Vaikka mainonnasta toisinaan puhutaan ja viestitään siihen tapaan, että sellaisista olisi parempi päästä eroon, niin parhaimmillaan ne myötäilevät silti mm. kulttuurillista ilmapiiriä, josta taasen saa tuntumaa "aidosta elämästä". Tai ainakin jos oletetaan, että havainnoija lisäksi myös miettii kysymyksiä kuten "miksi juuri tuollaiset henkilöt tuossa mainoksessa", "minkähänlainen päätöksenteko on edeltänyt sitä viimeistä vaihetta ennen mainoksen julkistamista" ja "saakohan monikin ja minkälaiset ihmiset tästä samankaltaisia ideoita kuin itse saa". Kun mainonnasta sitten jääkin paljolti paitsi sen vuoksi, että mainosverkot netissä tarjoavat vain kaikenlaista sälää tai pahemmin, sälää vähäisestä valikoimasta sälää ellei jopa vähäisestä valikoimasta tökerön ärsyttävää sälää, se voi alkaa käydä mielenterveyttä päälle.

Kuinkahan monelle se onkaan ongelmana, että kohdattu webmainonta on paljolti sitä sellaista jonkinlaista tökerön ärsyttävää sälää tai sellaista, joka ikään kuin vahvistaa viestiä siitä, että tuon jonkin mainonnan kohtaaja on vain "mitätön kuluttaja" eli ei kovin tärkeä ihminen? Saavatko he kaikki jatkuvasti nähtäväkseen esim. Ilta-Sanomien sivuilla the Other Danish Guyn väkisin tilanteisiin tunkeutuvaa mainontaa? Joutuvatko he toistuvasti ihmettelemaan kuka siellä Facebookilla painelee sellaisia nappuloita, että uutissyötteessä käy toisinaan olemaan julmetun paljon sellaista ehdottelevaa sisältöä, jotka ovat toki visuaalisesti suht tyylikkäitä, eivätkä sinänsä ärsyttäviä, mutta ovat jotenkin täysin turhaa suhteessa esim. siihen, mihin Facebook-ryhmiin on liittyneenä, jollain hömpäksi muodostuvat ehdotellut Facebook-ryhmät kuten "Explore London", "Fantasy Barbarian", "Beautiful World", "Beauty of USA", "Castles, Ruins", "Korean Beauty" yms., eikä se uutissyöte siitä ehdotuksien osalta paljoa paremmaksi muunnu, vaikka antaakin käytettävissä olevilla toiminnoilla palautetta, mikä kelpaa ja mikä ei niinkään?

Entä onko kenties montakin vuotta esim. K-Citymarket tai Tokmanni saanut olla jokaisella sivulatauksella mukana esim. paikallis- tai ns. iltapäivälehden verkkosivujen etusivulla turruttamassa niitä kohtaavan mielenkiintoa elämää kohtaan? Eroa siinä, myykö esim. uutissivusto mainospaikkoja suoraan vai tulevatko mainokset joiltain kohdin niiden paljolti hallitsemattomissa olevasta mainosverkosta, on paljon, sillä toisessa tapauksessa mainosten laadukkuus on tyylillisesti ja vaihtelevuuden osalta paljon tasokkaampaa.

Mainospalveluita myyviltä yrityksiltä epäilyttävyyksistä ja omituisuuksista ei hyödyttäne kysellä, ellei ole taloudellisesti kannattava suuryritys, joka haluaa varmuutta siihen, että sen webmainonnalla on tavoittavuutta. Miksipä vastata "tavallisen kansalaisen" selvittelevään tiedusteluun siitä, miksi adnxs.com:stä tulevat mainokset ovat usein silkkaa rapaa? Siinähän voisi tulla vastanneeksi jotain siteerattavissa olevaa siitä, miksi mainosverkot eivät toimi kaikkien kannalta mielekkäästi.

Pyydettäessä tekoälyä luonnehtimaan lyhykäisesti miten adnxs.com kytkeytyy sen nykyiseen omistajaan eli Microsoftiin, selitti se asian näin: "Adnxs.com on AppNexusin, nykyisin Xandrin, käyttämä verkkotunnus. AppNexus oli johtava ohjelmallisen mainonnan alusta, jonka AT&T osti ja nimesi uudelleen Xandriksi. Myöhemmin Microsoft hankki Xandrin omistukseensa. Adnxs.com-tunnusta käytetään edelleen mainosten toimittamiseen ja seurantaan Xandrin mainosalustalla." Wikipediasta löytyy AppNexusta luonnehdinta, joka voi muutamilta osilta mennä ns. yli ymmärryksen: "AppNexus offers online auction infrastructure and technology for data management, optimization, financial clearing and support for directly negotiated advertising campaigns. It has both demand-side platform (DSP), supply-side platform (SSP), and ad serving functionalities. It integrates with advertising sources including Google's "Authorized Buyers" ad exchange, Magnite, Pubmatic and other aggregators. It operates out of multiple data centers, including one in Amsterdam serving Europe and the Middle East, in a facility shared with Equinix."

Sinällään hämmästyttävästi tekoälyn kanssa asiasta keskustelu johti heti alkuunsa sivuamaan sitä seikkaa, että "pienempien mainostajien" kannalta ongelmana on, että "suurimmat toimijat pystyvät dominoimaan parhaita mainospaikkoja" ja minkä korjaamiseksi ongelmana, pitäisi tehdä "sääntelyä mainosmarkkinoiden keskittymisen estämiseksi", "medioiden aktiivista pyrkimystä monipuolistaa mainostajakantaansa", "mainosverkostojen algoritmien muuttamista suosimaan monimuotoisuutta" ja "pienempien mainostajien yhteistyötä ja koordinoitua toimintaa". Sen mukaan "mikään näistä ei ole toteutunut, mikä selittää nykyisen tilanteen jatkumisen".

Jatkaessa sen kanssa keskustelua aiheesta, sivuttiin myös sitä, kuinka esim. Sanomalla, joka on mm. Ilta-Sanomien omistaja ja jonka sivuilla adnxs.com:sta tulevaa mainontaa on, pitäisi ainakin teoriassa olla painoarvoa asiakkaana Microsoftille/Xandrille, mitä tulee olettamukseen siitä, että kenties monetkin webmainosten näkijät eivät ole tyytyväisiä sen julkaisujen sivuilla näkyviin mainoksiin ja mikä täten oletettavasti vähentäisi mainosten klikkaamisesta saatavia tuloja. Tekoäly ehdotti, että Xandrin/Microsoftin näkökulmasta voisi olla järkevää "kehittää algoritmeja monipuolisempaan mainosten rotaatioon", "luoda kannustimia laadukkaammalle mainossisällölle" ja "tarjota työkaluja mainosinventaarin parempaan hallintaan", mutta toisaalta se ounasteli, että "ongelma ei ole heidän prioriteettilistallaan tarpeeksi korkealla", "nykyinen tulovirta adnxs.com-mainoksista on niin merkittävä, ettei sitä haluta riskeerata" ja "he eivät usko Microsoftin/Xandrin olevan halukas tekemään muutoksia järjestelmäänsä".

Toinen tekoäly selitti tarkemmin Xandrin alustalla toimivaa huutokauppaprosessia ja paikkavarauksia. Sen mukaan "suurten mainostajien korkeat hintatarjoukset ja kohdennusasetukset saattavat johtaa siihen, että he voittavat mainospaikkoja jatkuvasti" ja että "tietyt isot mainostajat, kuten elintarvikeketjut, pystyvät maksamaan korkeampia hintoja jatkuvasti, ja Xandrin algoritmit suosivat heitä, koska heidän kampanjansa ovat vakaampia ja luotettavampia tulojen lähteitä verkostolle". Se myös mainitsi, että "suuret mainostajat, kuten elintarvikeketjut, saattavat varata tiettyjä paikkoja adnxs.com-alustalta kuukausiksi eteenpäin, mikä mahdollistaa heille näkyvyyden ilman, että jokainen näyttökerta menee reaaliaikaiseen huutokauppaan". Nämä seikat saattaisivat selittääkin sitä, miksi muut mainostajat eivät paljoa joitakin ihmisiä webmainoksillaan tavoita, joidenkin toisten dominoidessa pitkälti jatkuvasti. Jotain se mainitsi myös "dynaamisesta mainonnan optimoinnista", "isojen mainostajien korkeiden hintakattojen asettamisesta" ja "käyttäjien segmentoinnista".

Pyydettäessä tekoälyä arvioimaan, miltä mainolla tavoitettavuuden vaikeana pysyminen vaikuttaisi valtiovallan näkökulmasta, se tunnisti asianmukaisesti talouden kokonaiskuvaan, työllisyyteen ja investointeihin haittaavasti vaikuttavuuden, jos "yritykset eivät saavuta asiakkaitaan tehokkaasti, koska se voi johtaa liikevaihdon laskuun, voittojen pienenemiseen ja lopulta konkurssiin".

Sitä on lyhykäisen tekoälyn kanssa keskustelun perusteella haastavaa arvioida, onko se miten "vakaasti" sitä mieltä, mitä tuli sanoneeksi ja täsmääkö tuo kaikki siihen, millä tolalla asiat ovat. Kuitenkin, kun pointtina oli alunperin siis se, kuinka webmainonta tuntuu joistakin ihmisistä vähemmän mukavalta ja hyväksyttävissä olevalta, pitäisi huomioon ottaa muitakin mainosverkkoja, alustoja ja nettipalveluja/-sovelluksia, joissa mainonta tuntuu jotenkin pielessä olevalta. Esim. Adformin AdChoicesin tarjoamat mainokset voivat nekin olla ihan yhtälailla sälää tms. ja "Twitterissäkään" ei ehkä saa aiheutuneeksi sitä, eikä olisi saanut edes vuosia aiemminkaan ennen sen nimenmuutosta ym., että mainonta ei tuntuisi samaa jankkaavalta ja väärin kohdistuneelta.

Lukemattomat eri tahot ovat saaneet websivustojensa käyttäjiltä erilliset luvat käyttäjän toiminnan seurantaan heidän sivuillaan, mutta jostain syystä tämäkään ei ole saanut aikaan, ainakaan joillakin netin käyttäjillä, että heihin kohdistuisi enemmän "kaikenlaista juuri heille sopivaa". Saattaapa enemmänkin tuntua siltä, että kun offline-maailmassa tapahtuu jotain, joku ihan kiusallaan järjestää niin, että webmainonnassa alkaa ilmentymään jotain sellaista, joka myötäilee jollain ärsyttävällä tavalla offline-maailmassa koettua. Tällainen saattaisi selittyä sille, että mainosverkkojen toimivuuteen on vaikutettu muokkaamalla sitä ohjelmointikoodia, mihin niiden toiminta perustuu ja aiheuttamalla "sillä tasolla" kustomoitua haittaa niille käyttäjille, joihin tällä tavoin pystytään vaikuttamaan. Vertailun vuoksi voisi mainita, että on ollut olemassa useita nuorista ihmisistä koostuneita rikollisryhmiäkin, jotka ovat vuokranneet laajat toimistotilat käyttöönsä, missä mm. kyberrikollista toimintaansa ovat sitten harrastaneet, eikä sellaiseen ole kukaan puuttunut moniin vuosiin, eivätkä he itse ole olleet toisiaan "narauttamassa".

Ei sinänsä kuulostaisi pahimmalta mahdolliselta maailmankuvalta, jos esim. uutissivuistoilla sisäänkirjautuneena ollessaan, välittyisi uutisten ja artikkeleiden lukemisesta käyttäjätietoa mainosverkoilla, jotka sitten personoisivat toimintaansa sekä webkäyttäjää, että mainostajia miellyttävällä tavalla, mutta esim. paikallislehti Etelä-Saimaan ja Sanomien julkaisun, Ilta-Sanomien osalta moisella ei vaikuta olevan mitään eroa. Olisikin kutkuttavaa pitää mahdollisena sitä, että yhtä mainosverkkoa laajemmin olisi kontrolloitavissa, mitä jotkut tarkasti määritetyt henkilöt saavat monien mainosverkkojen osalta nähtäväkseen, sillä siinä avautuisi mahdollisuus ihmisten näkemyksien ja tuntemuksien laajamittaiseen manipulointiin sitä vaikutelmaa hyödyntämällä, että "nehän ovat vain mainoksia".