Tekoälylle annettu alkuideana miljöökuvaus ostoskeskuksen tapaisesta, johon suhtautuminen ei aivan pelkällä sillä parane, että siihen jotain uutta toimijaa tulisikin ja sen lähiympäristö kohentuisi. Ihmiset kun olisivat ehtineet useamman vuoden kehittymättömyyden aikana muodostaa arvioitansa alueelta moneen kertaan ja tottuneet jo liiaksikin siihen, miten muutkin oletettavasti tai tosiasiallisesti antavat suhtautumisensa pitäytyä melko lailla jossain epäsensitiivisyyden ja välinpitämättömyyden välimaastossa.

Tavoitteena oli miljöökuvausta tarkentamalla ja seuranneita jatkokeskusteluja käymällä muodostaa listaa käsitteistä ja ilmiöistä, selitteineen, jotka luonnehtisivat sitä, kuinka ihmiset aivan helpolla muuta suhtautumisiaan ja miksi näin voisi olla. Tämän listan muodostamisessa oli aluksi pyydetty arvioimaan, josko toisesta jo muodostetusta listasta voisi sovellettuna ottaa käyttöön selitteitä. Tekoälyä on pyydetty kirjoittamaan lista selitteitä eri pituisina, joista on lopulta valittu seuraavanlaiset.

--

Kognitiivinen dissonanssi: Jos alueella tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten fyysisten rakenteiden korjaamista, ihmiset voivat kokea ristiriitaa aiempien käsitystensä kanssa. He saattavat yrittää vähentää tätä dissonanssia mukauttamalla mielipiteitään tai suhtautumistaan, jotta he voivat hyväksyä alueen muutokset ilman suurempaa henkistä kuormitusta. Tämä saattaa pitää alueen tunnetta ennallaan, vaikka muutos onkin tapahtunut.

Itseään vahvistava uskomus: Jos alueen ihmisten mielessä on vakiintunut uskomus siitä, että paikka ei ole kovin arvostettu, jopa pienet muutokset, kuten korjaukset tai parannukset, voivat kokea ristiriitaa tämän uskomuksen kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että alueen vanhat negatiiviset mielikuvat jatkuvat, vaikka alue on objektiivisesti parantunut. Näin alue ei muutu mielikuvissa, vaikka fyysiset muutokset tapahtuvat.

Kulttuuriset normit: Jos alueella on vahvoja kulttuurisia normeja, kuten tietynlaista käyttäytymistä tai alueeseen liittyviä perinteitä, nämä voivat estää merkittäviä mielikuvamuutoksia. Vaikka alueella tapahtuu konkreettisia parannuksia, vanhat tavat ja perinteet voivat pitää alueen ilmapiirin samanlaisena kuin ennen. Näin alueen ilmapiiri pysyy entisentuntuisena kulttuuristen normien säilyessä.

Sosiaalinen residuaalinen vaikutus: Jos alueella on ollut pitkään näkyviä epäkohtia, kuten ränsistyneitä rakennuksia tai tyhjiä liiketiloja, nämä voivat jäädä ihmisten mieliin, vaikka alueen fyysinen ympäristö muuttuu. Kun korjaukset ja parannukset on tehty, alueen entiset negatiiviset mielikuvat voivat silti vaikuttaa ihmisten käsityksiin paikasta, mikä estää sen täydellistä "uudistumista" mielikuvissa.

Kulttuurinen diffuusio: Alueella tapahtuvat muutokset voivat levitä laajemmalle yhteisölle, mutta alueen pitkäaikaiset vaikutteet voivat silti pysyä. Esimerkiksi vaikka uusi yritys aloittaa toimintansa alueella ja tuo mukanaan uusia vaikutteita, vanha kulttuuri ja käyttäytymismallit saattavat jatkua pitkään. Alueen kulttuuri voi siis muuttua, mutta se ei tapahdu täydellisesti tai nopeasti.

Yhteisön muistijälki: Jos alueella on ollut pitkäaikaisia käytäntöjä ja asenteita, jotka ovat juurtuneet yhteisön muistiin, nämä voivat säilyä, vaikka alueen fyysinen ulkomuoto muuttuu. Tämä muistaminen voi pitää alueen entisentuntuisena, vaikka muutokset ovatkin näkyvissä. Tämä muistaminen on osa alueen sosiaalista rakennetta, joka estää suuria muutoksia mielikuvissa.

Käyttäytymisen jäännös: Jos alueella on tapahtunut parannuksia, mutta vanhat tavat tai käyttäytymismallit ovat juurtuneet syvälle alueen yhteisöön, ne voivat jäädä elämään. Tämä voi tarkoittaa, että vaikka fyysinen ympäristö muuttuu, ihmisten käyttäytyminen ja suhtautuminen alueeseen ei muutu yhtä nopeasti, mikä saa alueen näyttämään ja tuntumaan entiseltä.

Sosiaalinen tartunta: Jos alueella tapahtuu muutoksia, kuten uutta toimintaa tai parannuksia, ja tämä herättää ihmisten tunteita, muut voivat omaksua näitä tunteita ilman suuria muutoksia alueen ympäristössä. Tämä "tartunta" voi estää alueen täydellistä muuntumista mielikuvissa, koska ihmisten tunteet ja asenteet säilyvät pitkälti samoina.

Priming-vaikutus: Jos alueella on jo pitkään ollut tietynlainen ilmapiiri tai mielikuva, se voi "aktivoitua" uudelleen, vaikka alueen fyysiset olosuhteet ovat parantuneet. Tämä voi estää alueen kokonaistunnelman muuttumista, vaikka parannuksia olisi tehty. Alueen entinen mielikuva saattaa edelleen vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat paikkaan.

Sosiaalinen inertia: Alueen olemassa olevat rakenteet ja käytännöt saattavat olla niin syvälle juurtuneita, että ne jatkuvat, vaikka alueella tapahtuisi fyysisiä muutoksia. Tämä saattaa pitää alueen tunnelman entisenä, vaikka ympäristö muuttuu. Sosiaaliset rakenteet voivat estää täysin uuden ilmapiirin syntymisen, vaikka ulkoiset olosuhteet paranevat.

Sosiaalinen todistaminen: Alueen olemus voi muuttua vähitellen, mutta jos ihmiset näkevät muiden pitävän aluetta epäarvostettuna, he voivat myös omaksua saman näkemyksen. Jos alueen parannukset eivät ole tarpeeksi näkyviä tai tunnettuja, ne eivät välttämättä vaikuta laajasti siihen, miten alue koetaan. Näin alue saattaa säilyttää entisen mielikuvansa, vaikka muutokset ovat tapahtuneet.

Informaatiokaskadi: Alueen muutokset voivat jäädä huomaamatta, jos tieto niistä ei leviä laajasti. Esimerkiksi korjaukset ja parannukset voivat jäädä paikalliselle tasolle, eikä niiden vaikutus leviä laajempaan yhteisöön. Tällöin alueen entinen maine ja ilmapiiri saattavat jatkua pitkään, koska muutokset eivät ole saaneet laajaa huomiota.

Ryhmäpolarisaatio: Jos alueen ihmiset uskovat jo, että alue on huonossa kunnossa, muutokset eivät välttämättä riitä muuttamaan tätä käsitystä. Tällöin ryhmän kollektiivinen ajattelu voi vahvistaa vanhoja käsityksiä alueesta, ja tämä voi estää sen kokonaistunnelman muuttumista. Alueen negatiivinen maine voi jatkua muutosten jälkeenkin.

Usko auktoriteetteihin: Jos alueella tapahtuvista muutoksista kerrotaan ja niitä tukee luotettavina pidetty henkilöitä tai asiantuntijoita, se voi auttaa muuttamaan alueen mielikuvia. Jos nämä muutokset eivät kuitenkaan ole riittävän vakuuttavia tai laajasti hyväksyttyjä, alue saattaa silti pysyä entisentuntuisena ihmisten mielissä. Mielikuvat voivat säilyä, vaikka ulkoiset olosuhteet paranevat.

Sosiaalinen siirto: Jos ihmiset jakavat keskenään tietoa alueen uusista muutoksista, mutta he eivät koe niitä tarpeeksi merkittävinä, ne voivat jäädä pintapuolisiksi. Tällöin alueen mielikuva voi pysyä samana, vaikka fyysinen ympäristö on muuttunut. Sosiaalinen siirto ei aina riitä muuttamaan sitä, miten alue koetaan.

Illusorinen totuusvaikutus: Jos alueella tapahtuvat muutokset saavat aikaan pelkkiä lieviä muutoksia, mutta ihmiset kuulevat niistä jatkuvasti, saattaa syntyä vaikutelma, että alue on parantunut. Tämä illusorinen totuus voi estää täysin uuden mielikuvan syntymistä, koska aiemmat käsitykset saattavat pysyä vallitsevana, vaikka muutoksia on tapahtunut.

Sosiaalinen oppiminen: Vaikka alueella tapahtuisi merkittäviä parannuksia, ihmiset voivat silti omaksua ja ylläpitää vanhoja mielikuvia alueesta, jos he eivät ole saaneet tarpeeksi positiivisia esimerkkejä tai suosituksia alueen uusista olosuhteista. Tämä voi pitää alueen ilmapiirin entisentuntuisena, vaikka fyysinen ympäristö onkin parantunut.

Alueen itseään vahvistavat rakenteet: Jos alueella on ollut pitkään tietyt sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet, jotka estävät muutoksia, nämä rakenteet voivat ylläpitää alueen vanhaa ilmapiiriä, vaikka sen fyysinen ympäristö olisi parantunut. Tässä tapauksessa alueen mielikuva ei muutu, koska rakenteet estävät sen muuttumista.