi käyvä rutistaminen ja niistä löytyneitä esineitä nostetaan puheisiin mukaan. Välttämättömyys löytää roskien seasta antaa perusteen olla isohkossa avaruusaluksen roskiksessa ja nuoret, pidettävissä olevat roolihahmot saanevat laajennettua ainakin joidenkin katsojien suhtautumista roskiin sellaiseksi, että kierrättämiseen ja ihmisten kulutusmaniaan tulee muodostettua suhtautumista, jonka mukaan roska ei ole vain jotain pois heitettävää ja unohdettavaa, eikä harkitsematon tavaroiden ostelu ole ympäristön kannalta kestävää.
Äänekkään, mutta tilanteesta poistumattoman tiedostaminen. Ovenkorjaajan käyttäessä kohtalaisen voimakasäänistä, sähköllä toimivaa työvälinettä, ei se unohdu sillä, että ovenkorjaajan näkyminen peitetään yhdellä roolihahmolla tai vaihdetaan kamerakulmaksi 180 astetta toiseen suuntaan oleva. Siellähän se ovenkorjaaja näkyy välillä taustallakin, kuva-alan koostuessa suurimmalta osalta kahdesta muusta roolihahmosta, hartioista ylöspäin. Siihen sitten vielä äänenkäytön osalta hallittu, ovenkorjaajalle suunnattu puheäänen korottaminen, mistä seuraa aistittavissa oleva tilanteen muuttuminen rauhallisemmaksi ovenkorjaajan poistuessa.
Erikoisten vempeleiden esittely. Kivääri, jolla voi ampua kulman taakse. Käsiase, jonka kädensijassa on numerokoodi kuin vanhanaikaisessa näppäinpuhelimessa. Osoittamistarpeisiin soveltuva letkunpätkä. Joitakin vempeleitä tv-sarjojen tuotanto saanee jostain lainaan, jotkin he teettävät jossain ja jotkin saavat jonkinlaisen korvikkeen.