Lappeenrantalaisten yritysten ja kaupungin työntekijöiden/virkamiehien häröilyt, häirinnät ja muu erikoinen käyttäytyminen, millä yksinkertaisimmillaan pyritään aiheuttamaan pelkkiä muistijälkiä, tulee suoritetuksi liian "lunkisti" eli vailla huolen häivää siitä, että joku tulisi vähintäänkin paheksumaan heidän toimintaansa ellei jopa asettamaan rikossyytteeseen. Sama rento suhtautuminen vaikuttamiseen osallistumisessa jatkuu myös silloin, kun kyse on toiminnasta, johon sisältyy joidenkin muiden osallistujien suorittamana luvatonta tiedonhankintaa tietorekistereistä ja kohdeyksilön omilta päätelaitteilta; sensoreiden ja ohjelmistopohjaisten analyysialgoritmien käyttöä kohdeyksilön kulkemisen ja käytöksen seurantaan; tietovarastoja- ja järjestelmiä profilointi-, simulointi- ja ennakointitarkoituksiin ym. mikä indikoi suunnitelmallisuudesta, josta riskitekijät ja todistettavuus osallistuvuudesta on karsittu minimiin. Lisäksi he ikään kuin olettavat, että heidän puolellaan on niin paljon muita ihmisiä, ettei heidän kävisi kuinkaan.

Yksinkertaisena esimerkkinä häirinnän kautta osallistuvuudesta on postinjakajan käyttäytyminen, mikä selvästikin perustuu mahdollisuuteen seurata luvatta ja reaaliajassa omaa tietokoneen käyttämistäni - ja mikseipä myös asunnossa liikkumistani (sensorit, tilastot, analyysi ym.). Postinjakaja vaikuttaa saaneen loputtomalta tuntuvan tehtävän saapua sellaisella hetkellä pihaan, kun on mahdollisuus suggestoida kohti reikäisyydeen ideaa ja sitä kautta mm. Postin aiempaa visuaaliseen yritysilmettä. Eli jos jossain päin maailmaa on muodostunut kookas, ympyrän muotoinen reikä maahan tai Kim Kardashianilla on ympyrän muotoinen kaulukoru tai Ilta-Sanomissa kerrotaan anaaliseksin hyvää tekevästä vaikutuksesta, karauttaa postinjakaja autollaan pihaan. Tätä täydentää muiden osallistujien suggestointi kohti sitä, mitä postinjakajan tuoma lähetys sisältää. Lisäksi postin saapumista on ajoitettu sellaisiin päiviin ja hetkiin, jolloin postipaketin tai -kirjeen sisältö assosioituisi johonkin tiettyyn itselle ajankohtaiseen asiaan tai sitten sisältö ideana sopii osaksi mieleen muodostettua ajatusverkostoa, jota on juuri äskettäin "lämppäilty" mielessä aktiiviseksi.

Tapaus: Piha- ja Puistotyö Kohonen ja Ranta-Putki Oy

Aikoinaan on ollut jonkinmoisena vääryytenä tuottaa tietynlaista huutamiseen liittyvää muistijälkeä sillä perusteella, ettei muka ole tehnyt työtä hyvin, vaikka vika on ollut puutteellisessa työhönohjaamisessa, kaikkien muiden työtehtävien sujuessa ilman erityisempää ohjaamista ja yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa aivan ok. Koska jopa vuosikymmen myöhemmin oltiin päädytetty kyseinen huutamistilanne täysin ulkopuolisten tietoon, jotta sitä voitiin hyödyntää häirintämielessä mm. niissä yhteyksissä, jolloin on menossa vaikkapa tenttiin heidän yrityksensä ohi pyörällä kulkien. Yrityksen edustajista Rauno on jo jokusen vuoden ajan pitänyt huolta siitä, että tulee tiettäväksi niissä yhteyksissä, kun olen ollut hakemassa töitä IT-alalta esim. Monster-työnhakupalvelun kautta, tullen järeänkokoisella ja erottuvalla rekallaan jossain tietyssä samassa spatiaalisessa sijainnissa esille. Tai sitten osallistuva taho on joku hänen senaikaisista työntekijöistään, yhdessä jonkun muun suggestioita ja priming-ilmiötä hyödyntävän kanssa. On kuulemma jotain sukua isoäidille, mutta tätä en ole koskaan vaivautunut vahvistamaan.

Asianomainen on ollut tässä ko. yrityksessä töissä n. kuukauden vuosia aiemmin (vuonna 2003), mikä päättyi siihen, että tehtyään yhden virheen, toinen omistaja eli Riitta korotti asianomaiselle ääntään pitkäkestoisesti ja voimakkaasti tyrmätäkseen kaiken selittämisen mahdollisuuden ja ilmoitti ettei palveluksia enää tarvittu ja että "juuri tätä varten koeaika onkin olemassa". Tuosta Riitan "karjunta"-kohtauksesta, sekä kyseisen yrityksen sijainnista, sen portista, sen vierellä olevasta jalkakäytävän osasta, yrityksen käytössä olevasta pakettiautosta, miespuolisen omistajan monster-tyyppisestä kuorma-autosta ja samaisen henkilön karkeista kasvoista ja pitkistä, useimmiten ponnarilla olevista hiuksista on tehty eräänlaisia suggestioiden kuljettimia, suggestioiden ollessa aina pieneen samaan mielteiden (käsitteet, sanat, mielikuvat yms.) joukkoon liittyviä (erityisesti karjumiseen ja huutamiseen liittyviä), mutta ei kuitenkaan aivan heti.

Häirintä alkoi niihin aikoihin, kun vuonna 2009 kävin kokeilemassa, josko heillä olisi tarjota jotain pientä fyysistä työtä kun ei menoa IT-alan työhaastatteluihinkaan ollut (sillä määrällä IT-alan amk-koulutusta). Asianomainen soitti ensin, mihin Riitta totesi olevan hyvinkin mahdolliseksi, että töitä saattaisi olla, mutta asianomaisen mentyä paikalle hän odotutti vartin verran puhuakseen puhelimessa ja kertoi sitten ettei edes tunnista asianomaista, ilmoittaen siihen perään, että töitä ei olisikaan [1].

Sittemmin monenlaiset "avustajat" ovat eri konteksteissa ylläpitäneet ja täydentäneet sitä, mitä on jo jäänyt mieleen. Edellä käytetty ilmaisu "suggestioiden kuljetin" on verrannollinen neurolingvistisen ohjelmoinnin eli NLP:n termiin ankkuri: "Ankkuri on muistuttava, laukaiseva ärsyke (ulkoinen merkki, kuva, aistimus, sana), joka linkitetään tiettyyn kokemukseen, niin että ankkuri vie suoraan tuohon mielentilaan tai reaktioon.". Näitä ankkureita käytetään mm. ohjaamaan asianomaisen mielentilaa tiettyyn suuntaan jollain epäsopivalla hetkellä tai ryvettämään jo ennestään ryvetettyä mielialaa vielä lisää.

Temaattisesti ottaen huomionarvoisena voi pitää sitä, että sellaisella symboliikalla vaikuttaminen ja sellaisiin ajatuksiin johdattelu, jotka liittyvät jotenkin homouteen, värikkyyteen, rasismiin, työttömyyteen, sotaan ja muuhun dopamiiniaineenvaihduntaa potentiaalisesti virkistyttävään, on ollut erityisen korostuneena kaikki nämä vuodet, mutta se tarkoittaa kyllä sitä, että silloin ei tarkoiteta edes vihjata siitä mikä tai millainen olen, vaan pyritään vain pitäytymään tietynlaajuisessa valikoimassa vaikuttavia asioita, jotta häirintätoimintaa on helpompi hallita. Huomionarvoista on sekin, että joka ikinen kerta kun asianomainen tuli lukeneeksi verkosta jonkin uutisen, jossa kerrottiin Breivikistä, tuli Lentokentäntiestä sen päivän ajaksi eräänlainen "taustelutanner" ts. oli aivan mahdotonta ajaa sen kautta pyörällä tai käydä lenkillä sen viereistä katua pitkin, koska sen varrella oleviin yrityksiin (myös muitakin yrityksiä) työsuhteen tai omistajuuden kautta kytköksissä olevat, sekä heidän avustajansa olivat "miinoittaneet" reitin lukuisilla sekä sellaisenaan symbolisesti merkittävillä asioilla (ei välttämättä pelkästään paikoillaan olleita), että sellaisilla asioilla, joista heräävät assosiaatiot/konnotaatiot (1., 2. tai 3. asteen) sopivat osallistumaan jonkin tietyn ajatuksen tuottamiseen.

Todistettavuuden kanssa on sinänsä vähän niin ja näin, sillä vaikka Raunolla on ollut jo usean vuoden ajan tapana pöllähtää monster-autonsa (itseasiassa, iso kuorma-auto) tai pakettiautonsa kanssa esiin juuri niinä merkittävinä päivinä, jolloin asianomainen on esim. viikkojen tauon jälkeen aloittanut uudestaan IT-alan työnhakemisen (assosiaatiot Monster-palveluun ja sanaan "monster" Birra-baarissa), ollen muina aikoina täysin poissa näkyvistä, niin eihän se kolmannelle osapuolella varsinaiseksi todisteeksi riittäisi. Tilastollisesti on mielenkiintoista, että kyse on tyypillisesti samoista maantieteellisistä sijainneista eli mm. tietystä T-risteyksestä, jota on pyritty ehdollistamaan mielessäni myös "kahden vaihtoehdon ideaan" (esim. sininen ja punainen, oikeisto ja vasemmisto jne.) ja että näin tapahtuu tyypillisesti silloin, kun asianomainen on lenkkeilyasussa, mikä kohottaa todennäköisyyttä pyrkimyksestä tunkeutua rooleihin, joissa normaalisti sysäisi tietynlaiset ajatukset sivuun ja nauttisi pelkästään siitä mihin on orientoitunut. On myös monesti käynyt niin, että iltamyöhään, kun kaikki muut alueen yritykset ovat jo lopettaneet siltä päivältä, joku räplää ko. yrityksen portin lukkoa silloin, kun lenkkeilee siitä ohitse ja on juuri äskettäin kohdannut jotain sellaista, joka liittyy vaikkapa ärsyyntyneisyyspitoiseen sisäänkirjautumiseen tietojärjestelmään, jostain ulosjäämiseen tai sellaisen uhkaan.

Samaisen Lentokentäntien yrityksistä Ranta-Putki Oy:n työntekijöille on tavanomaista kerätä merkitystä yrityksen pakettiauton olemukseen ja yrityksen nimeen ensin ilmestymisien ajoittamisien kautta ja sellaisissa yhteyksissä, missä rantaisuuden tai putkimaisuuden idea on tullut mielessäni vähän aikaa sitten aktivoiduksi. Viime talvena heidän pakettiautonsa, joita sinänsä sijaitsee yrityksen pihalla muutama enemmänkin, ajeli 7 kertaa 8:sta lumenluontikerrasta pari minuuttia ennen lumenluonnin päättymistä asuintalon ohitse aamuhämärän aikaan, mikä on todennäköisyyksien kannalta erittäin outoa, koska karkeasti ottaen tunnin kestävän työn aikana jokin tietty sama ilmestyy juuri tietyssä vaiheessa työsuoritusta, vaikka työsuoritus itsessään on joka kerta alkanut eri aikoihin. Koska ohikulkemista erityiseltä tuntuvien ajoitukin suorittavat niin naapurit kuin tietyt vakiotyypit (mm. eräs tirrrr-ääntä kepeillään pitävä äijä), on todennäköistä, että tällaiset ohikulkemisen ajoittelijat saavat tiedon sopivasta ajoituksesta esim. lähinaapureilta, joilla on omat ja jaetut intressinsä häiritä minua. Tai sensoreilta. Tai neuraaliverkoilta.

Tässä yhteydessä siitä kertominen, kuinka muodostettuja muistijälkiä, ajoittamista ja priming-ilmiön pelillistämistä hyödynnetään laajemmin ja kuinka laaja muistijälkien verkosto mieleeni on keinotekoisesti muodostettu, tuottaisi liian pitkän selvityksen, mutta mainittakoon vielä tässä yhteydessä mainittujen osalta, että rantaputkilaiset ym. hyödyntävät sitä, että kun tietty perusärsyttävyys heitä kohtaan on jo pohjustettu, heidän on helpompi liittää itseään kaikenlaiseen ns. kertalaakista, koska heidän esiintulonsa tuottaa dopamiiniryöppyä, joka toimii eräänlaisena "ajatusliimana". Esim. Ranta-Putki Oy:n edustajat hyökkäilivät ahkeraan esiin sinä päivän, kun käytin runsaasti Linuxin konsolissa (shellissä) putki-merkkiä (edellisen käskyrivin lopputuote seuraavan käskyrivin syötteeksi), mistä saadaan näppärästi myös assosiaatio Lentokentäntiellä sijaitsevaan Shellin tankkauspisteeseen.

Tapaus: Posti

Postin työyhteisö ei ole kovin terve, jos Postilta vuotaa joka kertaa tietoa siitä, mitä lähetyksiä on saapumassa, mitä niissä on sisältönä ja mihin saakka sen saapumista pitäisi viivyttää, jotta efekti esim,. priming-ilmiön hyödyntämisen mielessä olisi sopivan vahva. Ei ole erityisempää merkitystä, onko lähetys saapunut pakettiautomaattiin, lähimpään toimipisteeseen vai kotiosoitteeseen, kirjattuna tai ilman, sillä kaikki olennainen tieto on ulkopuolisten tiedossa. Helpoimpia sopivan ajoittamisen kannalta ovat eBayn lähetykset Kiinasta, koska ne voi postinjakaja viedä vaikka kotiinsa tai ne voidaan napata jostain aiemmasta lähetyksien kulun vaiheesta sivummalle.

Asianomainen on kirjoittanut erinäisissä yhteyksissä verkkoon siitä, kuinka eri yritysten työntekijöiden käytössä olevia oikeuksia ja mahdollisuuksia yhdistelemällä saadaan luotua sellaisia prosesseja, joilla ei ole muuta tekemistä kyseisten yritysten varsinaisen toiminnan kanssa kuin se, että eri yritysten työntekijät hyödyntävät näiden yrityksien mahdollistamia oikeuksia ja mahdollisuuksia omiin tarkoituksiinsa. Tämä mahdollistuu mm. siten, että yritysten tietojärjestelmät voivat olla joko erittäin vanhentuneita käyttöoikeuksien hallinnan mielessä tai sitten niiden suunnittelussa ei ole otettu huomioon sitä, että esim. Postin työntekijät voivat käsitellä kuljettamiaan paketteja miten haluavat kahden eri tietojärjestelmiin kertyvän logistisen merkinnän välillä. Toisaalta on myös niin, että kun nykyään on ottamassa valtaa idea siitä, että työntekijät pitäisi sitouttaa ymmärtämään ja osallistumaan yrityksen tarkoituksenmukaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, siinä samalla voi päästä vallalle asenteita, jotka voivat levitä läpi koko työyhteisön. Kun samaa kauttaaltaan adaptoitua asennetta ilmenee useammassa kuin yhdessä yrityksessä, päästään tilanteeseen, jossa saadaan aivan uudenlaista synergistä etua. Tämä etu muodostuisi lakien, normien ja eettisten koodien venyttämisen ja paikoin rikkomisen kautta. Etu itsessään ei välttämättä liittyisi osallistuvien yrityksien liikevoiton lisääntymiseen ja sitä kautta suurempina palkkoina työyhteisön jäsenille, mikä saattaisi muutenkin herättää ulkopuolisten epäilyn, vaan kyse voisi olla esim. jonkinlaisten uhkien helpommasta torjunnasta. Mikä tämä uhka olisi, ei ole tässä yhteydessä niin oleellista. Toisaalta, koska monien yrityksien työntekijävaihtuvuus on jatkuvaa ja sisääntulevia uusia rekrytoituja ei välttämättä ole "konvertoitu" sellaiseksi, että he hyväksyisivät lakien, normien ja eettisten koodien venyttämisen, on todennäköisintä, että mitä vääryyttä yrityksissä tapahtuukin, se ei ole ilmiselvää. Suomenkielen monimerkityksellisyys lukuisten sanojen ja ilmaisujen osalta, sekä kaksimerkityksellisen elekielen käyttö jo pelkästään tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia "asioista tietoisten" kesken viestimiseen ilman, että "ihan vaan töissä olevat" huomaisivat mitään erityistä tapahtuvan.

Postin tapauksessa on myös niin, että erinäisissä logistisissa vaiheissa esiintyy pienten ryhmien muodostumista jonkin tietyn logistisen vaiheen suorittamiseen koko työvuoron ajaksi, mikä mahdollistaa keskinään sovitut salailut esim. jonkin yksittäisen postin kulkeutumiseen liittyvän tekosen tekemiseksi. Jos tätä ylimääräistä tekoa helpottamaan on saatavissa mukaan sellainen henkilö, jolla on mahdollisuuksia muokata sähkö-, data- ja tietovirtoja oman roolinsa puitteissa, saadaan helpostikin kasvatettua sitä aikaikkunaa, jonka puitteissa jokin haluttu muutos voidaan toteuttaa, sekä mahdollisesti pyyhittyä kaikki jäljet tapahtuneesta. Sekään ei ole niin oleellista tässä yhteydessä, mikä tämä tavoiteltu muutos olisi, mutta se on, mihin sillä pyrittäisiin. Koska on niin, että Lappeenrannan Prismassa on otettu varsin tavanomaiseksi työntekijöiden huvittelukeinoksi seurata luvatta tiettyjen liiketiloissa kulkevien henkilöiden liikkeitä mitä ilmeisimmin sekä mobiililaitteiden WiFi-signaalia, että valvontakameroiden tarjoamaa kuvaa hyödyntäen, ei voine pitää poissuljettuna, että joku postilainen tai alihankintana jotain pestiä hoitava henkilö vuotaa tietoa esim. siitä, mikä on valvontakameroiden resoluutio (kuvatarkkuus) ja mihin kaikkialle niiden valvontakenttä ei ulotu.

Koska on niin, että paikalliset ihmiset ovat joka ikinen kerta ennalta tietoisia sekä siitä, kun asianomaiselle on saapumassa tiettynä päivänä ja tiettynä ajankohtana postia pakettina tai kirjeenä, suoraan kotiin, Siwaan Kurjentielle tai Lappeenrannan K-Citymarkettiin, että myös siitä kun lähetys on myöhässä vähän tai paljon, täytyy olla niin, että saapuvien lähetyksien etenemisestä vuotaa tietoa ulkopuolisille lähetyksen edetessä. Tämä käy tuntuvimmin ilmi Siwassa (nykyisin K-market), jossa joutuu olemaan tovin aloillaan ja ottamassa kuulo- ja näköaistin kautta vastaan sitä saastaa, mitä asianomaisen lähetyksistä tietoiset pyrkivät saamaan asianomaisen tajuntaan. Tämä pätee sekä silloin, kun tieto saapumisesta on selvitettävissä seurantakoodin avulla sähköpostiin saapuneesta viestistä (sähköpostin hakkerointi, tietokoneen etäkontrollointi), että silloin kun lähetys vain saapuu ilman sen kummempia ennalta ilmoittamisia (esim. eBay-tilaukset Kiinasta). Lisäksi, lähetyksien saapumisien viimeisellä vaiheella on lähetystä kuljettavan tahon saapumisen ajoittaminen juuri sellaisille hetkille, jolloin tietynlainen suggestoiva vaikutus ja priming-efektin hyödyntämisen mahdollisuus ("yksi ärsyke vaikuttaa siihen, miten jokin myöhempi ärsyke tulee käsitellyksi yksilön mielessä") on tehokkaimmillaan.

Huomioitavaa on myös se, että erillisten tapahtumien, esineiden ym. (asioiden) ajallista esiintymistä säätämällä päästään tilanteeseen, jossa tiettyjen asioiden piirteet (assosiaatiot, konnotaatiot, denotaatiot) aiheuttavat yhteisvaikutuksia, jotka johtavat tavoiteltujen tiettyjen ajatuksien, mielteiden, käsitteiden, mielikuvien yms. "aktivoitumiseen".

Kyse on sosiaalisesta pelistä, jossa pyritään mm. siihen, että mitä ikinä asianomainen verkosta tilaakaan, saapuvan lähetyksen mielekkyys tuhotaan tai vähintäänkin pilataan, sekä liitetään saapumistapahtumaan sellaisia muistojen ituja, joita voidaan herätellä myöhemmin kohdeyksilön mielestä esiin, jolloin saadaan samalla teorian mukaan aktivoitua myös kaikkea muuta alkuperäisessä tilanteessa vallinnutta (vrt. mentaalinen aikamatka, mikä aktivoi samat hermoverkot kuin mitä joskus aiemminkin oli aktiivisena). Kyse ei välttämättä ole siitä, että asianomainen olisi jotenkin erityisen hyvä kohde tällaiselle häirintätoiminnalle, vaan kyse on ehkä enemmänkin jonkinlaisesta harjoittelusta jotain tulevaa varten. Häirintää ja tietovuotoa tapahtuu joka tapauksessa kaikkien saapuvien lähetyksien kohdalla, joten siltä pohjalta voi miettiä minkälaisten tahojen motivaatio riittää mihinkin.

Tapaus: TE-toimisto

TE-toimistoon ei ole kenenkään erityisempää luottamista, sillä sieltä vuotavat kaikki tiedot tietojärjestelmistä ja virkailijat viestivät eteenpäin aiheuttamansa muistijäljet. Virkailijat myös ottavat vastaan ehdotuksia ulkopuolisilta sen suhteen, mitä tuntemuksia pitäisi saada heräämään, missä yhteydessä ja millä tavoin aiheuttaen. He ovat vähintään riittävän tietoisia siitä, minkälaisia assosiaatioklustereita mieleeni on jo muiden toimesta ehditty muodostamaan. He osallistuvat mielellään eräänlaisiin muistojen kaappauksiin, hyödyntäen sitä mitä jotkut muut toisaalla ovat mielessäni esille tai esiaktiiviseksi virittäneet ts. he pyrkivät ihan mielellään aiheuttamaan valemuistoja tai kytkemään kaikenlaista sälää muistoihin, joista heillä ei pitäisi olla mitään tietoa, mutta jonka esim. joku aiempi tuttava on suoraan tai epäsuorasti heidän tietoonsa saattanut.

TE-toimiston ja entisen työvoimatoimiston virkailijat ovat ehtineet jättää asianomaisen mieleen joukon pitkäkestoisesti muistiin juurtuneita mielteitä. Eräs Ritva, jolla sattumoisin sama sukunimi kuin lähikaupan kauppiaalla, on tavannut asianomaisen vain kerran vuoden 2013 keväällä, erään Anteron tavatessa asianomaisen viimeeksi lukuisia vuosia sitten (muistinvaraisesti arvioiden vuosien 2007 ja 2008 tienoilla) sen vuoksi, että asianomainen oli jossain määrin ehtinyt varhaisempien työnhaun vuosien aikana tottua siihen, että Antero on se, jonka kanssa hän (tuolloisessa) työvoimatoimistossa asioi (asianomainen esitti totunnaisuuttaan pyynnön henkilövalinnasta toisen virkailijan kanssa käydyssä keskustelussa).

Antero ei siis ole ollut jatkuvasti sellainen, jota asianomainen ei voisi sietää tms., mutta hänen asenteensa muuttui vuosien aikana ja varsinkin viimeisimmillä tapaamiskerroilla hän oli selvästikin halukas ripottelemaan keskustelun sekaan sellaista, minkä muut asianomaista häiritsevät ihmiset olivat ilmeisestikin pyytäneet häntä tekemään, koska niitä hyödynnettiin myöhemmin lukuisia kertoja.

Hän oli ottanut pilailun tai jonkinlaisen koettelun kohteeksi tarkkaavaisuushäiriöisyyden ja asioiden keskenään sekaantumisen teemat, mikä ilmeni mm. siinä, että hän a) esitti, ettei tullut huomanneeksi, että ohjelmatoimistopalvelut ei tarkoita samaa kuin ohjelmointi (ruksaillessaan tietokoneella asianomaiseen täsmääviä osaamisia); b) ehdottaessaan lähtemistä Porvooseen tehdasvartijaksi PHP Henkilöstöpalvelu Oy:n kautta (asianomainen oli tuolloin perehtynyt erityisesti PHP-ohjelmointikieleen, joka on siis aivan eri asia); c) lähettäessään kokeilemaan, josko Postin lajittelukeskuksessa olisi joku sopiva työpaikka, missä vastaanottanut henkilö naksutteli kynänsä terää esiin ja takaisin sisään juuri sellaisissa kohdissa (kaksi nopeaa perättäistä kertaa), joissa asianomainen ei vastannut jotain heti, vaan alkoi miettimisen kautta muodostaa sopivaa vastausta. Tätä naksuttelua esiintyi lähemmäs 40 kertaa lyhyen keskustelusession aikana ja niitä esiintyi vain juuri näiden miettimishetkien aikana.

Tuo Postiin töitä hakemaan lähettäminen saattoi olla tarkoitettu pelkästään sitä varten, että saatettiin kokeilla läheltä tarkastellen ja lukuisia kertoja, miten asianomaisen mieli reagoi ja kuinka käytös, muistitoiminnot ja päättelykyky muuttuvat, kun naksutellaan kynää häiritsevästi lukuisia kertoja. Naksuttelun ajoitukset olivat juuri sellaisia, että vain tarkasti asianomaisen mielenliikkeitä arvioiva pystyy naksauttamaan niin monta kertaa juuri sopivassa kohdin.

Mainitusta PHP:n yhdistämisestä tehdasvartijuuteen tuli ikimuisto, jonka päätyminen asianomaisen mieleen kerrottiin lukuisille muille ihmisille, joiden pyrkimyksenä vaikutti olevan horjuttaa asianomaisen jo pitkälle edennyttä omatoimista PHP-ohjelmointikielen osaamista ryöväämällä huomiota ohjelmoinnista ja viemällä sitä ihan vääriin suuntiin – samalla varsinaiseen ohjelmointiin liittyvien asioiden muistiinpalauttamista hankalammaksi tehden. Tätä esiintyi siis vielä 7 vuotta tapahtuman jälkeenkin. Tähän häirintään osallistuivat erityisesti sellaiset ihmiset, jotka vaikuttivat pitävän jonkinlaisena elämän ohjenuorana, että on parempi, että ihmiset löytävät jo nuorena paikkansa elämässään valitsemalla jonkin ammatti- tai koulutusalan ja jatkavat siitä sitten eteenpäin elämässään siten, että eivät yritä esittää osaavansa kaikkea mahdollista itse, vaan jättävät muille vastaavasti eteneville työnsarkaa.

Ritvan asianomainen tapasi kerran vuoden 2013 keväällä, eikä ollut tuolloin erityisen pirteä, mutta kävi kuitenkin viemässä tapaamisen läpi. Se oli selkeä virhe, mistä oli eräänlaisena rangaistuksena se, että Ritva iski hyvin vahvasti asianomaisen tajuntaan ääripäiden, vastakkaisuuksien ja kahdesta muodostuvien parien ideaa. Hän myös laittoi eräässä vaiheessa asianomaisen selittämään, mitä tämä tarkoittaa kokonaisarkkitehtuurilla, jonka asianomainen oli listannut erääksi IT-alaan liittyvistä asioista, joita kohti hän voisi haluta kehittää osaamistaan (oli siis juuri valmistunut tietotekniikan insinööriksi), mutta kuten asianomaisen Postilta työtä hakiessaan haastatteleva henkilö tarkkaili asianomaisen mielenliikkeitä ja häiritsi juuri sopivan huonolla hetkellä, Ritva katkaisi asianomaisen selittämisen yrityksen (kokonaisarkkitehtuuri on erittäin vaikea konsepti selittää, eikä sitä edes käsitellä insinöörikoulutuksessa, vaan se on jotain mikä on opittava toisaalla) viemällä asianomaisen ahtaustyöstä kysymisen äärelle: "sulla on aiemmin ollut täällä näitä ahtaushommia". Sitä ennen oltiin pidetty keskustelu puhtaasti IT-asioissa ja omaan alaan liittyvissä seikoissa, joten tämä tuntui erittäin jyrkältä ja oudolta suunnanvaihdokselta.

Hänen elekielensä antoi ymmärtää, että hän tiedosti kyllä hyvin kuinka laatikkoisuus ja suorakaiteen muotoiset kuviot liittyivät mainittuun kokonaisarkkitehtuuriin (visualisoitavissa laatikoiksi laatikoiden sisällä ja joukossa), sekä sen kuinka ahtaaminen liittyy olennaisesti laatikoiden työntämiseen tai poistamiseen ahtaista väleistä. Lisäksi, tästä eteenpäin hänen kerronnassaan ilmeni toistuvasti jo mainittujen ääripäiden, vastakkaisuuksien ja kahdesta muodostuvien parien ideaa, kuten esim. täsmäkysymyksessä, joka liittyy Sysartin ("systeemi" – "taide") toimipaikan sijaintiin (selasi vahvasti valikoiden asianomaisen tulostamia esimerkkivastauksia työnantajilta, jotka olivat ilmoittaneet, että ei olisi tarjota töitä), sekä avuliaisen oloisessa maininnassa, että jos lukee Talous & Tekniikka -lehteä, niitä löytyy heiltä tuolta käytävältä. Näitä tällaisia oli lähemmäs kymmenen erilaista, mikä jo sellaisenaan oli korostuneen outoa. Ikimuistoiksi tästä käynnistä päätyi sellaisia kuin: Kauppi (nimi), kokonaisarkkitehtuuri ja laatikkoisuus, sekä näiden lisäksi mainittu ääripäiden, vastakkaisuuksien ja kahdesta muodostuvien parien idea sai sillä tapaa lisää vääränlaista vahvistusta, että niitä käytettiin jälleen kerran sellaisessa yhteydessä, jossa esiintyi jotain ärsyttävää ja erikoista. Aiemmin ja myöhemmin on paljon käytetty ajatuksia sotkevassa ja häiritsevässä mielessä mm. mustavalkoisuutta, harjakattoisuutta, kytkintä, vasemmisto – oikeisto -erottelua ym.

Itselle heräsi kysymys siitä, oliko tarkoitus myös virkistää assosiaatioyhteyttä Tarmo Toikkaseen, joka oli mm. Sytyke Ry:n ("yhdistää suomalaiset tietojärjestelmätyön ammattilaiset") puheenjohtaja vuonna 2013 ja johon kokonaisarkkitehtuuri sanana on tavattu yhdistää väkisin niiden toimesta, joita aikoinaan sosiaalisen median alustoilla seurasi ja jotka usein mäjäyttivät jonkin Tarmoon viittaavan artikkelilinkin, jos sosiaalisen median uutisvirta oli avoinna ja oli samaan aikaan selaamassa netistä jotain aiheeseen liittyvää (luvatonta etämonitorointia)? Eli jos Ritva Kauppi jo oman toimintansa osalta ilmentää halukkuutta tiettyjen itselle tutuiksi tehtyjen käsitteiden kanssa pelaamiseen, niin kuinka paljon tästä oli juonnetta hänellä erikseen kerrotuista esitiedoista, jotka perustuivat asianomaisen Internetin käyttämisen luvattomaan monitorointiin?

Voisikin kysyä, missä määrin TE-toimistossa vallitsee ilmapiiri, joka juontuu mahdollisesti sellaisista poliittisväritteisistä ohjeistuksista, käytännöistä ja asenteista, joiden mukaan joitakin ihmisiä voidaan kohdella tavoilla, jotka voivat johtaa tai johtavat varmuudella johonkin kohdeyksilöä haittaavaan?

Mainittakoon myös eräs Emilia, joka oli vuosina 2014 ja 2015 tutuksi käynyt virkailija ja joka oli pyritty tekemään minulle vahvoja tuntemuksia aiheuttavaksi jo ennen kuin hänet tapasin, liittämällä häneen tai hänen kanssaan käsittelyyn tuleviin asioihin assosiaatioita, jotka liittyivät kahteen eri menneen ajan jaksoon, mutta kuitenkin vain sellaisiin asioihin liittyen, jotka esiintyivät jossain muodossa niissä molemmissa. Esim. Pasi-niminen henkilö oli se, joka oli aiempi työnantajani ja jonka purkutöissä tulin työn puolesta rikkoneeksi laseja ja jolle eräässä vaiheessa kimpaannuin, koska hän toimi kiistattoman vilpillisesti mm. palkanmaksun suhteen, ja toinen Pasi-niminen henkilö oli se, joka tuuppasi minut vasten hetken kuluttua hajoavaa ikkunalasia siitä kiusaantuneena, että olin soittanut hänen tyttöystävälleen ja kertonut hetken mielijohteesta, että pidän hänestä enemmän kuin siitä, jonka kanssa samassa kommuunissa samojen vällyjen alla monet yöni vietin. Kyseisen soiton kohteena olleesta nuoresta naisesta oli jo pari viikkoa aiemmin palautettu mieleeni sellaisia piirteitä, jotka muistinvaraisesti vertailtuna tulisivat olemaan vertailukelpoiset Emilian piirteiden, olemuksen, puhetavan ym. kanssa.