Asioidessaan muualla kuin terveyspalveluissa ja joutuessaan tuolloin selittämään itseään, voi siinä vaiheessa olla kerrottavanaan monenlaista sekä jokseenkin valmista, että eri tavoin keskeneräistä, mitä koettaa sovitella yhteen kerrontansa kanssa saadakseen aikaan ymmärrettävissä olevan ja yhtenäiseltä kuulostavan selityksen. Jos terveydenhuollon ns. ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen ja tehtyjen tutkimusten tuloksena jotkin kenties monenlaiset asiat ovat edelleen jotenkin irrallista tai frakmentaariseksi jäänyttä mietintää, sitä saattaa tulla harkinneeksi ihan silkkaa valehtelemistakin, jotta kerrontaan saisi sujuvuutta, koska onhan kuitenkin niin, että keskusteluissa ei ole niin tärkeää, mitä sanoo, vaan että ei ole joissain kohdissa sanomatta mitään.

Joiltain osin voi kuitenkin olla parempi, että vähintään esittää omana näkemyksenään mistä voisi olla kyse tai minkälaisia toistuvasti samoissa puitteissa pysyttäytyvyyksiä on havainnut, mutta silloin selityksestä voi toki muodostua kovin pitkä ja saattaa samalla tulla aiheuttaneeksi syitä selittää tarkemmin joitain sivujuonteitakin ja sittenhän selittämistä voi käydä olemaan jo niin paljon, että sähköpostiviestejään ei ehkä lueta kovin huolella, eikä kohtaamisistakaan aiheudu, että kerrottu tulisi edes puoliksi huomioiduksi. Toisinaan joidenkin seikkojen merkittävyyttä voi sulkea tapauskohtaisesti pois, mutta toisinaan merkittävyysvyyhtiä ei vain saa niin pieneksi, ettei sen selitettävyyden valmiuksia joutuisi pitämään itsessään yllä muulta tekemiseltään liiankin paljon aikaa vievästi.

Yhdenlaisena tavallaan selkeälukuisena esimerkkinä siitä, mitä vastaanotolla kerrotusta on päätynyt potilastietoihin, mutta ei sitten kuitenkaan kovinkaan laajalti:

Potilas miettii myös ADHD-lääkityksen uudelleen aloittamista, kokee aiemman positiivisen lääkehoitokokemuksen mukaan hyötyvänsä stimulanttilääkityksen vaikutusmekanismista, koska omien oireiden taustalla näkee dopamiinin välittäjäaineen puutetta. Toisaalta ei koe myöskään tällä hetkellä tarvitsevansa ADHD-lääkettä L-tyrosiinistä, ruokavaliosta, säännöllisestä lenkkeilystä saaneen hyödyn vuoksi.

Asiakas kertoo vastaanotolla unen laadun, ravitsemuksen sekä liikunnan vaikuttavan paljon siihen, millainen asiakkaan vointi on. Asiakkaalle lenkkeily on hyvin tärkeä hyvinvointia ylläpitävä tekijä ja asiakas pyrkii käymään päivittäin aamulla lenkillä, jotta päivästä tulisi parempi. Asiakas on pyrkinyt unta, ravitsemusta ja liikuntaa säätelemällä vaikuttamaan omaan hyvinvointiin.

Asiakas kertoo hänellä esiintyvän aloittamisen vaikeutta ja aikaansaamattomuutta, asiakas kuvaa asioiden tuntuvat lattealta ja merkityksettömältä ja välillä on vaikea motivoitua asioihin, jotka aiemmin ovat tuntuneet tärkeiltäkin. Päivinä jolloin ei ole käynyt lenkillä esiintyy myös aistiyliherkkyyttä.

Jatketaan asiakkaan hoidon tarpeen arviota ja tilanteen kartoittamista. Asiakas kokee lenkkeilyn vaikuttavan todella paljon omaan vointiinsa. Asiakas kuvaa jaksavuuden, mielialan, aloitekyvyn ja kyvyn suunnitella ja hallita kokonaisuuksia sekä elämän mielekkyyden tunteen olevan vahvasti yhteydessä lenkillä käymiseen, kun asiakas käy lenkillä vointi on kokonaisuudessaan paljon parempi. Kun asiakas ei käy lenkillä, vaikuttaa se voimakkaasti vointiin sitä heikentävästi. Asiakkaan polvien ja takareisien alue on toisinaan tuntunut kipeytyvän lenkkeillessä. Asiakkaalla kontakti fysioterapiaan asian tiimoilta. Asiakas kokee myös asuinpaikan vaikuttavan omaan vointiin.

Häirintää asiakas kertoo tapahtuvan auditiivisesti ja tietotekniikan välityksellä sekä omaan asuntoon kohdistuvasti mm. naapureiden toimesta.

Asiakas kuvaa häirinnän vaikuttavan moniin asioihin kuten mielen toimintoihin ja kognitioihin, käsien kylmyyteen ja elimistön nestetasapainoon, ruuansulatukseen, luustoon ja niveliin, hengittämiseen sekä motoriikkaan.

Ärsyttävää hyvinvointialueen terveyspalveluissa asioidessa voi olla mm. se, että

• psykiatri käy selittämään, että "hän tekee vain erotusdiagnostiikkaa standardoituja tutkimusvälineitä käyttäen, eikä edes aio ryhtyä mihinkään tarkempaan miettimiseen", kuten myös monen tekemät
• aikoinaan tehtyihin tutkimisiin viittaamiset, millä tarkoitetaan sanoa, että "asiaa on jo jotenkuten tutkittu, joten enää ei tehdä samaa uudelleen", vaikka on turhaan yrittänyt moneen kertaan tehdä tietojenkorjausvaatimuksiakin, joilla on pyritty kumoamaan kerrassaan huonolaatuiset, virheelliset ja vajeelliset päätelmät aiemmissa "tutkimisissa" ja sitten vielä sekin, että
• psykologit on kätketty pois asiakasrajapinnasta tekemään jotain erillisiä tutkimustöitään tai suorittamaan jotain monelle tehtävää standardoitua tutkimusta, joten heiltä harvemmin pääsee kysymään yhtään mitään.