Voinee ottaa merkkinä siitä, että jotain tekee toisinaan pidempäänkin ikään kuin oikein, jos on kuukausien pituisia ajanjaksoja, jolloin ei tule aiheuttaneeksi tai kokeneeksi minkäänlaisia oireita kipujen ja särkyjen muodossa, mitä tulee polvien tienoon tuntemuksiin? Lenkkeilypäiviä kertyessä per vuosi -tasolla enemmän kuin 300 kertaa, siinä saa muodostettua käyttökelpoista mutu-tilastoa siitä, minä aikoina on ollut paremmin ja milloin ei sitten niinkään.

Ongelmoittavia tai vaivaavia oireita esiintyessä ja niitä selityksien muodossa eri asiantuntijoille mukanaan kuljettaen on saanut vastauksia ja näkemyksien muodostamisia, missä terveydenhuollon ammattilaisen koulutus on tavannut toimia sekä ohjaavana, että rajoittavana tekijänä vastaanottokäyntien hyödyllisyyksille. Joissain tapauksissa omat johdattelevat selitykset oireiluista terveydenhuollon ammattilaisen mukavuusalueeseen liittyviin aiheisiin eivät ole saaneet häntä tunnistamaan tai hoksaamaan asioiden toisiinsa liittyvyyksiä tai vaikuttavuuksia, joten vastaanottokäyntien hyödyt ovat voineet rajautua siihen, että joitain vaihtoehtoja tullaan ainakin yksipuolisesti sulkeneeksi pois vaihtoehtojen joukosta.

Vasemman jalan vasemman puolen puutumiset, säryt, jäytävyyden tuntemukset ja sen puoleisen jalan taipuvuusrajoitteet

(ei tunnistettu ruokavalion, muiden ihmisten aiheuttaman stressin elimistön toimintaa muokkaavuuden ja tuolin ergonomisuusvajeen yhteisvaikutteisuutta)

• sitä saattoi tulla aiheuttaneeksi itselleen toisen jalan jäytävyyden tunnetta jo kymmenen minuutin kokeellisen huoneesta toiseen kävelyn aikana, minkä jälkeen tehdyn hetkellisen istumisen jälkeen jatkettu vähäinen kävely aiheutti samaiseen jalkaan kipua ja särkyäkin, minkä jälkeen uudelleen istumaan käyminen saattoi tuntua siinä mielessä vaikealta, ettei vasemmalle jalalle meinannut löytyä asentoa, jossa olisi hyvä olla
• käydessään kävelemässä ulkona sandaaleissa tai keveissä tennareissa saattoi tuntea, kuinka vasemman jalan vasemmalla puolen alkoi tuntua sellaista puutuneisuutta, joka melkeinpä pakotti keskeyttämään eteenpäin kulkemisen
• koittaessaan taittaa vasenta jalkaa taaksepäin saattoi joutua heilauttamaan sen taaksepäin ja napata siitä kiinni viedäkseen sitä korkeammalle, sillä hitaampi siirtymä olisi aiheuttanut voimakasta kipua

Vasemman polven oikean laidan tienoon kipuja ja särkyjä

(ei tunnistettu ruokavalion, muiden ihmisten aiheuttaman stressin elimistön toimintaa muokkaavuuden, unenlaadun ja sisäilman yhteisvaikutteisuutta)

• tuolilla istumisen jälkeen, oli sitä sitten ollut ryhdikkään oloisesti tai jalat pöydän alla olleen jakkaran päällä pitäneenä, sitä saattoi joutua olemaan viitisen sekuntia kävelemättä seisaalteen noustuaan, ettei vasen polvi aiheuttaisi kipua
• uneen pääsemisessä oli eräänlaisena esivaatimuksena asettaa muhkeahko tyyny vasemman polven alle, jottei se aiheuttaisi heräilyä kesken unien tai vaikeuttaisi uneen pääsemistä
• samoihin aikoihin ilmeni myös jalkapohjien olemista aamuisin astumiselle kipeät, mutta joka poistui oireena parissa minuutissa
• joillakin jalan asennoilla ja käyttämisillä tuli aiheuttaneeksi jonkinlaisen herkistymän kipujen ja särkyjen esiintymisille, mihin tavallaan auttoi, kun asettui olemaan kelpo asennossa hiukan pidemmän aikaa kuten tunnin pari, minkä jälkeen käyttökelpoisia liikeratoja ja asentoa olikin paljon enemmän

Lenkkeilyä pitkälti estäneet polven tienoon kivut tai lenkkeilyn jälkeiset tuntemukset

(ei tunnistettu, etteivät johtuneet venyttelyn vajeesta, lenkkeilykengistä, nivelten kuormittumisesta tai lenkkeilyalustoista, vaan "pehmusteiden" ja "iskunvaimentimien" koostumuksen muutoksista, johon saattoi vaikuttaa arkisin konstein)

• tuli esitelleeksi useammankin kerran kahdenlaisia lenkkeily- ja juoksukenkiään (Asics ja Salomon), joiden käyttömäärät ja kuluneisuus eivät toimineet selittäjänä millekään oireelle
• lenkkeilyalustoista mainitsi monesti siitä, kuinka on voinut lenkkeillä samanmoisesti vaikka useita viikkoja joka päivä mitään oireita saamatta, mutta sittenpä toisinaan onkin jotain oiretta lenkkeilyn aikana tai sen jälkeen
• venyttelyjen hyödyllisyys lenkkeilysuorituksien onnistuneisuuden suhteen on tyypillisesti ollut yhtä tyhjän kanssa, eikä sellaisen käyttäminen saatua suositusta myötäilevästi auttanut mihinkään oireeseen
• lenkkeilyn, kuten myös pitkäkestoisten pyöräilyjen seurauksena tapasi noina muina aikoina olla herkistymisen aiheuttaminen kipujen esiintymisille urheilullista suoritusta seuranneiden tuolilla istumisten aikoihin
• näkemykset erityyppisten lenkkeilykengien ja lenkkeilyalustojen vaikutuksista oireisiin saattoivat muuntua päinvastaisiksi
• lenkkeilyn alun sujuvuus kipujen esiintymisen näkökulmasta oli päiväkohtaisesti vaihtelevaa, joten toisinaan alku saattoi olla monta päivää samanmoista, sitten saattoi olla joitakin päiviä pitkälti oireetonta ja sitten ehkäpä taas alkoi jotain ilmenemään
• samoihin aikoihin ilmeni myös polven takana, polvitaipeessa, esiintyvää jomotusta tai särkyä, mutta tämäkin tuntemus kuten kaikki polven tienoon kivun kaikkosivat lenkkeilyn edetessä, korreloivasti olotilan ja motivoituneisuuden normalisoitumisen kanssa
• avainsanana selän välilevyjen ja polvien "pehmusteille" ja "iskunvaimentimille" on kollageeni, jonka koostumuksen vaihtelu johtuu oletettavasti vaihtelusta veden määrässä, muutaman proteiinin aminohapon ollessa muine osina, mihin vaikuttaa tyypillisen merkittävästi edellisen yöunen laadun vaje, joka voi johtua sisäilmasta tai muusta elimistön toimintaan inhiboivasti vaikuttaneesta

Röntgenkuvattiin polvi kertaalleen ja palpoitiin useamman kerran, eikä mitään vakavaa mainittavaa löytynyt

• joten mainittavaa polvista toisinaan löytyi, mutta ei toistuvasti kuitenkaan kuten "molemmissa polvissa fleksio ekstensio liikkeessä kuuluu napsausta ja narinaa", "vasemmassa polvessa patellan liikkuvuus jonkin verran tiukempi kuin pitäisi olla", "palpoiden vasemmalla kipupiste pes anserinus kohdilla ja lievää turvotusta", "vastustetussa ojennuksessa kiputuntemusta ilmenee polven etuosaan" ja "pohkeiden toistorasitustestissä vasemmalla voima ja liikkeen hallinta heikompi"
• eräänä viimeisimmistä fysioterapeutilla käynneistä saatu maininnaksi: "palpoiden polvi kauttaaltaan, ei selvästi kipua palpaatiossa"
• tultu kuulleeksi monista "asioista, jotka voivat vaikuttaa polvikipuun" kuten nivelten kuormittumisesta eri asennoista ja erilaisilla asennoilla, mutta intuitio oli vastaan tällaisia mietteitä, sillä siihen oli pitkältä ajalta tottumusta, että lenkkeilysuorituksen normaaliuteen kuuluivat, että sitä saattoi lähteä tekemään milloin vain, tehden sitä miten vain, eikä mitään kipuja tuntemuksia pitäisi olla odotettavissa, jos vain ravitsemus, unenlaatu, stressittömyys ym. olivat ns. reilassa
• paranemisohjeita liittyen tilanteisiin, joissa itsekin koki, että jonkinlaista kipuilua, särkyä ja tuntemuksia oli ollut niin pitkään, että jonkinlainen rauhoittuminen olisi paikallaan, tuli ottaneeksi vastaan mieluummin, mutta ohjeistuksesta jäädessä puuttumaan huolitellumpi erityisseikkojen tunnistaminen, joista ehkä merkityksellisimpänä elimistön toisinaan ilmenevään kuivumiseen liittyvät seikat ja siten erilaisten elimistön "pehmusteiden" ja "iskunvaimentimien" koostumukseen vaikuttavuus, ei sellaisistakaan ohjeista paljoa itselle ottanut

Eräänä elintärkeistä toiminnoista ihmiselle voitaneen pitää hengittämistä, sillä ilman sitä kaikki tuntuisi jotenkin vaikeammalta. Kun siinä sitten ilmenee jotain poikkeavuutta, mutta kenties vain johonkin yhteen tai useampaan ajanjaksoon rajautuen, kuten hengittämisen työläyttä päivisin, hapen haukkomista öisin, hengityksen tukkoontumista tai kiihtymistä joidenkin ruokien jälkeen, hengitettävyyden rajoittuneisuutta joissakin fyysisesti rasittavissa olosuhteissa tjm., eivät asiat tapaa niin helposti selkiytyä, että menee lääkärille ja saadaan lisätutkimusten jälkeen varma selvyys siitä, missä on vikaa ja miten tilanne korjataan.

Huoneilman laadun kokemista, mittarointia ja kohentamista

päiväsaikaankin on voinut tunnistaa aistinvaraisesti, milloin kehon ulkopuoliset olosuhteet hengitettävyydellä ovat muuttuneet ongelmalliseksi, minkä on sitten voinut varmistaa jollakin mittarilla kuten hiilidioksidi-, kosteus- tai lämpömittarilla

muiden tahojen muutosrakentamassa asunnossa ei välttämättä ole tultu saavutetuksi sitä laadun tasoa, johon on pyritty suunnitellessa koko kerrostaloa, josko silloinkaan on annettu kaikkensa, jottei sisäilman laadussa olisi jälkeenpäin moittimista, mihin voi erilliset lisäongelmansa tuoda mukanaan vaikkapa lämpöpatterin virheellinen toiminta

toisinaan mahdoton erottaa, johtuuko työläämpi hengitettävyys sisäilmasta vai jostain elimistön toimintaan liittyvästä, joten parvekkeen oven avaa kuin varmuudeksi (ainakin hetkeksi)

yhdistetyn olo- ja makuuhuoneen ilma on tavannut vaihtua jokseenkin laiskasti, jos ovi ei ole riittävän avoinna siihen viereiseen huoneeseen, jossa sijaitsee ilmanpoistoventtiili, vaikka reitti siihen huoneeseen olisi enemmän avoinna toisten täysin avoinna olevien ovien kautta, varsinkin jos ulko- ja sisäilman välillä ei ole soveltuvaa lämpötilaeroa

korkeisiin hiilidioksiditasoihin päätymistä edesauttaa myös huoneiston korkea lämpötila, mutta toisaalta maantasaisessa asunnossa ollessa on varsinkin talvisin halukkuutta pitää lämpötilaa mielekkään lämpöisenä, mikä taasen antaa lisäsyytä käyttää erillistä ilmankosteutinta, jonka käyttö on sentään helpommin hallittavissa kuin parvekkeen oven avaamisella säädettävä hiilidioksitasojen laskeminen

on ollut aikoja, jolloin lämpöpatteria ei saanut yöksi riittävän matalalämpöiseksi, joten se piti huonetilan öisin liian lämpimänä, mitä pahensi jos tietokoneen kuumottavat osat hohkasivat osaltaan lisää lämpöä, ellei sitä laittanut yöksi lepotilaan (sentään SSD-levyisenä käynnistyy nopeasti)

vilkkaanlaisesti liikennöidyn tien läheisyys saattaa kontribuoida siihen, että pölyä voi kertyä paljonkin suht lyhyessä ajassa, mikä taatusti vaikuttaa sisäilman laatuun ja erityisesti unenlaatuun

huonosti nukkuminen on merkittävä riski erilaisten kipu- ja särkyoireiden ilmentymiselle jaloissa, sillä lenkkeilystä ei tuolloin pääse toipumaan niin hyvin ja unissaan pyöriskely voi tavallaan varmistella, että herätessään kivulle herkistymään pääsevässä jalassa ilmenee epämukavia tuntemuksia

sisäilmanpuhdistimen mittari paljasti, kuinka ruoanlaitto vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun ja kuinka kauan partikkelitasot huoneilmassa viipyilevät puhdistamattomana ja puhdistettuna

sisäilman kosteudesta on eri mittareilla saanut sillä tapaa keskenään eri lukemia, että on joutunut olettamaan todellisen lukeman olevan 6 - 8 %:n toleranssilla sitä, mitä mittari näyttää

sisätiloissa kuivatun pyykin pesemisen yhteydessä käytetty huuhteluaine tuottanee huonetilaan jotain sellaista, joka aiheuttaa heikommanlaisella ilmanvaihdolla päänsärkyä

siitä toisinaan käytetystä tavasta on ollut jonkinmoisia vaikeuksia päästä eroon, että pitää öisin hiukan parvekkeen ovea auki, sillä vaikka kaikkea unenlaatuun vaikuttavaa yrittää optimoida, jokin puhtaassa ulkoilmassa tuo vielä sen jonkin hyödyllisen lisän sisäilman laatuun

Kuivakka elimistö toimii huonommin, mikä enemmänkin ravitsemuksen kuin huoneilman aiheuttamaa

joitakin ruoka-aineita luonnehditaan ns. diureettisiksi, sillä niillä on jossain määrin elimistön nestetasapainoa muokkaava vaikutus, mutta ruoka-aineiden vaikutusmekanismi ei välttämättä ole samanlainen ja eipä tällaisia ruoka-aineita suuremmin ruokavaliossa olekaan

jotkin ruoka-aineet voivat inhiboida elimistön toimintoja, aiheuttaen siten kaiken muun ohessa hengitettävyyden työlästymistä ja siten välillisesti kuivuuden tuntemuksia käsissä, silmissä ym. elimistön kuormittuessa tai ollessa jonkinlaisissa vaikeuksissa, mitä saattaa olla ruokavaliossa useammankinlaista

stimuloivat, aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavat aineet, kuten myös kehon ulkopuoliset psykologiset stressorit, voivat kuluttaa elimistön sietokykyä siinä määrin, että jonkinlaisten rajojen ylittyessä elimistö ajautuu homeostaattisesti epätasapainotilaan, mikä voi ilmentyä mm. kuivuuden tuntemuksina ja missä erityisenä aiheuttava esim. dopamiinireseptoreiden liiallinen käyttämisen yrittäminen, vaikkei toimivaa vastetta olisikaan saatavilla

kun kuivuus ilmenee sierainten kuivuneisuutena ja samanaikaisena hengityksen työläytenä, syynä voi osittain olla syödyn ruoka-aineen aiheuttamat reaktiot, jotka eivät välttämättä esiinny kuin "erityisissä elimistön toiminnallisissa olosuhteissa", eikä tuolloin välttämättä ole kummoisempaa hyötyä käyttää nenäsumutetta

toisinaan merkittävää hengittämisen työläyttä ja kuivuuden tuntemuksia aiheuttava tekijä saattaa tuntua varmistuneen joksikin kuten rypsiöljyksi, vehnäjauhoksi tai suolaksi, mutta jonain toisena kertana näin ei välttämättä olekaan

usein on kuitenkin ollut koettavissa, että päivittäiseen käyttöön päätyneet marjat jossain muodossa (jauheet, hillot ym.) saattaisivat olla jotain sellaista, mitä pitäisi välttää, sillä niiden pois jättäminen on tilastollisesti ottaen ollut eniten hyötyä aikaan saavaa, mitä tulee hengitettävyyden helppouteen

jokin syömisissä on toisinaan aiheuttanut minuuteissa hengityksen kiihtymistä, hengityksen tukkoisuutta, myrtsiä oloa, käsien kuivuutta, silmien kuivuutta, ummetusta, hajamielisyytä ym.

ennen laboratoriotutkimuksia, joissa täytyisi paastota 12 tuntia tai enemmän, on saattanut alkaa tuntemaan olonsa erityisen paljon paremmaksi, mikä voisi tarkoittaa sitäkin, että on syönyt liiaksi tai väärin ajoituksin tai ehkäpä kuitua olisi pitänyt olla enemmän

toisinaan on ollut tyypillistä, että käytyään ennen syömistä lenkkeilemässä, on takaisin tullessa ollut erityisen helppo ja luonteva hengittää, mutta jo vähäinen jonkin jotakuinkin tietynlaisen syöminen saa nopeasti aikaan hengityksen työlästymistä ja mitä voikin sitten jatkua useita tunteja, kenties koko loppupäivän

joinakin aikoina suolan käyttömäärät ovat kiistatta olleet suht runsaanlaiset, vaikka kuitenkin alle 3 grammaa per päivä, joten sen käytön vähentäminen paransi myös unenlaatua unesta heräämisien vähentyessä, eikä herätessään tuntunut olevan niin janokaan

sikeämpää unta varmistelevien aineiden kuten teen käyttö ennen nukkumaan käymistä voi olla riski unen hyödyllisyyden kannalta, jos huoneilmassa on esim. paljon pölyä, sillä elimistö pysyy unitilassa vielä siinäkin vaiheessa, kun se muulloin koettaisi signaloida, että pitäisi herätä hengittämisen työläyden vuoksi, sekä herätessä on sitten taas kuivahko olo sen lisäksi, että tuntee olonsa kovin rasittuneeksi

Elimistön toimintakyvyn ylittäessään stressorit ja stimuloivat ruoka-aineet eivät lopeta vaikuttamisen yrittämistään

monet perättäiset päivät teen käyttöä aiheuttavat usein, joidenkin esivaatimusten täyttyessä, aneemisuutta ja hengityksen työläyttä, mikä ilmenee myös lenkkeillessä yhdessä fyysisen jaksamattomuuden ja motivaatiopuutteisuuden kanssa

auditiivista häirintää esiintyy usein ja huoneistossa kuuluu tarkoituksettomia ääniä jääkaapin voimakasäänisen kompressorin releen monta kertaa tapahtuvan naksahduksen muodossa, mitkä voivat kollektiivisesti aiheuttaa elimistön metaboliikkaan vaikuttavia reaktioita, jotka voivat ilmetä hengityksen työläytenä yhdessä mielialamuutosten kanssa

kertaalleen jonain päivänä huonoon kognitiiviseen suorituskykyyn ajautumista voi olla vaikea korjata ruoalla ja terveillä aktiviteeteillä (ulkona käyminen, sohvalla rauhoittuminen tjm.), jos lenkilläkin jo käyty

stressaava elinympäristö voi tehdä hankalammaksi arvioida, minkälaista toiminnan logiikkaa elimistö milloinkin noudattaa ja mikä oletettavasti olotilojaan parantava teko sillä kertaa todella auttaisi

verenpaineet tapaavat palautua päivässä parissa kelpoisiin 120/80 tjs. lukemiin, kun lopettaa hupsuttelun ruoan kanssa, stressoreita ei ilmene ja sisäilma on edes suht kelpoinen ym.

PEF-mittarilla ei meinaa saada kovin huonoja lukemia, käytti sitä missä tilanteessa tahansa, lukemien ollessa tyypillisesti väliltä 600 – 640

sinänsä pikanttia, että aiemmin, kun asunut aivan toisaalla kuin Lappeenrannassa, eikä mikään ole tuntunut stressaavalta tai ahdistavalta, eikä ole syönyt paljoa sen ihmeemmin kuin muulloinkaan, on ollut kauttaaltaan parempi olo tai tätä mieltä ainakin aiempina vuosina on ollut ennen kuin tosissaan ryhtyi optimoimaan vaikuttaviksi tekijöiksi kokemiaan seikkoja olotiloja kohentumista edesauttaviksi

hasselrouhepähkinärouheisen suklaan syöminen on saattanut joinakin aikoina ollut jo pidemmältä ajalta ns. överiksi mennyttä, mikä on saattanut vaikuttaa paljonkin yöuneen (laatu ja unen keskeytyminenkin), sekä lenkkeilystä palautumiseen, ja onpa myöhemmin huomannut, että kaakaon vähentäminen n. 60 %:lla päivittäisessa käytössä on palauttanut kadoksissa ollutta mentaalista ja fyysistä jaksavuutta

teaniinia (aminohappo teessä, jauheinen luontaistuote, vaikuttaa erityisesti dopamiinireseptoreihin) ei aina ole voinut käyttää samalla tavoin joka päivä kuin joskus aiemmin, sillä se on saattanut toimia vain hetken ja sitten tuntuu kuin dopamiinit olisi siltä erää käytetty, jolloin fyysinen jaksavuus katoaa ja mieli on lamaantunut seuraaviin yöuniin asti

fyysinen ja mentaalinen jaksamattomuus tapaa olla esiintynyt samoihin aikoihin, mikä voinee liittyä dopamiinin ja adrenaliinin synteesiin, missä muunnosjärjestys on dopamiinista adrenaliiniin päin

jos vaikkapa sisäilmasyyt ovat aiheuttaneet elimistön kuivumista ja siten kenties myös ummetusta, stimuloivien aineiden käyttö kuten myös stressoreiden kokeminen voi olla monella tapaa riski sillä elimistö ei tuolloin saa tavanomaisestikin tarvitsemiaan ravintoaineita sillä ripeydellä kuin olisi suotavaa, mutta stimuloivat aineet pääsevät kuitenkin yrittämään vaikuttamistaan vaikutuskohteisiinsa, mikä voi sitten ilmetä erilaisina negatiivisinä oireina

joinakin päivinä teestä ei saa aikaan minkäänlaisia vaikutuksia ja tuntuu, että jonkinlaisia negatiivisia vaikutuksia alkaa ilmenemään toisen kupillisen jälkeen, mutta mihin voi kuitenkin vaikuttaa ruokavaliolla, mutta missä kaavamaisuuden tunnistamisessa on jonkinlaisia haasteita ja mikä pätee pitkälti myös alkoholiin ja stimulantti-tyyppisiin tarkkaavaisuushäiriölääkkeisiin

tyrosiinilisästä on monesti ollut apua oletettuun dopamiinisynteesiin, minkä vuoksi se on toisinaan vertailun vuoksi osana ruokavaliota ja toisinaan on sitten ilman

musta- ja valkopippurin "överiksi" menevä käyttö voi olla aivojen välittäjäaineita kuluttavaa tai niiden hyödynnettävyyttä muutoin heikentävää siinä missä liika teen käyttökin voi olla

Ruokavaliona on ajoittain varioituna ollut sellainen, missä kivennäisaineet, vitamiinit ym. hienoisemmat otetaan ravintolisinä, jotta voi ruoan suhteen keskittyä lähinnä energiaravintoaineisiin. Täydennyksenä on ollut mm. parsakaali ollessaan merkittävä K-vitamiinin lähde ja psylliumjauhetta on tavattu käyttää kuitulisänä. Ravintoaineiden saanti on myötäillyt laskennallisesti n. 110 %:a yleisistä suosituksista.

Monista henkilökohtaiseen ravitsemukseen mahdollisesti merkittävästi liittyvistä aiheista on ollut vaikea saada aikaan keskustelua ravitsemusterapeuttien kanssa, eikä siinä ole ollut kummoisempaa eroa, onko ravitsemusterapeutti hyvinvointialueella vai Terveystalolla työskentelevä. Mieluummin suosittelevat lisäämään ruokavalioon kasviksia ja hedelmiä, kuin "antautuvat" vaikkapa keskusteluun ruoassa olevien aineiden bioaktiivisuudesta. Kauraleseiden runsas fytaattien määräkään ei ole vaikuttanut olevan riittävän lähellä heidän ydinosaamistaan, jotta se olisi voinut edes nousta edes kokeellisen merkittävän asemaan mietittäessä, miksi kauraleseiden päivittäinen syöminen aiheuttaa taatusti hengittämisen työläyttä ja vaikeutta saada tehokasta suorituskykyä käyttöön lenkkeilyssä. Fytaateilla kun on väitetysti raudan absorboitumista heikentävä ominaisuus, minkä joku voisi kokea miettimisen arvoiseksi.

Keliakiaa ei verikokeiden perusteella ole, mutta toistuvasti tulee jollain tavoin palailtua miettimään sitä, miksi viljatuotteiden ruokavaliossa käyttäminen aiheuttaa usein jotain ongelmaa, mikä voi ilmetä vaikkapa siten, että elimistö tuntuu kauttaaltaan kuivemmalta (esim. kädet, silmät ja sieraimet), hengitys tuntuu paljon tukkoisemmalta (yhtälailla nenän ja suun kautta hengitettäessä), ajattelu tuntuu hitaalta, kömpelöltä ja hajamieliseltä ym. Toisaalta, voipa niinkin käydä, että kun ottaa ruokavaliosta jonkun aivan toiseen ruokakategoriaan kuuluvan ruoka-aineen pois käytöstä, niin sitten eivät enää esim. vehnäjauhotkaan aiheuta kummempia oireita, josko ollenkaan. Toisinaan luulot voivat kestää kauankin ja sitä saattaa vaikkapa aloittaa gluteenittoman ruokavalion, vaikkei sillä ehkä olisikaan tarvetta. Toisaalta, jostain sellaisen täytynee kertoa, että ruisleseitä käyttäessä verenpaineet saattavat olla useita päiviä n. 103/75 ja ilman niitä tavanomaisemmat n. 120/80.

Erään ravitsemusterapeutin potilastietoihin kirjoittama kuvastanee suh hyvin sitä, missä rajoissa asioita hyvinvointialueella käsitellään:

Potilas jättänyt sähköpostiviestin, kertoo touko-kesäkuun aikana olleen kaksi puhelinvastaanottoa Terveystalon ravitsemusterapeutille. Ollut osittain tyytymätön käynteihin, sillä olisi kaivannut spesifejä vastauksia esimerkiksi fytokemikaalien hyötyihin/haittoihin, dopamiini-synteesin avustamiseen ja tiettyjen ruoka-aineiden yhteyksistä nivelsärkyihin. Arkistokatselun kautta nähdään, että potilaan kanssa keskusteltu erityisesti ruokavalion säännöllisyyden, energian ja hiilihydraattien riittävän saannin sekä ruokavalion monipuolisuuden tärkeydestä ja näiden vaikutuksesta mm. vireystilaan ja suorituskykyyn. Samoista asioista keskusteltu Eksoten ravitsemusterapeutin vastaanotolla v. 2018.

Todettiin, että allekirjoittaneella ei enempää annettavaa asiaan, kyseiset asiat muodostavat ruokavalion perustan ja tukevat sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Hyvin yksityiskohtaisilla asioilla tuskin on kokonaisterveyden kannalta merkitystä, ainakaan mikäli ruokavalion perusta ei ole kunnossa.

Isoihin linjoihin oleellista keskittyä ensimmäisenä, ei yksittäisiin ravintoaineisiin. Potilaan ruokavalio hyvin yksipuolinen kasvisten, hedelmien ja marjojen osalta, lähinnä vain parsakaali käytössä. Kannustettiin kollegoiden tavoin ruokavalion monipuolistamiseen ja riittävöittämiseen.

Myös viljatuotteiden käyttö vähäistä, suositeltiin vähintään kuusi vilja-annosta päivittäin syömään, tämä perusteltu jaksamisen ja suorituskyvynkin näkökulmasta. Myös säännöllinen ateriarytmi ja tasaiset annoskoot merkittäviä vireystilan näkökulmasta, nyt selkeää ruokarytmiä ei ole ja ateriakoot hyvin vaihtelevat.

Ravintoaineet tulisi pääsääntöisesti saada ruoasta, ravintolisät ovat toissijaisia ja usein tarpeettomia jos ruokavalio on monipuolinen.

--

Täten esim. seuraavanlaiset eivät taatusti päässeet merkitykselliseen asemaan vastaanotoilla käydyissä keskusteluissa taikka niiden suoritetuissa potilaan tilanteen arvioinneissa:

fytaatit, raudanpuute ja hengitettävyys.. [1-3]

"The present studies showed that oat bran and oat porridge markedly inhibited the absorption of non-haem iron." (1990)

"Non-hemiraudan imeytymistä heikentävät fytaatit, kalsium, soijaproteiini ja fenoliset yhdisteet. Länsimaisessa ruokavaliossa fytaateista noin 90 % saadaan viljatuotteista. Erityisesti leseissä on runsaasti fytaatteja." (2021)

"As you can see, the phytic acid content in these foods can really vary. For example, the amount contained in almonds can range from very little to more than 20 times that amount."

"However, when you eat high phytate foods with most of your meals, mineral deficiencies may develop over time." (2022)

muita antinutrientteja.. [4]

"Glucosinolates and goitrogens in cruciferous vegetables (broccoli, Brussels sprouts, cabbage, kale) can prevent the absorption of iodine, which may then interfere with thyroid function and cause goiter. Those already with an iodine deficiency or a condition called hypothyroidism are most susceptible."

"Lectins in legumes (beans, peanuts, soybeans), whole grains can interfere with the absorption of calcium, iron, phosphorus, and zinc."

"Oxalates in green leafy vegetables, tea, beans, nuts, beets can bind to calcium and prevent it from being absorbed."

"Phytates (phytic acid) in whole grains, seeds, legumes, some nuts can decrease the absorption of iron, zinc, magnesium, and calcium."

"Saponins in legumes, whole grains can interfere with normal nutrient absorption."

"Tannins in tea, coffee, legumes can decrease iron absorption." (2022)

allergia.. [5]

"Oat Allergy Symptoms: Nausea and vomiting, Diarrhea, Irritation of the mouth and throat, Hives and oat allergy rash, Nasal congestion, Eye irritation, Difficulty breathing" (ei päiväystä)

suoliston mikrobiota.. [6]

"Gut microbiota dysbiosis not only modulates the immune responses of the gastrointestinal (GI) tract but also impacts the immunity of distal organs, such as the lung, further affecting lung health and respiratory diseases." (2020)

bran oat ja irritable bowel syndrome.. [7,8]

"All symptoms of irritable bowel syndrome were exacerbated by bran, with bowel disturbance most often adversely affected, followed by abdominal distension and pain." (1994)

"One theory is that the hard bran shell is irritating to nerves in the lining of the intestines. These nerves are part of the enteric nervous system (ENT) in the gut that helps regulate the digestive process." (2023)

Kertymien ja saantien määristä keskusteleminen, johonkin ruoka- tai ravintoaineiseen liittyen, voi jäädä tyystin puuttumaan useilla eri tahoilla, joita he itse ja muut pitävät tahoina, jotka itse tai muiden toimesta pitävät yllä varmuutta siitä, että ravinto- ja logistiikkaketjuihin ei pääse mukaan mitään ihmiselle haitallista. Täten, jos kukaan taho ei missäänpäin maailmaa julkaise tutkimusta vaikkapa siitä, kuinka suomalaisillakin pelloilla viljelty ei ehkä sittenkään ole ihmiselle pelkästään niin hyväksi kuin on annettu ymmärtää tai josta ei ole ollut tapana sanoa mitään huonoa, jotain voi päästä vaikuttamaan ihmiseen jos ei kenties aivan peruuttomattoman haitallisesti, niin vaikkapa esim. elimistön metabolista toimintaa inhiboivasti tai kognitiivista toimintaa rajoittavasti.

Sekään, että jotain epäröimistä aiheuttavaa tutkimusta ei ole julkaistu juuri tuon jonkin ruoka- tai ravintoaineen ihmisille yleisesti ja kaikissa ihmiselimistön valmiustiloissa vaikuttavuuden näkökulmasta, ei ole kovin hyvä indikaattori sille, ettei syytä huoleen ole. Ihmiselimistön valmiustiloja olisi pelkästään nimikkeellisesti listattavissa valtavia määriä, sillä liian pelkistävillä sellaisilla ei tieteellisesti ottaen tekisi paljoakaan, sillä eksaktius ja suurpiirteys voivat sopia kovin huonosti yhteen.

Useat sellaisista tahoista, jotka osallistuvat siihen, että tuo jokin tuote pääsee säännöllisesti myytäväksi asti, voivat olla kovin tyytyväisiä siihen, että heidän miettimisen velvollisuuksistaan ovat poissa monenlaiset liian hankaliin yksityiskohtiin menevyydet, joihin joutuisi muodostamaan jonkin näkemyksen päätöksiä tehdessään tai mielipiteitä ilmaistessaan. Täten toisille on käypää kommentoida pelkkää makua ja ulkonäköä; toisille voitaisiin "sallia" tyytyä kommentoimaan peltojen pinta-alojen kokoja suhteessa koko Suomeen ja työvoiman riittävyyttä; toiset taasen ottaisivat sen jonkun harvan kerran kantaa kotimaisuuden laatua puolustavasti, kun ulkomailta on kuulunut puhetta, että jossain on ollut jotain epäilyttävyyttä; toisista saattaa tuntua siltä, että tarkempaakin tutkittavaa olisi, mutta jotka eivät kuitenkaan saa vaikutettua muihin ihmisiin asiaa edistävällä tavalla; toiset tulevat silmäilleeksi useana arkipäivänä kuljetuslaatikoita täynnä tuota jotain, mutteivat koe siinä olevan muuta kuin jotain eteenpäin siirrettävää; toiset tekevät toisten tekemiä valintoja arvioimalla päätöksiä tehdä kuten hekin ja olla miettimättä liikoja.

Terveydenhuollon palveluissa asioivan yksilön ollessa itse sillä tapaa valveutunut, että hän käyttää saatavilla olevia tekoälyjä terveydellisistä asioista keskustelemiseen ja omien mietteidensä hienontamiseksi, tulee hän helposti saaneeksi tekoälyiltä käyttöönsä sellaista esim. lääkärille ehdotettavaa mietintää, jollaiseen tuon jonkun terveydenhuollon asiantuntija ei ole tottunut. Moinen tottumattomuus voi toki johtua siitäkin, että julkisessa terveydenhuollossa tai pienehkön kaupungin yksityisessä terveyspalvelussa ei vain käy kovin paljon enemmän vaateliaita asiakkaita.

Keskustellessa vehnän oireita aiheuttavuudesta Claude 3.5 Sonnet -tekoälyn kanssa, se kertoili tällaisia, kun pyysi listaa muista vehnän komponenteista kuin gluteenista, joilla voisi olla merkitystä:

1. Amylase-Trypsin Inhibitors (ATIs): These are proteins found in wheat that can trigger innate immune responses. They've been implicated in non-celiac wheat sensitivity and can cause inflammation.

2. Wheat Germ Agglutinin (WGA): This is a lectin found in wheat that can interact with the gut lining. Some people may be sensitive to WGA, leading to digestive issues or systemic effects.

3. Fructans: These are a type of FODMAP (Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides, and Polyols) found in wheat. They can cause digestive issues in some people, particularly those with IBS or FODMAP sensitivities.

4. Glutenin: While part of the gluten protein complex, some people might react specifically to glutenin rather than the entire gluten structure.

5. Gliadin: Another component of gluten, gliadin can be particularly problematic for some individuals, even in the absence of celiac disease.

6. Opioid peptides: Wheat contains peptides that can have an opioid-like effect in some people, potentially affecting brain function and mood.

7. Phytates: While not unique to wheat, phytates can interfere with mineral absorption and may cause issues for some individuals.

8. Omega-6 fatty acids: Wheat has a high omega-6 to omega-3 ratio, which might contribute to inflammation in some people.

9. Pesticides and herbicides: Not inherent to wheat, but modern wheat crops are often treated with chemicals that some people may react to.

10. Rapid fermentable carbohydrates: The specific carbohydrate structure in wheat can lead to rapid fermentation in the gut, causing issues for some.

11. Gluten-related proteins: There are numerous proteins related to gluten in wheat, and sensitivity could be to one or more of these specific proteins.

12. Enzyme inhibitors: Besides ATIs, wheat contains other enzyme inhibitors that might affect digestion in sensitive individuals.

Suhteessa siihen, minkälaisena terveydenhuollon asiakas nähdään prosessikaavioissa, liian omatoimisesti asioitaan mietiskelevä muuntuu vastaanottokäyntien lisääntymisien ym. myötä paperipinkkaa mukanaan kuljettavaksi ikiongelmaksi, jonka kysymyksiin lääkärit taikka muutkaan terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät moneltakaan osin osaa vastata. Toisinaan he myöntävätkin sen ja kirjoittavat sen myös potilasraporttiin, mutta tapahtuupa sitäkin, että potilasraporttiin päätyy mainintaa, jonka mukaan "potilas ikään kuin olettaa, että keskustelukumppani ymmärtää vähistä vihjeistä mitä tarkoitetaan".

Paljon omia toisinaan esiintyviä oireitaan ja niihin vaikuttavia seikkoja miettivät ihmiset ovat usein sellaisia, että he kertovat asioista hyvinkin sujuvasti, mutta heidän tietämyksensä vajeet voivat rajoittaa selittämisen mahdollisuuksia. Täten terveydenhuollon ammattilaisen olisi reilumpaa myöntää, että tietämyksellään ja kokemuksellaan ei vain ole ollut mahdollista muodostaa kelpoisaa ymmärrystä esim. siitä, mikä tai mitkä ovat ne tekijät, joista monet oireet saavat suoraan tai välillisesti alkunsa tai jatkuvuutensa.

Joitakin koheltamisentapaisia, missä tulee kaatuneeksi, ei sinänsä vain tapahdu, vaan niihinkin on syynsä, sillä oheistavoitteenahan lenkkeillessä tapaa olla kaatumatta. Kun täten tulee esim. lenkkeilleeksi yömyöhään jäisellä kadulla, missä ei ole minkäänlaista muuta liikennettä tai edes muita äänien aiheuttajia, ei kaatumisella voi kai voine olla muita syitä kuin itseaiheutetut sellaiset? Siltikin, jos tuolla jäisella kadulla tuli kaatuneeksi sen vuoksi, että mieli ei tullut muodostaneeksi riittävän laadukkaita ennusteita riskien aiheuttajista ja sitten kaatuu loivasti alaspäin viettävää katua lenkkeillessään taaaksepäin ja liukuu eteenpäin vähän matkaa, voisiko mielen ennusteiden muodostamisen laatuongelmalla juuri tuossa tilanteessa olla syynä pelkkä tottumattomuus erilaisiin kallistumiin vai olisiko sitten kuitenkin jo ennen lenkkeilyä jotkin ajattelun kannalta tärkeät "elimistön resurssit" olla olleet sen verran vähissä, että jonkinlaisen kaatumisen tai muun mokan mahdollisuus oli tavallaan jo ennalta lähes varmistettu? Kyseisessä tapauksessa kaatuminen aiheutui siitä vähäisestä syystä, että tuli kallistuneeksi hiukan liikaa taaksepäin, jolloin pito lenkkeilykenkien ja jäisen alustan välissä käytännössä katosi ja kaatuminen sai täten alkunsa.

Toisinaan tottumiset ja itselleen muistuttamisetkaan riskeistä eivät pelasta kaatumiselta, mistä on ollut useampikertaisena ilmentymänä kaatumiset tilanteissa, joissa on heti kohta tai ihan just menossa suojatien ylitse talviolosuhteissa, jolloin sitä suuntaa jossain määrin huomiotaan suojatien toiselle puolelle ym., mutta jolloin saattaa tyystin unohtua antaa laadullisesti merkittävää huomiota lenkkeilykenkien alla heti kohta tai ihan just olevaan kohtaan, koska siinä oleva liukas kohta täytyisi "ajatella esille" sen ollessa lumen alla. Jos moisessa tilanteessa on lisäksi vielä jokin muu tekijä, jolle antaa jostain syystä kenties liiaksikin huomiota kuten eräänä perjantain jälkeisenä yönä, jolloin joku nainen käveli kiireettömän oloisesti itsekseen, käsilaukku olallaan ja kasvoillaan hiukan harmistuneen oloinen ilme. Tarkoituksena oli tuolloin mennä T-risteykseen lenkkeillen saapuessa suojatien ylitse, oikealle kääntyen, joten tuon naisen "tekemisen tarkoituksen" miettimiseen ajauduttuaan, visuaalisista aistimuksista juontuvat mietteet veivät ns. ajatusaikaa siinä määrin, että kaatuminen ehti tapahtua ennen kuin ehti muistuttaa itseään siitä, että pitäisi katsoa tarkemmin minkälaisen alustan päältä kulkee, vaikka suurinpiirtein tajusikin jo aiemmin etäämmältä katsoen, että liukastahan siinä saattaisi olla, vaikka suurimmalta osin lumi ja jää olivat sulaneet. Asfaltin ja nurmen välille muodostunut reunus oli sitten se, joka aiheutti kaatumisen siten, että siitä aiheutui olkavarren lievä murtuminen, minkä tajusi vasta myöhemmin, sillä lenkkeilynsä sai suoritettua aiottua reittiä ilman erityisempää säryn tunnetta olkavarressa. Edeltävänä päivänä oli aiheutettu paljon kaikenlaista tahallisen oloista mielen kuormittumista auditiivisellä häirinnällä ym., joten siinä mielessä kaatumisen aiheutuminen saattoi olla tahallaan järjestettyä.

Olkavarren maahan rysäyttämisestähän sitten seurasi:

S49.9 Määrittämätön hartianseudun ja olkavarren vamma: Olkanivelen liikelaajuus symmetrinen oikealla ja vasemmalla. Palpoiden oik humeruksen 1/3 - 2/3 tasolla olevaa kipua. Samaan kohtaan tuli isku kaatuessa. Yläraajojen refleksit symmetriset, täydet. Kosketustunto säilynyt. Palpoiden bicepsin alta tuntuu pieni alle 1 cm kokoinen pehmeä kyhmy, ei aristusta palpoiden. Yläselän lihasten jännitystä musculus trapezius/musculus rhomboideus alueella oikealta vasempaan puoleen verrattuna.

S42.2 Olkaluun yläosan murtuma: Radiologin lausunnon mukaan pt:lla on humeruksessa pieni hyväasentoinen tuberculum majuksen murtuma. Nivelpinnat vastaavat toisiaan. Ei saa nostaa oik ylärajaa yli vaakatasolle 6 vk, muuten liikkuminen kivun sallituissa rajoissa.

Useamman kuukauden kuluttua tapahtuneesta tuli kirjoitelleeksi ylös huomioita olkavarren käyttämisen yrittämisestä:

kipua aiheuttavaa käden johonkin suuntaan viemistä..

• alaviistoon, käsivarsi suorana, käden ravistelua kuin purkin sisältöä sekoitellen
• käsi ylhäällä jyrkässä kulmassa aiheuttaa helposti "auts"-tuntemuksia kun vähän kiertää kättä
• venyttelemistä kädet ylhäällä, toisella kädellä ranteesta kiinni, pään taakse vieden

kipua aiheuttavaa käden käyttämistä arkisissa tilanteissa..

• hiukan jäässä olevan jauhelihan lohkominen paistinpannulla
• verhojen siirtäminen sormet ja käsivarsi suorana
• paidan paremmin housuihin laittaminen, kun housujen vyötäröllä joustavasti puristavuutta
• pölyjen pyyhkiminen vaatteesta, joka tipahtanut lattialle, pitäen edessään vasemmalla kädellä
• takataskusta jonkin esineen ottaminen
• jähmeän ruoka-aine -sekoituksen sekoittelu

kipua aiheuttavaa painavien esineiden käsittelyä..

• käden työntäminen taaksepäin tuupatakseen paremmin kiinni oven, jostapäin on juuri tulossa
• painavan ja ovihydrauliikkansa vastustaman oven avaaminen
• lähikaupasta samalla kädellä koko matkan kannetun ruokakassin nostaminen pöydälle
• ylimmältä hyllyltä kurotellun painavahkon esineen ottaminen tai siirtely
• pesukoneesta otettujen pussilakanoiden nostaminen ja asettelu oven päälle kuivamaan
• pyörän nosteleminen joiltain osin hankalakulkuisessa polkumaastossa

kipua aiheuttavaa kättä ensin lepoasennossa pitäen..

• kuivamuonakaapin oven laittaminen kiinni viemällä ensin käden selkämys lähelle olkapäätä ja käymällä siitä asennosta alkaen työntämään kevyttä kaapin ovea kiinni
• tasopintoja siivotessa ja vain suihkupulloa oikeassa kädessä pitäen saa aikaan yllättävästi ilmeneviä kipuja kurottavissa ja kiertyvissä liikkeissä
• kädet lanteilla pari minuuttia, sitten kädet eteen, voi aiheuttaa ääneen sanotun "auts"

kipua aiheuttavaa urheilullisten suoritteiden jälkeen..

• lenkkeiltyä pitkän matkaa, aiheutuu jomotusta takaisin tultua, myöhemmin kurottavat ja kiertyvät liikkeet aiheuttavat herkemmin jopa kipua
• seuraavana päivänä useiden mattojen puistelusta ja lattioiden siivoamisesta pölyistä käsiharjalla, tasaista särkevyyttä heti herätessä, mitä jatkui tunnin pari
• sammakkouinnin jälkeen epämukavaa ajaa pyörällä, sillä ei meinaa löytää asentoa, jossa ei hiukan särkisi
• sammakkouinnin jälkeen kurottelevat ja kiertyvät liikkeet aiheuttavat helposti "auts"-äänteitä

Parantuipa kuitenkin lopulta, mutta meni siinä enemmän kuin 14 kk, ettei oireissa ollut enää erityisempää vaivaantumisen aihetta.

Asioidessaan muualla kuin terveyspalveluissa ja joutuessaan tuolloin selittämään itseään, voi siinä vaiheessa olla kerrottavanaan monenlaista sekä jokseenkin valmista, että eri tavoin keskeneräistä, mitä koettaa sovitella yhteen kerrontansa kanssa saadakseen aikaan ymmärrettävissä olevan ja yhtenäiseltä kuulostavan selityksen. Jos terveydenhuollon ns. ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen ja tehtyjen tutkimusten tuloksena jotkin kenties monenlaiset asiat ovat edelleen jotenkin irrallista tai frakmentaariseksi jäänyttä mietintää, sitä saattaa tulla harkinneeksi ihan silkkaa valehtelemistakin, jotta kerrontaan saisi sujuvuutta, koska onhan kuitenkin niin, että keskusteluissa ei ole niin tärkeää, mitä sanoo, vaan että ei ole joissain kohdissa sanomatta mitään.

Joiltain osin voi kuitenkin olla parempi, että vähintään esittää omana näkemyksenään mistä voisi olla kyse tai minkälaisia toistuvasti samoissa puitteissa pysyttäytyvyyksiä on havainnut, mutta silloin selityksestä voi toki muodostua kovin pitkä ja saattaa samalla tulla aiheuttaneeksi syitä selittää tarkemmin joitain sivujuonteitakin ja sittenhän selittämistä voi käydä olemaan jo niin paljon, että sähköpostiviestejään ei ehkä lueta kovin huolella, eikä kohtaamisistakaan aiheudu, että kerrottu tulisi edes puoliksi huomioiduksi. Toisinaan joidenkin seikkojen merkittävyyttä voi sulkea tapauskohtaisesti pois, mutta toisinaan merkittävyysvyyhtiä ei vain saa niin pieneksi, ettei sen selitettävyyden valmiuksia joutuisi pitämään itsessään yllä muulta tekemiseltään liiankin paljon aikaa vievästi.

Yhdenlaisena tavallaan selkeälukuisena esimerkkinä siitä, mitä vastaanotolla kerrotusta on päätynyt potilastietoihin, mutta ei sitten kuitenkaan kovinkaan laajalti:

Potilas miettii myös ADHD-lääkityksen uudelleen aloittamista, kokee aiemman positiivisen lääkehoitokokemuksen mukaan hyötyvänsä stimulanttilääkityksen vaikutusmekanismista, koska omien oireiden taustalla näkee dopamiinin välittäjäaineen puutetta. Toisaalta ei koe myöskään tällä hetkellä tarvitsevansa ADHD-lääkettä L-tyrosiinistä, ruokavaliosta, säännöllisestä lenkkeilystä saaneen hyödyn vuoksi.

Asiakas kertoo vastaanotolla unen laadun, ravitsemuksen sekä liikunnan vaikuttavan paljon siihen, millainen asiakkaan vointi on. Asiakkaalle lenkkeily on hyvin tärkeä hyvinvointia ylläpitävä tekijä ja asiakas pyrkii käymään päivittäin aamulla lenkillä, jotta päivästä tulisi parempi. Asiakas on pyrkinyt unta, ravitsemusta ja liikuntaa säätelemällä vaikuttamaan omaan hyvinvointiin.

Asiakas kertoo hänellä esiintyvän aloittamisen vaikeutta ja aikaansaamattomuutta, asiakas kuvaa asioiden tuntuvat lattealta ja merkityksettömältä ja välillä on vaikea motivoitua asioihin, jotka aiemmin ovat tuntuneet tärkeiltäkin. Päivinä jolloin ei ole käynyt lenkillä esiintyy myös aistiyliherkkyyttä.

Jatketaan asiakkaan hoidon tarpeen arviota ja tilanteen kartoittamista. Asiakas kokee lenkkeilyn vaikuttavan todella paljon omaan vointiinsa. Asiakas kuvaa jaksavuuden, mielialan, aloitekyvyn ja kyvyn suunnitella ja hallita kokonaisuuksia sekä elämän mielekkyyden tunteen olevan vahvasti yhteydessä lenkillä käymiseen, kun asiakas käy lenkillä vointi on kokonaisuudessaan paljon parempi. Kun asiakas ei käy lenkillä, vaikuttaa se voimakkaasti vointiin sitä heikentävästi. Asiakkaan polvien ja takareisien alue on toisinaan tuntunut kipeytyvän lenkkeillessä. Asiakkaalla kontakti fysioterapiaan asian tiimoilta. Asiakas kokee myös asuinpaikan vaikuttavan omaan vointiin.

Häirintää asiakas kertoo tapahtuvan auditiivisesti ja tietotekniikan välityksellä sekä omaan asuntoon kohdistuvasti mm. naapureiden toimesta.

Asiakas kuvaa häirinnän vaikuttavan moniin asioihin kuten mielen toimintoihin ja kognitioihin, käsien kylmyyteen ja elimistön nestetasapainoon, ruuansulatukseen, luustoon ja niveliin, hengittämiseen sekä motoriikkaan.

Ärsyttävää hyvinvointialueen terveyspalveluissa asioidessa voi olla mm. se, että

• psykiatri käy selittämään, että "hän tekee vain erotusdiagnostiikkaa standardoituja tutkimusvälineitä käyttäen, eikä edes aio ryhtyä mihinkään tarkempaan miettimiseen", kuten myös monen tekemät
• aikoinaan tehtyihin tutkimisiin viittaamiset, millä tarkoitetaan sanoa, että "asiaa on jo jotenkuten tutkittu, joten enää ei tehdä samaa uudelleen", vaikka on turhaan yrittänyt moneen kertaan tehdä tietojenkorjausvaatimuksiakin, joilla on pyritty kumoamaan kerrassaan huonolaatuiset, virheelliset ja vajeelliset päätelmät aiemmissa "tutkimisissa" ja sitten vielä sekin, että
• psykologit on kätketty pois asiakasrajapinnasta tekemään jotain erillisiä tutkimustöitään tai suorittamaan jotain monelle tehtävää standardoitua tutkimusta, joten heiltä harvemmin pääsee kysymään yhtään mitään.

liikunnan hyötyjen paremmin tajuamisessa voi kestää useita vuosia

Voisiko käydä helpostikin niin, että yksilö ehättää pitkälle aikuisuuteen, ohi nuoruuden, ennen kuin alkaa paremmin ymmärtää, miksi ja minkälainen liikunta toimii hänelle esim. suhteessa siihen, kuinka hyvin hänen ajattelutoimintansa sujuu ja minkälainen hän kykenee olemaan muiden ihmisten seurassa.

Lenkkeily on eräs laji, jonka erityisistä hyödyistä itselle ei välttämättä saa varmuutta tai edes tuntumaa ensikokeiluilla ja vaihtoehtoja itsensä kokeiluun/haastamiseen pelkästään tämän yhdenlaisen lajin puitteissa on variaatioineen niin monenlaisia, että sitä voi jäädä pitkäksikin aikaa luuloihin, että suurempaa tai hienoisempaa hyötyä ei ole odotettavissa, vaikka jotain parametriä kuten kilometrimäärää, nopeutta, mäkisyyttä, alustaa tjm. hiukan vaihtelisikin.

Jossain tulevaisuudessa voi olla se aika, jolloin hän on jo saavuttanut ymmärryksen siitä, minkälainen on ajankäytön ja hyödyllisyyden kannalta sellainen optimi, joka mahdollistaa esim. lenkkeilyn jokapäiväisen käytön, mutta sitä ennen on voinut joutua olemaan kenties pitkänkin aikaa lenkkeilykenkien käyttäjä, jotka eivät kenkäteknologioidensa osalta ole riittävän avustavia hyvän suorituksen aikaansaamiseksi. Kenties tietämättömyyttään, kenties rahanpuutettaan tai jostain muusta syystä. Eri alustat ja muut kenkävalintoihin liittyvät seikat siihen lisäksi pitämässä parempaa aikaa etäänpänä.

Päättäjätasoilla lenkkeilyn hyödyt tavataan redusoida johonkin sellaiseen, joihin voi viitata indikaattorilausahduksilla ja joista voi koostaa kaikenlaisia "mittaristoja" (vrt. kaupunkikehitys), mutta sehän olisi tavallaan sosiaalisesti epäsopivaa, että liikunnan hyödyistä puhuttaisiin siihen tapaan, että moisella voitaisiin saada aikaa "kilpailuetua" suhteessa muihin ihmisiin. Sellaiset puheet olisivat epäyhteensopivia kaikenlaista yhdenvertaisuuspuheiden kanssa, joten päättäjille ym. on turvallisempaa puhua esim. "viikottaisista suorituskerroista" suhteessa johonkin ikäluokkaan. Sellaisille vaikuttajatahoille, joille "aivojen seutuville" liittyvät diagnoosit ovat enemmän tuttuja, saattavat todennäköisemmin tulla maininneeksi lenkkeilyn/liikunnan erilaisemman hyödyn jonkin diagnoosinimikkeen luonnehdinnan pelkistyksen avulla, muiden todetessa todennäköisemmin jotain kansanterveydestä tai vertailemalla eroja hyvinvointialueiden välillä.

Ottaen huomioon, että vaatteiden ja kenkien verkkokaupoista on tullut paljolti ohjelmistoyrityksiä, joiden valikoima perustuu osittain myyjien ja valmistajien tietojärjestelmien keskinäiseen, koneelliseen kommunikointiin, missä tarkoituksena on ensisijaisesti myydä enemmän tuotteita, asiakkaan mahdollisuus saavuttaa itselleen parempi tulevaisuus, etääntyy senkin vuoksi, että "just sopivien" tuotteiden saatavuudessa voi olla äärimmäistä niukkuutta ominaisuuksien, ulkoasun, tunnun ja kestävyyden osalta.

Yksilön olisi aivan helppo ylläpitää sellaista rutiinia, jossa esim. erittäin hyödyllisen lenkkeilyn osuus ei olisi hirmuisesti aikaa per päivä vievää, siitä olisi täysin mahdollista palautua seuraavaa päivää varten ja kaikki oleellinen lenkkeilyvarusteista siirtymätaipaleiden lyhyyteen ja ravitsemuksen lenkkeilyä tukevuudesta sosiaaliseen hyväksyttävyyteen olisi erinomaisen kelpoista ja sopivaa, mutta esim. siinä vaiheessa elämää, jolloin on muuttamassa ensimmäiseen omaan vuokra-asuntoonsa, ei ehkä ole koetellut kykenevyyttään kovinkaan paljon. Jos uutisiin on uskomista, niin eivätkös ne ole jo useampaan kertaan maininneet siitä, että liikunta esim. nuorten keskuudessa on vähentynyt, joten se viestinee siitä, että on paljon ihmisiä, jotka eivät ole tunnistaneet lenkkeilyn erityisiä hyötyjä?

Eri ikäiset ihmiset saattavat suorittaa tekemistensä priorisointia eri tavoin valintojaan miettien, mutta jos esim. opiskelu ja lenkkeily koetetaan keskenään suoritteiksi, joiden joukosta voi aina tiputtaa lenkkeilyn pois, jotta voi keskittyä siihen jäljellä jäävään, ajatusmallissa on jotain pielessä. Enemmän lenkkeilyn hyötyjä tunnistava olisi tietoinen niinkin "vähästä" kuin sen aistikokemuksia parantavuudesta, joten hän harrastaisi sitä jo vaikkapa sen vuoksi, että nautintoaineiden ja ruoan makujen vivahteet erottuisivat paremmin. En ole aivan varma, mitä esimerkkejä käyttäisin lapsien kohdalla ja jonkin neurologisen/psykiatrin saaneille vaikutukset esim. systeemiajatteluun, ympäristötajuun, kehonkuvaan ym. voisivat muodostua eri tavoin merkittäväksi kuin "normaaleilla" ihmisillä.

Suomalainen yhteiskunta tapaa olla järjestäytynyt sellaiseksi, etteivät ihmiset innostuisi liiaksi jonkin asian hyödyistä luettuaan siitä "suurelle yleisölle" tarkoitetusta kuten paikallislehdestä. Innostuneisuuteen johtaisi sellainen, missä orientoituneisuus johonkin ajateltavissa olevaan muodostuisi useahkosti toistuvien, eri kohdin aihealuetta osuvien, ajattelua lämppäilevien hetkien avulla. Siihen ei riittäne se, että yhtenä päivänä yhteispolkulenkkeilyä luonnehditaan mukavaksi ja sosiaaliseksi puuhaksi ja seuraavalla viikolla joku eduskuntaan pyrkivä toteaa liikunnan hyötyinä jotain listamaista kuten "liikunnalla on positiivinen vaikutus elämään: koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen".

Lapsilla ja nuorilla on tavallaan etuna se, että oppitunnit terveystiedosta ja liikunnasta lämppäilevät jonkin verran ideoita liikunnan hyödyistä, mutta voinee olettaa, että tekemisen mukavuus on tärkeää ja yhdenvertaisuussyyt estävät ihmisten välisten kilpailukeinojen sisällyttämisen opetussuunnitelmiin. "Kilpailukeinot" tässä siis keinoina, joita voi käyttää "hyvään" tai "pahaan". Parinkymmenen vuoden takaisin eroa asioiden tajumiseen voi tuoda se, millä tavoin asioita esitellään ja koetaan eli visuaaliset simulaatiot ja virtuaalilasein katsottavat, immersiivisiä kokemuksia tuottavuudet voivat jättää varsin erilaisia mielikuvia, tuntemuksia ja mietteitä kuin digitaalisen oppikirjan sivulla oleva tekstiselite suurpiirteisine kuvituksineen. Niin, ja kuulemma tällaiset jonkinlaiset TikTokit ja jossain määrin innostavat vaikuttajaihmiset ovat osa nykypäivää.

Antivaikuttimet (esim. ajattelun ja mielikuvien esiinsaamista vaikeuttavien ehdollistumien muodossa) eri vaiheissa elämää voivat häivyttää mielenkiintoa syventyä tarkemmin lenkkeilyn/liikunnan hyötyihin tai jopa estää sen aloittamista tai jatkamista, mistä päästäisiin siihenkin, että parempaan ymmärrykseen lenkkeilyn hyödyistä pääsemiseksi voi joutua odottelemaan, että pääsee eroon ihmisistä, jotka ovat keinotekoisesti aiheuttaneet tietynlaisia tuntemuksia ym.

Lähtökohdat suhteessa erityiseen ihmisenä voivat vaikuttaa siihen, minkälaisia virheitä, erehdyksiä, harhautumia ja kokeiluja joutuu ehkä kokeilemaan, jotta pääsee ensin sen idean jäljille, että itsestä on saatavissa käyttöön itselle uudenlaista hyödyllisyyttä, jotta voi sitten ymmärtää, että samankaltaista hyötyä on saatavilla muidenkin keinojen avulla tai muuntamalla jotain jo käytössä olevaa. Tällainen kehityskulku voisi tapahtua esim. huomaamalla ensin tarkkaavaisuushäiriölääkkeen dopamiini-aineenvaihduntaa hyödyttävyys yhdessä lenkkeilyn kanssa, siirtymällä myöhemmin käyttämään esim. teaniini-luontaistuotetta lenkkeilyn kanssa ja sitten joskus tajuamaan saavansa runsaasti lähellä samankaltaista hyötyä olevaa ruokavalion ja erilaisemman lenkkeilyn avulla.

Erilaiset alustat, reittipituudet, kombinaatiot reittien osissa, ajankohdat ym. ovat kokeiltavaa, jonkalaisiin ei ehkä päädy piankaan sen jälkeen, kun on ottanut jonkinlaiseksi tavaksi käydä muutaman kerran viikossa lenkkeilemässä iltaisin. Jonkinlainen sykähdys muutokseen voidaan tarvita. Missä vaiheessa elämää tämä minkäkinlaiselle ihmiselle ilmenesikään?

- omaan ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttamisen aikaan itsessä voi vihdoin alkaa esiintymään kiinnostusta lenkkeilyyn, mutta kenkäteknologiasta ei ehkä ymmärrä paljon mitään, eikä siitä minkälainen lenkkeily erilaisine alustoineen, rasittavuuksineen ja vaikutuksien kohdistuvuuksineen olisi itselle parasta

- täytyy ehkä tapahtua jonkinlainen elämänmuutos kuten muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, jotta pääsisi uudenlaisien tapahtumankulkujen vuoksi tunnistamaan itsellelleen olevan hyödyllistä ellei jopa tärkeää, että lenkkeilee joka päivä riittävän tehokkaasti, sille se vaikuttaa opiskelujaksavuuteen merkittävästi, mutta vielä voi jäädä tajuamatta esim. lenkkeilyn ajoittamisen merkitykset alkavaan päivään tai nukkumisen jälkeiseen päivään

- kun opiskelujen jälkeen muuttaa jälleen toiselle paikkakunnalle, aloittaa työt, aloittaa toisetkin työt ja vielä vähän jotain opiskeleekin, lenkkeilystä saatavan hyödyn optimointi voi tulla erityisen tärkeäksi, mutta onko ympäristö tuolloin sopiva eli joutuuko tekemään pitkiäkin siirtymiä, että pääsee johonkin tietynlaiseen lenkkeilymaastoon vai täytyykö lenkkeillä asfaltilla ja kenties vilkkaasti liikennöidyssä urbaanissa ympäristössä, missä liikenteen melu aiheuttaa emotionaalista stressiä mielelle ja täten mahdollisesti heikentää lenkkeilyjaksavuuttakin

- vielä johonkin uuteen ympäristöön muutettuaan kuten takaisin kotikaupunkiinsa, missä kenties pääsee asumaan suvun omistamassa omakotitalossa, josta on vain muutamakymmentä metriä lähimpään metsään, saattaa vihdoinkin päästä paremmin aluilleen sen tajuaminen, miten monella eri tavoin lenkkeilyn vaikuttavuutta voi säätää, sillä reittejä ja reittien osia on niin paljon kombitoitavaksi, mitä täydentävät metsän lisäksi erilliset monikilometriset kuntoradat asfaltoidut kadut rauhallisella alueella

- onko sekään sitten kuitenkaan ollut riittävää, että vihdoin ymmärsi "lenkkeilyn salat", jos ravitsemuksen ja stressoreiden merkitys ei sitten kuitenkaan ole aivan kauttaaltaan, jos lähellekään tajuttua, sillä voihan olla useastikin huomannut, että lenkkeilyä on voinut harrasta useita viikkoja joka päivä, mutta sitten jotain meneekin pieleen ja jaksavuus mielenalan kera on jotenkin vääränlaista, mistä saattanevat alkaa harharetket ravitsemuksen, kenties luontaistuotteidenkin ja stressoreiden vähentämisen parissa

eri lenkkeilyalustoista hiukan erilaista hyötyä mentaaliseen boostailuun

Sitä on tullut tehtyä paljon kokeiluja erilaisilla alustoilla, juoksemisen kestoilla ja intensiteeteillä, minkä perusteella on sitten muodostunut tuntumaa mm. siitä, minkälainen on sellaista juoksemista, josta on paljon tietynlaista hyötyä mentaalisen boostaamisen kannalta, mistä pystyy palautumaan sillä tavoin, että sitä voi tehdä vaikka joka päivä (ja mielellään teenkin) ja mikä ei edes vie kovin paljon aikaa.

Kesäaamuisin, kun muita ihmisiä ei kaduilla suuremmin näy, ehättää mukavan kelpoiseen 4,40 min / km -vauhtiin, jota jaksaa ihan hyvin pitää yllä tietyllä tapaa optimaalisen neljän kilometrin ajan, mihin mahtuu mukaan myös lyhyitä ylä- ja alamäkiä, sekä vähän loivempia sellaisia myös. Talvisin huomaa, että alustan pehmeys tekee hiukan vaikeammaksi saada samaa hyötyä mielelleen, sillä asfaltin kovuus stimuloi jostain syystä paremmin.

Pidemmänkin matkan saattaa juoksahtaa, minkä tekee erittäin tasaisella vauhdilla, jota jatkaa esim. 7 km jonnekin kauas pois, minkä jälkeen käännös ympäri, euforiset tunteet esille, kilometrin verran kävelyä ja sitten taas vauhtiin. Toisinaan sitä vain katselee ennalta mielessään, minkälaisia voisivat olla ne paikat, joiden kautta käy lenkkeilemässä ja sitten vain käy suorittamassa tuon lenkkeilyn siten, että ei suunnittelu reittiä näitä maamerkkejä enempää. Pidemmistä lenkkeilyistä on hieman haastavampaa palautua, mutta jos yhden päivän erittäin tehokas produktiivisuus riittää, niin eipä siinä sitten.

Polkulenkkeily on ihan oma lajinsa asfaltilla juoksenteluun verrattuna, varsinkin siinä metsässä, jota aiemmin paljon käytin kaikkine erilaisine reitinkombinointivaihtoehtoineen, sillä sen päätteeksi on "petomaisen tehokas" olo, josta riittää moneen. Polkulenkkeilyllä on myös helpompi saada vaikutetta mieleensä kuin tasaisella alustalla juosten tai niin ainakin itse koen olevan.

Mentaalinen boostailun voi ottaa tarkoittavan mm. sitä, että kun saa jonkin produktiivisen tekemisen kohteen aluille tai jatkan jotain edellispäiväistä, on hyvin helppo pitää mielessään kaikkea aiheeseen liittyvää, siirtää ajattelua hetkeksi syrjään mitään hukkaamatta ja saada ajateltua koherentintuntuisesti jokseenkin laajoja ajatuskokonaisuuksia samalla kun huseeraa poikkiaiheellisesti monenlaista. Ja tätä jaksaa sitten jatkaa pidempään kuin normityöpäivän (ei tietenkään koko ajan aloilleen istuen). Tosin, aina mentaalinen boostailu lenkkeily ei tarkoita sen kummempaa kuin jotain perusmukavaa asioiden mainiosti sujumista, jossa jaksaa selvitellä ja tehdä kaikenlaista motivoituneena pitkän aikaa.

Monenlaiset älyä testaavat mobiilipelit tarjoavat helpon keinon koetella ennen ja jälkeen kyvykkyytensä esim. reaktioiden, muistamisen ja päättelynopeuden osalta. Sellaisella pitäisi voida saada todisteltua ainakin jotain.

polkulenkkeilyn hyödyistä

Talvisin polut eivät ole kovin leveitä, joten yleensä käytän talvisia polkuja niihin aikoihin kun valoisa aika päivästä vasta alkaa, jolloin voi lenkkeillä tietyn reitin yhteen suuntaan muiden vuoksi hidastelematta. Koska harrastuksiini kuuluu ilmeisesti myös pari kertaa vuodessa tapahtuva mm. kaupungin toimielimien pöytäkirjojen merkintöjen pläräily, satuin huomioimaan, että Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on tullut käsitelleeksi vuoden 2022 helmikuista valtuustoaloitetta, jossa koetetaan antaa ymmärtää, että haikaillaan talviliikkumisen edistämistä kuntopoluilla. Koska minulla oli jo ennestään käytettävissä kummastelu sille, miksi ensin tuli kaupallisia kuntosaleja ja vasta sitten uutta kesäkäyttöistä päällystettä lentokentän ympäri kulkevalle reitille, oli ensiajatukseni tuosta aloitteesta jotakuinkin "miksi vasta nyt ehdotetaan tällaista?".

Sinänsä tuossa aloitteessa käytetään aika paljon sanaa "kävely", mutta otin sen niin, että siellä missä voi kävellä voi myös lenkkeillä. Seuraava ajatus olikin, että ymmärtääköhän ihmiset miten hyödyllistä polkulenkkeily on? Korona-ajan alkuvaiheilla uutisoitiin siitä, kuinka jotkut tahot vetävät ohjattuja liikuntahetkiä kerrostalojen pihoilla, jotta ihmiset voivat tehdä parvekkeillaan jotain venyttelyliikkeitä. Verrattuna siihen, miten hyödyllistä tehokas liikunta on ajattelunkulun ja metaboliikan toimivuuden kannalta, moinen tuntui ihan höpsöttelyltä (sen kummemmin ihmisten ikiä tässä arvioimatta).

Oman kokemustiedon pohjalta pystyn toteamaan, että verrattuna polkulenkkeilyn lyhyessä ajassa paljon hyötyjä tarjoavuuteen (per päivä), ei edes lähes 30 km/h vauhtiin kiihtyvä pyöräily Sammonlahdesta Luukkaansalmen sillan yli ja sieltä vähän matkan päähän uimaan pariksi kymmeneksi minuutiksi vedä vertoja sopivasti kiemurtelevalle polkulenkkeilylle. Asfaltilla lenkkeily pääsee hyvin lähelle samoja hyötyjä polkulenkkeilyn kanssa, kun taasen metsätien tapainen tasaisuus saattaa vaatia määrällisesti pidemmän matkan ja voipa jättää vähän tyydyttämättömäksikin.

Ei se ole omalla kohdallani mikään ikäjuttukaan, enkä tunnista mitään erityisempää trendiä, mikä ilmenisi tarpeena käyttää polkulenkkeilyä tai muuta lenkkeilyä jotenkin enemmän samojen hyötyjen saamiseksi, vaan esim. NeuroNation-mobiilisovelluksella voi todentaa, että reakointi, tarkkuus ja muisti toimivat varsin tavanomaiseen tapaan paljon paremmin erityisesti polkulenkkeilyn jälkeen.

Tohdin myöntää, että minun "baseline" jaksavuuden ym. suhteen on ehkä hiukan mitättömämmällä perustasolla ilman lenkkeilyä verrattuna moniin muihin ihmisiin, jotka ainakin antavat ymmärtää, että he tuntevat itsensä "normaaleiksi" ilman lenkkeilyäkin, mutta hyöty lenkkeilystä ns. produktiivisuuden suhteen on niin merkittävä, että se tuntuu oikeuttavan kysymään ymmärtävätköhän ihmiset miten hyödyllistä polkulenkkeily on? Onko heillä kokemusta esim. siitä, miten jonkinmoinen parikytminuuttinen lenkkeily vaikuttaa heidän kyvykkyyteensä aloittaa tekemään asioita, ilmaista monipuolisesti erilaisia seikkoja huomioonottavuuksia tai muodostaa henkilökohtainen näkemys jostain vaikkapa ns. MSM-julkisuudessa esille nostetusta asiasta? Vai voisiko olla, että he ovat tottuneet siihen, että jo aikaa nähneestä mainoslauseesta tuttu "hyvä ruoka, hyvä mieli" on se mitä noudattamalla pärjää hyvin?

Kuten olen toisaalla kertonutkin, itselläni lenkkeilyn hyödyt hajoavat usein joidenkin naapureiden tyhmän käytöksen vuoksi, mutta noin muutoin pitäydyn väittämässäni polkulenkkeilyn hyödyistä.

sujuvuuden nostattamisesta

Mietteitä sujuvuuden tason nostattamisesta tasolle, jossa (viimeistään) ajatus alkaa kulkemaan paremmin, levottomuus häippäsee, toiminnan tarkkuus terävöityy ym. Esimerkeissä kolme erilaista "toiminnan lajia", joissa yhteisenä tekijänä elimistön herättelyn aikaansaama sujuvuuden kohti normalisoituvaa päätyväisyys, joka voi ajautua myös viehtymiseksi tekemisen mieltä stimuloivuuteen ja joka taasen voi näyttää muista siltä, että "hän tekee tuota epätavallisen nopeasti".

1) Pari vuosikymmentä sitten olin useita vuosia pari kertaa kuukaudessa totomyyjänä. Asiakkaat jonottavat edessä, kaiuttimista pauhaa melko kovaäänisesti musiikkia ja kilpailun aikana kuuluttaja selostaa vimmatulla temmolla. Työnä ottaa vetoja vastaan suullisesti ja kupongille merkittynä. Takaisin annettavien rahojen laskentaa, kilpailun alun lähestyessä keskeytymätöntä asiakkaiden virtaa. Vierellä molempiin suuntiin kymmenisen muuta totomyyjää. Istualleen tehtävää työtä, lyhyiden lausahduksien sanomisia asiakkaille. Toisinaan tarkentavien kysymysten esittämistä jommin kummin päin. Asiakkaiden käytettävissä useita erilaisia vaihtoehtoja, joilla voi määrittää millä perustein aikoo voittaa. Ei kummempaa hämminkiä, oli asiakkaita vähän tai paljon. Takana sisäkäytävällä kulkee välillä ihmisiä, edessä ja sivummalla hyörii paljon ihmisiä. Jatkuvaa ihmisten liikettä siellä täällä. Ei virheitä työssä. Asiakkaat saavat rahansa täsmälleen oikein, rahojen laskemisessa ei ongelmia, oli kiire tai ei. Toisinaan vuosikymmeniä vanha kone "syö" vetokupongit, joten laitteen kannen joutuu ottamaan auki asiakkaiden nähden tai pyytämään huoltomies korjaamaan sitä. Tällainenkään ei saa hämmentymään tai pois tolaltaan. Ei yhdessä hiukan kakofonisen äänimaiseman, ihmisten jatkuvan liikuskelun, eikä muunkaan kanssa. Se, mitä noin neljätuntisen työpäivän kuluessa käy usein tapahtumaan, on halu saada mieltään heräteltyä lisää ja minkä saa aikaan, kun tekee työtään motorisesti hiukan nopeammin ja vikkelämmin. Tämä tapahtuu tahattomasti ilman, että sellaiseen pyrkii, mutta kun sitä alkaa tekemään, sitä ei malta lopettaa ja rauhallisemmat suvantovaiheet alkavat tuntumaan mälsiltä ja vaivaannuttavilta. Asiakkaita nopeampi työn tekeminen ei suuremmin haitannut, myyntikin suhteessa muihin myyjiin oli usein siinä jossain top 5:ssä (useimmat muut totomyyjät naisia).

2) Osittain samoina vuosina edellisen kanssa olin rakennuspurkajana. Fyysisesti raskasta työtä, missä työpäivän alussa saatoin kokea olon sosiaalisesti araksi, mielenkiinto työtä kohtaan saattoi olla "aivan niiku sama"-luokkaa ja aikomuksien suunnittelussa saattoi olla ideaköyhyyttä. Kunhan sorkkarautaa, lekaa, iskuporakonetta ja muita paljon voimankäyttöä vaativia suoritteita oli tehnyt tovin aikaa, elimistö ja mieli alkoi heräilemään lisää, vaikka olisikin edeltävänä yönä nukkunut tavallisen hyvin. Osallistuminen työporukan keskusteluihin lisääntyi, oman tekemisensä ennalta suunnittelu kävi helpommaksi ja jaksavuutensa "annosteluun" tuli lisää järkevyyttä. Jonkinlaista levottomuutta oli kuitenkin läsnä, mikä oli tunnistettavissa itsessään silloin, jos ei ollut mitään erityisempää tekemistä kuten silloin, kun odotteli ohjeistavaa pomon soittoa tai muiden firmojen työntekijöiden tekemisiään valmiiksi tulemista. Fyysinen puuhastelu kuten mainittujen työvälineiden käyttö tuntui tuolloin rauhoittavalta siinä vaiheessa, kun elimistön herättely oli edennyt jonkin "threshold"-tason yli.

3) Edellisten esimerkkien ajankohdista meni vielä jokunen vuosi ennen kuin alkoi vaiheittain ymmärtämään paremmin, kuinka lenkkeily oli se keino, millä sai elimistönsä ja mielensä heräteltyä melko vähällä vaivalla sellaiseen "käyttökuntoon", että tätä valmistelua saattoi hyödyntää esim. sosiaalisesta suoriutuvuudesta insinööriopintoihin ja hyvän maun kehittämisestä laajalti yksityiskohtia huomioivien valintojen tekemiseen. Tärkeänä huomiona oli mm. se, että lenkkeily ei saanut olla ihan mitä tahansa lönkyttelyä, eikä sitä voinut korvata esim. pyöräilyllä tai uimisella. Tehokas nopeus moniin maastoihin soveltuen oli esim. 5 min / km. Nelisen kilometriä riittää ihan hyvin, minkä saa suoritettua 25 minuutissa + siirtymiset. Sen jälkeen kaikenlainen työ esim. mainituista totomyynneistä ja rakennuspurkaajuudesta olisi sujunut eri tavalla, koska tietynlainen elimistön ja mielen valmistelu oli tehty jo aiemmin. Erityistä huomioitavaa olisi se, että tehokas lenkkeily saa aikaan sen, että elimistön ja mielen on helppo pitää toimintansa mukavan tasalaatuisena koko loppupäivän.

Huomionarvoista tehokkaan lenkkeilyn vaikutuksissa oli myös mm. se, että monet lääkkeet toimivat sen jälkeen paljon paremmin. Eräänä näistä tarkkaavaisuushäiriölääke Ritalin, joka tuolloin oli kokeilussa. Nykyisellään minulle riittää moneen valmistelevaksi ihan pelkkä lenkkeily, hyvälaatuinen uni, ravitsemuksellisesti kelpoisa ruoka.. ja hasselrouhepähkinäinen suklaalevy ja neljä kuppia teetä.

Itseltäni kesti useita vuosia tajuta, minkälainen lenkkeily oli sopivinta. Monenlaisia kenkiä ehdin kokeilla, useita erilaisia lenkkeilyalustoja, monenlaisia lenkkeilemään lähtemisen ajoituksia ym. Lienee jokseenkin varmaa, että moni ei päädy samoihin huomioihin "ihan tuosta vaan" ja moni heistä voi kokea identifioituvansa ADHD-ihmiseksi. Veikkaan, että moni saattai heistä saattaisi hyötyä sen tunnistamisesta ja myöntämisestä itselleen, että tietynlaista lenkkeilyä olisi itsensä kannalta parempi harrastaa joka päivä, koska yöuni aiheuttaa jaksavuuden ym. tason päätymisen takaisin jonnekin vähäpätöisemmälle tasolle.

Tästä voisi jatkaa esim. kysymällä filosofioiden minkälainen minä "oikeasti" olen? Minä koen itseni enemmän itsekseni tehokkaan lenkkeilyn jälkeen, mutta joku muu saattaisi laskeskella absoluuttisia jonkinlaisena olemisen määriä ja väittää näiden määrien perusteella, että minä olen jonkinlainen, vaikka osa näistä olemisista ajoittuisi hetkillä, jolloin lenkkeily ei suuremmin ole ollut vaikuttamassa.

mentaalisten kykyjen boostaaminen juoksemiselle, tapahtuuko sitä?

Käytättekö juoksemista mentaalisen kykeneväisyytenne ajoittaiseen tai toistuvaan paranteluun siinä tarkoituksessa, että pystyisitte suoriutumaan vaikkapa jonkinlaisesta selvittelemisestä, päättelemisestä, ns. urakalla tekemisestä, laajojen moniosaisten kokonaisuuksien suunnittelusta/muokkaamisesta tjm. helpommin, näppärämmin ja yleensäkin ajattelukyvykkyyttä paremmin käyttöön saaden?

Kysyn tätä henkilönä, joka ei tiedä tämän ryhmän historiasta paljon mitään, koska on melko vast'ikään siihen liittynyt ja joka on tunnistavinaan, että tavoitteina ja motivaattoreina tässä ryhmässä esiintyy "lähinnä" ja "vain" (ei tarkoitus arvottaa mitenkään) jotain sellaista kuin pitkään matkaan kykenemistä, kilpailuun valmistautumista, kuulumisten ilmaisuja ulkomailta, yhteislenkille osallistumista, vinkeistä sääolosuhteista mainitsemisia ym. Ryhmän kuvauksessa ei näyttänyt olevan käytetty sanaa "kilpailu", joten siinäkin mielessä vähän erikoisempikin kysymys saattaisi solahtaa mukaan, sillä kyllähän tämä juoksuun liittyy?

Mentaalisten kykyjen boostaamisessa juoksua käyttäen saattanen tarkoittaa juoksunopeutta, joka on jotakuinkin 4.45 - 5.10 km/min, jos kyse suht tasaisella alustalla juoksemisesta. Polkujuoksut sitten erikseen, sillä sellaisessa on ainakin minun mielestäni erilainen stimuloivuutensa, missä lenkkeilyn vaikutus tuntuu paljon helpommin "aivoissa asti".

Päivittäisen kykeneväisyytensä parantelun kohdentamisessa saattaisin mieluummin kuulla esimerkeistä, joissa todellakin pyritään olemaan ajattelukyvykkyydeltään parempi kuin muuten ehkä olisi eli "pelkkä" lisäjaksavuuden hankkiminen motivoituneenmpana pysymisen muodossa sitä varten, että tavalliset askareet ja toisaalta annettujen ohjeiden mukaiset vähänlaiset/vähävaivaiset tekemiset sujuvat rennommin, ei olisi tässä kovinkaan kummoinen tavoite.

Mikä olisi kelpoisa kohdennus? Jonkinlainen maailman tilaa parantava toiminta? Ennalta tiedetysti satasivuiseksi muodostuvan teoksen kirjoittaminen? Muiden ihmisten saaminen mukaan johonkin sellaiseen, joka ei ole samalla tavalla tuttua kuin esim. ilmastonmuutos ja jonka pohjustava selittäminen voisi vaatia useamman selitys- ja vaikuttamiskierroksen?

oli tuossa tuota tarkkaavaisuushäiriölääkettäkin käytössä

Itse en ole erityisen moniongelmainen ja saan ADHD-testeistä melko vähäiset pisteet, mutta olen joskus kokeillut Ritalinia ja sepä olikin aine, joka herätti tuntemuksia kuten "tältä pitäisi tuntua joka päivä". Pari vuosikymmentä sitten omilla verkkosivuillani oli mm. "aivojen seutuville" liittyvien ihmisten kertomuksia kokemuksistaan ja niiltä ajoin asti on jäänyt jonkinlainen "akateeminen kiinnostus" mm. ADHD:tä kohtaan. Yhdessä ajoittaisten aikaansaamattomuuksien tuntemuksien kanssa, mihin olen tunnistanut olevan taktisia keinoja vaikuttaa. Täten saattaakin olla, että muina tässä ryhmässä esille ottaminani aiheina tulevat olemaan mm. liikunnan ja ravitsemuksen merkitys AD(H)D:ssä.

Siinä teille vähän erilaista vertaistukiapua, josta voi saada mietteitä sen arvioimiseen, mihin pitäisi vaikuttaa yhteiskunnassa, jotta asiat voisivat olla ja sujua paremmin. ADHD:n osalta minulle ei ole diagnoosia, mutta eräs yksityisen praktiikan neuropsykologian professori oli antanut minun kokeilla Ritalinia ohjauksessaan ja sehän vaikutti monilla tavoin hyödyttävästi (kokeiltu 2006 - 2008). Nykyisellään käytän liikuntaa, ravitsemusta ja unta mieleni stimuloimiseen, vaikkei sellainen aivan vertoja vedäkään.

Täten, sellaiset jotka ovat saaneet diagnoosin hiukan löyhemmin perustein, voisivat hyvinkin olla sellaisia, joihin mainitut tavanomaiset vaikutuskeinot toimivat ehkä paremmin kuin "erityisen hyvin diagnoosikriteereihin sopiviin". Toisaalta, on myös paljon nykypäivän artikkeleita, joissa esim. liikunnan merkitys neurologisissa diagnooseissa on sitten kuitenkin hyödyllisessä roolissa.

lenkkeily muuttui paljon helpommaksi, kun jätti fytaattia sisältävät ruoat pois

Eiköhän tuo 4:38 nopeus käyne sopivasta ylläpitonopeudesta. Sujuu vaan niin höpsön helposti ja vaivattomasti nuo viime viikosta alkaen päivittäiseen käyttöön tulleet viiden km:n asfaltilla lenkkeilyt. Mutta oikeastaan tarkoitan sanoa, että kylläpäs hengittäminen ja siten monenlainen muukin on kovin paljon helpompaa, kun lopetti sellaisten ruoka-aineiden käyttämisen, joissa on paljon fytaatteja. Tai tämä on ainakin tämän hetkinen luulo, vaikka käytänkin edelleen joka päivä ruis- ja vehnäjauhoja, sekä todennäköisesti syön hasselrouhepähkinöitä suklaan seassa. Kuitenkin, kauraleseet ja maapähkinät kun heivasi pois, niin kylläpä tulikin parempi olo parissa päivässä.

Tällaisen huomion tekeminen saa myös miettimään, täytyykö julkisen terveydenhuollon aivan välttämättä olla niin "perusmainen", etteivät sen "asiantuntijat" kuten ravitsemusterapeutti, yleislääkäri, fysioterapeutti, psykiatri, psykologi ja sairaanhoitaja kehity työssään sellaiseksi, että tietynlainen oivallus tulisi tehdyksi. Fytaattien merkityksen tajuaminen olisi kuitenkin kovin lähellä tajuttavissa olevaa, jos potilas/tutkittava tarjoaa monenlaista mietittävää päiväkirjamerkintöjen, Illustrator-kaavioiden, älylaitteiden raporttien ym. muodossa ja tuo toistuvasti esille mm. hengitettävyyteen ja lenkkeilyn erittäin paljon hyödyttävyyteen liittyviä seikkoja. Fytaatit siis tekevät mm. raudan hyödynnettävyyden elimistölle vaikeammaksi, sanovat tuolla netissä. Monen eri asiantuntijan listaaminen edellä tarkoittaa tässä paljolti sitä, että olen utelias ja olen sen vuoksi koetellut monenlaista muiden osaamista, sekä sitä että hengitettävyyden vaikuttaessa myös yöuneen, vaikuttaa se siten myös lenkkeilystä palautuvuuteen, mentaalisiin toimintoihin ym.

Ei minulla tähän ryhmään liittyen ole tavoitteena kehittyä pitkiä matkoja usein juoksevaksi, vaan pidän enemmän tehokkaasta, mieltä ja kehoa herättelevästä lenkkeilystä päivittäisten rutiinien osana. Sen jälkeen on mukavampaa tehdä jotain ns. produktiivista.

Tälleen menneet edelliset neljä päivää (kilometrinopeuksia):

19.3.2023 -> 5:02, 4:47, 4:38, 4:49, 4:38

18.3.2023 -> 5:13, 4:59, 5:00, 5:01, 4:55

17.3.2023 -> 5:08, 5:10, 5:02, 5:08, 4:48

16.3.2023 -> 5:23, 5:27, 5:14, 5:34, 4:55

Alussa hiukan mäkisyyttä, sitten pidempi pätkä tasaista ja lopussa ennen loppusuoraa alaspäin viettävyyttä. Ja koska ihmisiltä menisi kai hermot, jos jostain syystä tulisivat joka päivä huomioineeksi minut samaa reittiä lenkkeillen, suosin tällä reitillä aamuvarhaista ja iltoja.

Käyttämistäni ravintoaineista rauta on ollut sellainen, jonka saanti on ollut pitkään lähellä yleisiä saantisuosituksia, joten jos fytaattien hyödynnettävyyttä inhiboivuutta on ollut monia kuukausia ja sitten tilanne jyrkästi muuttuu, tuntuisi käyttökelpoiselta mietteeltä, että rautavarastoni eivät ole olleet lähelläkään "täydet" ja sen vuoksi lisääntynyt raudan hyödynnettävyys hyödyttää monella tavoin. Kalevassa näytti olevan ihan otsikossa, että "rautavarastot voivat olla tyhjät, vaikka hemoglobiini olisi normaali". C-vitamiinin raudan imeytymistä hyödyttävyyden koen tunnistavani entuudestaan.

Vielä tuosta fytaatista tietoa etsiskelin, eikä minulla tähän nyt sen enempää, että löytyi tuollainen taulukko, mistä voi lukea, että fytaattien määrissä on jokseenkin paljon vaihtelua esim. manteleissa (0.4–9.4%): https://www.healthline.com/nutrition/phytic-acid-101#in-food

"phytic acid primarily reduces your mineral absorption during the meal but doesn't have major effects on subsequent meals"

kaakaovoi antamassa elimistölle vinkkiä hankkia energiansa toisin kuin aiemmin

Ohjeina itselle oli, että "vähintään kymmenen kilometriä" ja "ei samaa reittiä kuin viimeksi". Koettelin hiukan, miten lenkkeily aamuisin sujuu, kun sysii iltapuolesta päin ruokailemisiaan kohti aamua ja lähtee lenkkeilemään pelkät vitamiinit, kivennäisaineet ym. ravintoaineina veden kera ottaen (osa ruokavaliota). Tai kyllähän mie sen paljolti tiesinkin, että tietenkin se sujuu, mutta jonkinlaisena ruokavalion erikoisuutena rasvan energiaprosentin olemisen jokseenkin dominoiva ruokavaliossa (kaakaovoista ja rypsiöljystä paljoltakin).

Ei tullut nälkä matkalla, motivaatio ja jaksavuus pysyy helposti yllä, ei kiirettä ruokailemaan takaisin tultua, mukava jaksavuus loppupäivän. Päivittäiset kalorimäärät vähemmän kuin laskennallisesti "sopivat" painon ja pituuden suhteen. Ylämäetkin sujuivat helposti kunhan viehtoi käsillään hiukan kauemmas taaksepäin antaakseen lisäboostia hengitettävyydelle.

16.7.2023 -- 11.48 km, 1:01:02, 5:19 km

17.7.2023 -- 11.48 km, 1:01:01, 5:19 km

18.7.2023 -- 11.69 km, 1:01:03, 5:13 km

19.7.2023 -- 11.81 km, 1:01:05, 5:10 km

iskunvaimennus lenkkeillessä, kollageenistä

Kun pelkkä tömähdys maahan polkulenkkeilyssä aiheutti alaselkäsärkyä, sai siitä syytä kokeilla ottaa selvää kivun aiheutumisen syistä, jolloin saatavilla olleesta tiedosto tuli huomioineeksi mm. kollageenin ja iskunvaimennuksen:

• "Terve välilevy muodostaa joustavan rakenteen, joka koostuu iskunvaimennuksesta ja puristuslujuudesta vastaavasta hyytelömäisestä sisuksesta sekä vetolujuudesta vastaavasta säiemäisestä syy- eli säierustosta."
• "Välilevyn ytimen nestepitoisuus on 66 - 86 % ja ytimen loppuosa koostuu etupäässä kakkostyypin kollageenista ja proteoglykaaneista. Välilevyn ytimessä sijaitsee myös välilevyn rakenneaineita tuottavia soluja."
• "Välilevyjen solut tarvitsevat glukoosia ja happea. Välilevy saa nämä ravinteensa etupäässä nikamasta välilevyn ja nikaman välissä olevan rustoisen päätelevyn kautta sekä osaksi myös välilevyä ympäröivän verisuoniston kautta. "

sinne se taas erääseenkin metsään on täytynyt mennä lenkkeilemään, kun tietää sen monipuolisen käyttökelpoisuuden

Juontuu kevään alkaessa mieleen, että pian olisi taas tarjolla monipuolisia lenkkeilyn mahdollisuuksia yhdessä tietyssä, muutaman kaupunginosan reunustamassa metsässä. Ihan erikseen ja vähän niin kuin vitsinä mainitsisin siitä, että ihan hyvä vaan, että kaikki muut ihmiset ovat enimmäkseen pysytelleet pois näkyviltä ja reiteiltä. On sitten voinut tuntea olonsa melkein kuin olisi oma metsä käytössä.

Tosin, sen verran ovat metsäalue ja sen lähiseutu muuttuneet, että frisbeegolffauksen harrastajat ovat keksineet laittaa kilahtelevaa ääntä piteleviä korejaan metsän yhdelle laidalle ja armeijan väki on tullut ottaneeksi lapion sijaan vähän isompaa työvälinettä saadakseen inttijannuille piilopaikkoja kuvitelluilta vihollisen lentokoneilta. Armeija on merkinnyt alueen puomein autoille tarkoitettujen sisääntuloreittien osalta, mutta ei sitä sellaisena harjoittelumaastona taideta edelleenkään käyttää kuin suunnilleen yhden puolikkaan päivän pari kertaa vuodessa. Metsän eläimistä mainittakoon jänikset, ketut ja ehkä kerran vuoteen nähtäväksi päätyvä hirvi. Omakotitaloasutuksen ollessa suht lähettyvillä, voi jossain etäämmällä nähdä jonkun koiranulkoiluttajan, mutta niin valitessaan kohtaamisen voi välttää valitsemalla jonkun monista vaihtoehtoisista reiteistä.

Asuin aivan kyseisen metsän lähellä useimpina vuosina aikavälillä 2008 - 2017, mutta sittemmin on tullut tehtyä sinne parin kilometrin siirtymätaival pyöräillen. Erittäin paljon mahdollisuuksia reittivaihtoehtojen kombinointiin. Missä tahansa metsän kohdasta (junaradan molemmin puolin) löytynee reittien risteymä, josta voi päätyä erilaiselle reitin osuudella kuin mitä hetki sitten on käyttänyt. Koska alue on ollut niin lähellä asuinpaikkaa, siellä on tullut koeteltua hämäränäköäkin, sillä onhan se lenkkeiltävä, jos kerran siltä tuntuu. Uimakäyttöönkin soveltuva lampi on käytettävissä lenkkeilyn päätteeksi, jos ei heti lenkkeilyn jälkeen ole lähtemässä metsästä pois, mutta tyypillisemmin kuitenkin sauna ja suihku.

Kollaasikuvan yksittäiset kuvat ovat vähän suttuiset, sillä kaatumisen riskin vuoksi otin aikoinaan (2016) mukaani halvimman puhelimeni, jolla kuvaaminen tuotti sellaista laatua, että videokuviin piti käyttää ohjelmistopohjaista stabilizing-toimintoa, jonka jälkeen jo muutenkin melko vähäresoluutioisesta videokuvasta ei saanut kovin teräviä ruutukaappauksia.

Karttakuvasta löytyy vihje siitä, missä alue sijaitsee. Kyseisen metsäalueen lisähienouksina mainittakoon, että reitti erittäin vähäliikenteiselle, asfaltoidulle tielle alkaa aivan metsän laidalta ja jatkuu maaseudun peltoja halkovalle tielle, jolta asuinrakennukset pysyttelevät kaukana.

tilastotietoa älykellon käyttämisestä

Älähän nyt Garmin Connect viitsi.

• Teet enemmän juoksusuorituksia kuin 94 % muista käyttäjistä.
• Käytät enemmän aikaa juoksuun kuin 73 % muista käyttäjistä.
• Juokset nopeammin kuin 60 % muista käyttäjistä.
• Juokset enemmän kuin 87 % muista käyttäjistä.

Parilla prosentilla sain muut vertailuprosentit muuttumaan, kun vaihtelin ikäryhmää johon vertaillaan, paitsi juoksunopeuden, joka joissakin ikäryhmissä oli paljonkin nopeampaa omiin suorituksiini vertailtuina.

Siinä on jotain pelimäisen taistelemisen tuntua, kun vie hyvinvointiaseman toimistoon muutamasivuisen, huolitellusti jäsennellyn tekstuaalisen selityksen oireilustaan, joka oli aiemmin lupailtu viedä lääkärin luettavaksi, mutta joka ei koskaan päädy lääkärille asti, eikä edes näiden tulosteliuskojen jättämisestä oltu tehty merkintöjä potilastietoihin. Käydessä hyvinvointialueen toimistossa pyytämässä selvittämään, mihin tuo tekstuaalinen selvitys on kadonnut, lupaillaan näin tehdä ja ottaa sitten yhteyttä, mutta tästäkään ihmiskohtaamisesta ei jää mitään merkintää potilastietoihin, eikä kukaan myöskään soittanut puhelimitse kertoakseen edes jotain asiaan liittyvää. Tekstiviestitse olisi ehkä varmempaa tavoittaa, jos ei ole paljoa kerrottavana, mutta ei sitäkään tapahtunut.

Tätä edeltävästi oli jo ehditty kyllästyä siihen, kuinka hyvinvointialueen eri asiantuntijoilla käytyään (psykiatrit, yleislääkärit, psykologit, ravitsemusterapeutit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit), ei heidän tuottamansa potilastieto auttanut muodostamaan sellaista hyvälaatuista kokonaiskuvaa itsestä, että siinä avautuisi heille itselleen tai muille terveydenhuollon ammattilaisille miettiä jotain näkökulmaa enemmän, mikä osaltaan antoi innoitetta aikajanaisen esitystavan muodostamiseen, sillä visuaalispainotteisuudessaan se tulisi toimimaan käytännöllisenä havainnollistamisvälineenä erilaisilla vastaanotoille, sekä itselle muuten vaan.

Sitä tulikin kokeeksi keränneeksi dataa mittalaitteilta ja antaneeksi tuntemuksilleen vakioidusti sanapoolista valittuja luonnehdintoja, mitä tehneeksi vuoden 2024 pari ensimmäistä kuukautta, minkä aikana tuli tuli vähäisellä viiveellä kirjanneeksi muistiinpanot hienostuneempana versiona aikajanalle, sekä kirjoitettua erikseen päiväkohtaisia mietteitä. Selitysapuna toimivuutta koeteltu hyvinvointipalveluissa mm. ravitsemusterapeutilla, sairaanhoitajalla ja hyvinvointiaseman lääkärillä, mistä jäi vaikutelmaksi sen tekevän asioista keskusteltavuudesta erittäin paljon helpompaa. Kehitystyö tietokyselyiden osalta tuolloin vielä prototyyppiasteella, mutta aikajanainen esitystapa toimi hyvin.

Aikaja-avusteisesta terveysselvittelystä on ollut runsaasti hyötyä nyt senkin jälkeen, kun on lopettanut rutiininomaisen tiedonkeräämisen sitä varten, sillä sen ja lisätietoina ylöskirjailtujen muiden mietteiden avulla on voinut tunnistanut paljon uusia, merkittäviä seikkoja. Ennen aikajanaista terveysselvittelyä oli ollut hyvin epäselvää, johtuvatko esim. hengitystyöläydet ruoasta, sisäilmasta vai psyykkisistä tekijöistä. Vastaus tähän onkin, että kaikista näistä ja sitä tietääkin paremmin, miksi näin on.