On ollut aistittavissa, että on ainakin kolme (sumeasti) määriteltyä asiaa, joita kohtaan ihmiset eri aikoina ja eri määrissä kokevat tietynlaista jännitettä, joka välillä jopa uhkaavuutena koetaan. Nämä kolme asiaa ovat: "automatisoivat innovaatiot eri aloilla", "kaikkien ihmisten ulottuvilla olevat hyödylliset asiat" ja "maahanmuuttajat". On ollut aistittavissa, että on tahoja, jotka kokevat tarkoituksenmukaiseksi lisätä tuota jännitettä - hitaasti ja melko huomaamatta, vaihe vaiheelta. Vasta-argumenttien muodostaminen voi olla hankalaa, jos perustelut toteutetuille asioille ovat sinänsä kelpoisan kuuloisia.

Useimpien ns. tavallisten ihmisten (pörssimeklarikin voi olla ns. tavallinen ihminen) ollessa lähtökohtaisesti muiden ihmisarvoja kunnioittavia, he eivät halua itse, omatoimisesti, purkaa jännitteisyyden tuntemuksiaan jännitteisyyttä aiheuttavaan kohteeseen. Sen sijaan he pyrkivät löytämään keinoja, joilla saisi jonkin muun tekemään sen heidän puolestaan. He, jotka ovat sellaisessa asemassa, että pystyvät tuota jännitteisyyttä lisäämään, tiedostavat hyvin sen, että ihmisiä ei kiinnosta lähteä "melskaamaan", koska ääritapauksessa se aiheuttaisi kalliiksi tulevaa uudelleenrakentamista ja ikäviä muistoja, mutta "melskaamisen" eräänlainen delegoiminen jollekin toiselle olisi ihan eri asia, koska se ei tuntuisi niin omakohtaiselta.

Yhteistä näille on jännitteen kohteiden kokema henkilökohtaisen elinmahdollisuuden kaventumisen uhka, jota on vaikea hälventää minkäänlaisilla sivulauseilla, joten täten koetaan, että "automatisointi vähentää työssäkäyvien ihmisten tarvetta", "yleishyödyllisten palveluiden tarjoaminen [mm. vapaasti saatavaan tietoon ja materiaan liittyvät] vähentää yritystoiminnan mahdollisuuksia" ja "maahanmuuttajat muokkaavat liikaa suomalaisena olemisen identiteettiä".

Monet näistä ihmisistä ovat valmiita osallistumaan sellaiseen "kasvattamiseen" ja "kouluttamiseen", joka johtaisi muutamien harkitusti valittujen ihmisten muokkaamiseen jotakin jännitettä aiheuttavan asian vihaajaksi. Tosiasiana voi pitää sitä, että kun he kerran ovat sellaisen toiminnan aloittaneet, he alkavat pitää siitä, siitä tullen heille eräänlaista leikkiä ja peliä. Kyse on siis ns. tavallisista ihmisistä, jotka ovat tietyssä mielessä valmiita uhraamaan muutaman muun, jotta toisilla olisi parempi olla.

Tällaiset uhkat, joista seuraa pahimmillaan erilaisia joukkosurmia, voitaisiin välttää, jos ne tahot, joiden on mahdollista säätää, kuinka paljon jännitettä aiheutetaan ja erityisesti, kuinka sitä kompensoidaan, kantaisivat vastuuta myös siitä, minkälaisiin tekoihin jännitteille altistuneet saattavat olla valmiita. Ongelmaksi muodostuu se, että niitä tahoja, jotka haluavat molemmat, sekä lisätä jännitystä aiheuttavien asioiden määrää, että samaan aikaan "siivota" pois erilaiset "ylimääräiset" asiat (esim. vääränlaiset ihmiset), on melko paljon.

Suurimpana uhkana voi pitää sitä, että sekä jännitteiden aiheuttajat, että niille altistuneet liittoutuvat muodostaakseen tietynlaisia ketjureaktioita, joilla olisi erittäin suuri tuhovoima. Jännitteille altistuneiden joukossa voi varmuudella olettaa olevan sellaisia, jotka ovat samanaikaisesti "kahdella eri puolella".