Kolmas tarjottu asunto vuokra-asunnoksi

Siinähän se keväällä näytti potentiaalinen vuokra-asunto ja sen pihaympäristö ihan riittävän kelpoisalta. Sisätilatkin olivat paljon paremmat, mitä samalla hinnalla olisi edes ollut tarjolla yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Huoneiden värimaailma oli sopivan hillitty ja asunto oli näppärästi maantasainen. Pyöränkin saisi pidettyä parvekkeella. Aiemmin käydyissä muissa vuokra-asunnoissa oli paljon rumemmat lattipinnat. Kolmessa eri huoneessa oli lattiasta kattoon ylettyvä kaksiovinen kaappi, mikä teki tavaroiden ja vaatteiden vaikka kategorisen järjestelyn helpoksi. Liikennöintiyhteydet oikein hyvät ja kaupat lähellä. Muutamat helposti huomioidut epäkohdat eivät tuntuneet riittävän merkitykselliseltä (esim. huoneiden välisten ovien saranat olivat vaihtelevasti joko päälle maalattuja tai ei ollenkaan maalattuja). Puolentoista tunnin lattialla läppärillä nettiä selailemisen jälkeen ja siinä ohessa 4G-nettinopeuksia testaillen, ei kuulunut muita ääniä kuin läheisellä tiellä kuuluvien autojen ääniä. Lähtökohdat tuntuivat asuntoon muuttamisen kannalta ihan hyviltä.