Joitakin koheltamisentapaisia, missä tulee kaatuneeksi, ei sinänsä vain tapahdu, vaan niihinkin on syynsä, sillä oheistavoitteenahan lenkkeillessä tapaa olla kaatumatta. Kun täten tulee esim. lenkkeilleeksi yömyöhään jäisellä kadulla, missä ei ole minkäänlaista muuta liikennettä tai edes muita äänien aiheuttajia, ei kaatumisella voi kai voine olla muita syitä kuin itseaiheutetut sellaiset? Siltikin, jos tuolla jäisella kadulla tuli kaatuneeksi sen vuoksi, että mieli ei tullut muodostaneeksi riittävän laadukkaita ennusteita riskien aiheuttajista ja sitten kaatuu loivasti alaspäin viettävää katua lenkkeillessään taaaksepäin ja liukuu eteenpäin vähän matkaa, voisiko mielen ennusteiden muodostamisen laatuongelmalla juuri tuossa tilanteessa olla syynä pelkkä tottumattomuus erilaisiin kallistumiin vai olisiko sitten kuitenkin jo ennen lenkkeilyä jotkin ajattelun kannalta tärkeät "elimistön resurssit" olla olleet sen verran vähissä, että jonkinlaisen kaatumisen tai muun mokan mahdollisuus oli tavallaan jo ennalta lähes varmistettu? Kyseisessä tapauksessa kaatuminen aiheutui siitä vähäisestä syystä, että tuli kallistuneeksi hiukan liikaa taaksepäin, jolloin pito lenkkeilykenkien ja jäisen alustan välissä käytännössä katosi ja kaatuminen sai täten alkunsa.

Toisinaan tottumiset ja itselleen muistuttamisetkaan riskeistä eivät pelasta kaatumiselta, mistä on ollut useampikertaisena ilmentymänä kaatumiset tilanteissa, joissa on heti kohta tai ihan just menossa suojatien ylitse talviolosuhteissa, jolloin sitä suuntaa jossain määrin huomiotaan suojatien toiselle puolelle ym., mutta jolloin saattaa tyystin unohtua antaa laadullisesti merkittävää huomiota lenkkeilykenkien alla heti kohta tai ihan just olevaan kohtaan, koska siinä oleva liukas kohta täytyisi "ajatella esille" sen ollessa lumen alla. Jos moisessa tilanteessa on lisäksi vielä jokin muu tekijä, jolle antaa jostain syystä kenties liiaksikin huomiota kuten eräänä perjantain jälkeisenä yönä, jolloin joku nainen käveli kiireettömän oloisesti itsekseen, käsilaukku olallaan ja kasvoillaan hiukan harmistuneen oloinen ilme. Tarkoituksena oli tuolloin mennä T-risteykseen lenkkeillen saapuessa suojatien ylitse, oikealle kääntyen, joten tuon naisen "tekemisen tarkoituksen" miettimiseen ajauduttuaan, visuaalisista aistimuksista juontuvat mietteet veivät ns. ajatusaikaa siinä määrin, että kaatuminen ehti tapahtua ennen kuin ehti muistuttaa itseään siitä, että pitäisi katsoa tarkemmin minkälaisen alustan päältä kulkee, vaikka suurinpiirtein tajusikin jo aiemmin etäämmältä katsoen, että liukastahan siinä saattaisi olla, vaikka suurimmalta osin lumi ja jää olivat sulaneet. Asfaltin ja nurmen välille muodostunut reunus oli sitten se, joka aiheutti kaatumisen siten, että siitä aiheutui olkavarren lievä murtuminen, minkä tajusi vasta myöhemmin, sillä lenkkeilynsä sai suoritettua aiottua reittiä ilman erityisempää säryn tunnetta olkavarressa. Edeltävänä päivänä oli aiheutettu paljon kaikenlaista tahallisen oloista mielen kuormittumista auditiivisellä häirinnällä ym., joten siinä mielessä kaatumisen aiheutuminen saattoi olla tahallaan järjestettyä.

Olkavarren maahan rysäyttämisestähän sitten seurasi:

S49.9 Määrittämätön hartianseudun ja olkavarren vamma: Olkanivelen liikelaajuus symmetrinen oikealla ja vasemmalla. Palpoiden oik humeruksen 1/3 - 2/3 tasolla olevaa kipua. Samaan kohtaan tuli isku kaatuessa. Yläraajojen refleksit symmetriset, täydet. Kosketustunto säilynyt. Palpoiden bicepsin alta tuntuu pieni alle 1 cm kokoinen pehmeä kyhmy, ei aristusta palpoiden. Yläselän lihasten jännitystä musculus trapezius/musculus rhomboideus alueella oikealta vasempaan puoleen verrattuna.

S42.2 Olkaluun yläosan murtuma: Radiologin lausunnon mukaan pt:lla on humeruksessa pieni hyväasentoinen tuberculum majuksen murtuma. Nivelpinnat vastaavat toisiaan. Ei saa nostaa oik ylärajaa yli vaakatasolle 6 vk, muuten liikkuminen kivun sallituissa rajoissa.

Useamman kuukauden kuluttua tapahtuneesta tuli kirjoitelleeksi ylös huomioita olkavarren käyttämisen yrittämisestä:

kipua aiheuttavaa käden johonkin suuntaan viemistä..

  • alaviistoon, käsivarsi suorana, käden ravistelua kuin purkin sisältöä sekoitellen
  • käsi ylhäällä jyrkässä kulmassa aiheuttaa helposti "auts"-tuntemuksia kun vähän kiertää kättä
  • venyttelemistä kädet ylhäällä, toisella kädellä ranteesta kiinni, pään taakse vieden

kipua aiheuttavaa käden käyttämistä arkisissa tilanteissa..

  • hiukan jäässä olevan jauhelihan lohkominen paistinpannulla
  • verhojen siirtäminen sormet ja käsivarsi suorana
  • paidan paremmin housuihin laittaminen, kun housujen vyötäröllä joustavasti puristavuutta
  • pölyjen pyyhkiminen vaatteesta, joka tipahtanut lattialle, pitäen edessään vasemmalla kädellä
  • takataskusta jonkin esineen ottaminen
  • jähmeän ruoka-aine -sekoituksen sekoittelu

kipua aiheuttavaa painavien esineiden käsittelyä..

  • käden työntäminen taaksepäin tuupatakseen paremmin kiinni oven, jostapäin on juuri tulossa
  • painavan ja ovihydrauliikkansa vastustaman oven avaaminen
  • lähikaupasta samalla kädellä koko matkan kannetun ruokakassin nostaminen pöydälle
  • ylimmältä hyllyltä kurotellun painavahkon esineen ottaminen tai siirtely
  • pesukoneesta otettujen pussilakanoiden nostaminen ja asettelu oven päälle kuivamaan
  • pyörän nosteleminen joiltain osin hankalakulkuisessa polkumaastossa

kipua aiheuttavaa kättä ensin lepoasennossa pitäen..

  • kuivamuonakaapin oven laittaminen kiinni viemällä ensin käden selkämys lähelle olkapäätä ja käymällä siitä asennosta alkaen työntämään kevyttä kaapin ovea kiinni
  • tasopintoja siivotessa ja vain suihkupulloa oikeassa kädessä pitäen saa aikaan yllättävästi ilmeneviä kipuja kurottavissa ja kiertyvissä liikkeissä
  • kädet lanteilla pari minuuttia, sitten kädet eteen, voi aiheuttaa ääneen sanotun "auts"

kipua aiheuttavaa urheilullisten suoritteiden jälkeen..

  • lenkkeiltyä pitkän matkaa, aiheutuu jomotusta takaisin tultua, myöhemmin kurottavat ja kiertyvät liikkeet aiheuttavat herkemmin jopa kipua
  • seuraavana päivänä useiden mattojen puistelusta ja lattioiden siivoamisesta pölyistä käsiharjalla, tasaista särkevyyttä heti herätessä, mitä jatkui tunnin pari
  • sammakkouinnin jälkeen epämukavaa ajaa pyörällä, sillä ei meinaa löytää asentoa, jossa ei hiukan särkisi
  • sammakkouinnin jälkeen kurottelevat ja kiertyvät liikkeet aiheuttavat helposti "auts"-äänteitä

Parantuipa kuitenkin lopulta, mutta meni siinä enemmän kuin 14 kk, ettei oireissa ollut enää erityisempää vaivaantumisen aihetta.