En voi väittää havainneeni suomalaisten verkkolehtien käyttävän etusivuillaan seuraavanlaista "mielenkaapparia", mutta kyse on "todennäköisesti seuraavaksi keksittävien asioiden listalla" olevasta asiasta, joka nokkeluudessaan ja näppäryydessään houkuttaa jokamiestäkin sitä soveltamaan. Sen vaikuttavat osat voi havaita helposti, kun sen mallintaa visuaalisesti, mutta pelkästään tuntumalla havaittavia asioita katselmoiden ei välttämättä huomaa kuin kaikkein ilmeisimmät asiat. Ja silloinkin on ymmärtänyt vasta puolet.

Lainataanpa ensi alkuun hiukan Marvin Minskyä kirjastaan "The Society of Mind" (1985):

Whenever someone says a word like "apple", you find yourself peculiarly disposed to "notice" any apple in the present scene. Your eyes tend to turn in the direction of that apple, your arm will prepare itself to reach out in that direction, and your hand will be disposed to form the corresponding grasping shape. This is because many your agencies have become immersed in the "context" produced by the agents directly involved with whatever subject was mentioned recently. This, the polyneme for the word "apple" will arouse certain states of agencies that represent an object"s color, shape, and size"

Eli kun ihminen havainnoi jonkin asian, olkoon se sitten vaikka jokin objekti (voi olla esim. ilmiökin) kuten donitsi, mielessä aktivoituu donitsiin liittyviä "edustajia" (kirjassa näkökulmasta riippuen "agents" ja "agencies"). Koska aivot ovat eräänlainen "energiansäästökone", käyttää samojen edustajien "palveluita" useampi kuin yksi havaittavissa oleva asia (esim. toinen donitsi).

Käänteisesti tämä ei toimi aivan niin ripeätahtisesti eli tiettyjen edustajien tullessa aktivoiduksi, yhden tai useamman havainnon seurauksena, vaan tuolloin kyse on enemmänkin säännön tietoisesta tai alitajuisesta oppimisesta ja aina vain nopeammaksi takaisinmallintajaksi tulemisesta. Toisinpäinhän ajattelun nopeus johtuu siitä, että tarvittavat hermoverkkoyhteydet ovat jo valmiina. On omista henkilökohtaisista elämänkokemuksista ja muiden ihmisten kikkailusta riippuvaista mitä kaikkea kenellekin mistäkin yksittäisistä vihjeistä, suggestioista tai edustajien aktivoitumisesta tulee mieleen.

Olisi täysin mahdollista järjestää verkkolehden (yleis tai sekalaisuutisointia) etusivun uutisten esillepano esim. laatikkomaisia elementtejä sisältävän kuvan mukaisella tavalla (yllä aluksi kaksi vierekkäistä uutislaatikkoa kuvin, otsikoin ja ingressein, joiden alla yksi enemmän tilaa vievää uutislaatikko, ja jonka alla lisää vierekkäisiä uutislaatikoita), missä jokainen uutislaatikko sisältäisi 3 x 4 tai 4 x 4 (iso uutislaatikko) huolella valittua piirrettä, jotka aktivoivat lukijan mieleen jo aiemmin rakentuneita edustajia (esim. "ryhmäkuva" tai "riittoisuus" tai "ranttaliksi laittaminen", mitkä aktivoituisivat esim. tunnistettaessa tilanne "tuolien riittämättömyys").

Kolme erillistä aktivoimaan pyrkivien asioiden joukkoa sisältävää kuvaa viittaa yhteen näistä uutislaatikoista (uutislaatikko A). Jokainen numero vastaisi tiettyä edustajaa (esim. "ryhmäkuva" olisi numero 1, "riittoisuus" numero 2 ja "ranttaliksi laittaminen" numero 3). Numeroita käytetään tässä vain siksi, että ne vievät vähemmän tilaa esillä olevissa kuvituksissa.

Kun nämä kaikki yhteydet (esim. A1:stä 1:een, A1:stä 2:een ja A3:sta 10:een) liitetään yhteen, saadaan aikaiseksi kuvan 3 mukainen grafiikka. Siitä voidaan huomata, että numero 18, joka vastaisi vaikkapa "hellyyttä", olisi selkeästi korostunut esiintyvyydessään.

Tämä ei välttämättä tunnu erityisen haitalliselta tai muutenkaan kovin ihmeelliseltä, sillä tämänhän voi ottaa myös pelkkänä tilastollisesti mielenkiintoisena nyanssina. Olennaista on kuitenkin huomata se, että tätä tilastollisesti mielenkiintoista asiaa ei pääsääntöisesti voi havaita, ellei erikseen tuota tätä katselmoitavaa grafiikkaa ja se, että uutistuottajana toimivan on tällaista tekniikkaa käyttäen mahdollista kontrolloida erittäin täsmällisesti esim. sitä, mikä edustaja mielessä tulee eniten aktivoiduksi. Tämä tieto voi olla erittäin arvokasta hyödynnettävää esim. mainostajille, sillä se, mikä ihmismielessä on kulloinkin erityisen aktiivisena, vaikuttaa erittäin paljon siihen, mitä ihminen sanoo, miten sanoo ja mitä valintoja tekee. Tai sitten se on jokin vähemmän aktiivinen edustaja, mikä vaikuttaa eniten, koska eniten aktiivisen edustajan saattaa huomata helpommin tietoisella tasolla.