Jos jokin ulkopuolinen taho (yksi tai useampi) pyrkii systemaattisesti ja hienovaraisesti ajoittaen tuomaan jotain tiettyä samaa tai samankaltaista esiin useissa eri konteksteissa ja useiden roolien käyttämisten yhteydessä, alkavat näiden roolien ja kontekstien rajat sekoittua liiaksi ja aiemmin erityisesti niiden yhteydessä helposti esiin tulevat ajatukset alkavat ilmetä helpommin myös muiden roolien ja kontekstien yhteydessä. Kyse ei ole pelkästään mielenhallinnasta, sillä esim. äänet tunkeutuvat melko helposti läpi kaikkien mielen suojaimien. Kyse ei kuitenkaan ole mistään lopullisesta, sillä aivojen mukautuvuus on jatkuvaa; yhteyksiä tulee ja yhteyksiä menee.

Eräänä lähtötilanteena, joka samalla kuvaa tietynlaista asennevammaisuutta, jota Suomessa esiintyy, voisi olla yhdyskuntapalveluna esim. talousrikostuomiotaan sovittavan ihmisen talousrikoksen idean unohtamisen estäminen ja talousrikoksen idean tuominen esiin useissa hänen käyttämissään rooleissa ja asioimissaan konteksteissa.

Seuraavassa kymmenessä kohdassa esitetään eräs mahdollinen tapahtumien kulku, joka esittää sitä, minkälainen myllerrys käy talousrikostaan sovittavan ihmisen mielessä.

1. Ensivaiheessa talousrikoksen tehneellä ovat sinänsä asiat mielessä varsin hyvässä järjestyksessä, talousrikoksen ideankin ollessa varsin pienessä osassa hänen elämäänsä

2. Talousrikoksen idean saaminen esiintymään muissa konteksteissa ja rooleissa ei ole kovinkaan vaikeaa, mutta se ei riitä siihen, että talousrikoksen idea lähtisi vielä laajentumaan ja valtaamaan alaa mielessä tai päivittäisessä ajattelussa.

3. Kun talousrikoksen ideaa tuodaan jonkinlaisella systemaattisuudella ja eri variaatioin esiin lisää, se alkaa vallata alaa mielessä ja päivittäisessä ajattelussa, mikä aiheuttaa jonkin verran säröilyä aiemmin selkeinä pysyneisiin rooleihin ja kontekstitajuun.

4. ja 5. Jotta talousrikoksen idea voisi laajeta lisää, on aiempia rooleja ja konteksteja rikottava, saaden ne "sotkeutumaan" toisiinsa, mikä onnistuu esim. siten, että tuodaan niiden väliin jotain niitä yhdistävää, jolloin aivojen tietynlaiset yhteyksien karsintamekanismit karsivat kahdesta laajasta roolista ja/tai kontekstitajusta harvemmin huomioituja asioita, tehden täten tilaa talousrikoksen idealle. Tässä vaiheessa ei tuoda talousrikoksen ideaa itseään niin paljon esille (suvantovaihe).

6. Kun roolien ja kontekstien tajuissa on tapahtunut riittävästi hajoamista, yhdentämistä ja sekoittumista, tuodaan talousrikoksen ideaa esille massiivisemmin.

7. Tietoisen tason puolustusreaktiona yksilö todennäköisesti voi alkaa keskittymään erityisesti jonkin yhden asian kehittämiseen itsessään, joka voi koostua monesta eri asiasta, pitäen täten itsensä ikään kuin järjissään ja itselleen selkeämpänä hahmottaa. Talousrikoksen idea on kuitenkin tässä vaiheessa hyvin helposti esiin tulevaa ja tietynlaisen vallan ottavaa eri roolien ja kontekstien ollessa päällä/läsnä.

8. ja 9. Itsetuntemuksen kehittämisellä kohdehenkilö pystyy aistimaan itsestään mikä häneen mitenkin vaikuttaa ja hänen alkaa hiljalleen olla helpompaa ohjata omaa toimintaansa siten, että talousrikoksen idea ei ota hänestä niin helposti valtaa - mikä siis on täysin muiden ihmisten aiheuttamaa siitä, mahdollisesti jo ennen kuin hän edes ensimmäistä talousrikostaan edes teki.

10. Ajan kanssa ja mahdollisesti muiden ihmisten tuella, hän pystyy jälleen kehittämään itsessään uusia rooleja uusia kontekstien tajua, talousrikoksen ideankin jäädessä joiltain osin jopa sellaiseen asemaan, ettei se vaikutus ole enää pelkästään haitallinen ja negatiivinen. Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti kaikki alkuperäisestä talousrikoksen ideasta juontuneet vaikuttimet voivat kaikota tyystin tai muuntua joksikin kelpoisemmaksi.