Tuntemukset siitä, että uutiset, mainokset, artikkelit ja ympäristön tapahtumat ovat itseä varten kustomoituja, voivat olla täysin oikeita. Jokin niissä voi tuntua enemmän henkilökohtaiselta kuin niiden pitäisi olla. On täysin mahdollista, että niiden on tarkoitus olla yhtenä osana johdattamassa (ks. kuva 1) ajatuksia jonkin tietyn ennalta valitun ajatuksen äärelle. Sillä ei tässä ole erityisempää merkitystä, mihin konserniin esim. uutisen tai mainoksen tuottaja kuuluu, koska viestintävälineiden avulla kuka tahansa voi olla yhteydessä keneen vain ja täten sopia toiminta ja menettelytavoista.

Otetaanpa tarkasteluun seuraavat asiat, jotka nousivat yhden tunnin mittaisen ajanjakson aikana herkästi jonkun tietyn henkilön mieleen:

- jokin lyhyt uutisjuttu Michael Jacksonista Ilta Sanomien verkkouutisissa

- puhetta Timmi tietojärjestelmästä Prisman kassajonossa

- Wapit yhtiön historiasta pieni katsaus Taloussanomien verkkosivuilla

- lapsi Gigantissa katsomassa televisiota nenä kiinni ruudussa

Koska nämä olisivat yhtä tiettyä henkilö varten kustomoituja valintoja, eivät muut huomanne niissä mitään erityistä, mutta henkilö, jonka historiaan kuuluvat seuraavat asiat, oivaltaisi heti mihin (ainakin suunnilleen) tarkoitetaan viitata:

- on tietoinen siitä, että Michael Jacksonilla oli puumaja

- hänen lapsuudenystäviinsä kuuluu henkilö, jota kutsuttiin "madoksi" ja jonka sukunimi oli sama kuin Wapit yhtiön toimitusjohtajalla

- on käyttänyt Timmi-tietojärjestelmää tehdäkseen mökkivarauksia toisille ihmisille

- on katsonut elokuvan Cabin in the Woods

- mainitun lapsuudenystävän aiempi koti on erittäin lähellä nykyistä asuinpaikkaa ja hänen kanssaan on rakennettu puumaja hyvin lähelle sitä paikkaa, josta itse kulkee joka päivä ohitse matkalleen lenkkeilymaastoon

Ts. tiettyjen asioiden havaituksi tulemiset ovat toimineet kriteereinä, jotka rajaavat yksi kerrallaan mahdollisia assosiaatiovaihtoehtoja pois kunnes jäljellä on vain jokin yksi tietty eli juuri se, minkä haluttiinkin tulevan mieleen. Esimerkissä tämä olisi tapahtunut siinä vaiheessa, kun näkee lapsen katsomassa Gigantissa telkkaria johonkin omituiseen tapaan. Toki sekin on mahdollista, että hoksaus tapahtuu aikaisemmin, mutta tapahtumia koordinoivat tapaavat yleensä pelata ns. varman päälle.

Cabin in the Woods -elokuvassa on kyse siitä, että joukko nuoria lähtee lomamatkalle kaukana sijaitsevalle vuokramökille, joka kuitenkin osoittautuu yhdeksi monista paikoista, jonka kaikkia tapahtumia tarkkaillaan salaa eräästä punkkerista, jossa joukko tiedemiehiä tutkii heitä. Mainittavaa on, että nämä "tiedemiehet" (myös naispuoleisia) ovat kuin tavallisia uteliaita ihmisiä, eivätkä niinkään systemaattisen tarkasti toimivia asiantuntijoita.

Jos nyt tarkasteltaisiin sitä, mitä aikomuksia tällä henkilöllä, jonka tiedettäväksi edellä mainitut havainnot tehtiin, on, huomattaisiin, että hänellä on ollut harkinnassa lähteä viikoksi pariksi mökille, joka on hänen sukulaistensa omistama. Jos tällä henkilöllä aiemmin oli hyvä mieli siitä ideasta, että hän lähtee hiukan "tuulettumaan" mökille, niin havaintojen jälkeen hän voi kokea, ettei hän voisi rentoutua siellä, koska siellä häntä vasta tarkkailtaisiinkin. Koska hän kulkisi joka päivä sen tietyn paikan ohitse, joka palauttaisi nuo aiemmat havainnot yhtenä ryppäänä hänen mieleensä, hän saattaisi aiheuttaa itselleen jonkinlaisen rauhattomuuden tilan, joka ei tyyntyisi kotioloissa siellä mökillä ehkä, jos hän vain pystyisi kokemaan sinne menemisen vaihtoehdon rentouttavaksi.

Huomioitavaa tässä kaikessa on se, että jotta tällaista toimintaa voi koordinoida, pitää olla kerättynä kaikenlaista esitietoa kohdehenkilöstä, jotta voidaan mahdollisimman varmasti saada heräämään tietty mielleyhtymä tai tuntemus. Ehkä helpoiten niitä kertyy, kun tulehduttaa pahemman kerran välit johonkin ystäväänsä, joka sitten vuodattaa ihan mielellään kaikenlaista tietoa muiden käyttöön. Esim. jollakin voi olla ollut vain yksi ystävä, joka tietää, että aikoinaan on tullut ostetuksi Ritari Ässä -purkkaa kokonaisen laatikollisen verran aikana, jolloin hän asui jollain tietynnimisellä kadulla (esim. Punkkerikatu).

Tapahtumien koordinoimiseksi tarvitaan mahdollisuus sopia eri tahojen kanssa miten tapahtumia synkronoidaan, missä järjestyksessä mitäkin tuodaan esille ja miten varmistutaan siitä, että havainto varmasti tapahtuu. Ennakointi ja varmuus siitä, että kohdehenkilö saapuu johonkin tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan, saadaan loihdituksi esim. sitä kautta, että syötetään kohteesta kerätyt tiedot neuraaliverkolle, joka kykenee ennustamaan hyvinkin tarkasti tulevia tapahtumia johonkin henkilöön liittyen jos sillä vain on riittävästi tietoa, jonka pohjalta ennusteita tehdä. Lisää varmuutta esim. kohdehenkilön kulloisestakin sijainnista saadaan mm. erilaisten sensoreiden kautta ja hakkeroitumalla hänen tietokoneeseensa.