Joillakin kansanedustajilla puhuminen on usein kuin joidenkin templaattien käyttöä, missä liukumavaraa ja varioitavuutta on vähänlaisesti, eikä niissä ole erityisemmin, sanoisiko, tenhoavuutta. Ensi kertaa Anna Kontulan puheisiin erityisemmin tutustuessa ne vaikuttavat pikemminkin siltä, että idealuonnokset sanomisiksi ovat perustuneet johonkin monista pohjustuksista, joille hänelle ei aiemmin ole ollut käyttöä, mutta jonka saisi muotoiltua toimimaan yhteen sen varsinaisen asian kanssa. Kuten useimpien muidenkin kansanedustajien, joiden eduskuntapuheita on tullut arvioineeksi, myös Anna Kontulan osalta ne ovat meneillään olevalta vaalikaudelta, vuoden 2024 loppuun asti huomioituja.

"Mutta mennään sitten siihen asiaan, eli tärkeimpään, sen ihmisarvoisen elämän minimiehtoihin. Ensinnäkin, mikä on ihmisarvo? Ihmisarvo on poliittinen käsite, se on teologinen käsite, ja se on oikeudellinen käsite, ja se on hieman eri asioita kaikissa näissä merkityksissä."

"Puhun ensin hieman oikeudellisesta käsitteestä: Aivan kuten täällä salissa on tuotu esiin, perustuslain 19 §:n 1 momentti, jota toimeentulotuki toteuttaa, suojaa ihmisille välttämättömän ihmisarvoisen elämän minimiehdot.."

"No niin, sitten muutama sana ihmisarvosta teologisena käsitteenä: Ne, jotka teologiaa harrastavat, ajattelevat, että on olemassa Jumala ja ihmisen arvo on suhteessa Jumalaan, ja tällaista ihmisarvoa teologisesti ymmärrettynä ei voi ottaa pois millään toimin. Se on luovuttamaton, se on meistä jokaisella riippumatta siitä, mitä me itse teemme tai mitä ajattelemattomat poliitikot meille tekevät."

"Sitten siihen tämän salin kannalta tärkeimpään eli ihmisarvoon poliittisena käsitteenä eli sinä käsitteenä, josta tässä salissa ensisijaisesti pitäisi puhua ja josta täällä minun nähdäkseni aika paljon on puhuttukin: Tässä salissa käydään keskustelua siitä, mitä meidän kulttuurissa, meidän aikanamme, meidän yhteiskunnassa, näissä olosuhteissa ja tässä kontekstissa kuuluu ihmisarvoisen elämän edellytyksiin.."

Tuolloin käsittelyn pohjana on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2023 vp, jonka spdläinen puheenjohtaja esittelee ja mikä liittyy "hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta". Se alkaa sanoilla "Esityksen mukaan asumismenojen hyväksymistä selkeytettäisiin säätämällä niistä lain ja asetuksen tasolla. Tilanteessa, jossa hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän, hakija voitaisiin ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa laissa säädetyssä.."

--

Kontula päättää erään puheensa sen toteamiseen, että hallituksen toimissa on kyse "isosta periaatteellisesta päätöksestä, jossa ollaan todettu, että hyvinvointivaltion aika on ohi ja että me siirrytään enemmän tämmöiseen brittityyliseen viimesijaiseen köyhäinapujärjestelmään, jossa ne pärjäävät, jotka pärjäävät, ja muut sitten eivät pärjää" ja kertoo sitä aiemmin toimeentulotuen ehtona olevasta tiliotteiden lähettämisestä Kelalle, toimeentulossa huomioimattoman tulon poistumisesta lakimuutoksen vuoksi ja siitä kuinka pelkkä pärjääminen saa ihmisen käyttäytymään vähäisiä lisätulojaan salailevasti.

"Olen todella surullinen siitä, että näissä sosiaaliturvaetuuksissa hallitus on nyt valinnut tämän linjan, koska näen, että tässä ei ole kysymys vain leikkauksista vaan tässä on kysymys tämmöisestä isosta periaatteellisesta päätöksestä, jossa ollaan todettu, että hyvinvointivaltion aika on ohi ja että me siirrytään enemmän tämmöiseen brittityyliseen viimesijaiseen köyhäinapujärjestelmään, jossa ne pärjäävät, jotka pärjäävät, ja muut sitten eivät pärjää."

Taannoin onkin uutisoitu Kelan tiedonsaantioikeuksien lisäämisestä suoralla pääsyllä pankkitilien tietoihin:

"Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on Kelan tiedonsaantioikeuksien ja tiedonvaihdon lisääminen sosiaaliturvaetuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten vähentämiseksi." (verkkouutiset.fi, 2025)

ja jota on perusteltu mm. niin, että

"Liikamaksuja, kuten myös etuuksien väärinkäytöksiä, voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmalla tiedon liikkuvuudella ja tietojen ristiinkäytöllä, kun Kela jatkossa saisi suoraan toisilta viranomaisilta ajantasaiset tiedot esimerkiksi asiakkaan tuloihin liittyvistä muutoksista. Tämä olisi myös asiakkaan etu, sanoo Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu tiedotteessa." (verkkouutiset.fi, 2025)

Tavoitteeseen saada Kelalle tällainen oikeus on pyritty ennenkin, mutta silloin perustuslakivaliokunta ei ollut tällaisen oikeutuksen kannalla, joten hallituksen esitys ei saanut riittävää hyväksyntää.

"Kela pääsee jatkossa tutkimaan asiakkaan tilitietoja parilla klikkauksella, mikä vaikeuttaa tukien huijaamista, mutta toisaalta vapautaa asiakkaan tiliotteiden välittämisestä Kelaan. Poliisi pääsee selvittämään rikoksesta epäillyn tilitietoja ja verottaja voi tarkastaa tileistä verotuksen paikkaansapitävyyttä. Tilitietoihin pääsevät käsiksi myös muun muassa tulli, konkurssiasiamies ja ulosottomies." (yle.fi, 2018)

"Viranomaisten tiedonsaantioikeutta uudistus ei muuta, vaan ne ovat tähänkin asti saaneet samat tilitiedot käyttöönsä pankeille tehdyillä tietopyynnöillä." (yle.fi, 2018)

"Helsingin Sanomien mukaan Kela ei saa hallituksen aikomusten vastaisesti sittenkään automaattista oikeutta toimeentulohakijan pankkitilitietoihin." (mtvuutiset.fi, 2019)

"Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä ei kuitenkaan ollut riittävä peruste yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvien tietojen antamiseen, Helsingin Sanomien uutisessa todetaan." (mtvuutiset.fi, 2019)

Puheessaan Anna Kontula toi esille myös yksityisyydensuojaan vähemmyyden toimeentulotuessa verrattuna muihin sosiaalietuuksiin:

"Toimeentulotukeen pitkäaikaisessa käytössä kotitalouden pääasiallisena tai määräävänä tulona liittyy merkittäviä haittavaikutuksia. Oikeudellisesti näistä ehkä kiinnostavin ja tärkein on, että se kajoaa ihmisten yksityisyydensuojaan aivan eri tavalla kuin mikään muu sosiaalietuus meidän järjestelmässä, esimerkiksi niin, että toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on, että kaikkien pankkitilien kaikki tositteet on toimitettava viranomaisen tarkastettavaksi, eikä vain kerran vaan pyynnöstä toistuvasti. Se tarkoittaa myös merkittävästi tiukempaa menokontrollia kuin missään muussa meidän sosiaalietuudessa."

Juuri sellainen voisi kertoa hallituksen todellisista pyrkimyksistä, että perustoimeentulossa aiemmin huomioimatta jätetty vähäinen lisätulo otettaisiinkin jatkossa huomioon, sillä aikomusta esitellessä ei vielä ollut edes uutisoitu siitä, että seuraavalla hallituskaudella pitäisi säästää n. 10 miljardia lisää tjs., vaan oli pikemminkin puhetta, että "köyhimmiltä ei ole tarpeen poistaa rahaa enempää".

"Menokontrolli käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos henkilö, joka on toimeentulotuella, ajattelisi, että kun suoritan tulityökortin, niin pääsen töihin, ja päättää säästää sitä varten, tai pesukone hajoaa ja hän päättää säästää uutta pesukonetta varten, niin se raha, jonka hän on saanut säästettyä todennäköisesti käymällä leipäjonossa sinne tililleen pikkuhiljaa kuukausien aikana, otetaankin pois hänen seuraavan kuukauden toimeentulotuestaan."

"Eli semmoinen normaali talouden suunnittelu ja autonomia, jotka katsotaan aikuisen ihmisen elämään kuuluvaksi meidän yhteiskunnassa, ei ole toimeentulotuen piirissä olevalle mahdollista."

"Me tiedetään tutkitusti, että toimeentulotuen kaltaiset etuudet johtavat sellaisiin käyttäytymisvaikutuksiin, että ihmiset pyrkivät kaikin tavoin pitämään päänsä matalana, ettei viranomainen vain kiinnittäisi heihin huomiota. Jos he pyrkivät parantamaan omaa elämäänsä, niin he pyrkivät tekemään sen tekemällä pimeitä töitä tai muita hämärähommia, koska se on heidän kannaltaan edullisin tapa ja oikeastaan ainoa tapa siinä tilanteessa riskeeraamatta viimesijaista etuuttaan tehdä jotain muutosta omaan elämäänsä, koska jos esimerkiksi menee toimimaan niin uhkarohkeasti, että hankkiutuu töihin, ei ole mitään takeita siitä, että sillä väliajalla, mikä on palkan ja sen etuuden välissä, voisit olla varma siitä, että tililläsi on riittävästi rahaa, että saat sen kaurapuuropaketin sinne kaappiin."

"Tutkijat ovat vuosikymmeniä puhuneet siitä, että toimeentulotukiriippuvuutta pitäisi vähentää meidän yhteiskunnassamme sen takia, että ongelma siinä ei ole vain se, että siellä ehkä on joitain kannustinloukkuja — itse asiassa pahimmat kannustinloukut koko meidän järjestelmässämme — vaan se, että siihen liittyy mekanismeja, jotka aktiivisesti estävät ihmisiä parantamasta omaa asemaansa. [Krista Kiurun välihuuto] Jokainen yritys parantaa omaa asemaa aiheuttaa sellaisia toimeentulon riskejä, joissa järkevä ihminen vain pitää päänsä matalalla ja pyrkii olemaan tekemättä yhtään mitään silloin, kun on toimeentulotuella."

Eikö muuten positiivisen luottotietorekisterin käyttöön ottamisen jälkeen aiheutunut niin, että "Tämänhetkisten tietojen mukaan luotonantajan käyttämään ohjelmistoon on tehty tietomurto, jonka seurauksena positiivisesta luottotietorekisteristä on kysytty koneellisesti ("huomattava määrä automaattisia tietopyyntöjä") luottotietorekisteriotteita ilman perustetta." Tuolloinhan ongelma aiheutui siitä, että kun muille tahoille annettiin lupa hyödyntää samaisen järjestelmän ohjelmistorajapintaa, joku näistä sopimuskumppaneista tuli mahdollistaneeksi tietovuodon kohteena olevasta tietorekisteristä heidän kauttaan jonkun tuntemattomaksi jäävän tahon luvattomasti hyödynnettäväksi. Kelan IT-osastolle vaativinta osaamista on käyttäjillepäin näyttänyt olevan sähköisen käyttöliittymän kirjasimen vaihtaminen muutamaan kertaan vuodessa, joten jos hallitus saa muuttuneesta hallituskokoonpanosta johtuen tavoitteensa läpi, on toivottavaa, että Kela hankkii käyttöönsä asiantuntijoita, jotka eivät tyystin ole unohtaneet, miten sähköisiä palveluita ja integraatioita muihin järjestelmiin tehdään tietoturvallisesti. Tällä kertaahan ei välttämättä tarvitse niin välittää siitä, mitä perustuslakivaliokunta on tilitietojen helpommasta saatavuudesta mieltä?

Siinä on aidosti ihmettelemistä, että käytäessä huomioimaan asumismenoja toimeentulossa vähemmän jo nykyisen asunnon osalta ja jos käytännössä ei olisi muita mahdollisuuksia kuin muuttaa aivan eri paikkakunnalle, josta ei välttämättä tiedä ennalta tiedä mitään, vaikkei kuukausittainen ylitys olisi ehkä kuin muutaman kympin suhteessa hyväksyttäviin menoihin, mutta kuitenkin liiaksi, onko se edes valtion talouden kannalta järkevää politiikkaa tehdä joidenkin satunnaisten ihmisten elämää vaikeammaksi? Toisaalta, voisi myös kysyä, olisiko sitten kuitenkin pitänyt edellisen hallituksen tai sitä edellisen alkaa varautumaan siihen, että EU:n valtionvelkamenettely voisi olla nykyisin kerrotun tapaisesti uhkana sitten jossain vaiheessa? Ei niin, että olisi samoilla linjoilla hallituspuolueiden kanssa, vaan tavallaan hämmästyttää, että hallituspuolueet saivat niin helpon perusteen tehdä satoja pikku lakimuutoksia, joilla harjoituttaa rajuinta oikeistopolitiikkaa aikoihin.

"Sitten erikseen vielä tästä nimenomaisesta toimeentulotuen ehtojen kiristyksestä, joka meillä nyt on käsittelyssä. Tässä edellinen puhuja kysyi, mihin nämä kaikki ihmiset muuttavat. No, eiväthän ne kaikki ihmiset muuta tietysti mihinkään, ja niille ihmisille, joilla muuttamiseen ei ole mahdollisuutta, kysymys on toimeentulotuen eli sen aivan viimesijaisen ja pienimmän etuuden leikkauksesta, [Krista Kiuru: Eli millä ne pärjää?] koska heidän täytyy jäädä asumaan niihin asuntoihin, joissa he nyt asuvat, mutta he saavat niihin huomattavasti pienempää tukea jatkossa, jolloinka he maksavat siitä perusosasta sen yli menevän osuuden."

--

Käyttäessään erään puheensa alussa ilmaisua "hieman prosessuaalisempaa pohdintaa" sitä tuntee virittyvänsä kuulemaan kerrontaa, missä luonnehdinta joidenkin ihmisten elämästä yksioikoisempia määritelmiä todellisemman kuuloisena kohtaa hallituksen esityksen parlamentaarisen käsittelyn ongelmallisuudet tavalla, josta kiteytyy toisaalla annetun Euroopan unionin määritelmädirektiivin mahdollistamien tiukennusten täysimääräisen ahnaan hyödyntämisen arvostelma. Sosiaalitieteisyys ja seuraavan tekstikappaleen sosiaalinen mielikuvitus sanankäyttöinä erottavat puhujen niin selkeästi muista edustajista, että on varmistuttava asennostaan, ettei vain esim. vahingossa keikahtaisi kesken lukemisen tai tuntuisi siltä, että täytyy vaihtaa välillä asentoa, sillä tämä kaikki on otettava vastaan kerralla ilman todellisuuteen heräämistä. Sehän olisi yhtä suurta kiusaa kuin aamupäiväkaljoilla käydessä piipahtaminen hetkeksi ulkoilman valoisuuteen. Tunnelma ja tilanneorientoituneisuus olisi heti aivan pilalla.

"Ajattelin tässä puheenvuorossa käyttää hieman prosessuaalisempaa pohdintaa tästä hallituksen esityksestä, mutta nyt ihan ensin täytyy tähän edelliseen puheenvuoroon sanoa, että on hyvin yksioikoista ajatella, että näillä nyt päätettävinä olevilla muutoksilla ei itsessään olisi myös sosiaalitieteellisiä vaikutuksia suomalaisten turvallisuustilanteeseen."

Eduskuntakäsittelyn pohjana oli tuolloin hallintovaliokunnan mietintö HaVM 17/2024 vp, jonka valiokunnan perussuomalainen puheenjohtaja esittelee ja joka liittyy "hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta". Se alkaa sanoin "Hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi ulkomaalaislakiin Euroopan unionin määritelmädirektiivin mahdollistamia tiukennuksia hallitusohjelman mukaisesti.."

"Ja jos nyt sosiologinen mielikuvitus tässä salissa ei riitä hahmottamaan niitä kehityskulkuja, jotka tuottavat yhteiskuntiin sitä, mistä on totuttu täällä puhumaan Ruotsin mallina, niin aika vahvasti mennään kyllä silloin ojasta allikkoon. Eivät rikokset synny jossakin tyhjiössä niin, että tästä koska tahansa kuka tahansa meistä voisi esimerkiksi lähteä kuutamokeikkailemaan sen takia, että se nyt vaan tulee tyhjästä yhtäkkiä mieleen. Kaikenlainen hämärähomma syntyy aina sellaisissa olosuhteissa, joissa ihmisillä on jollakin lailla rajattu valinnanmahdollisuus, jolloinka sinällään se riski ja hankala toiminnan muoto näyttävät houkuttelevemmilta kuin jossain toisessa tilanteessa."

Se sinänsä on kummallista, miten niin monet hyväksyvät ihan tuosta vaan sellaisen, missä ihmisiin attribuoidaan jotain ryhmänä tai yksilönä, minkä jälkeen se jokin määritelmä, tokaisu, väittämä, luulotelma tjms. ikään kuin pätee häneen kaikkine aukkoisine epäloogisuuksineen myöhemminkin.

"Minä olen kyllä kovasti huolissani nyt siitä, mihin suuntaan tämä on menossa. Tässä on tapahtunut semmoista pitkäaikaista hidasta rapautumista, joka nyt on saanut tämän hallituksen aikana turbovaihteen päälle. Ei ole kysymys pelkästään tämän hallituksen ajasta, mutta nyt jotenkin siinä on tapahtunut joku semmoinen keikahduspiste, että nyt mennään kovempaa vauhtia alaspäin lakien valmistelukulttuurissa. Ei enää edes pyritä teeskentelemään, että lakiesitysten muodosta pidettäisiin kiinni."

Tästä erityisestä tapauksesta, missä perustuslakivaliokunnan näkemystä ei monen mielestä huomioitu kelpoisasti, nostatettiin paljon "metakkaa" julkisuudessakin, mutta hallituksen arvosteltavuuden kannalta olisi parempi, jos vastaavaa tapahtuisi laajassa määrin. Jos ei tapahdu, silloin aiemmin nostatettu "metakka" nousee ihmisten mieliin siihen tapaan, että "se nyt oli vain sellainen yksittäistapaus", mikä taasen toimisi vastaansanojien tavoitteita vastaan.

"Ei pidä perustella vain, että hallitusohjelmassa lukee niin, koska se, että hallitusohjelmassa lukee jotain, on erään asiakirjan huomioimista, mutta se ei kerro, miksi sinne hallitusohjelmaan on kirjoitettu tämä asia, miksi poliittinen päätöksenteko haluaa edistää tätä asiaa, mitä tällä tavoitellaan, miten ajatellaan, millaisten mekanismien kautta tämä uudistus johtaisi tämmöiseen lopputulokseen. Eikä myöskään riitä, että siellä lukee, että direktiivissä annetaan mahdollisuus, ellei direktiivissä ole pakottavaa syytä muuttaa. Se on mahdollisuus, mutta edelleen pitää perustella, miksi tätä mahdollisuutta tai tätä liikkumavaraa käytetään juuri tällä tavalla. Jos ei lakeja perustella, niin tässä talossa hoidetaan kyllä sitä ihan ydinhommaa tosi huonosti. Ja sitten kun siihen liitetään vielä se, että vaihtoehtoja ei tarkastella lainkaan, niin kuin tässä lakiesityksessä, tai niitä tarkastellaan hyvin pinnallisesti, niin se on edelleen sitä samaa huonoa lainsäätämistä."

"Sitten tämä lakien uudistamisprosessi: se, että tehdään jatkuvasti tämmöisiä sirpaleuudistuksia, jotka tekevät mahdottomaksi ensinnäkin tietysti poliittisille päättäjille arvioida, mitä kaikkia vaikutuksia näillä osauudistuksilla on, mutta sitten toki ne myös synnyttävät jälkikäteen jopa viranomaisille tämmöisiä yllätystilanteita, joissa kukaan ei oikein tiedä, miten tässä nyt näin tuli säädettyä."

"Ja sitten se, mikä on todella, todella ikävää ja ongelmallista meidän järjestelmän kannalta, on se, että perustuslakivaliokuntaa käytetään oikolukijana, eli se, että hallituksen esityksiä tuodaan niin heikossa kunnossa tähän taloon, että perustuslakivaliokunta, joka muutenkin on todella ylityöllistetty, joutuu käyttämään aikaansa niiden tarkastamiseen."

Pitäisiköhän oikeastaan myöntää, etten tiedä, missä määrin "heikossa kunnossa" olevia hallituksen esityksiä tuodaan esim. perustuslakivaliokuntaan? Sirpaleuudistuksien osalta voisi olla samaa mieltä vaikkapa siltä kantilta, että yksillä tahoilla on käytössään aikajana, jolle on strategisesti sijoitettuna erilaisista muutoksista muistuttavuudet ja missä sijoittelussa on koettu huomioida vastaansanomisten vaikeuttamisen mahdollisuudet ja muille tahoille muutokset todellakin voivat tulla yllätyksinä ja "todellisten tavoitteiden" osalta vasta myöhemmissä vaiheissa tarkemmin hahmotettavina.

--

Ben Zyskowicz on välihuudellut niin moneen kertaan erään Anna Kontulan puheenvuoron aikana, että pitäisi ehkä epäillä, josko Ben tunnistaa Anna Kontulan puheiden olevan liian suuri riski vastavaikuttamisen näkökulmasta. Esim. maininta siitä, että "yhteiskunta jättää tietoisesti osan lahjakkuusreservistään käyttämättä" ei pitäisi antaa aihetta kommentoida, että "Voi voi mitä höpöpuhetta!", vaan pikemminkin saada miettimään, josko ne käytännöt ja arvioinnin hetket, joilla ihmisten käytettävyyttä ja kykenevyyttä tunnustellaan, antavat vääriä vaikutelmia sen vuoksi, että edeltävät ajanjaksot ovat olleet vähemmin rahaa käytettävissä olevuuden vuoksi "lahjakkuuden" esiin pääsemistä vaikeuttavia. Sinänsä lahjakkuus on tässä jokseenkin monitulkintainen käsite ja tarkemmin ottaen Kontula mainitsi tämän korkeakouluun hakeutumiseen liittyvänä päätöksentekona.

"Nyt hallitus kuitenkin on päätynyt joukkoon esityksiä, jotka yhdessä lisäävät toimeentulon asiakkuutta potentiaalisesti jopa 40 prosenttia. Se on valtava muutos pois hyvinvointi-ideologiasta ja tutkitusta tiedosta kohti köyhäinhoitoa ja köyhyydestä rankaisemista. Asumistuen leikkauspaketissa suurin kärsijäryhmä ovat opiskelijat sekä yksinhuoltajaperheiden lapset. Kun leikkauksia kohdistetaan tuleviin sukupolviin, saa olla varma, että jäljet ovat pitkät. Hallituksen esityksen staattisten vaikutusarvioiden pohjalta on mittakaavaa vaikea ennakoida, mutta se tiedetään, että köyhyyden lisääntyessä ja opiskelun kallistuessa korkeakouluopintoihin valikoidutaan entistä useammin vanhempien varallisuuden perusteella. Se tarkoittaa, että yhteiskunta jättää tietoisesti osan lahjakkuusreservistään käyttämättä. [Ben Zyskowicz: Voi voi mitä höpöpuhetta!]"

Nopeita väittämän "alasampumisia" esiintyi siinäkin kohden, missä Kontula totesi työttömien kurjistamisen olevan hallitukselle päämäärä, ei keino, sekä siinä kohdin, missä hän luonnehtii "ylimpiin tuloluokkiin kuuluvien oikeistolaisten" olevan taipuvaisia näkemään pienituloiset ihmiset "moraaliltaan ja henkiseltä kypsyydeltään keskenkasvuisina" ja jotka "asemoivat itsensä tahoksi, jonka tehtävänä on jakaa näille kuria ja järjestystä".

"Hallitus siis haluaa toteuttaa merkittävän leikkauksen työttömyysturvaan, vaikka se tietää, että keinot eivät vastaa tavoitteita. Miksi ihmeessä? Vaikea on löytää muuta selitystä kuin että työttömien kurjistaminen on sille itsessään päämäärä, ei keino. [Ben Zyskowicz: Löytyisiköhän, jos oikein yrittäisitte löytää?] Tutkitusti eritoten ylimpiin tuloluokkiin kuuluvat oikeistolaiset ovat taipuvaisia näkemään pienituloiset ihmiset moraaliltaan ja henkiseltä kypsyydeltään keskenkasvuisina ja asemoivat itsensä tahoksi, jonka tehtävänä on jakaa näille kuria ja järjestystä. [Ben Zyskowicz: Tosi naurettavaa puhetta! — Oikealta: Höpö löpö!]"

"Niiltä osin, jotka ilmeisesti edustaja Zyskowiczia tässä eniten kuohuttivat, perustan väittämäni varsin laajaan tutkimusaineistoon, jonka vanhempaan kerrostumaan voi tutustua kirjani "Luokkalaki" lähdeluettelosta mutta josta viime aikoina on käyttänyt julkisuudessa tutkimuspohjaisia puheenvuoroja muun muassa Juho Saari ja Anu Kantola omien tutkimushankkeittensa pohjalta."

"Mitä tulee Orwelliin, kysymys on suosikkikirjailijastani, jonka kaikki teokset olen lukenut, [Ben Zyskowicz: Hyvä! Vielä kun oppisitte jotain!] ja lämpimästi toivoisin, että kaikki, jotka politiikassa häntä siteeraavat, paitsi lukisivat hänen kirjojaan myös ymmärtäisivät lukemansa. [Ben Zyskowicz: Aivan!]"

Kun lukaisee tarkemmin sitä hallituksen esitystä, mitä eduskuntakeskustelussa käsiteltiin eli "Hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta", löytyy sieltä erillinen taulukkokin, jossa on lueteltu ne asiat, joihin muutos kohdistuu: Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen (28kk), Työssäoloehdon euroistaminen, Lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen, Omavastuupäivien pidentäminen viidestä seitsemään, Lapsikorotusten lakkauttaminen ja Työttömyysturvan suojaosista luopuminen. Anna Kontulan puheesta olisi voinut päätellä, että hallituksen ehdotuksessa olisi ollut jostain paljon pahemmasta ja suuresti enemmän ihmisten tuloja vähentävästä, joten siinä mielessä alkaakin tuntua, olisiko Ben Zyskowicz käynyt reagoimaan varsinkin sen vuoksi, että Anna Kontulan puheet vahvasta pyrkimyksestä, sanoisiko, yhteiskunnan kahtiajakoon, eivät tuntuneet sopivan tilanteeseen prikulleen?

Jos Anna Kontula olisi sanonut, että nämä kaikki muutokset ovat osana sitä valmistelua, jolla pyritään tekemään yhteiskunnasta osalle ihmisistä elinkelvoton heihin kohdistuvista keinotekoisista rajoituksista johtuen ja pönkittänyt kerrontaansa animoidulla infografiikalla, viestinnän toimivuus ja vastaanotettavuus olisi ollut aivan toisenlainen eli vastaansanominenkin olisi ollut paljon vaikeampaa. Tällöin hän olisi voinut osoittaa välittömämmin tajuttavasti, että esim. "Työttömyysetuuden sovittelusta poistettaisiin niin kutsuttu suojaosa eli se osa tuloa, jota ei huomioida sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa" on eräs erityisen merkittävä tekijä, joka vaikeuttaa ihmisten etenemistä elämässään kenties jopa useita vuosia.

Myöhemminhän hallitus teki esityksen, jonka mukaan toimeentulotuessakaan ei enää jätettäisi edes sitä jotain viittäkymppiä huomioitavaksi, minkä on voinut saada vaikkapa myytyään pari vanhaa koulukirjaa jollekin toiselle. Voisi ounastella, että hallitus hämää tahallaan ripottelemalla pikku muutoksia sinne tänne aikajanaa hallituskaudellaan, jotta niihin olisi vaikeampi iskeä vastaväittämin.

Perussuomalaisten Jorma Piisinen osallistui asiasta käytyyn keskusteluun näin järkiperäisesti: "On ymmärrettävää, että sosiaaliturvamme on ajan saatossa paisunut kestämättömälle tasolle ja sen ylläpitämiseen yhteiskunnallamme ei enää ole varaa. Tiedotusvälineistä olemme saaneet lukea ideologisesti työttömistä ihmisistä, eli on aivan ilmeistä, että tätä meidän antoisaa sosiaaliturvajärjestelmäämme myöskin väärinkäytetään."

Kokoomuksen Heikki Autto vetosi hänkin velkaantuneeseen Suomen puolesta ja julkisen talouden vahvistamisen tarpeeseen: "Ainoa tapa kääntää tämä velkaantumisen tie uudeksi menestykseksi kansakunnalle on tämä pohjoismainen työn linja. Vain työtä tekemällä kansakunta voi menestyä. Sen vuoksi tämän muutoskokonaisuuden tarkoituksena on purkaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, nopeuttaa ihmisten uudelleentyöllistymistä ja siten vahvistaa julkista taloutta Suomessa."

Työministeri Satonen ei tuttuun tapaansa halunnut tunnistaa ihmisten erilaisia elämäntilanteita yms., vaan kertoili, että "uudistuksen tavoitteena on lisätä työnteon kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön kannattavuutta suhteessa osa-aikatyöhön" ja että "TE-palveluita kehitetään yksilöllisemmiksi ja nimenomaan niin, että virkailijoilla on enemmän aikaa käytettävissä niiden työnhakijoiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän henkilökohtaista palvelua", vaikka todellisuudessa työttömien palvelemisessa "yksilöllisyys" ei useinkaan tuo mitään erityisempää lisähyötyä ja työhönosoitukset jättävät yksilöllisyyden huomioimatta heti kun ammattisuojan antama kolmen kuukauden aika päättyy. Toisaalta, tältä osin entiseen tapaan antaisi jatkua myös esim. SDP ja Keskusta, joten..

Sinänsä erikoista, että kun ulkomailta töihin tulevien ihmisten maassaoloehtoja kiristetään, jotta saataisiin maahan jäämään vain "parhaimmista parhaimmat" ja ne jotka tekevät mitä vaan, mitä vaaditaan, TE-palveluissa ihmisten potentiaaliseen tulevaisuuteen puututaan rajusti pakottamalla yksilö "ihan mihin tahansa töihin". Siihen tapaanhan esim. Perussuomalaisten edustajat ovat julkisuudessa ym. kommentoineet, että "teet työtä ja elät tai jos et tee työtä, niin et elä", missä siis jää huomioimatta se kansantaloudellinen näkökulma kenties sen vuoksi, että moni perussuomalainen ei kykene ajattelemaan kahta suht kompleksista asiaa samoihin aikoihin. Tosin, tämä täytyisi jatkoselittää luonnehtimalla esim. sitä, kuinka jotkin pikkuprobleemat ja muiden väärinajattelu voivat olla niitä merkittävämpiä työn saamisen esteitä, mutteivat kenties ollenkaan työssä suoriutumisen esteitä.

--

Sitä olisi jotenkin odottanut, että kyllä se Anna Kontulakin jossain vaiheessa käy puhumaan asioista, missä edes vilahtaa sanoja kuten digi, tietotekniikka tai kenties jopa tekoäly, mutta niin on kovin paljon köyhyyteen, toimeentulemiseen ja sen sellaiseen keskittyvää, että täytyi ihan kalenterista tarkistaa, onko aikamatkannut johonkin menneeseen vuoteen, jossa sellaisia ei vielä noteerattu relevanteiksi asioiksi yhteiskunnallisen osallistumisen ja ihmisten arkielämän kannalta.

Korkeakouluista ja opiskelujuudesta puhuessaan hän keskittyy toimeentulemiseen, osa-aikatyöhön, syrjäytymisen mahdollisuuteen, vauraimpien perheiden parempiin valinnan mahdollisuuksiin, lainarahasta opiskelemista varten yms.

"Tässä keskustelussa me olemme Suomessa niin tottuneet asiapolitikointiin, että puhutaan paljon niistä asioista, tilastoista ja lausunnoista, mutta haluaisin kuitenkin korostaa vielä sitä, että tässä samalla me puhumme myös ihmisten kodeista, puhutaan paikoista, joissa ihmiset asuvat, joidenka varaan he rakentavat turvansa, joissa toivoakseen voidaan olla omia itsejään ja elää yhdessä rakkaittensa kanssa. Kodilla itsellään on myös jotain semmoista merkitystä, joka ei ole tilastoitavissa, jolla ei ole taloudellisesti laskettavaa arvoa ja jonka menettämisen merkitystä on vaikea asiantuntijalausunnoilla ennakoida."

Saamistaan viesteistä: "Olen opiskelija ja pienyrittäjä. Asun opiskelijakämpässä, ja tuloni vaihtelevat kuukausittain, ja olen täysin riippuvainen, paljonko saan työtä kuukausittain vastaanotettua.."

Saamistaan viesteistä: "Osa-aikatyöni saattaa muuttua kannattamattomaksi ja vuokran omavastuu nousta liikaa, jos asumistuen taso laskee muun pk-seudun tasolle ja tukea leikataan. Toivottavasti emme putoa toimeentulotuelle.."

Saamistaan viesteistä: "Yhteen harrastukseen lapselleni on toistaiseksi ollut varaa, mutta jatkossa tämäkin voi käydä mahdottomaksi, kun on valittava ruuan ja arjesta selviytymisen välillä.."

Saamistaan viesteistä: "Monet syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvat kaverini harkitsevat muuttoa pois Helsingistä, sillä asuminen tulee mahdottomaksi kaikkien tukien leikkausten takia.."

"Käytännössä kysymys on uudistuksesta, joka entisestään lisää erityisesti korkeakouluopintojen sosioekonomista valikoivuutta. Eli sellaisten ihmisten, jotka tulevat vauraammista perheistä, on helpompaa, turvallisempaa ja todennäköisempää opiskella pitkään kuin sellaisten, jotka tulevat köyhemmistä perheistä. Tämä tapahtuu kahden eri mekanismin kautta. Toisaalta köyhistä perheistä tulevat lapset ovat varovaisempia ottamaan lainaa, koska heillä ei ole samanlaista varmuutta ja turvaa talouden riskejä vastaan, ja toisaalta jos he nyt sitten sitä lainaa ottavat, niin siinä vaiheessa, kun opinnot on saatu päätökseen, he aloittavat aikuiselämän huomattavasti suuremman lainataakan kanssa kuin ne nuoret, jotka tulevat hyvätuloisista perheistä."

"Aikanaan kun päädyttiin siihen, että ylipäätään opiskelu tapahtuu lainarahan turvin, niin se ajatus oli, että kysymys on investoinnista, jonka melko varmasti se korkeampi koulutustaso tuottaa takaisin sitten parantuneina tuloina. -- -- Nyt tietysti tämä investointiajattelu on erityisen vanhentunut tässä ajassa, jossa odotettavissa oleva ansiokehitys vaihtelee todella merkittävästi eri alojen välillä ja tulevaisuusennusteet ovat niin epävarmoja, että on hyvin epäselvää, tuleeko sellainen ansiokehitys koskaan toteutumaan, jonka varaan näitä ennakointeja on aikanaan rakennettu."

Saamistaan viesteistä: "Olen osa-aikaisesti töissä samalla, kun luen lääkiksen pääsykokeisiin. Jos asumistukea leikattaisiin, en pystyisi lukemaan enää yhtä paljon kuin mitä pitäisi, koska joutuisin tekemään täyspäiväisesti töitä, että selviäisin peruselinkustannuksista.."

Saamistaan viesteistä: "Opiskelijana tuet eivät enää riittäisi pakollisiin asumiskuluihin ja vain vuokranmaksua ja elintarvikkeita varten olisi pakko ottaa lainaa.."

Saamistaan viesteistä: "Jos me halutaan semmoinen yhteiskunta, joka oikeasti on resilientti niille muutoksille, joita tulevaisuus on tuomassa tullessaan, niin meillä ei olisi nyt varaa menettää ajatusta tästä elinikäisestä oppimisesta ja siirtyä takaisin sellaiseen filosofiaan, jossa kerran käydään koulussa siihen saakka, kun perhetausta antaa myöten, ja se on sitten siinä."

--

Kokoomus-puolue sai näppärästi hämäämällä Kelan uudeksi pääjohtajaksi kokoomuslaisen Lasse Lehtosen antamalla median höpöttää siitä, kuinka työministerinä olleesta Satosesta aiotaan tehdä Kelan pääjohtaja ikään kuin palkintona hänelle, mitä sitten monilta tahoin paheksuttiin ja kaikkea, jolloin sitä ei valintaprosessin edetessä suuremmin mietiskelty oikein missään, mitä se voisi tarkoittaa, jos valinta kohdistuukin Lasse Lehtoseen. Tai tavallaanhan se oli jo varmistettu muutenkin, koska päätösenemmistö yhdessä Perussuomalaisten kanssa.

Kelan pääjohtajalla on suuresti painoarvoa, jos julkisessa keskustelussa olevat asiat vivahtavat vähänkään toimeentulemiseen tai sosiaaliturvaan liittyvältä. Esim. 18.6.2025 Lasse Lehtonen toteaa (mtvuutiset.fi), että "sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaustoimet ovat kohtuullisia" ja että "hän ei pidä hallituksen leikkaustoimia sosiaaliturvaa kohtaan ylimitoitettuina".

"Mitään dramaattisia muutoksia ei kuitenkaan ole tapahtunut. Pitkältihän ne ovat olleet tämmöistä hienosäätöä, jolla on pyritty saamaan järjestelmää kannustavammaksi, hän kommentoi."

Jokseenkin erilainen näkemys, jos vertaa vaikkapa siihen, mitä Anna Kontula on edeskunnassa puhunut:

"Ei ole mitään pakkoa, minkä takia köyhien sosiaalietuuksista on leikattava. Köyhien sosiaalietuuksista leikkaamiseen päädytään lukuisten arvovalintojen seurauksena, ja se, että ne tässä salissa esitetään pakkona, on klassinen tapa piilottaa ideologisia valintoja tilanteessa, jossa niitä ei kehtaa sanoa ääneen."

Minkä osalta hän siteeraa osaa hänelle lähetetyistä viesteistä:

"Pitkäaikaistyöttömänä yksin vuokralla asuvana leikkaus tulee vaikuttamaan minuun radikaalisti samalla, kun työmarkkinatuen indeksi jäädytetään, ellei tukea peräti leikata. Ahdistaa ja pelottaa joka hetki. Nytkin tingin lähes kaikesta.."

"Olen mielenterveysongelmista vuosia kärsinyt opiskelija, jolla on juuri ja juuri opiskelukykyä. Työkuntoinen taas en ole ollut vuosiin, joten säästöjä ei ole.."

"Asumistuki muodostaa usein lähes puolet kuukausituloistani. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Teen freelance-töitä kun pystyn, mutta teen niitä jo nyt enemmän kuin terveys sallisi. En pysty korottamaan tästä tulotasoani.."

"Sivutoimisena tuntiopettajana tulot vaihtelevat ja kesät ovat palkattomia. Korkea koulutukseni, vuosien työkokemukseni ja kauniit kiitokset työni laadusta eivät vieläkään ole konkretisoituneet täysipäiväiseksi, toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.."

Liekö sille annan liiaksi merkitystä (tai ylitulkitsen), että Aino-Kaisa Pekonen on ollut pari vuotta sosiaali- ja terveysministeri, sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä monen monta vuotta ja alunperin koulutuskin on lähihoitaja-sellainen, mutta kun Vasemmiston kannatus eduskuntavaaleissa ei vaan meinaa saavuttaa 10 prosenttia (paitsi ihan äskettäin) ja jopa Perussuomalaiset ovat alkaneet puhua digitalisaatiosta, tekoälystä ja, hyvänen aika, datasta, luulisi Aino-Kaisa Pekosen puoluetovereiden hoputtaneen häntä puhumaan nykyaikaisempia sanoja käyttäen.

Tuolla entisestä änkyröivyydestään ym. irti yrittävällä toisella puolueella todellakin on kunta- ja aluevaaliohjelmassaan jopa kahdessa tekstikappaleessa (alaosioissa "2.1. Uudet työ- ja elinkeinotoimistot oikeisiin töihin" ja "2.2.9. Digitalisaatio ja tekoäly on hyödynnettävä") mainittuna mm. potilastietotekstimassat, "tekoäly esittää lääkärille ehdotuksia" ja "ajantasainen ja tarkka datan" (kuntien päätöksenteko), joten ettei Pekonen vain jumittuisi pelkkään hoitojonoista, varhaisesta hoitoonpääsystä ja ammattihenkilöiden työmäärästä toteamisiin? Aino-Kaisa Pekonen ei ole käyttänyt eduskuntapuheissaan ollenkaan sanoja kuten tekoäly, digitaalisuus, data tai tietojärjestelmät.

"Laajojen potilastietotekstimassojen, havaittujen oireiden ja laboratoriotulosten perusteella tekoälyn hyödyntäminen tulee varmasti yleistymään. Lähitulevaisuudessa lääkärin tavatessa potilaan tekoäly poimii lukuisista järjestelmistä usein pitkänkin ajan kuluessa vaihtelevin kirjaustapojen kautta syntyneestä datamassasta oleelliset tiedot. Tekoäly esittää lääkärille ehdotuksia mahdollisista tarkentavista ja varmistavista kysymyksistä. Ja kun lääkäri keskustelee potilaan kanssa, tekoäly kuuntelee taustalla ja kirjoittaa muistiinpanot automaattisesti, sekä tekee keskustelusta ja päätetystä hoitolinjasta järjestelmään kirjattavan yhteenvedon, jonka lääkäri lopuksi kuittaa itse."

"Kunnan on myös panostettava alueen markkinointiin houkutellakseen ulkopuolisia yrityksiä ja investointeja. Tämä edellyttää, että kunnilla on käytettävissään ajantasaista ja tarkkaa dataa, joka auttaa yrityksiä tekemään päätöksiä sijoittumisestaan. Kunnat voivat toimia datan kerääjinä ja tarjoajina, antaen yrityksille tietoa esimerkiksi työvoiman saatavuudesta, infrastruktuurin tasosta ja toimitilojen saatavuudesta."

Ryhmitellessä Aino-Kaisan Pekosen eduskuntapuheista erilleen otettuja tekstikatkelmia, jotka edustivat kattavasti hänen eduskunnassa puhumaansa (meneillään olevalta vaalikaudelta vuoden 2024 loppuun asti), alkoi niiden lajittelun aikaan juontumaan mieleen kysymys siitä, miten vasemmistolainen politiikka olevineen näkyy hänen puheissaan? Onko se jotenkin erilaista kuin SDP:n? Mistä kohdin muka? Oletetusti terveysasiat ovat hänelle erityisen tärkeitä, sillä tunnetta ilmaiseva vihaisuus tulee mainituksi:

"Minä olen lähihoitaja, ja minä olen vihainen siitä, millä tavalla te kohtelette minun entisiä työkavereitani. Teidän mielestänne hoitajat, poliisit, laitoshuoltajat, keittäjät ja monet muut tärkeää työtä tekevät ihmiset ovat vain kustannustaakka, ja heidät nähdään kansantalouden kokonaisedun vaarantajina. Hyvä hallitus, tiedättekö te, mistä se kansantalouden kokonaisetu syntyy? Se syntyy ihmisten hyvinvoinnista. Kun ihmiset ovat terveitä, osaavia ja hyvinvoivia, se luo talouskasvua, mutta kun ihmiset ovat sairaita, epätoivoisia ja vailla tarvittavaa koulutusta, ei viennille ja talouskasvulle ole edellytyksiä."

minkä huomioimisella ei ole tarkoitus vähäisessäkään määrin sanoa ns. tunteilun olevan primääri ohjastava tekijä hänen poliittisessa toiminnassaan. Teemaisuuksina hänen puheissaan ovat mm. aikuiskoulutustuki, syrjäytyneisyys, työttömyysturva, heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuvat leikkaukset, työelämän käskyvalta, hoitotakuu ja hyvinvointialueiden rahoitus.

Kun mietiskelee hetken sitä, mihin teemaisuuksiin Pekonen vaikuttaa rajoittuvan tarkasteluajanjakson osalta ja selailee uudemman kerran sitä, miten hän asioista puhuu, juolahtaa mieleen, että voisikohan Vasemmistoliitto toimia jonkinlaisena sopimuksenvaraisena, kansanosan tuntoja luonnehtivana indikaattorina, jonka saamasta kannatuksesta voi ilman tarkempaa data-analyysiäkin tehdä päätelmiä sosioekonomisesti oireilevien ihmisten määrästä suhteessa siihen, kuinka vähän kannatusta pienpuolueet vaaleissa tapaavat saada? Eli kun mikään Vasemmistoliiton tekemisessä ei aiheuta assosiaatioita kommunismiin vaalien välillä tai niiden aikana, saadaan vasemmistosta täten yhdenlainen jatkumon ääripää, "jonka taa ei nää ja jossa ei oo mitään", vaikka yhteiskunnallisessa muokkaamisessa olisi runsaasti mahdollisuuksia tehdä sitä toisenlaiseksi ilman, että täytyisi mennä vaikkapa Kokoomuksen kauhistelemaan "monille hyvää yllin kyllin ilman liikoja rajoittamisia"-meininkiin eli esim. ilmaiseen sähköön ja ilmaista ruokaa valmistaviin 3D-tulostimiin.

Kun erään Aino-Kaisa Pekosen puheenvuoron aikana edustaja Miko Bergbom, jonka nimi on jäänyt valtiopäiväasiakirjaan muodossa Berbom, nälväisi Pekosta toteamalla "Voi voi!" hänen luonnehtiessaan hallitusta koulutusvihamieliseksi hallitukseksi, se saattoi johtua siitä, että Bergbom koki Pekosen olevan poliittisena toimijana vähäinen eli sellainen, joka taas kerran luonnehtii Bergbomin vähäisenlaiseksi kokemien ihmisten tuntemuksia vähäisenlaisesti vaikuttavasti. Bergbom on oletettavasti monen muun perussuomalaisen tapaan jatkuvasti sellaisessa orientaation tilassa, missä esim. työtön sanana ei minkäänlaisessa hänen käyttämässään diskurssissa saa aikaan parannusta elämäänsä ilman johonkin yritykseen töihin menemistä, joten kun hänen vähäiseksi kokemansa ihminen sanoo sellaista, joka käy tuntumaan naiivin heikkotasoiselta vaikuttamiselta, hänessä aiheutuu jonkinmoinen primitiivireaktio, joka ilmentyy tuolla kertaa "Voi voi!"-tokaisuna.

"Melkein tekisi mieli sanoa, että tämä nykyinen hallitus on koulutusvihamielinen hallitus. [Miko Berbom: Voi voi!] Teille arvossa on tuottavaa työtä tekevä aikuinen, ei niinkään itseään kehittävä aikuisopiskelija. Aivan niin kuin tässä edellä edustaja Lindén kuvaili hyvin tuota tilannetta, mikä tämän aikuiskoulutustuen osalta on, että te ette näillä päätöksillä edesauta sitä, että ihmiset voisivat jatkossa kouluttautua työn ohella tai työuransa keskivaiheilla, vaan teille ainoastaan arvoa on sillä, että ihminen on työssä, tai jos haluaa opiskella, niin se on tehtävä lainarahalla. [nimivirhe mukana alkuperäisissä valtiopäiväasiakirjoissa]"

Oletettavasti koko Vasemmistoon pahasti kyllästyneet Perussuomalaiset eivät mahdollisesti koe kummoisempaa vastusta muodostuvan edes Vasemmistoliiton Jussi Saramosta, jonka eduskuntapuheet samaisella tarkasteluajanjaksolla ovat nekin monilta osin juuri sellaista, joka näiden eräiden kuulijoiden on helppo luokitella mielessään "blaablaahan" kuuluviksi:

"Tiedossa on, että teidän leikkaustenne seuraukset ovat ainakin kymmeniätuhansia ihmisiä lisää toimeentulotuella. Te työnnätte ihmisiä pois työelämästä. Työllisyys heikkenee ja velka kasvaa, kun te annatte veronalennuksia" (Jussi Saramo, 23.11.2023)

"Hyvä oikeistohallitus, tämä on teidän esityksenne. Täällä lasketaan veroja — suurituloisiin, yritysten omistajiin painottuen — enemmän kuin mitä te leikkaatte. Te lisäätte tällä esityksellä velkaantumista." (Jussi Saramo, 10.10.2023)

"Tämä ei ole talouden tasapainottamisen hallitus, tämä on eliitin hallitus, joka ottaa työntekijöiltä ja antaa yritysten omistajille, ottaa sairailta ja vanhuksilta, antaa sijoittajille, nostaa asumisen hintaa monin keinoin ja kyykyttää erityisesti pääkaupunkiseudun pienipalkkaisia työntekijöitä." (Jussi Saramo, 27.6.2023)

"Te yritätte pelotella työntekijät nöyriksi, hiljaisiksi, jotta he eivät pitäisi puoliaan. Yksi tällainen on täällä mainittu irtisanomisten heikentäminen, että ei tarvittaisi enää painavaa syytä." (Jussi Saramo, 9.11.2023)

Jussi Saramo käyttää tuossa sanaa "eliitti" ja ilmaisuja kuten "pelotella työntekijät nöyriksi, hiljaisiksi", joten jos kyse olisi jonkinlaisesta kilpailusta, Pekosen "tämä esitys on minun mielestäni yksi törkeimmistä" ja "pimitti" eivät aivan pärjäisi? Vai voisikohan Pekosen syytökset "kaksin sote-rattain ajaminen", "perussuomalaiset vievät tätä esitystä aivan ennennäkemättömällä raivolla suorastaan eteenpäin" ja "tavoitteena on laittaa suomalaisen työelämän peruspilarit uuteen järjestykseen" sitten kuitenkin olla tujumpaa sarjaa, mutta eivät tule tunnistetuksi sellaiseksi niin helposti?

"Tämä hallitus on tuonut tähän saliin ennätysmäärän ihmisten toimeentuloa ja sosiaali- ja terveyspalveluita heikentäviä esityksiä, ja tämä esitys on minun mielestäni yksi törkeimmistä."

"Tälle politiikalle ei ole kansalaisten mandaattia, koska kokoomus pimitti suunnitelmansa ihmisiltä. Tällainen politiikka vie toivon ja tulevaisuuden näkymät työntekijöiltä."

"Minusta näyttää siltä, että perussuomalaiset ajavat kaksilla sote-rattailla ja tuhoavat suomalaisten lähipalveluita ennennäkemätöntä tahtia. On suorastaan kansalaisten aliarviointia tehtailla siellä maakunnissa aloitteita ja kannanottoja, joilla olevinaan vastustetaan niitä päätöksiä, joita perussuomalaiset täällä hallituksessa ja eduskunnassa ovat itse tekemässä."

"Kun nyt ollaan lähestymässä vaalikauden puoliväliä, niin voisitte nyt lopulta ruveta kantamaan vastuuta. Te ajatte täällä nyt kaksilla sote-rattailla. Useilla alueilla nimenomaan perussuomalaiset aluevaltuutetut kertovat vastustavansa näitä päätöksiä, vaikka nimenomaan perussuomalaisten ministeri Juuso ja perussuomalaiset vievät tätä esitystä aivan ennennäkemättömällä raivolla suorastaan eteenpäin."

"Hallituksen suuressa suunnitelmassa nämä ovat kuitenkin vasta lämmittelyä. Hallituksen tavoitteena on laittaa suomalaisen työelämän peruspilarit uuteen järjestykseen. Suomalainen sopiminen muuttuu vahvemman käskyvallaksi, jolla työntekijän asemaa heikennetään paikallisen sopimisen nimissä."

Alumpana tuli mainituksi tunteiden poliittista tekemistä ohjaavuudesta kuin sellaisen liikaa vaikuttaminen voisi olla epäammattimaista, mutta toisaalta jos vastapuoleksi määrittyvä tekee toisaalla oletetun "aidosti karkeita ja huonosti mietittyjä päätöksiä ja linjauksia" ja minkä jälkeen vastapuolen edustajat puolustavat tehtyä oletetun pseudoloogisesti aina niin kauan kunnes keskustelu asiasta loppuu, voihan siinä tulla ajautuneeksi miettimään, minkälaiseksi tätä vastapuolta kutsuisi, jos ei viitsi lapsiksikaan kutsua etteivät lapset pahastui.

Vaihtoehdoksi tai todennäköisemmin ammattipoliitiikkomaisesti jatkaen Pekonenkin pitänee sopivampana, vaikkakin vaikuttavuudeltaan lähinnä omaa ja puolueensa imagoa ylläpitävänä, sekä vaikkapa SDP:stä heikonlaisesti erottuvana, todeta jotain tyynempää kuten:

"Huomionarvoista on myös se, että asiantuntijat ovat todenneet, että te ole ottaneet huomioon vaikutusten arvioinnissa kaikkien lapsiin ja lapsiperheisiin vaikuttavien hallituksen esittämien sosiaalietuuksien leikkausten kokonaisvaikutuksia."

"Nämä hallituksen kamalat leikkaukset kohdistuvat kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, ja ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat jotain aivan muuta. Monesta suusta todettiin, että leikkaukset pienituloisilta eivät teille käy, mutta nyt käyvät."

"Te olette väittäneet, että säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi heikoimmassa asemassa olevien tilanteen, mutta pyrkimykseksi tämä todella näyttää jäävän, sillä ei tässä teidän esityksessänne tosiasiallisesti ole tuotu esiin, miten tämä tehtäisiin niin, että heikoimmassa asemassa olevien tilanne ei pahene."

"Viime viikolla palkkakuoppalain lähetekeskustelussa entinen työväenpuolue perussuomalaiset kysyi meiltä, emmekö välitä kilpailukyvystä. Minä luulen, että suomalaiset työntekijät kyllä muistavat ja tietävät, mitä on luvassa, kun porvarihallitus puhuu kilpailukyvystä. Kun Sipilän hallitus vei julkisen sektorin työntekijöiltä lomarahat ja pidensi kaikkien työaikaa palkatta, [Mikko Savolan välihuuto] perussuomalaiset olivat silloinkin innolla mukana kyykyttämässä duunareita."

"Miksi paikallisen sopimisen lisääminen on oikeiston kestohaave, vaikka se on jo nyt mahdollista ihan jokaisella työpaikalla? Tietenkin siksi, että tällä hetkellä voidaan sopia vain paremmista työsuhteen ehdoista kuin mitä laki ja alan työehtosopimus edellyttävät, mutta sehän ei tietenkään teille, arvon hallitus, sovi. Siksi te olette astumassa työelämän heikennysten tielle, jossa työntekijä neuvottelee työehdoistaan yksin työnantajan kanssa. Kokemukseni mukaan työntekijä on lopulta aina alisteisessa asemassa pomoon nähden. Näin se valitettavasti on."

"Siksi korulauseet sopimisen vapaudesta ja ahkeruuden palkitsemisesta ovat silkkaa fantasiaa. Ota tai jätä — se on hallituksen esitys suomalaisen työelämän tulevaisuudesta. Jos paikallisessa sopimisessa ei onnistuta työnantajan toivomalla tavalla, voi työntekijän irtisanoa. Jatkossa tähän riittää "asiallinen syy"."

Pekosen puheissa on eräitä sanoja, joiden toistuvuus on monien muidenkin edustajien jakamaa ja niitä käytetään kuin ne olisivat itseisarvoisen kelpoisia ja kannatettavia. Tällaisia ovat mm. "omalääkäri" ja "ennaltaehkäisy". Epäilyttävyyttä näiden osalta muodostuu mm. siitä, että ne ovat molemmat "systeemikoneistoa puoltavia" ja joita voisi verrata siihen, kuinka terapiatakuuta on hoettu itseisarvoisen kelpoisana ja kannetettavana tavoitteena ilman sen useinkaan huomioimista, mitä se terapia edes tarkoittaisikaan tai voisikaan tarkoittaa.

Systeemikoneisto viittaa tässä siihen, kuinka mm. palveluista ja ammatti-ihmisistä muodostuu ikään kuin ideaalinen systeemi, joka vain yksinkertaisesti toimii, sillä eihän olisi mahdollista, että mukana olisi vaikkapa sellaisia ammatti-ihmisiä, jotka olisivat jollain tavoin potilaille jopa haitallisia osaamattomuuttaan, tahallisuuttaan tai kognitiivisesta kuormituksesta johtuen? Itsesäätelymekanismi olisi olevinaan systeemikoneistoa valvova ja epäkohtiin reagoiva taho, mutta todellisuudessa sen heikosti toimivuudesta ei käytännössä puhuta julkisuudessa kuten eduskunnassa.

"Täällä on tänään puhuttu tästä omalääkärimallista, ja olen todennut täällä jo kahdesti, että pidän erittäin hyvänä tätä hallituksen avausta omalääkärimallista, sillä paitsi, että omalääkärimalli on toiminnassa useissa muissa maissa, sitä on kokeiltu myös Suomessa, ja siitä on hyvät kokemukset. On tietenkin aivan hyvä, että meillä on jokaisella oma lääkäri, johon voimme ottaa yhteyttä ja joka tuntee meidät ja meidän vaivamme, eikä aina tarvitse vastaanotolla aloittaa alusta selittämään niitä omia vaivoja."

"Minun mielestäni meidän pitäisi keskittyä erityisesti ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen aina jo siellä varhaiskasvatuksessa ja perheiden tukemisessa neuvolassa. Monet asiat vaikuttavat siihen, minkälaisia ihmisiä keistäkin tulee ja minkälaista elämää lapset ja nuoret elävät. Ja tähän vaikuttavat myös perheet, perheiden tilanne ja muun muassa lapsiperheköyhyys."

--

Kun pläräilee, mitä erikseen huomioitavaksi otettavaa Aino-Kaisa Pekosen puheissa olisi vielä jäljellä, juolahtaa mieleen miete siitä, että parlamentaarisessa kommunikoinnissa ja erityisesti sen hyödyllisyyden tavoittelussa on jotain järjetöntä, sillä loput muutaman kymmentä erillistä huomioita voi ensinnäkin luokitella helposti kahteen, terveyspalveluiden toimivuus ja toimeentuleminen, ja toisekseen ne keskittyvät kaikki sen korostamiseen, miten hallitus ei ole tehnyt siten kuten pitäisi tai miten hallitus on tehnyt väärin ja mikä sitten jää pitkälti pelkäksi sanomiseksi vailla erityisempiä seuraamuksia.

Terveyspalvelujen toimivuus

Jos jossain työpaikassa ilmenee eri näkemyksiä, niin äkkiäkös siellä otetaan visualisointi ja vaikka muille näytettävät simuloinnit avuksi, mutta eduskunnassa asioista vain puhutaan. Tai näennäispuhutaan, mitä se sitten onkaan. Pitäisikö Aino-Kaisa Pekosen antaa jonkinlainen tunnustus ns. hyvästä yrityksestä, tiedä häntä, mutta toisaalta ihan helpolla ei tulisi sanoneeksi, että kyse on ollut hyvästä yrityksestä, sillä painotus ei olisi hyveellisyydessä.

"Tämän hallituksen päätökset jäävät historiaan synkkinä. Suomalaiset ovat tunnetusti luottaneet julkiseen terveydenhuoltoon ja olleet pääosin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja voineet myöskin luottaa siihen, että apu on lähellä silloin, kun sitä tarvitsee. Mutta nyt tähän tulee muutos, kun hallitus monella saralla heikentää palveluita, korottaa maksuja ja vie myöskin palvelut entistä kauemmas."

"Hyvät edustajakollegat, me ollaan tekemässä ihan mittavaa muutosta myöskin tähän meidän päivystysrakenteeseen. Tämä esitys muuttaa myös merkittävällä tavalla hyvinvointialueiden itsehallinnollista asemaa rajaten sitä, vaikka juuri siellä alueilla on paras tieto siitä, miten ja minkä tasoista päivystystä alueella tarvitaan."

"Me tiedetään jo nyt tällä hetkellä, että alueilla on jouduttu karsimaan päätöksiä. Kun tämä hallitus leikkaa hyvinvointialueilta rahoitusta, siellä joudutaan laittamaan jo valmiiksi päivystyksiä kiinni, ajamaan yhteispäivystyksiin entistä enemmän palveluja, mutta nyt sekään ei enää riitä, vaan hallitus haluaa vielä ottaa ohjat omiin käsiinsä ja tehdä nämä päätökset hyvinvointialueiden puolesta. Minä pidän hyvin erikoisena sitä tilannetta, jossa perussuomalaiset aluevaltuutetut ovat useilla alueilla väittäneet, että he vastustavat näitä päätöksiä ja hallituksen toimia, vaikka näistä päätöksistä nimenomaan vastaa perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso."

"Mutta sen sijaan hallitus on nyt tällä käsittelyssä olevalla esityksellä vaikeuttamassa hyvinvointialueiden tilannetta entisestään. Hyvinvointialueiden rahoitus tulisi ensin saada vakaalle ja riittävälle pohjalle, ja hyvinvointialueille tulisi antaa riittävästi aikaa toimintansa järjestämiseksi siten, että näiltä lyhytnäköisiltä leikkauksilta voitaisiin välttyä."

"Minä haluan muistuttaa, että monet näistä hyvinvointialueiden talouden haasteista johtuvat asioista, joita ei ole voitu ennakoida alkuperäistä hyvinvointialueiden rahoituslakia säädettäessä, toisin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä aikaisemmin salissa väitti, ja minun on pakko nyt kysyä, eikö teitä huoleta suomalaisten terveydenhuoltopalveluiden tulevaisuus. Miksi täällä salissa etsitään syyllisiä, kun täällä voitaisiin aivan hyvin tarjota erilaisia ratkaisuja ja parantaa suomalaisten ihmisten palveluja?"

"Kun minä aikanaan työskentelin terveyskeskuksen vuodeosastolla, niin siinä työssäni havahduin vanhustenhuollon epäkohtiin ja sote-alan työntekijöiden työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin pulmiin. Sote-politiikka oli alun perin syy siihen, miksi lähdin politiikkaan mukaan, ja olen tosi iloinen siitä, että olen saanut työskennellä politiikassa nimenomaan sote-kysymysten parissa monella eri ajalla. Ihmisten hyvinvointi on minulle hyvin tärkeää, ja hyvinvoivat ihmiset ovat tämän koko yhteiskunnan perusta."

"Me tarvitaan aivan ehdottomasti myöskin vaikuttavia ratkaisuja näiden kasvaneiden mielenterveysongelmien taustasyihin vaikuttamiseen, ja myöskin tästä valiokunta kuuli omassa kuulemisessaan asiantuntijoita. Hallituksen valitsemat leikkauslinjat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja sosiaaliturvaetuuksiin ovat kuitenkin omiaan heikentämään mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten ja perheiden tilannetta, ja nämä asiat eivät ole aina ihan mustavalkoisia. Ei aina riitä se, että me hoidetaan sitä lasta tai nuorta, kun ne juurisyyt voivat olla syvemmällä — siinä, että siellä perheessä on köyhyyttä, vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Se voi aiheuttaa lapsille ja nuorille sitten omat ongelmansa."

"Tämä on sellainen asia, josta olen huolissani, ja olimme myös SDP:n ja vihreiden kansanedustajien kanssa tästä huolissamme. Tästä me käytiin valiokunnassa myöskin erittäin pitkä keskustelu, ja me oltaisiin oppositiossa toivottu, että me oltaisiin saatu tästä terapiatakuusta yksimielinen yhteinen mietintö."

"Vasemmistoliitto on esittänyt viisi konkreettista toimea, jotka puheenjohtaja Koskela kävi läpi täällä aikaisemmin tänään, ja näillä toimilla sote-palvelut saadaan takaisin oikealle uralle. Täällä salissa usein pyydetään oppositiolta vaihtoehtoja, ei pelkästään arvostelua, vaan vaihtoehtoja, ja toivon, että kun niitä vaihtoehtoja esitetään, te myös silloin kuuntelette niitä oppositionkin vaihtoehtoja, sillä ei kaikki viisaus asu hallituksessa."

"Ja sitten minun mielestäni erittäin tärkeä asia, mihin täällä itse asiassa sekä edustaja Strandman että edustaja Aittakumpu ja ehkä muutkin kiinnittivät huomiota, liittyy tähän meidän koko väestöä koskevaan mielenterveyteen ja mielenterveystakuuseen, ja ollaan esitetty: "Eduskunta edellyttää, että hallitus säätää yhdenvertaisuuden edistämiseksi koko väestöä koskevan mielenterveystakuun, mikä tarkoittaa tarpeen mukaiseen hoitoon pääsyä kohtuullisessa ajassa.""

"On myöskin huomattava, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden työmäärä ja työn raskaus lisääntyy, kun potilaiden terveysongelmat pahenevat ja monimutkaistuvat hoitoonpääsyä odottaessa."

"Sitten me tarvitaan lisää tietenkin ammattilaisia ja osaajia tähän yhteiskuntaan tämän ison ongelman ratkaisemiseksi. Tämän takia me esitetään: "Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii riittävästä koulutuksesta ja osaamisen varmistamisesta terapiatakuun toteuttamiseksi." Samalla sitten edellytetään, että hallitus kiirehtisi nyt sitten tätä todella tärkeää hallitusohjelmaan kirjatun psykoterapiakoulutuksen uudistamista kaksiportaiseksi ja ensimmäisen portaan osalta maksuttomaksi tekemistä."

"Hoitotakuun pidennys ei helpota hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa vaan heikentää mielenterveyspalveluita", toteaa Psykologiliitto. "Hoitotakuun pidentäminen lykkää sairauksien hoitoa ja vaikeuttaa entisestään sote-alan huutavaa työvoimapulaa", ammattiliitto JHL muistuttaa omassa lausunnossaan. "Hoitotakuun heikentäminen tuo säästöjen sijasta lisäkustannuksia ja työkykyongelmia", toteaa SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi. "Suomi palaa 'luokattomaan' hoitotakuuseen", toteaa THL:n tutkija Tynkkynen. Valiokunta kuuli siis lukuisia asiantuntijoita, joista kukaan ei kannattanut hallituksen esitystä, ei siis kukaan. Asiantuntijoiden lausunnoissa on tuotu esiin hoitotakuun pidentämisen aiheuttamat ongelmat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä sote-järjestelmään.

Toimeentuleminen

Ja sitten vielä näitä jäljelle jääneitä huomioita puheenvuoroista toimeentulemiseen liittyen tai niitä muun sanomisen ohessa käsiteltynä, missä erottuvuus muiden puolueiden edustajien sanomisiin ei olisi aivan ilmeistä.

"Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia ovat edelleen syrjäytyminen ja sosiaalinen pahoinvointi. Kun tuota teidän hallitusohjelmaanne nyt lukee, voi todeta, että se ei teitä huoleta. Te tulette kasvattamaan terveyseroja tällä teidän ohjelmallanne, ja teidän hallituksenne tulee tekemään todella eriarvoistavaa politiikkaa."

"Ylivelkaantuneet ihmiset ovat erittäin heikossa tilanteessa. Mutta samaan aikaan toivoisin, että myös huomioitte omat tulevat päätöksenne, millä tavalla ne vaikuttavat näiden ihmisten elämään. Tällä hetkellä yli puoli miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on ulosotossa, ja se estää ihmisten hakeutumisen muun muassa hoitoon, mikä taas kasvattaa terveyseroja, kasvattaa eriarvoisuutta, mikä sitten taas suoranaisesti liittyy myös tähän sisäiseen turvallisuuteen, jonka myös edustaja Nikkanen nosti esiin."

"Kauniisti ajateltu ja kirjoitettu, mutta ohjelman riveiltä ja viimeistään liitteiden leikkauslistoilta paljastuu todellisuus. Vahva ja välittävä Suomi tarkoittaakin leikkauksia ja kurjistamista. Luvassa on arvoiltaan kylmää politiikkaa, jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset joutuvat hallituksen hampaisiin — eivätkä edes vain heikoimmassa asemassa olevat vaan ihan tavalliset suomalaiset ja palkansaajat."

"Tämä hallituksen ensimmäinen budjetti on aivan poikkeuksellinen koko Suomen historiassa. Suoraan sanottuna se heijastelee ahneutta ja välinpitämättömyyttä — välinpitämättömyyttä sekä pienituloisia suomalaisia kohtaan että julkista taloutta kohtaan."

"Hyvä edustaja Zyskowicz, ette te joudu leikkaamaan asumistuesta, te haluatte leikata asumistuesta. [Vasemmalta: Juuri niin!] Te olette hokeneet täällä koko syksyn, että teidän on pakko leikata. Te hoette täällä valtion heikkoa taloustilannetta, teidän on pakko leikata."

"Nämä hallituksen leikkaukset suomalaisten sosiaaliturvaan ovat aivan karmaisevia. Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta siitä, että Suomen sosiaaliturva on aivan liian alhainen."

"Olen yrittänyt miettiä, mihin se perustuu, että hallitus tuo näin hirveitä esityksiä tänne eduskuntaan, mutta nyt ehkä saan kiinni siitä. Eli edustaja Laiho todella ajattelee niin, että asumistuesta leikataan, koska jokaisen pitää maksaa asuminen itse. Te ette siis tiedä, että asumisen hinta on niin kallis, että edes työssäkäyvä ihminen ei pysty asumaan ilman tukea."

"Kaikki nämä niin sanotut työllisyystoimet ovat jonkinlaisia sosiaaliturvan heikennyksiä. Ja yleisen asumistuen romuttaminen ei edes hallituksen oman esityksen mukaan lisää työllisyyttä, vaan monien kohdalla se jopa heikentää työnteon taloudellisia kannusteita."

"Kun me tiedämme, että TE-toimistot ja kuntakokeilukunnat eivät tälläkään hetkellä pysty suoriutumaan määrällisten työnhakuvelvoitteiden asettamisesta ja seurannasta ja kaikesta työttömyysturvaan kytkeytyvästä byrokratiasta, ja nyt kun me luetaan sitä kritiikkiä, mitä monet toimeenpanijoista ovat tälle esitykselle lausuntokierroksella antaneet, niin näyttää siltä, että nämä resurssiongelmat pahenevat ja uusia ongelmia syntyy tämän esityksen myötä."

"Tämä on ollut kaiken kaikkiaan aivan äärimmäisen surullinen keskustelu. Minusta on ollut ahdistavaa osallistua tähän keskusteluun. Täällä on puhuttu ihmisistä kamalilla termeillä, ja samaan aikaan salin oikea laita kumisee tyhjyyttään. Eivät täällä ole hallituspuolueiden edustajat puolustamassa näitä hallituksen tekemiä leikkauksia kaikista pienituloisimpien ihmisten arkeen."

"Pidän aivan järjettömänä sitä, että te teette politiikkaa, joka ajaa ihmisiä entistä useammin toimeentulotuen varaan, ja samalla te tiukennatte toimeentulotuen ehtoja. Näillä päätöksillä te ajatte suomalaisia köyhyyteen, nostatte esteet kannustimien osalta pystyyn ja tulette aiheuttamaan asunnottomuutta."

"Täytyy todeta, että minulla on ollut välillä tässä eduskunnan täysistuntosalissa sellainen olo, että minä puhun näitä minun samoja puheitani illasta toiseen, ja ehkä niin voi ollakin, mutta kun nämä esitykset ovat jatkuvasti aivan samankaltaisia: leikataan, leikataan ja leikataan, muun muassa työttömiltä useaan eri otteeseen, monella eri esityksellä."

"Näiden taloudellisten menetyksien lisäksi korotusosien poisto heikentää kannusteita osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, mikä uhkaa johtaa etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen lisääntymiseen."

"Kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden oloissa tämä palkkatuesta leikkaaminen johtaa vain syrjäytymisen kasvuun. Myös työttömyysturvan mittavat leikkaukset jatkuvat. Kun hallitus lakkauttaa työttömyysturvan aktiiviajan korotusosan, ei työtön pysty enää parantamaan omaa toimeentuloaan osallistumalla palveluihin tai kehittämällä omaa osaamistaan."

"Kuten tiedämme, luvattua aikuiskoulutustuen korvaavaa mallia ei ole vielä edes näköpiirissä vuosikausiin. Kaavaillun mallin lainapainotteisuus ei tee kouluttautumisesta houkuttelevaa etenkään matalapalkkaisissa ammateissa. On täysin käsittämätön ajatus, että lähihoitajaksi lähdettäisiin laajasti opiskelemaan lainarahalla."

Olikohan Jussi Saramolla vielä jotain lisättää..?

Aino-Kaisa Pekosen puoluetoveri Jussi Saramon sanomisia ei itse asiassa ole tullut käyneeksi yhtä tarkkaan läpi kuin esivalkkailuun asti vain, mutta liekö nämä sen erilaisempia?

"Mutta valitettavasti täytyy todeta, että yhä enemmän meillä eliitti on kuplautunut omille asuinalueilleen ja osin huonolla kaavoituksella mutta myös monilla muilla huonoilla poliittisilla ratkaisuilla on myös pienituloisia ohjattu omille asuinalueilleen. Ja itse asiassa tämä hallituksen politiikka tulee sitä kehitystä kiihdyttämään."

Saamistaan viesteistä: "Olen korkeasti koulutettu filosofian maisteri, kulttuurin alalla työskentelevä helsinkiläinen. Olen myös vaikeasti sairaan 14-vuotiaan teinin ainoa huoltaja.."

Saamistaan viesteistä: "Olen yksinhuoltaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Palkkani ei riitä yksinään kattamaan asumiskuluja. Asun kahden lapsen kanssa kolmiossa, minä nukun olohuoneessa. Olen todella huolissani tilanteestamme.."

"Ymmärrän hyvin, että vain muutama hallituspuolueen edustaja on halunnut osallistua tähän käsittelyyn, ja kiitos teille kahdelle tai kolmelle, jotka täällä olette. Itsekin tuossa mietin näitä kokemuksia kuunnellessani, että helpompi olisi olla tietämättä ja kuulematta."

Saamistaan viesteistä: "Olen yksin asuva opiskelija. Huolehdin raha-asioista päivittäin, ja koetan olla niin säästeliäs kuin vain pystyn. Käyn kesäisin töissä ja tienaan siellä hieman säästöjä. Kuitenkin leikkaus vaikuttaisi merkittävästi jo vähäisiin menoihin.."

"Oikeisto, joka voitti vaalit velkapelolla, on nyt lisäämässä velkaantumista — te lisäätte valtion velkaantumista ja käänteisesti vielä kuntien velkaantumista samalla, kun ajatte hyvinvointialueet pulaan. Harvoin näkee näin röyhkeää äänestäjien aliarvioimista."

"Me toimme hallituspuolueiden eteen vastuullisia vaihtoehtoja, jotka olisivat paitsi vahvistaneet hyvinvointivaltiota myös vähentäneet julkista velkaa. Mutta hallitus päätti toisin. Oikeistolle tärkeää oli rikastuttaa valmiiksi rikkaita."

"Perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit lupasivat, että lakko-oikeutta ei ainakaan heikennetä. Ensi töiksenne te päätitte estää teidän omiin päätöksiinne kohdistuvaa lakkoilua. Myös työntekijöiden mahdollisuuksia tukea toisiaan lakoilla aiotaan estää."

"Kohtuuhintaista asuntotuotantoa te lupasitte lisää. Mutta ajattekin voittoa tuottamatonta ARA-tuotantoa alas. Vuokrat nousevat rajusti, kun sijoittajat jyräävät kuntalaisten omistamat asuntoyhtiöt."

"Toimeentulotukeen tulee suora leikkaus, asumismenoihin viisi prosenttia. Se on suora leikkaus toimeentulotukeen, päinvastoin kuin sanoitte. Kannustinloukkujen purkamisen sijaan te poistatte työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, jolloin epävarmoista töistä jää vähemmän käteen."

"Toivon, ettei kukaan sano tulevina vuosina, että meidän oli pakko tehdä näin, että emme voineet estää yhteiskunnan kahtiajaon pahentumista."

Aino-Kaisa..?

Vieläkö jotain täydentävää..?

Saamistaan viesteistä: "Itse saan ehkä juuri ja juuri pidettyä asuntoni, mutta raha, jonka menetän, on pois rahoista, joita minun pitäisi käyttää kuntoutuspsykoterapiaan. Tiedän olevani kuntoutettavissa vielä ja haluan opiskella ja tehdä töitä, mutta..""

Saamistaan viesteistä: "Elämäni on hyvin hankalaa tällä hetkellä. Sairastan vaikeaa masennusta ja ahdistusta. Kärsin myös muista mielenterveysongelmista, ja näihin kaikkiin syön lääkkeitä, jotka eivät nekään ole ilmaisia. Elämäni on hyvin stressaavaa ja jatkuvaa kamppailua selviytymisestäni, vaikka terveydentilani tarvitsisi lepoa. Jos asumistukea ja muita tukia leikataan, minulla ei ole sitten enää varaa kertakaikkisesti elää tässä maailmassa. Pyydän, että te hyvin pärjäävät ja varakkaat koetatte asettua kaltaisteni asemaan, meidän, jotka koetamme todella selviytyä ja taistelemme, että pääsisimme ylös kuopasta, mihin olemme tahtomattamme joutuneet."

"Minulta kysyttiin, miksi me vasemmistoliiton edustajat luemme täällä näitä ihmisten tarinoita, että ei niitä kestä kuunnella. Minä ajattelen, että vähintä on se, että me kuunnellaan täällä näitä tarinoita, koska minä uskon, että nämä leikkaukset, joita nyt täällä salissa ollaan tekemässä, eivät kosketa kenenkään meidän arkea, mutta sen sijaan nämä koskettavat todella monen suomalaisen arkea."

Saamistaan viesteistä: "Minua totta tosiaan pelottaa aivan järkyttävän paljon nämä hallituksen jutut. Opiskelevana yksinhuoltajana minun tulot tulee tippumaan paljon, mikäli olen ymmärtänyt kaikki jutut oikein. Pelkään, kun jo nyt kaikki rahat menevät pakollisiin laskuihin, ruokaan ja lääkkeisiin, että mitä jos.."

"Luen vielä muutaman sitaatin tässä yksittäisten ihmisten arjen tosielämästä, joihin nämä hallituksen leikkaukset ja erityisesti asumistukeen tekemät leikkaukset tulevat vaikuttamaan.."

Monen monta sosiaali- ja terveysministerille kohdistettua välikysymystä jo eduskunnassa läpikäytynä, suullisia kysymyksiä myös ja sitten vielä erikseen joukko muita ministeri Kaisa Juusolta vastauksia tivaavuuksia, eikä yhdessäkään sellaisista vaivauduta haastamaan Kaisa Juusoa siihen tapaan, että hän joutuisi selittämään tarkemmin, mitä edes vähän tietotekniikkaan vivahtavaa on meneillään tai aikeilussa? Hän selvisi lähes jokaisessa tilanteessa toteamalla jotain vähäistä, kuten mainiten muiden asialistailujen ohessa "digitaaliset palvelut" tai "digipalvelut".

Puolentoista vuoden mittaisella tarkasteluajanjaksolla, joka päättyy vuoden 2024 loppuun, Kaisa Juuso tuli käyttäneeksi sanaa "tekoäly" viisi kertaa. Kaksi näistä liittyi todistusten ja lausuntojen kirjoittamisen automatisointiin tai pilotointiin, joihin hän osasi sanalla tekoäly viitata niinkin selkeästi kuin "tähän liittyy myöskin tekoälyn pilotoiminen" ja "tarkastellaan voidaanko mahdollisesti jotain tehdä tekoälyllä". Kolmannessa tekoäly sanana tuli esille erityisen vähän selventävässä ilmaisussa "tuomme tekoälyyn liittyen monia uudistuksia, jotka tulevat tässä vielä tämän hallituskauden aikana todennäköisesti".

"Kuten varmaan olette kuulleet, niin suomalainen lääkäri vastaanottaa keskimäärin kuusi potilasta päivässä, lausunnot ja todistukset työllistävät tosi paljon. Näihin asioihin hallitus on kiinnittänyt huomiota. Me työskentelemme paraikaa esimerkiksi Hyvän työn ohjelmassa siinä, millä tavalla voitaisiin vähentää lausuntojen ja todistusten kirjoittamista. Työskentelemme myöskin tietohallintapuolella siinä, millä tavalla voitaisiin esimerkiksi Kanta-järjestelmän kautta automatisoida joitakin tiettyjä lausuntoja, mitä voitaisiin sieltä tulostaa ilman, että lääkärin tarvitsee niitä tehdä. Eli tämä on työn alla koko ajan. Ihan varmaan se kaikista konkreettisin, mitä juuri hallitus on kehysriihessä päättänyt, on se, että ajokorttitarkastukset ja niihin liittyvät todistukset jäävät pois julkisen vastuulta. Tähän liittyy myöskin omalääkärimalli, tähän liittyy myöskin ammatinharjoittajamalli, tähän liittyy myöskin tekoälyn pilotoiminen, ja kaikkia näitä pilotoidaan tällä hetkellä hyvinvointialueilla."

"Me tuomme tekoälyyn liittyen monia uudistuksia, jotka tulevat tässä vielä tämän hallituskauden aikana todennäköisesti, liittyen myöskin ammatinharjoittajamalliin, omalääkärimalliin. Tavoitteena on kehittää palveluja, uusia toimintatapoja. Me emme voi hallituksena tehdä tätä yksin. Me tarvitsemme siihen hyvinvointialueita ja kaikkia teitä. Tämä on tehtävä yhteistyössä, jotta me tässä onnistumme. Peräänkuulutan kaikilta hyvinvointialueilta rohkeutta uudistua ja hyvää johtajuutta."

"Tulemme myöskin tarkastelemaan erilaisten todistusten ja lausuntojen tarvetta — mitä kaikkea tarvitaan, voidaanko sieltä vähentää jotain, voidaanko mahdollisesti jotain tehdä tekoälyllä. Länsi-Uudellamaalla muistaakseni on jo pilotti tästä käynnissä. Ja tietysti ennakoimme myöskin hoitohenkilöstön tarpeet, lisäämme koulutuspaikkoja ja monta muuta asiaa."

Neljännessä oli kyse kokeilusta tekoälyavusteiseen ylös kirjaamiseen, minkä osalta hän sai kuvailluksi meneillään olevaa täsmälleen seuraavanlaisesti:

"Meillä on myöskin kokeilussa tekoälyavusteinen kirjaaminen. Erittäin mielenkiintoisia projekteja, joilla haluamme kehittää, joilla säästämme sitä henkilöstön työaikaa. Tarpeellisilta osin, järkeviltä osin haemme niitä tekoälyn toteutusmahdollisuuksia, miten me voidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa helpottaa niillä."

Viidennessä tapauksessa hän antoi ymmärtää kehuskelevansa sillä, kuinka Keskustan toimenpide-ehdotukset hyvinvointialueiden tilanteen parantamiseksi olivat Kaisa Juuson "muistiin kirjoittamien osalta just ne samat", mitä on jo mainittuna hallitusohjelmassa. Siinä sitten tekoäly tuli sen verran käsitellyksi, että se oli osana listaa asioista, missä muina olivat mm. "alueiden vaikutusvallan lisääminen" ja "hyvien käytäntöjen levittäminen".

"Keskusta luetteli täällä useita toimenpiteitä, mitä he ehdottivat hyvinvointialueiden tilanteen parantamiseksi. Ehdin niistä kirjoittaa muistiin kahdeksan — ne tulivat nopeasti, kaikkea en ehtinyt. Täällä oli esimerkiksi ammatinharjoittajamallin tuominen palveluvalikoimaan, vaikutusarvioiden tekeminen, alueiden vaikutusvallan lisääminen, tekoälyn käyttö, hyvien käytäntöjen levittäminen ja hankintojen tarkastelu. Ja tiedättekö mitä? Kaikki nämä ovat hallitusohjelmassa. Erittäin hyviä, ja kaikkia näitä me teemme paraikaa."

Tuo viimeisin tuli puheeksi välikysymyksen "Välikysymys sairaaloiden alasajosta" aikana, missä sosiaali- ja terveysministeri tuli osallistuneeksi kolmen tekstikappaleen edestä, joista yhdessä oli sitten jälleen jonkin listan osana jotain digi-sanaa kuten ilmaisussa "digitalisaation hyödyntäminen":

"Hallituksen tehtävä on varmistaa erityisosaamisen riittävyys koko väestölle. Sairaaloiden ja päivystysten palveluverkkoa ja työnjakoa kehitetään, jotta laadukas hoito voidaan turvata kaikille. Myös digitalisaation hyödyntäminen, etäpalvelut, onnistunut työnantajapolitiikka ja hyvä työnjako ovat tärkeässä osassa erityisosaamisen riittävyyden varmistamisessa."

Vian asioista paremmin selvyyden saamiseksi tulevat aiheuttaneeksi esim. välikysymyksen esittäjät itse kuten Keskustan ja Liike Nytin yhteisessä välikysymyksessä "Välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamisesta", johon ministeri Kaisa Juuso pääsi vastaamaan 20.11.2024. Siitä hän selvisi omalääkäri-idean hienoutta mm. toistojen avulla lyhykäisesti selittämällä ja maininnalla siitä, että "edistämme digitaalisia palveluita".

Tuolloisessa välikysymyksessä oli useita erillisiä kysymyksiä, joista mahdollisimmin asian äärelle olisi voinut päätyä seuraaviin välikysymyksessä olleisiin kysymyksiin vastaamalla, mutta ne olivat juuri sellaisia, että niihin saattoi helposti vastata "mitä vaan":

"Kuinka hallitus varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa hallitus leikkaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta ja lisää merkittävästi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia,"

"kuinka hallitus aikoo ohjata ja kannustaa hyvinvointialueita sote-peruspalvelujen vahvistamiseksi tilanteessa, jossa hallituksen rahoitusleikkaukset ovat ajaneet hyvinvointialueet paniikinomaisiin säästöihin lähipalveluista,"

"kuinka hallitus varmistaa, että huomattavan suurten sote-asiakasmaksukorotusten jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat turvatut myös pienituloisille,"

Ja vastauksena oli sitten juurikin sitä, missä ei menty lähellekään sitä, mitä tässä ilmeisesti kaipaillaan ja mistä muutamina tekstikatkelmina:

"Me tarvitsemme ratkaisuja. Me emme tarvitse ongelmien osoittamista emmekä sitä negatiivista sävyä, mitä oppositiolta tulee koko ajan, että miksi mikään ei uudistu. Te olette tuominneet omalääkärimallin valmiiksi, vaikka kaikki muut suhtautuvat positiivisesti ja ovat innoissaan: hyvä, me lähdemme tätä toteuttamaan."

"Me haemme siihen ratkaisuja, emmekä ongelmia. Me vahvistamme hoitotyön veto- ja pitovoimaa. Me laskemme vuokratyön kustannuksia. Me edistämme digitaalisia palveluita."

"Mitä tulee omalääkärimalliin, niin huomatkaa se, että omalääkärimalli on ollut käytössä useissa muissa EU-maissa useita vuosia. On todettu se toimivaksi sekä käytännössä että tutkimuksessa. Hoidon laatu paranee. Potilastyytyväisyys paranee. Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät, mikä tarkoittaa myöskin sitä, että tässä on yksi keino vähentää erikoissairaanhoidon jyrkästi nousevia kustannuksia tai ainakin vähentää sitä jyrkkää nousua."

"Tosiaan omalääkärimallista mainitsin jo viime kyselytunnillakin, että olimme tästä päättäneet kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministeriryhmässä 7. päivä marraskuuta, perustuen hallitusohjelman kirjauksiin. Ohjelma on nyt asetettu, ja seuraava askel on se, että me nimeämme sen seurantaryhmän."

Se, että tässä on mainittu löytyneen sanaesiintymiä sen ja sen verran vähän, ei tarkoita, että puheita olisi haettu tarkasteluun sellaisilla sanoilla, vaan läpi on käyty kaikki Kaisa Juuso puheet tarkasteluajanjaksolta, missä on tullut huomioitua myös ne kohdat, joissa joitain toisia sanoja käyttäen on kerrottu tietotekniikan hyödyntämisestä. Esim. "tukipalvelut" on eräs sana, jonka taa voisi kätkeytyä kaikenlaista tietoteknistä.

--

Jäljelle jäävyyksien läpikäyminen helpottuu huomattavasti, kun ensin ottaa kaiken yksinkertaisella tavalla digisyyteen jms. viittaavan erilleen, kas näin:

"Hyvinvointialueillehan on tulossa koko ajan lisää rahaa, ja ne valinnat, millä tavalla niistä palveluista säästetään, ovat teidän valintoja siellä hyvinvointialueilla. Hallitus painottaa koko ajan sitä, että pitää satsata matalan kynnyksen palveluihin, pitää satsata digitaalisiin, liikkuviin palveluihin, moniammatillisiin sote-keskuksiin."

"Perusterveydenhuollon vahvistamisesta kysyttiin, miten se tehdään. Se tehdään portaittaisella palvelujärjestelmällä. Kannustamme, ohjaamme, tuemme hyvinvointialueita käyttämään digitaalisia palveluita, verkkopalveluita, etäpalveluita, liikkuvia palveluita, tuomaan myöskin erikoissairaanhoidon osaamista sinne moniammatillisiin sote-keskuksiin ym. Elikkä nämä ovat ne tavat, ohjauskeinot, millä me haluamme sitä perusterveydenhuoltoa vahvistaa."

"Lähipalvelujen sisältöön vaikuttaa myös ihmisten tarpeiden muuttuminen uusien toimintamallien ja digitalisaation myötä. Yhä useampi palvelu on suurelle osalle väestöstä saatavissa digitaalisesti."

"Voimme satsata digipalveluihin, digiklinikoihin, etäpalveluihin, kotiin tuotaviin palveluihin, moniammatillisiin sote-keskuksiin. Kaikki nämä auttavat ihmisiä pääsemään hoitoon aikaisemmin, jolloin heidän ei tarvitse ajautua kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Näihin hallitus haluaa ohjata hyvinvointialueita."

"Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta on olemassa tällä hetkellä digivastaanottoja, etävastaanottoja, enenevässä määrin kotiin tuotavia palveluja. Nämä helpottavat sitä hoitoonpääsyä, vähentävät sitä ruuhkaa sinne lääkäripalveluihin ja sinne terveyskeskukseen. Nämä ovat hyviä toimenpiteitä. Näitä viedään eteenpäin kaikilla hyvinvointialueilla, ja he tekevät sen ihan vapaaehtoisesti."

"Meidän täytyy miettiä uusia tapoja tuottaa palveluita, kotiin tuotavia palveluita, mobiilipalveluita, etä- ja digipalveluita, niissä toimissa, joihin ne sopivat, ja kaikin puolin miettiä, mistä voidaan leikata: voidaanko leikata hallinnosta, voidaanko leikata hankinnoista, entä ryhmärahat?"

"Nyt tämän hallituskauden aikana on vahvasti satsattu etävastaanottoihin ja digitaalisiin palveluihin. Se on helpottanut tätä jonoa sinne lääkärille hoitoon pääsyssä, ja myöskin tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että niiden osalta, jotka nyt tarvitsevat lääkäriä, olettaisin, että he pääsevät kyllä hoitoon useimmissa tapauksissa nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa."

"Hyvinvointialuekohtaisesti tarvitsee katsoa, miten me järkevästi toteutamme ihmisten hoitoonpääsyn, ja silloin puhumme myöskin muista palvelutuotantotavoista. Etäpalvelut, digipalvelut, kotiin tuotavat liikkuvat palvelut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuuliko Andersson!] kaikki keinot tulee käyttää, jotta ihmiset pääsevät hoitoon."

"Mutta nostan vielä tässä edelleen tämän Pirkanmaan onnistumisen digiklinikan suhteen, sillä nämä palveluthan nopeuttavat olennaisesti hoitoon pääsyä. Mitä enemmän näitä pystytään digitaalisesti hoitamaan, sitä nopeammin pääsevät hoitoon myöskin he, jotka tarvitsee kohdata sitten henkilökohtaisesti."

"Mitä tulee hoitotakuuseen, olen siihen vastannut useamman kerran, että se kolmen kuukauden aika on vain maksimi, enkä usko, että hyvinvointialueet siihen menevät, koska digipalvelut ovat yleistyneet hyvin paljon, ihmisiä pyritään hoitamaan aikaisemmin ja jokaiselle, joka sinne kiireettömään hoitoon hakeutuu, tehdään hoidon tarpeen arviointi, minkä perusteella päätetään, kuinka nopea hoidon tarve on."

"Muistutan myöskin siitä, että hoitotakuu on parantunut pitkälti sen johdosta, että hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön erilaisia etä- ja digipalveluja, ja ne tuskin poistuvat, vaikka hoitotakuu maksimissaan pidentyy kolmeen kuukauteen. Muistutan edelleenkin siitä, että se kolme kuukautta on ehdoton maksimi. Se ei tarkoita sitä, että joka ikinen joutuisi sen kolme kuukautta siellä odottamaan, vaan se on se maksimi ja nopeampaa hoitoon pääsee."

"Etä- ja digipalvelut on otettu käyttöön, ja ihmiset pääsevät hoitoon hyvin nopeasti tällä hetkellä. Henkilökohtaisesti en usko, että tämä kolmen kuukauden hoitotakuu merkittävästi tulee tilannetta pahentamaan, koska hyvinvointialueet voivat itse päättää, mihin ne kohdentavat sen rahoituksen, ja millä tavalla ne potilaita ottavat vastaan."

"Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksellä lisätään sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja puretaan hoitojonoja. Huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja palvelujen saatavuuteen sekä digitalisaation edistämiseen. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta kykenisimme vastaamaan palvelutarpeen kasvusta aiheutuviin haasteisiin henkilöstöpulasta huolimatta."

"Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan kohdennetaan STM:n pääluokassa yhteensä 81,3 miljoonaa euroa vuonna 2024, joista 4 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaan, 2 miljoonaa euroa kansalliseen terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaan.."

--

Niinä muina tietotekniikka-perustaisina muutoksina tai meneillään olevuuksina, joita Kaisa Juuso on tullut maininneeksi - oletettavasti vain vähäisesti edustajien kysymyksien aiheuttamana ja täten ikään kuin ohimennen mainittuna - ovat olleet "THL:n keräämä tietopohja, jonka perusteella palvelutarpeita voi ennakoida paremmin", "liian monet tilastoja päättäjien päätöksenteon avuksi tuottavat tietojärjestelmät", "veto- ja pitovoiman lisääminen kirjallisen työmäärän vähentämällä" (oletettavasti niihin tekoälypilotteihin jotenkin liittyvää) ja "asiakas- ja potilastietojärjestelmien radikaalin vähentämisen tarve" eli ei siis mitään suoranaisesti potilaita hyödyttävää.

"THL myöskin arvioi joka vuosi jokaisen hyvinvointialueen selviytymistä siinä, millä tavalla he ovat palveluvelvoitteestaan selvinneet. Me seuraamme sosiaali- ja terveysministeriössä hyvin tarkasti sitä, mitä eri alueilla tapahtuu. THL kerää koko ajan tietopohjaa, jonka perusteella voimme jatkossa ennakoida palvelutarpeita entistä paremmin ja myöskin hakea niitä yhtenäisiä hyviä käytäntöjä, levittää ja jalkauttaa niitä useammalle hyvinvointialueelle."

"Meillä on Suomessa tosiaankin — joku tässä mainitsi ”tilastoja tilastojen perään” — niin paljon tilastoja, että me hukumme niihin tilastoihin ja niihin tietoihin, mutta tässä tilanteessa minusta me emme ehkä ihan optimaalisesti pysty niitä käyttämään, tai sanotaanko näin, että niitä on niin paljon, ettei aina tiedä, että no mikähän näistä olisi se luotettavin tietovarasto."

"Sitten tässä kysyttiin veto- ja pitovoimaa. Veto- ja pitovoiman lisääminen kuuluu tähän Hyvän työn ohjelmaan. Se on yksi niistä, mitkä kuuluvat siihen, ja siihen liittyy nyt esimerkiksi kirjallisen työmäärän vähentäminen. Siitä on jo pilotteja käynnissä hyvinvointialueilla. Tämäkin on asia, mikä ei vaadi lakimuutoksia, vaan se voidaan tehdä hyvinvointialueiden omaa toimintaa ohjaamalla."

"Mitä tulee tietohallintoon Suomessa, niin kuten kaikki tiedätte, meillä on erittäin, erittäin pirstaleinen järjestelmä Suomessa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on satoja erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Tämä on asia, mitä ei saada kuntoon tässä ja nyt, vaan se vaatii pitkän linjan suunnittelua. Hallitus on tekemässä, tai tekee ja valmistelee, tämmöistä digistrategiaa paraikaa, ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa, sanotaanko vaikka 5—10 vuoden tähtäimellä, meillä olisi ehkä yksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä per yhteistyöalue, ja tavoitteena on myöskin se, että tiedot siirtyisivät Kanta-palveluun näistä asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja niitä tietoja, mitä siellä Kanta-palvelussa on iso, iso rekisteri, voitaisiin sitten käyttää hyödyksi esimerkiksi lausuntojen ja todistusten kirjoittamisessa erilaisissa asioissa, mitä tällä hetkellä lääkärit pääsääntöisesti tekevät, ja paljon tämmöistä hallinnollista asiaa."

--

Sinänsä merkityksellisesti, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on voinut jokseenkin vapaasti kertoa asioista samantapaisesti rajautuen kuin minkälaiseksi vaikutelmat meneillään olevuuksista ja aikeiluista on välittynyt median kautta, vaikkakin vielä sitäkin vähäisemmäksi määrin puheeksi ottaen eli potilailla ei ole tulossa kummoisempaa hyötyä, päättäjien ja etuuskäsittelijöiden hyväksi tehdään monenlaista ja potilaista kertyvä tieto halutaan hyödyntää toisaallakin. Tästä toisiokäyttöisyydestä ja samalla myös potilas- ym. tietojen luovuttamisen laajuuden laajentamisesta ja oikeuksien lisäämisestä Kaisa Juuso tulikin hiukan kertoneeksi:

"Voimassa olevan asiakastietolain mukainen määräaika sosiaalihuollon palvelunantajan liittymiselle Kanta-palveluihin on syyskuussa 2024. Esityksessä siirtymäaikoja muutettaisiin siten, että sosiaalihuollon liittymisvelvoite Kanta-palveluihin olisi maaliskuussa 2026. Lisäksi terveydenhuollon palvelunantajille ehdotetaan oikeutta luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömät tiedot potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle. Tältä osin sääntely vastaisi toiminnallisesti aiempaa potilaslain 13 §:n sääntelyä, jossa potilastietoja on voinut luovuttaa toiselle toimintayksikölle tai ammattihenkilölle potilaan suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti. Ehdotuksessa suullista ja asiayhteydestä ilmenevää suostumusta vastaa se, että kyseessä täytyy olla potilaan kanssa sovittu palvelunantaja, jolle tietoja voidaan luovuttaa."

"Terveydenhuollossa toimiville sosiaalihuollon ammattihenkilöille ehdotetaan tiedonsaantioikeutta Kansaneläkelaitoksen etuustietoihin. Potilaalle tulisi etukäteen ilmoittaa tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta, eikä tiedonsaantioikeutta voi käyttää ilman, että potilas on siitä tietoinen."

--

Potilas entiteettinä jääkin vähempään kuin sivuhuomion asemaan siinä, mitä Kaisa Juuso eduskunnassa puhelee, sillä osansa saavat pikemminkin terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän koulutuksensa, hyvinvointialueiden päättäjien vastuu ja sitten tietysti vielä muistutus siitä, että "nämä säästöt on nyt vaan pakko tehdä, koska.." (esim. EU:n alijäämämenettely ja sosiaalihuollon palveluvalikoima). Joitakin spesifisempiä aiheita esiintyi myös, mutta nämä enemmän "kaikkeen" vaikuttavat asiat tuntuivat subjektiivisesti ottaen olennaisemmalta.

Terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän koulutuksensa

"(esittelypuheenvuorosta) Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla, vaan keskeinen ongelma on henkilöstöresurssin rajallisuus. Ammattihenkilölainsäädäntöä on uudistettava siten, että oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita ja ammattilaisen työaika saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön."

"Me kehitämme myöskin hoitoalan koulutusten koulutuspolkuja ja vähennämme päällekkäisyyttä. Kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus toteutetaan, ja ensimmäinen porras tulee olemaan maksuton. Se parantaa hoitoonpääsyä mielenterveysongelmista kärsiville. Muilla aloilla tai ulkomailla työskenteleviä tai työvoiman ulkopuolella olevia kannustetaan alalle. Tässä oli muutamia toimenpiteitä. Mutta se tiekartta, mikä viime kaudella on laadittu, on erittäin hyvä, ja niitä toimenpiteitä jatketaan. Ja koulutuspaikkoja tietysti lisätään."

"Mitä tulee lääkärien koulutukseen, tämä ei ole suoraan sosiaali- ja terveysministeriön asia. Meillä ei taida olla täällä vastaavaa ministeriä nyt paikalla siihen vastaamassa, mutta käsitykseni on, että tilannetta selvitetään koko ajan ja yritetään ennakoida sitä tilannetta. Meillähän on tällä hetkellä pulaa useista erikoislääkäreistä. Lääkäreitä sinänsä on paljon, mutta jostain syystä he valuvat yksityiselle sektorille, pois julkiselta sektorilta. Tämä on se ongelma."

"Me teemme hyvän työn ohjelman, me jatkamme sitä työtä, mitä edellinen hallitus teki. Katsomme koulutusrakenteita, myöskin niitä monia asioita, mitkä liittyvät tekemiseen. Siis kehitämme koulutuksen rakenteita modulaarisiksi, pyrimme siihen, että ammattihenkilöt voisivat keskittyä siihen työhön, mihin heidät on koulutettu. Vähennämme lausuntojen ja kaikennäköisten hallinnollisten töiden taakkaa ja näin pyrimme siihen, että se henkilöstö, mikä meillä on hyvinvointialueilla, voi tehdä sitä työtä, mihin heidät on koulutettu, ja kaiken muun työn voi tehdä joku muu työvoima, millä ei tarvitse olla hoitoalan koulutusta."

"Jos ymmärsin oikein, niin edustaja esittää, että tiettyjä erikoislääkäreitä voisi määrätä toimimaan joissakin sairaaloissa. Näen, että tässä voitaisiin törmätä elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Tätä ei ole Suomessa koskaan koeponnistettu, voidaanko näin tehdä. Toki esityksiä on tullut siitä, että meidän pitäisi pakottaa lääkäreitä toimimaan julkisella puolella pitempään kuin he nyt toimivat. Tästä on ministeriössä toki keskusteltu, mutta perustuslaki tulee siinä aika nopeasti vastaan ja myöskin yhdenvertaisuus siinä mielessä, että jos me alamme pakottamaan lääkäreitä sillä perusteella, että heidät on koulutettu julkisin varoin, niin herää kysymys, pitääkö sitten pakottaa myöskin sairaanhoitajat. Entäs kaikki muut, jotka koulutetaan Suomen valtion varoilla — miten suhtaudumme sitten heidän työvelvoitteisiinsa? Tämä ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun sitä tarkemmin pohtii, niin se ei ole läheskään niin yksinkertainen."

Hyvinvointialueiden päättäjien vastuu

"Se, mitä ministeriö tekee, niin ministeriöhän tukee hyvinvointialueiden työtä. Se operatiivinen työ tehdään siellä hyvinvointialueilla, eli tämä pitää ymmärtää, että me tuemme ja me haluamme, että hyvinvointialueet onnistuvat, ja olemme valmiita tukemaan ja antamaan heille sellaisia työkaluja, että henkilöstö pysyy ja henkilöstöä edelleenkin tulee sinne hyvinvointialueille."

"Hyvinvointialueilla on järjestämisvastuu teidän laatimanne sote-uudistuksen mukaan. Ministerin tehtävä on tukea ja valvoa ja antaa työkaluja. Te koko ajan painotatte sitä, kuinka tämä hallitus olisi leikkaamassa lähipalveluista. Emme me ole leikkaamassa lähipalveluista, vaan te siellä valtuustoissa päätätte, millä tavalla taloutta sopeutetaan. [Välihuutoja] Sopeuttamista voi tehdä muillakin tavoilla kuin laittamalla kiinni terveysasemia, neuvoloita ynnä muita ja vähentämällä ikäihmisten palveluista. Kehotan teitä katsomaan esimerkiksi tietojärjestelmäkuluja, esimerkiksi konsulttipalveluita, esimerkiksi hankintoja, esimerkiksi ryhmärahoja — olisiko keskusta valmis luopumaan niistä? [Katri Kulmuni: Uskomatonta!]"

"Sosiaali- ja terveyspalveluissa on palvelureformin aika. Palveluiden rakennetta uudistetaan toimimaan portaittain. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä."

"Myös hyvinvointialueiden omat ohjelmat sisältävät toimenpiteitä palveluverkon, palvelujärjestelmän rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi sekä tukipalveluihin, hankintoihin ja henkilöstöön liittyen. Tärkeitä asioita, joilla itse palveluita saadaan uudistettua."

"Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä on itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa perintönä kuntapohjaiselta järjestäjätaholta. Hallinnonuudistus tehtiin, jotta palveluita katsotaan yhden kunnan sijaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Vaaleilla valitut päättäjät alueilla tekevät ratkaisut palveluista ja palveluverkosta."

"Valta ja ratkaisut ovat hyvinvointialueilla, mutta valtio tukee niiden työtä. Uudistamme hyvinvointialueiden ohjausta. Otamme myös käyttöön kansallisen kustannuslaskennan mallin osana alueellista tietojohtamista palveluiden vertailtavuuden parantamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti palveluiden saatavuutta tulee kehittää erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden ja väestön perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen varmistaen."

nämä säästöt on nyt vaan pakko tehdä, koska..

"Meidän täytyy kaikkien muistaa nyt, mistä tässä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että mikäli me emme saa julkisen talouden menoja kuriin, meitä uhkaa EU:n alijäämämenettely, mikä voi johtaa esimerkiksi Suomen luottoluokituksen alenemiseen, mikä voi johtaa korkojen nousuun, mikä voi johtaa siihen, että meille ei myönnetä enää lainoja. Siis me olemme niin tukalassa tilanteessa valtion kannalta tällä hetkellä, että me joudumme kaikki osallistumaan näihin talkoisiin. Totta kai minä puolustan sosiaali- ja terveydenhuollon menoja niin pitkälle kuin mahdollista, mutta täytyy myöskin pitää järki kädessä ja katsoa tämän tilanteen yli vähän isommalla, laajemmalla näkökannalla kuin pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. [Ben Zyskowicz: Talouden suuri kuva ei demareita huoleta!]"

"Sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaus, 100 miljoonaa euroa, on vain yksi prosentti sosiaalihuollon kokonaiskustannuksista. Mitä se tulee pitämään sisällään? Sitä emme tiedä vielä, mutta selvitystyö on aloitettu, ja me palaamme varmasti asiaan sitten myöhemmin, kun asia on ajankohtainen. Tämän leikkauksen on tarkoitus toteutua vuoden 26 alussa, elikkä se on tulossa puolentoista vuoden päähän budjettilakina eduskuntaan. Arvioimme sen silloin."

--

Kahoppa, vielä oli jotain jäänyt ylikin ja sehän onkin joidenkin tahojen suosikkiaihe eli omalääkäriys:

"Mitä tulee omalääkärimalleihin, niin omalääkärimalleja ja erilaisia tiimimalleja voidaan hyvinvointialueilla jo nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa ja kokeilla. Ei ole mitään lainsäädännöllistä estettä siihen. Mitä tulee ammatinharjoittajamalliin, niin sitä kokeillaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, ja kunhan saamme siitä jonkunnäköistä raporttitietoa, miten se on onnistunut, niin pyrimme tietenkin laajentamaan sitä myöskin muualle. Tavoitteenahan on se, että ihminen voisi mennä samalle lääkärille: hänellä olisi oma lääkäri, jonka luo hän voisi mennä, joka tietäisi hänen historiansa, ja ei tarvitsisi aina joka kerta selittää uudestaan."

"Ministerien Grahn-Laasonen ja Ikonen kanssa olemme juuri päättäneet aloittaa Omalääkäri-ohjelman, millä tullaan tukemaan hyvinvointialueita siinä, että omalääkärimalli jalkautuisi useampaan hyvinvointialueeseen kuin tällä hetkellä. Omalääkärimalliahan tällä hetkellä jo pilotoidaan usealla hyvinvointialueella RRP-rahoituksella. Toimia tehdään koko ajan erityisesti mielenterveyden kentällä."

Niin paljon omalääkäri-ideaa ovat puoltaneet jotkut, että sehän jo sinänsä voisi olla epäilyttävää? Joidenkin oppositiopuolueiden edustajien näkemyksien ilmaisuja mukaillen voisi ounastella, että eräs keino jakaa yhteiskuntaa erilaisiin ihmisiin olisi ohjata joitakin ihmisiä omalääkäreille, jotka eivät ole kovin hyviä työssään, jolloin kelpoisammat ihmiset saavat itselleen kelpoisampia omalääkäreitä.

--

Jos konstekstit, joissa edellä olevat tekstikatkelmat ministeri Kaisa Juuson sanomisista ovat esiintyneet, kiinnostavat, on seuraavassa linkit pöytäkirjoihin, joissa käydyt keskustelut ovat kokonaisuudessaan ilman enempiä esiin klikkailemisia tms. Linkit lajiteltu sen mukaan, onko eduskuntakeskusteluun ottanut kuinkakin moni edustaja. Välikysymykset sote-aiheista ovat saaneet selkeästi enemmän huomiota kuin useimmat suulliset kysymykset, mutta onko se sitten lopputulemien kannalta merkittävää?

• Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028 (useita puhujia)
• Välikysymys hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta (useita puhujia)
• Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialueiden tilanteesta (useita puhujia)
• Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024 (useita puhujia)
• Valtioneuvoston tiedonanto: Vahva ja välittävä Suomi Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (useita puhujia)
• Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta (useita puhujia)
• Pääluokan yleiskeskustelua - Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (useita puhujia)
• Välikysymys sairaaloiden alasajosta (useita puhujia)
• Välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamisesta (useita puhujia)
• Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta (Krista Kiuru sd) (useita puhujia)
•  
• Suullinen kysymys rahojen riittämisestä sote-palveluihin (Harry Harkimo liik) (muutamia puhujia)
• Suullinen kysymys lähipalveluiden turvaamisesta hyvinvointialueilla (Markus Lohi kesk) (muutamia puhujia)
• Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 2 §:n sekä lastensuojelulain 27 ja 41 §:n muuttamisesta (muutamia puhujia)
• Suullinen kysymys kiirevastaanotoista hyvinvointialueilla (Mia Laiho kok) (muutamia puhujia)
• Suullinen kysymys hoitotakuun pidentämisestä (Paula Werning sd) (muutamia puhujia)
• Suullinen kysymys yksityislääkärikäynnin Kela-korvauksen korottamisesta (Antti Lindtman sd) (muutamia puhujia)
•  
• Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Hilkka Kemppi kesk) (harvoja puhujia)
• Suullinen kysymys terveyspalveluista (Markku Siponen kesk) (harvoja puhujia)
• Suullinen kysymys terveyspalveluista (Henrik Wickström r) (harvoja puhujia)
• Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvista leikkauksista (Lotta Hamari sd) (harvoja puhujia)
• Suullinen kysymys hoitotakuun toteutumisesta (Harry Harkimo liik) (harvoja puhujia)

Eräässä Liike Nytissä ei tarvinne neuvotella ryhmäpuheenvuorojen sisällöstä niin paljon kuin muissa puolueissa, sillä sehän on Harry Harkimo, jolle ne joka tapauksessa sovitetaan. Kun hänen puheitaan käy läpi kesästä 2023 joulukuuhun 2024, on ainakin se huomioitavissa ihan sanojen käyttöön erityistä huomiota kiinnittäen, että hän mainitsee sanoja kuten tekoäly, digitalisaatio ja it-hankkeet paljon useammin kuin moni muu. Ei se määrällisesti paljoa ole, sillä (erittäin) monet muut eivät mainitse sellaisia ollenkaan, mutta antanee perusteen tiedustella Harry Harkimon äänellä "miten se voi olla niin vaikeaa käyttää sanaa kuten tekoäly, kun kuitenkin ollaan täällä oltu jo monta kertaa. siis ihan käsittämätöntä. ei tää näin voi jatkua."

"Tuotot pitäisi sijoittaa kansalaisten kannalta investointeihin, jotka tuottavat: soten toimivuuteen, digitalisaatioon ja it-hankkeisiin."

"On pakko löytää tuottavampia investointeja, jos oikeasti haluamme talouden kasvuun. Ratamiljardit pitäisi sijoittaa tekoälyyn, digitalisaatioon, energiamurrokseen ja rakennusteollisuuteen."

"Miljardi euroa käytetään sote-uudistukseen, hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Vain kasvu kuittaa velat tulevaisuudessa. Kasvua haetaan panostamalla vihreään siirtymään, erityisalueisiin ja digitalisaatioon ja siinä erityisesti tekoälyyn. Yhdysvalloissa neljäsosa pääomarahoituksesta menee tekoälyyn. Ehkä meidän kannattaa ottaa tästä mallia ja katsoa, miten Saksa ja Ranska tukevat omaa teollisuuttaan energiamurroksessa. Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja lisätä vientiä. Meidän on pystyttävä kasvattamaan merkittävästi tuotteidemme jalostusarvoa sekä työn tuottavuutta."

"Tehdään yrittäjyyteen ja kasvun eteen riittävästi rohkeita toimia niin, että päästään keskimäärin 2,5 prosentin kasvuun. Tarvitaan rohkeutta muuttaa rakenteita. Nykyinen näpertely ei muuta mitään. Nyt on tehtävä päättäväisiä muutoksia. Suomi tarvitsee kaikenlaisia investointeja. Teollisista investoinneista erityistä huomiota pitää laittaa energiamurroksen hyödyntämiseen, kaivosteollisuuteen ja puolustusteollisuuteen. Digitaalisissa palveluissa on suurin potentiaali tuottavuuden kasvuun. Yritysten verotusta pitää keventää ja luoda lisää tukimalleja, jotka kannustavat panostamaan ja sijoittamaan Suomeen. Suomen pitää olla kaikessa tukemisessa itsekkäämpi ja röyhkeämpi."

Siinähän ne maininnat sitten olikin eli pikkaisen digitaalisuus ja tekoälyä siellä ja tuolla, mutta muihin vetoavuuden kannalta merkittävää kuitenkin niiden käyttäminen samassa yhteydessä, missä puhuu "suuresta potentiaalista tuottavuuden kasvuun", "Suomeen investoimisien tarpeesta", "pelkän näpertelyn riittämättömyydestä", "tuottojen sijoittamisesta uutta tuottoa aikaan saaviin investointoihin", "kasvun velkoja tulevaisuudessa kuittaamisesta" ja "kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisesta". Kyllä sellaisten mainitseminen herättää kuuntelemaan niin Toyotalla kuin Porschellakin ajelevan.

Ottaen kuitenkin huomioon, että hän on ollut tulevaisuusvaliokunnan jäsen ajanjaksolla 2.5.2019 – 4.4.2023, sekä 19.4.2023 alkaen eli siis siinä valiokunnassa, joka "käsittelee asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden tutkimiseen, kestävään kehitykseen, yhteiskunnan muutoskyvykkyyteen ja teknologiakehitykseen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin", häneen ei vaikuta absorboituneen kovinkaan paljon siellä oletettavasti käytyjä asioita. Toisaalta, samaisen valiokunnan jäsen Päivi Räsäsen ei ole kai koskaan kuultu edes käyttäneen sanaa "digitaalisuus" ja varajäsenelle Joakim Vigeliukselle tietotekniikka rajautunee podcastailuun ja verkkokauppoihin, joista saa paitoja, joissa on helposti käärittävissä olevat hihat. Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Harakka taasen kertoilee teknologiakehityksestä yms. jokseenkin luontevasti, mistä erikseen toisessa kirjoituksessa.

Arvioinnin laajentaminen huomioimaan, mitä Liike Nytin sivuilla on sanottu sen aikomuksista ja tavoitteista, saattaisi väljähdyttää edellä mainitun merkittävyyttä, sillä sitten pitäisi kenties suhteuttaa puolueiden sivustoja toisiinsa ja joutuisi huomioimaan, että jopa Perussuomalaiset ovat oppineet käyttämään sanaa "data". Mainittakoon nyt kuitenkin, että Liike Nytin sivuilla on sen verran näitä "erityisiä sanoja" käytetty, että ne ovat päässeet kokonaiseen yhteen virkkeeseen mukaan: "Tekoälyn, digitalisaation ja ammattilaisten yhteistyön edistäminen hoidon tarpeen arvioinnissa, hoidossa ja pitkäaikaisseurannassa."

Suurin osa Harkimon eduskuntapuheista keskittyy siihen, kuinka asiat eivät suju tai toimi, sekä kuinka jotain tehdään väärin. Ennen niihin menemistä pitänee mainita hänen helpommin vastaanotettavista innostamispyrkimyksistään, jotka tosin eivät loogisen selitysketjun osalta ole kovinkaan pitkiä saati yksityiskohtaisia.

"Suomen yritysrakenne ei ole terve. Meillä on menestyviä suuryrityksiä, ja hyvä niin, niitähän tarvitaan. Toisaalta meillä on paljon yksinyrittäjiä, jotka eivät tule mitenkään toimeen esimerkiksi ilman asumistukea. Ei kampaaja saa yritystään kasvuun eikä pysty palkkaamaan ketään, jos hänen asumistukeensa puututaan. Suomesta puuttuvat 50—500 työntekijää työllistävät yritykset, joilla on aito mahdollisuus kasvaa ja saada tuotteitaan tai palveluitaan myös vientiin. Tällaisia yrityksiä Suomi tarvitsee lisää."

"Suomi tarvitsee kasvuohjelman, mikään muu ei meitä pelasta tästä syöksykierteestä. Mutta ei se kasvu synny itsestään. Sen eteen pitää panostaa, ja sen eteen pitää panostaa kunnolla. Nyt pitää uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Puuhastelu ja näpertely saavat nyt luvan loppua. Katsokaa nyt, mitä Yhdysvallat, Saksa ja Ranska tekevät. Ne panostavat rohkeasti energiamurrokseen. Näiden maiden yritykset saavat merkittäviä etuja suhteessa kilpailijoihin."

"Investointeja varten Suomen valtion pitää perustaa skaalarahasto. Valtio kerää neljä miljardia siirtämällä ratainvestointeja muita investointeja myöhäisemmäksi. Veikkaus Oy viedään pörssiin ja siitä myydään 49 prosenttia, josta saadaan noin 3—4 miljardia. Yhteensä kahdeksan miljardin potti, jolla tuetaan yritysten investointeja ja jonka avulla hankitaan lisää sijoittajia, niin että investointipotti nousee 20 miljardiin euroon. Vain tällaisten mallien avulla Suomen on mahdollista antaa julkista tukea ja suoraa verotukea investointeja varten. Junaratoihin panostamme sitten, kun investoinnit ovat käynnissä ja talous kasvaa."

"Katsokaa Ruotsia: On Ikeaa, on H&M:ää, on Spotifyta ja on paljon muuta. Ruotsalaiset osaavat kehittää, markkinoida ja myydä. He ovat meitä edellä kaikilla mittareilla. [Timo Harakka: Paitsi jääkiekossa!] Ruotsilla on työllisyys kunnossa ja julkinen velka hallussa, ja työmarkkinat toimivat. Meillä ei näistä ole mikään kunnossa."

Ja voi että tuota, sillä jos Harry Harkimo ei ole saanut vuonna 2025 uutta draivia puheisiinsa, muiden tekemisten tai tekemättömyyksien paheksuminen muodostaa pitkälti yli puolet siitä, mitä hän eduskunnassa puhelee. Ei tässä oikeastaan jää muuta sanottavaa kuin "näihin tekstikatkelmiin, näihin tunnelmiin":

"Soten rahoitus on erittäin huonosti valmisteltu. Tänä vuonna rahaa puuttuu vähintään miljardi euroa ja ensi vuonna 1,5 miljardia euroa, ja nyt tämä hallitus aikoo vielä säästää vaalikauden aikana 1,4 miljardia euroa."

"Soten rahat menevät erikoissairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan. Koko potista vain kymmenen prosenttia menee perusterveydenhuoltoon, ja juuri siitä ollaan nyt hyvinvointialueilla leikkaamassa. Tällä menolla suljetaan tänä vuonna 200 sote-keskusta. Yleensä, kun asiakkaita tulee lisää, avataan lisää kauppoja."

"Ennen vaaleja luvattiin rinta rottingilla, kuinka sotkut siivotaan ja sote korjataan. Nyt on pakko todeta, että sotessa on valuvika ja tästä on tulossa täysi katastrofi. Tämä on pakko korjata."

"On hyvä huomata, ettei nykyinen tilanne ole syntynyt hetkessä. Suomi ei ole kasvanut 15 vuoteen eikä ole saanut aikaan uudistuksia työmarkkinoilla eikä sosiaali- ja ansioturvassa, ja hallitusvastuussa ovat olleet kaikki täällä toisiaan syyttelevät vanhat puolueet. Vastuunkantajia ei löydy, kun vanhojen puolueiden tähtäin on aina vain seuraavissa vaaleissa."

"Koko sotesta puuttuu niin paljon euroja, että hallituksen säästöohjelmasta putoaa pohja pois. Sote pitää rakentaa uusiksi vielä kerran. Rahoituslaki pitää uusia. Nyt olemme aivan käsittämättömässä tilanteessa, kun hoitajista on pulaa, mutta samaan aikaan satoja heistä on yt-neuvotteluissa."

"Hyvällä perusteella voi kysyä, kuka tätä kuviota oikein johtaa. Ministerit syyttelevät edellistä hallitusta, vaikka tätä ovat kaikki vanhat puolueet olleet rakentamassa."

"Sotessa leikitään ihmisten terveydellä. Olen erittäin huolissani terveydenhuoltomme kriisistä. Kokoomus on puhunut soten korjaussarjasta, mutta mitä se on saanut kohta kahden vuoden aikana aikaiseksi? Ei mitään muuta kuin lisää sotkua. Tässä uudistuksessa pelataan vain poliittista peliä ja leikitään ihmisten terveydellä."

"Hallitus on ajamassa terveydenhuoltoa täydelliseen kaaokseen. Ihmisen elämän, saati hengen arvoa ei pitäisi koskaan joutua mittaamaan euroissa. Ei voi kuin hävetä. Emme pysty tulevaisuudessa hoitamaan niitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän maan."

"Nyt ovat kyllä innovaatiot olleet hallitukselta hukassa. Ovatko terveydenhuollon chat-vastaanotto ja joissain paikoissa toimiva sähköinen ajanvaraus parasta, mihin olette pystyneet? Ministeri Juuso, kai te esititte panostuksia sote-tietojärjestelmien kehittämiseen ja kansallisella tasolla toimintojen yhdenmukaistamiseen, tekoälyn tuomiseen mahdollisimman nopeasti lääketieteen tueksi käytännön sovelluksiin asti?"

"Nyt EU ei toimi, se polkee paikallaan. Päätöksenteko ei toimi. Orbán tekee mitä huvittaa. Kaasu ja öljy virtaavat Venäjältä yhä Euroopan halki. Ainoa, mikä toimii, on byrokratian kasvu. EU:n suurin ongelma on se, että se haluaa säädellä meidät hengiltä ja säätely ei pysy ajan tasalla. Otetaan esimerkiksi tekoäly ja sosiaalinen media."

"Asioita käännellään, ja linjauksiin syntyy kiemuroita, byrokratiaa ja lopulta löysiä kompromisseja. Tekoihin johtavat harkitut päätökset jäävät tekemättä tai niiden toimeenpanon vauhti ei vastaa tarpeitamme. Selvitellään, selvitellään, selvitellään ja selvitellään. Kilpailu maailmalla kiristyy, lama painaa päälle, ja suomalaisten ostovoima heikkenee vuosi vuodelta. Nyt ei ole aikaa selvitellä ja perustaa työryhmiä. Nyt on hallituksen tehtävä päätöksiä."

"Ihmettelen, mitä hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat tehneet Säätytalolla, kun kokonaisuutta ei ole miettinyt kukaan. Eikä hallituksen aloituksen uskottavuutta lisää tippaakaan se, että tuore pääministeri jo nyt pehmentelee ja selittelee, että näitä ja näitä ohjelman tavoitteita vasta selvitellään."

"Velkaralli sen kuin kiihtyy, vaikka vaalien alla lupasitte aivan muuta. On turha puhua vain suhdanteista ja korkotasosta. Suomi on aivan itse maalannut itsensä nurkkaan. Suhdanteista huolimatta muiden Pohjoismaiden talous on vahvassa kasvussa ja budjetit tasapainossa. Ja mitä korkotasoon tulee, niin sen perusteella meillä olisi viime vuosikymmenellä nollakorkojen aikana ollut hirveä investointibuumi päällä. Mutta ei ollut. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Ja tätä täysin avutonta ajanjaksoa ovat kaikki puolueet olleet tekemässä."

"Yrittäjien luottamus hallitukseen ja erityisesti kokoomukseen on vapaassa pudotuksessa, [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] ja suomalaiset ovat huomanneet tämän lompakossaan. Monissa kodeissa ja yrityksissä arki on muuttunut jatkuvaksi tasapainoiluksi. Työttömien määrä kasvaa koko ajan. Ne, joilla on vielä töitä, pelkäävät jatkuvasti työpaikkansa menettämistä. Se palkka, josta aikaisemmin pystyi laittamaan osan säästöön, ei riitä enää perheen harrastuksiin ja tavallisiin ruokamenoihin."

"Tämä aika vaatii meiltä päättäjiltä erityistä nöyryyttä. Ei voi olla niin, että kun valtio velkaantuu ennätysvauhtia ja etuja leikataan ja veroja kiristetään, niin täällä hallituksen ministerit ylimielisesti luettelevat, kuinka ja millä tavalla vaikka terveydenhuoltoa heikennetään. Ei se ole suomalaisten ihmisten vika, jos hallitukset eivät saa velkaantumista kuriin tai jos yritykset eivät menesty. Päättäjien pitää ymmärtää, että heidän päätöksensä vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään, ja siksi pitää kantaa vastuu eikä päätösten merkitystä pidä vähätellä. Ihmisten pitää pystyä myös kokemaan, että päätökset ja niiden vaikutukset ovat oikeudenmukaisia. Tunne epäoikeudenmukaisuudesta lisää välittömästi vastakkainasettelua, ja kansalaisten yhtenäisyys kärsii."

Tai no, ehkä vielä sellaista voisi mietiskellä, että minkähänlainen ajatelma Harkimolla on ollut mietteissään niillä paikkein, kun hän loogistelee digitalisaation ja tekoälyn olevan syynä sille, että hallitus ei ole halua kouluttaa ihmisiä uudelleen:

"Kysyisinkin teiltä, kun laskitte kotitalousvähennystä ja nyt te ette halua kouluttaa ihmisiä uudelleen, kun digitalisaatio ja tekoäly lisääntyvät: millä te meinaatte saada nämä ihmiset töihin?"

Niin ja sitten vielä se, että kun Liike Nytillä on se sellainen Nettiparlamentti, niin pääseekö sen merkitys nykyisellään enää mitenkään esille eduskunnassa? Tämä olisi relevantti kysymys vaikkapa siinä mielessä, että tässä alkaa muodostua kysymys siitä, miksi Harry Harkimo oikeastaan edes on eduskunnassa? Hän ikään kuin tunnistaa teknologista kehitystä, on jo aikoja sitten pohjustanut osallistuttavuutta muille ja saa sanotuksi asiat "siten että tuntuu", mutta jo se, miten hän muiden tekemisiä kommentoi ei luone kovin hyvää perustaa yhteistyölle, silloin kun sellaiseen ryhtymistä ehdotellaan.

"Nyt on se hetki, että on yhdistettävä kaikkien Suomessa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten resurssit, siis julkinen ja yksityinen. Siksi esitänkin, että kaikki puolueet yhdessä tekisivät yli vaalikausien pitkän ajan suunnitelman, jolla pelastettaisiin sote-palvelut."

Helsingin Sanomissa oli joskus kauan sitten kerrottu samassa uutisessa sekä Perussuomalaisista, että jostain puolueen tekemästä kaaviosta, mikä saattoi saada monet lukijat pysähtämään miettimään sitä kummallisuutta, että voiko Perussuomalaisista ja kaavioista edes puhua saman päivän aikana, sillä kaaviohan on jotain, joka edustanee mm. ajattelun jäsentyneisyyttä ja pyrkimystä viestiä selkeästi. Oletetun useimmat tai ainakin monet Perussuomalaiset valtuutetut kunnissa ovat edelleen sellaisia, että koherenttius heidän ajattelussaan voi käydä hajoilemaan, jos he erkaantuvat liiaksi sellaisista aiheista, jotka edustivat Perussuomalaisuutta vaikkapa kymmenisen vuotta sitten. Riittämiin sellaisia toisteltuaan ovat jotkut Perussuomalaiset huomanneet, että sitähän voisi perustaa kavereiden kanssa vaikka podcastin, jossa voi sitten kerralla jutustella tunnin tai pari samoista aiheista.

Vähemmälle huomiolla oletetun tarkoituksellisesti jättäytynyt Perussuomalaisten Sakari Puiston tavataan uutisissa mainita käyneen opiskelemassa Cambridgen yliopistossa, mikä jo sinänsä tehnee hänestä monelle "laadukkaasti monista asioista tietävän", koska Cambridgen yliopisto. On siis filosofian tohtori fysiikan alalta.

Eduskuntapuheidensa osalta hänen kuunneltavuuden arviointiaan vaikeuttaa se, että useat sellaisista ovat esittelypuheenvuoroja, jotka alkavatkin sanoilla kuten "Esittelen tällä kertaa talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön..", hän kun oli talousvaliokunnan puheenjohtaja siihen asti kunnes ryhtyi ennalta sovitusti elinkeinoministeriksi kesäkuussa 2025. Omina muina puheenvuoroinaan hän sivuaa mielekkäästi aiheita kuten bisnesetiikka, kvanttitietokone, kilpailukyky, lohkoketjut, teknologia-ala, tekoäly, puolijohteet, huippuinnovaatiot ym., mutta ei kovin monesti.

Kaiken kaikkiaan Sakari Puistolla on ollut vaalikausikohtaisella tarkastelujaksolla yhteensä 25 (2023) ja 51 (2024) puheenvuoroa, joista tässä yhteydessä on ollut lähtökohtaisena tarkoituksena huomioida vain niitä edellä mainittuihin liittyviä. Laboren sivulla olevan henkilöesittelyn mukaan (löytynyt suht ensimmäisten nettihakutulosten joukosta) häntä voisi luonnehtia seuraavanlaisesti:

"Puiston katsotaan kuuluvan nykyisen eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon aatteellisiin kumppaneihin, ja Puisto saikin pian tämän jälkeen kutsun tulla töihin perussuomalaisten puoluetoimistolle. Puolueen poliittisena suunnittelijana Puisto työskenteli Halla-ahon oikeana kätenä ja oli yksi perussuomalaisten tärkeimmistä taustavaikuttajista. Hän on ollut esimerkiksi perussuomalaisten edustajana hallitusneuvotteluissa."

Niihin talousvaliokunnan mietintöihin, joita Sakari Puisto on sen puheenjohtajan roolissa käynyt läpi eduskunnan täysistunnoissa, on muina keskustelijoina osallistunut 5, 5, 1, 1, 0, 0, 1 ja 1 eri puhujaa, mille ei tässä yhteydessä annettane sen enempää merkitysarvoa kuin se, että näiden esittelypuheenvuorojen sisällön ja otsikon täsmätessä varsin hyvin edellä mainittuihin aiheisiin, hän lienee suostunut talousvaliokunnan puheenjohtajaksi kiinnostuksen vuoksi, eikä sen vuoksi, että "joku piti siihenkin laittaa":

• Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2022
• Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2023
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnan valvontamaksuista sekä siihen liittyviksi laeiksi
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista sekä eräiksi muiksi laeiksi
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta

Näiden esittelypuheenvuorojen sijaan keskitytään enemmänkin hänen vastauspuheenvuoroihinsa, joista seuraavissa niitä aiheita sivuavuuksia, joita edellä mainittiin. Niitäkään ei ole niin paljoa, että voisi käydä tekemään kummoisempaa arviota henkilöstä, mutta sen voi huomioida, että suhteessa siihen, minkälaisia Perussuomalaiset tapaavat edelleen haluta viestiä olevansa, minkälaisista tavoitteista he ovat kiinnostuneita ym., Sakari Puisto on kuin jonkinlainen kuriositeetti Perussuomalaisten joukossa, joka ehkä saa muitakin heitä miettimään paremmin, mitenkähän muutoin sitä Suomen asiaa pitäisi edistää kuin niillä innovaatiopuutteisilla rajoittuneisuuksillaan.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024

Ulkoministeri Elina Valtonen käyttää esittelypuheenvuoron lähetekeskustelua varten, jonka jälkeen "asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan". Monia eri puheenvuoron käyttäneitä, joista Sakari Puisto ilmaisee huomioivansa valtion talousarviosta panostuksia "vahvasti tulevaisuuteen" ja esittää kysymyksen liittyen ohjaamiseen koordinaatioon, mihin saa vastauksen elinkeinomisteriltä. Yhteensä hän tulee käyttäneeksi asian käsittelyssä viitisen puheenvuoroa, joista muut ovat toisen aiheisia kuten energiahuoltovarmuus, positiivinen luottotietorekisteri ja omistajaohjaus.

"Hallitus panostaa vahvasti tulevaisuuden kilpailukykyyn eli tutkimukseen ja kehitykseen ja osaamiseen, ja myös tässä budjettiriihessä oli hyviä panostuksia siihen. Hyvin esimerkinomaista oli se, että eilen aamulla oli Otaniemessä VTT:llä ja yhteistyökumppaneilla uudenlaisen tietokoneen, Suomessa järjestyksessään toisen kvanttitietokoneen, julkistamistilaisuus ja tähän oli laitettu paljon panostuksia. Tämä on myös hyvin pitkäkestoinen projekti."

"Nyt kysyn: kun nämä tki-panostukset ovat merkittäviä, neljä prosenttia vuoteen 2030 saakka, se on hyvin kunnianhimoinen tavoite rahallisesti, niin oletteko te miettinyt sitä ohjaamista ja koordinaatiota tarkemmin esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvostossa, jolloin me saataisiin myös se laatu siinä mielessä kuntoon, ettei ainakaan heikkoon koordinaatioon sorru mikään asia?"

"Tutkimus- ja innovaationeuvosto tulee, kuten edustaja Puisto totesi, näyttelemään merkittävää roolia tässä kentässä. Siinä meidän on löydettävä hyvä balanssi sen välillä, millä tavoin yhtäältä ohjaamme strategisesti mutta jätämme kuitenkin myöskin tilaa sille, että poliitikot eivät määritä sitä, mitä tulevaisuudessa on syytä tehdä." (Elinkeinoministeri Wille Rydman)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta

Sakari Puisto tulee itse suorittaneeksi asian esittelyn, missä sivutaan erityisesti EU:n digimarkkina-asetusta. Keskustelu käytiin paljolti samojen muutamien henkilöiden (Sakari Puisto, Timo Harakka, Ville Skinnari ja kertaluonteisesti, Sinuhe Wallinheimo) kesken. Timo Harakka -aiheisessa selvittelyssä eduskunnassa puhumisista on kerrottu siteerauksien kera heidän tavallaan keskinäisestä sanailustaan. Muilta osin tähän on kopioitu hänen muutamat vastauspuheenvuoronsa kokonaisuudessaan, sillä muutoin hänelle ilmeisen merkittävä tki-politiikka ja teknologia-alueet jäisivät erilleen.

"Me ei tietenkään valiokuntana siihen itse asetuksen sisältöön puututtu millään tavalla, eli meillä on se täytäntöönpano ja kansalliset toimenpiteet, mitkä nimenomaan koskevat kilpailu- ja kuluttajaviranomaista, ja on todellakin tarpeen, että siinä on myös tarpeelliset resurssit toimeenpanna näitä erilaisia vaatimuksia. Mutta tämähän on tietysti hyvin merkittävä asia. Tämä liittyy juuri näihin ydinalustapalveluihin — siis mitä ovat erilaiset verkkoyhteisöpalvelut ja hakukoneet, selaimet, monenlaiset asiat — ja niillä on hyvin suuri vaikutus nykyisenkaltaisessa taloudessa ja vaikutusvalta myös kuluttajiin."

"Ajattelen itse myös, että tässä EU-vaikuttamisessa tulevaisuuden kilpailukyky tulee kyllä olemaan aivan avainasemassa. Samalla näillä teknologioilla, mistä juuri puhuttiin, on myös sitä kilpailukykyä edistävää vaikutusta. Eurooppahan on jäänyt jälkeen tässä aika pahastikin, vaikka ajattelen, että myös Suomessa itse asiassa meillä on aika paljonkin potentiaalia tällaisilla erilaisilla uusilla teknologia-alueilla, mitkä liittyvät myös fintech-yrityksiin ja vastaaviin."

--

"Mitä tulee tähän kansalliseen tki-politiikkaan, niin tässähän on varsin kunnianhimoinen tavoite rahoituksen osalta: lisätään panostuksia vuoteen 2030 mennessä aina neljään prosenttiin bkt:sta, mikä on itse asiassa todella paljon kansainvälisesti verrattuna. Voi herätä jopa se kysymys, että millä tavalla sitten löytyy se laatuperusta kaikille, varsinkin kun mennään pitkälti päälle kolmen prosentin. Siinä on oltava tarkkana kyllä. Käsittääkseni tämä vivuttamisajatus oli hallituksella juuri niiden päätösten takana viime syksynä, kun hallitus laittoi panostuksia esimerkiksi juuri näihin mainittuihin laskentatehopalveluihin, sekä tähän uuteen kvanttilaskentaan että myös tähän konventionaaliseen laskentaan. Tätä valintaahan on opposition puolesta myös itse asiassa kritisoitu, vaikka se minun mielestäni oli hyvinkin oikea."

"Vaikka Eurooppa on jäänyt jälkeen suhteessa Yhdysvaltoihin, Kiinaankin — näissä on kilpailua näiden välillä — niin itse asiassa Suomellahan on varsin monella tällaisella kriittisellä, taloudellisen turvallisuuden kannalta tärkeällä osa-alueella ja myös läpimurtomahdollisuuksia omaavilla teknologia-alueilla poikkeuksellisenkin hyviä yrityksiä ja osaamista, kuten esimerkiksi mainittu 6G, laskentaosaaminen, erilaiset lohkoketjut, fintech-puoli, satelliittiteknologia ja niin edelleen. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että tämä antaa meille nimenomaan kansallisesti mahdollisuuden profiloitua myös näissä kysymyksissä EU:n tasolla ja siten, että jos lähdetään esimerkiksi kuitenkin tekemään joitakin tällaisia rahoituspaketteja, niin kiinnitetään nyt ainakin huomiota siihen tutkimuksen laatuun ja kohdentamiseen. Tämä ajatus on käsittääkseni mennyt eduskunnassa eri valiokunnissa varsin läpileikkaavasti."

--

"Edelleen aktiivisuutta tulee lisätä myös tänne eduskunnan päähän. Meillähän on täällä lukuisia valiokuntia — talousvaliokunta, myös tulevaisuusvaliokunta, monia muita — joissa tki-elementti on vahvasti läsnä. Nämä kuitenkin käsittelevät näitä asioita aika irrallisesti, ja se näkymä valtioneuvoston puolelle nimenomaan TIN-neuvostoon on varsin ohut. Vuorovaikutustahan ei ole kovinkaan paljon. Toki me nähdään pöytäkirjoja, tavataan ministeriä aika-ajoin ja niin edespäin, mutta näitä nimenomaan tulisikin vahvistaa."

"No, sitten vielä tähän EU-vaikuttamiseen. Tietysti valtiontukikilpailuhan on nyt tullut EU:sta, suurten jäsenvaltioiden piiristä, ja myös ulkopuolelta, Yhdysvalloista ja IRA-paketista, ja tämähän on meille aika valitettava kehityskulku. Me ei haluttaisi nähdä sitä. Mutta realistisesti tietysti on otettava huomioon, että näin on ja näin varmaan tulee olemaan ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Tästä asetelmasta ei kovin helposti pääse irti silloin, kun henki on jo ulos pullosta. Mutta sitä paremmalla syyllä huomiota pitäisi kiinnittää nimenomaan laatuun, kilpailullisuuteen ja siihen, miten me nimenomaan teknologia-alalla pystytään tuomaan sekä tuottavuutta että kilpailullisuutta ja menestymään kansainvälisessä kilpailuympäristössä, mikä ei myöskään ole missään nimessä mitään puhdasoppista vaan itse asiassa lähestulkoon sen vastakohta. Sen takia muun muassa digimarkkina-asetus on otettu, koska pelikenttä on monella tavalla hyvin vääristynyt."

--

"En ole ollut tutkimus- ja innovaationeuvostossa kertaakaan itse kokouksessa, mutta sen perusteella, mitä minä ymmärrän siitä, se, että se on pääministerivetoinen, on hyvä asia sinänsä, koska sehän tarkoittaa sitä, että se arvovalta ja se kaikki yhteen kokoava taho ovat korkealla tasolla, mutta siihen tietysti liittyy se haaste, että kun pääministerillä on niin monta muutakin asiaa mielessä — erilaiset budjettiasiat ja niin edespäin — niin miten saadaan sitten se draivi keskittyä nimenomaan tähän tki-elementtiin, mikä on varsin tärkeä."

Keskustelualoite tekoäly Suomen tulevaisuuden menestystekijänä ja yhteiskunnallisten haasteiden aiheuttajana

Monia keskustelualoitteen allekirjoittajia, mutta Sakari Puiston nimeä ei näy niiden muassa, vaikka ottaakin kahdesti aiheeseen kantaa. Kohtalaisen paljon muitakin puheenvuoron käyttäneitä. Kyseisessä keskustelualoitteessa aiheina ja kysymyksinä mm. tekoäly ja eettisyys, tekoälyn käyttö julkishallinnossa, teköälyn vaikutus työelämään ja koulutukseen yms.

"Myös omasta puolestani kiitos aloitteen tekijälle. Tämä on mitä ajankohtaisin aihe. Ja pidin myös tästä avauspuheenvuorosta, siinä oli monia hyviä näkökohtia. Tekoälyn vahvuus perustuu siihen, että sillä esimerkiksi pystytään valtavasta datamassasta erottelemaan erilaisia säännönmukaisuuksia ja myös algoritmit pystyvät oppimaan siitä itse. Eli pystytään analysoimaan tai päättelemään varsin luotettavasti asioita, mitkä muuten olisi hidasta tai jopa mahdotonta tehdä. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että esimerkiksi hyvin monimutkaisia, niin kuin proteiinin rakenteita tai laskostumista, pystytään tutkimaan, ja on monia muita sovelluksia."

"Siihen liittyy myös erilaisia riskejä, mitä pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa. Kun ajatellaan vaikka jotain pörssiä, missä käydään algoritmipohjaista kaupantekoa, niin millä me pystytään hyvin nopeissa kaupankäynneissä ottamaan huomioon se, että siihen ei sisälly sitten joitain ennennäkemättömiä manipulaatioriskejä tai intressiristiriitoja?"

--

"Tekoäly on pitkälti valtavien datamassojen analysointia, ja sen takia se liittyy oleellisesti laskentaan, suurteholaskentaan. Jos ajatellaan vaikka Lumi-tietokonetta, supertietokonetta, niin sillähän suuri määrä laskentatehosta nimenomaan käytetään käytännössä erilaisten tekoälysovellusten tekemiseen. Tähän tietysti liittyy koko tämä infra sen ympärillä — nyt on kvanttitietokoneita, niihin on tehty merkittäviä panostuksia, koko se mikroelektroniikka sen ympärillä. Hallitus on myös hoitanut niin, että vastinrahoitus löytyy tälle sirusäädöksen toimeenpanolle ja siihen osaamiskeskukseen. Olisi tärkeätä, että tämä koko paketti saadaan kuntoon."

"Itselläni on jonkin verran kaksijakoinen olo tässä. Toisaalta koko Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta, mutta sitten toisaalta Suomessa meillä on eri alueilla aika koviakin kärkiä, mitkä meidän täytyy saada käyttöön."

Pääministerin ilmoitus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta

Monia keskustelijoita tässä pääministerin ilmoitusta käsittelevässä keskustelussa, missä Sakari Puisto kommentoi erityisesti teknologian murrosalueista ja tki-määrärahojen vaikuttavuuden arvioinnista.

"Tämä tutkimus- ja kehitysinnovaatiokeskustelu on mitä ajankohtaisinta nyt eikä vähiten sen takia, että nyt tapahtuu paljon ja nopeasti useillakin erilaisilla murrosalueilla teknologiassa. Mainittiin avauspuheenvuorossa muun muassa tekoäly ja kvantti, ja vaikka Euroopassa on paljonkin huolta siitä, että me ollaan jääty jälkeen — syystäkin, on ollut huolta esimerkiksi Kiinasta ja Yhdysvalloista — niin on jo melkein kohtalon oikku, että Suomessa meillä on hyvinkin vahvoja kärkiosaamisia näillä aloilla. Me ollaan tehty esimerkiksi kylmäfysiikassa vuosikymmeniä, puolijohdeteknologiassa, erilaisissa pinnoitteissa, fotoniikassa, merkittävää tutkimusta, ja nyt sitten monilla eri alueilla tämän tulokset näkyvät. On paljon muutakin, esimerkiksi lääketieteellisen tekniikan, kuvantamisen, menetelmät, jotka joskus vähän unohtuivatkin tästä keskustelusta."

"On hyvä, että tämä rahoitus on saatu pitkäjänteisesti nyt sovittua, ja nyt on aika kiinnittää entistä vahvemmin huomiota siihen, että on strategista otetta. Sen takia kysyn pääministeriltä: Mitä tutkimus- ja innovaationeuvostolle kuuluu? Mitä siellä on agendalla näinä kuukausina?" [ei saanut vastausta pääministeriltä, tiede- ja kulttuuriministeriltä kysyttyyn neuvostoon liittyen vain sipaiseva vastaus]

--

"Vaikuttavuus on noussut monissa puheenvuoroissa esille, ja se on minusta täysin tarpeen. Varsinkin kun tki-määrärahoja lisätään paljon useiden vuosien kuluessa aina sinne neljään prosenttiin bkt:sta, sitä paremmalla syyllä täytyy mitata nimenomaan vaikuttavuutta. Kun mennään, voi sanoa, maailman kärkeen, niin ei ole mitenkään itsestäänselvää, että se vaikuttavuus pysyy silloin korkeana. Minun mielestäni hallitus on tehnyt varsin hyvää työtä tässä ja myös parlamentti, että lisätään pitkäjänteisesti ja katsotaan pitkäjänteisesti asioita, mutta samalla sitten tartutaan näihin tiettyihin asioihin, esimerkiksi laskentapuoleen tai mikroelektroniikkaan, kvanttiin, myös tähän sirusäädökseen, missä Suomella on paljon pohjaa ja paljon annettavaa mutta missä on just nyt se momentti, että pitää tarttua. Tämä on ihan oikea ratkaisu."

"Mielestäni myös nämä havainnot koulutuksesta ja perus- ja soveltavasta tutkimuksesta ovat oikean suuntaisia, mutta tätä keskustelua dramatisoidaan ihan liikaa. Onhan se nyt niin, että voidaan vetää keinotekoinen viiva soveltavan tieteen ja perustieteen välillä, mutta kyllä ne kuitenkin loppujen lopuksi pelaavat, ja niiden pitääkin pelata, aika hyvin yhteen. Mitä kovempaa perustutkimus on, kyllä se näkyy siellä innovaatiopuolella, ja sitten kun me tehdään huippuinnovaatioita, niin sehän jo sinänsä luo osaamista ja opetuksen laatua ja niin edespäin."

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2022

Pitkähkön esittelypuheenvuoron jälkeen, jonka luki pankkivaltuuston puheenjohtaja, SDP:n Antti Lindtman, keskusteluun osallistui vain kolme henkilöä, joista Sakari Puisto sipaisee hiukan tekoäly-aihetta.

"No, mitä tulee Finanssivalvonnan puolelle, niin siellä nostaisin itse asiassa yhden tematiikan esiin, ja se on finanssialan teknologia ja sen vaikutukset. Muun muassa tekoäly on tullut nyt hyvin nopeasti, ja tästä on saatu nyt makua, ChatGPT ja vastaavat. Haluan nostaa esiin sen kysymyksen, mitä tekoäly tulee vaikuttamaan esimerkiksi erilaisiin markkinapaikkoihin, mikä on sen neutraliteetti ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää enää, bisnesetiikka ja vastaavat."

Pääluokan yleiskeskustelua - Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Monia keskustelijoita tässä eri aiheita käsittelevässä keskustelussa..

"Tutkimus- ja kehitysinvestointeja tehdään nyt merkittävästi, 280 miljoonaa ensi vuodelle, ja ollaan jo siinä 3,1 prosentin tasossa, mikä on sinänsä jo itse asiassa aika korkea, mutta tämä kasvaa vielä. Tämähän tarkoittaa sitä jo ihan koulutuksenkin kannalta, että määrärahat lisääntyvät yliopistoille, ammattikorkeakouluille, Suomen Akatemialle ja niin edelleen, mutta sitten, kun me tehdään hyvää tutkimusta näissä paikoissa, niin totta kai se korkealaatuinen tutkimus heijastuu väkisinkin sinne koulutuksen puolelle. Paljon siitä koulutuksestahan on myös tällaista tutkimusympäristössä tapahtuvaa, eli laboratorioissa ja niin edespäin."

"Kysyisin, kun ministeri Multala otti esiin tämän kliinisen lääketutkimuksen esittelypuheenvuorossaan, että nyt kun valtioneuvostossa tehdään tätä terveys- ja hyvinvointialueen kasvuohjelmaa, mitä sille kuuluu. Myös Draghi otti esille tämän alan hyvin keskeisenä, niin onko tätä ajateltu? Asiahan liittyy myös muun muassa mainittuun suurteholaskentaan. [Aki Lindén: Erittäin tärkeä kysymys!]"

Pääluokan yleiskeskustelua - Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Monia keskustelijoita tässä eri aiheita käsittelevässä keskustelussa..

"Arvoisat ministerit, kiitos oikein asiallisista esittelypuheenvuoroista. Myös valiokunnan huomiot esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahoituksesta olivat oikeaan osuvia. Teiltä on muutenkin tullut hyviä esityksiä paljon. Jos ajattelen esimerkiksi talousvaliokuntaa, missä itse olen puheenjohtajana, me ollaan käsitelty esimerkiksi Teollisuussijoitusta käsittelevä ehdotus, mikä oli oikein hyvä, merituulivoimaa hiljattain ja myös ministeri Satosen kaupparekisterilakia, mistä tosin korjattiin yksi ilmeinen virhe — ihan viimeisimpiä vain."

"Yksi asia, mitä itse mietin, koskee kilpailuhaasteita. Jos arvata saattaa, Yhdysvalloissa tullaan vähentämään regulaatiota aika piankin varmaan aika tuntuvasti. Siihen sisältyy riskejä, jos ajattelee vaikka finanssisäätelyä, pankkimaailmaa. Mutta voisin kuvitella, että se voi johtaa osaltaan myös siihen, että Yhdysvalloissa vaikka lääketeollisuudessa, finanssialalla tai tekoälyssä etunoja saattaa jopa kasvaa siinä, missä Eurooppa näyttäytyy reguloituna. Nyt, kun te olette näissä erilaisissa EU-pöydissä, miltä se näyttää? Onko EU:ssa havahduttu asiaan?"

Mielenkiintoisista teknologisista kehityskuluista oletettavasti mielenkiintoisesti puhuvien nimeäminen aiheuttaa kuvallisia kansanedustajien nimilistoja selaillessa toteamuksia kuten ei toi, eikä tämä, tuo ei ainakaan, no ei todellakaan, tuo ehkä.. Jostain sitten juolahtaa mieleen, että eikös sillä SDP:llä ollut se Timo Harakka?

Liikenne- ja viestintäministerinä toiminut ja blogissaan harvakseltaan julkaistujen viestien otsikoissa toistuu useammankin kerran sana "tekoäly". Nykyisinä hallinto- ja luottamustehtävinään jotain lupaavasti jäsen-kytköisyydet "Teknologiateollisuuden yhteydessä toimivaan suomalaisten tekoäly-yhtiöiden yhteenliittymään" ja neuvostoon, jolla on kytköisyys "johtavaan kvanttitietoteknologian yritykseen", joka tosin tekee vuosi vuodelta pahenevaa miljoonatappiota, liikevaihdon siinä ollessa käänteisesti nousussa. Hänellä on ilmeisesti ollut jotain tekemistä myös kirjan "Kvanttiteknologian tulevaisuus ja kvanttiturvallinen internet" kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian ennakointi -ohjausryhmään liittyvästi ja hän on itse kirjoittanut kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa.

Entäpä jos kokeeksi haeskelee häneen liittyvää uutisointia Google-hakuina käyttäen hakurimpsuna "site:(yle|is|iltalehti|hs).fi timo harakka"? Sepä ei sitten enää vaikuttanutkaan ollenkaan samaa tai sinnepäinkään lupaavalta kuin mainitut jäsenyydet ja teknologia-aiheisuutta lähimpänä taisi olla "Timo Harakka vaatii: Hallitus ulos X:stä". On hän kuitenkin nykyisellään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, joten ehkäpä televisioelokuva Pääministerin käsikirjoittaminen aikoinaan, teatteritieteen maisterisuus ja toimittaja-tuottajuus Yleisradiossa voidaan antaa olla siellä menneessä huomioidessa hänen eduskuntapuheistaan sitä liian harvoin esiintyvää teknologian merkityksen puoltamista eduskunnassa.

--

Sitä on tullut toivoneeksi ja ihmetelleeksi, miksi SDP puolueena ei ole suuremmin kiinnostunut vyöryttämään teknologisuuteen perustuvaa hyvinvointia, avustavuutta yms. sillä tavoin sosioekonomisesti hetkellisesti tai pidempiaikaisesti ongelmaisten ihmisten omaehtoisesti käytettäväksi tai heitä epäsuoremmin suuressa määrin hyödyttäväksi. Toisaalta, eipä "se" työssä käyvistäkään puhuessaan tapaa ottaa mukaan julkiseen keskusteluun teknologista aspektia ns. liirumlaarumia enempää. Tähän tuntumaan verraten Timo Harakka toimii jokseenkin samantapaisesti eli hänen eduskuntapuheidensa tarkasteluajanjakson eli meneillään olevan vaalikauden osalta (päättyen vuoden 2024 loppuun) hänen kuulee puhuvan mm. datataloudesta, digitaalisesta taloudesta, kvanttilaskennasta, tekoälystä ja supertietokoneista, mutta työttömyydestä puhuessaan työttömyys sanana päätyykin osaksi hallituksen toiminnan vastaista sanailua, eikä niihin hänen puheisiinsa päädy mukaan esim. sitä, minkälaiseksi ihmiseksi voisi nykymaailmassa kehittyä ottaen huomioon, kuinka maailma muuttuu vaikkapa niiden asioiden osalta, mitä tuossa edellä lueteltiin.

Meneillään olevan vaalikauden alkupuolella eli 27.6.2023 Timo Harakka otti kantaa hallituksen asenteisiin suhteessa työttöminä oleviin käyttäen jopa sanaa "kastijako", millä hän lienee viitannut kastilaitokseen eli "järjestelmään, jossa yhteiskunnan jäsenen aseman, toimintamahdollisuudet ja kulttuurin määrittää hänen syntyperänsä". Tuolloin meneillään oli eduskuntakeskustelu aiheesta "Valtioneuvoston tiedonanto: Vahva ja välittävä Suomi Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023". Oletettavan hyvin nukkuneena hän ei vielä siinä klo 15.09 ollut tullut tehneeksi ns. freudilaista lipsahdusta eli "tullut vahingossa sanoneeksi, mitä todella ajattelee ja tuntee", mutta se kaikki mitä hallituspuolueet tekevät ja eivät tee, sekä mitä toistuvasti sanovat ja mitä eivät sano, määrittää varsin vahvasti sitä linjaa, jonka kehityssuunta on jotakuinkin sellainen, että monille ihmisille käy täysin mahdottomaksi saavuttaa elämänlaatua, joka muille mahdollistuu juurikin esim. aseman, toimintamahdollisuuksien ja kulttuurin perusteella.

"No, mutta työttömien ongelmathan ratkeavat sillä, että menee töihin, täällä sanotaan. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Mutta ei kai olla palaamassa maailmaan, jossa työ on ainoaa sosiaaliturvaa? Sillä jos kepittämällä saavutettaisiin tuo 100 000 työllisen haave, johon en usko, niin sehän olisi yhä alle puolet nykyisistä työttömistä. Siis toiveikkaimmillaankin hallitus toteaa, että suurin osa työttömistä jää ilman työtä ja siitä heitä on rangaistava. Tämä on paitsi sydämetöntä myös tyhmää, sillä näköalattomuus ja syrjäyttäminen melkeinpä pakottavat ihmiset laittomuuden tielle. Toimeentulon turva on myös yhteiskunnan turva."

"Tämä kastijako ja eri säännöt työllisille ja työttömille suomalaisille osoittaa, kuinka vanhakantainen tämä kansalliskonservatiivinen hallitus on. Työelämän monimuotoisuutta ja muuttuvuutta ei ymmärretä. Jako työhön ja työn ulkopuolelle ei ole mustavalkoinen. On tylsä oikeistolainen fantasia, että ensin ansiosidonnaiselta, sitten työmarkkinatuelta lopulta viimesijaiselle tuelle luisunut ihminen vain pienellä tökkäisyllä ilmoittautuu yksityiselle sektorille tuottaviin, vastuullisiin kokoaikaisiin tehtäviin. Työelämästä tipahtanut henkilö on autettava asteittain takaisin. Tärkeä keino on työttömyyskorvauksen suojaosa, joka rohkaisee kokeilemaan myös epävarmaa, osa-aikaista, tilapäistä työtä. Tie hyviin töihin kulkee aina huonojen töiden kautta. Tämä suojaosan poistaminen kannustaa jäämään kotiin. Kepittäminen ei tule onnistumaan."

Kolme puheenvuoroa myöhemmin (klo 15.22) Kokoomuksen Kopra Jukka haistattelee "vasemmiston aiemmille touhuille ja kehuu hallituksen pyrkimyksiä" sanaillen samaan tapaan kuin kymmenet ja taas kymmenet muut hallituspuolueiden edustajat:

"Orpon hallituksen ohjelma on työnteon ja ahkeruuden ohjelma. Edellinen, vasemmistohallitus jätti holtittoman taloudenpidon lisäksi tekemättä käytännössä kaikki todelliset työllisyyttä lisäävät uudistukset, toki julistivat niin sanottuja päätösperäisiä työpaikkoja, jotka ovat siis julkisista varoista maksettavia, eikä niillä ole tehokasta valtiontaloutta parantavaa vaikutusta. Oppositio kyllä kovasti viime kaudella laati esityksiä, muista tahoista puhumattakaan, siitä, kuinka maan talous saadaan kasvuun ja ihmisille töitä, mutta mikään ei vasemmistohallitukselle kelvannut vaan velkaralli jatkui."

"Nyt Orpon hallitus tekee uudistuksia talouskasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi, ja hyvä niin. Vasemmiston juhlat päättyivät huhtikuussa, mutta Säätytalolle kutsuttuihin siivoustalkoisiin näitä edellisen kauden vastuunkantajia ei kuulunut, vaan uusi hallituskoalitio joutuu siivoamaan sotkun. Vasemmistohallituksen saldo on surkea. On käsittämätön velkataakka, ja esimerkiksi sote-puolella tilanne on katastrofaalinen: ei hoitajia, ei lääkäreitä, ei rahaa, palveluntuotannossa haasteita, ja kaikki tämä tapahtui vasemmiston vahtivuorolla. Nyt toivottavasti Suomi saadaan uuteen nousuun työhön ja ahkeruuteen kannustavalla ihmisläheisellä politiikalla."

--

Timo Harakan teknologiaan liittyvät kysymykset ja mietteet ovat aivan toisenlaiseen sävyyn esitettyjä, sillä kansainvälisestä kilpailustakin puhessaankaan hän ei ilmaise paheksuntaa hallituksen toimia kohtaan, vaan korkeintaan naljailee, että ehkäpä 6g:n, supertietokoneiden, mikroelektroniikan ym. tulevaisuuden työpaikkoja luovasta pitäisi olla kerrottu enemmän kuin "neljällä rivillä ohimennen sivulla 4".

Todellakin tulevaisuusvaliokunta teki yksimielisen lausunnon hallituksen EU-avaintavoitteista, siitä lämmin kiitos kaikille. Nimensä mukaisesti valiokunta katsoi tulevaisuuteen, vuoteen 29. Sen sijaan, että olisi kuultu pelkästään eturyhmiä, kuultiin tulevaisuuden menestyksentekijöitä, startup-yrittäjiä, rahoittajia, kasvuyrittäjiä, teknologiaosaajia ja suurteholaskennan, tekoälyn tekijöitä. Heillä oli yksi viesti, jonka valiokunta otti tähän lausuntoonsa, ja se on se, että suomalaisen teknologian etulyöntiaseman vahvistaminen on otettava avaintavoitteiden neljänneksi pääprioriteetiksi. Haluaisin kuulla pääministeriltä, olisiko tämä mahdollista sen sijaan, että vain neljällä rivillä ohimennen sivulla 4 luetellaan 6G, kvanttilaskenta, supertietokoneet, tekoäly, mikroelektroniikka. Voisiko teknologian etulyöntiasema olla se asia, jota Suomi kaikkein voimakkaimmin puolustaa kansallisen edun, tulevaisuuden työpaikkojen eteen?

Tuolloin keskustelussa oli Kokoomuksen Heikki Auton "Keskustelualoite Suomen EU-avaintavoitteista" ja minkä sisältämänä ehdotuksena oli se, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Suomen avaintavoitteista EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisesta".

Keskusteluehdotus alkaa sanoilla "Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle E-selvityksen (E 58/2023 vp) Suomen EU-avaintavoitteista. Avaintavoitteilla on tarkoitus vaikuttaa Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan, joka määrittelee EU:n poliittiset tavoitteet uudelle viisivuotiskaudelle..".

Oletuksena on, että Timo Harakka viittaa juurikin tuohon valtioneuvoston tekemään selvitykseen Suomen EU-avaintavoitteista, joka löytyy PDF-muotoisena linkistä, jolla nimenä Suomen EU-politiikan avaintavoitteet 2024-2029 (päiväyksellä 17.1.2024). Siinä tosiaan luetellaan sivulla 4 nuo Timo Harakan mainitsemat asiat (alakohdassa "Puhdas ja digitaalinen siirtymä").

"Suomi korostaa, että EU:n digitaalinen johtajuus edellyttää investointeja erityisesti murrosteknologioihin, kuten tekoälyratkaisut, suurteho- ja kvanttilaskenta, siruteknologia sekä 6G. Suomi korostaa EU:n globaalin vaikuttavuuden parantamista erityisesti murrosteknologioiden standardointiin liittyen."

Mm. tulevaisuusvaliokunnalta on pyydetty ennen tuon selvityksen lähettämistä lausuntoa ja mistä jatkoon eivät ole ollenkaan päässeet mm. sanat bioteknologia, avaruus, metaversumi ja tietoverkot. Kvantti siinä mainitaan 13 kertaa, mikä sitten lienee "oikeuttanut" sille pääsyn tuohon Timo Harakan mainitsemaan listaan.

"Asia on saapunut tulevaisuusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle 22.3.2023 mennessä."

Tehdyn keskustelualoitteen johdosta käydyssä eduskuntakeskustelussa edustajat eri puolueista ehtivät käyttää useita puheenvuoroa aiheista kuten ilmasto, energia, maahanmuutto, puolustus, valtiontuet, biokaasu, ihmisoikeudet, metsätalous, ilmasto, maahanmuutto ja turvallisuus, kunnes oli pääministerin vuoro ottaa kantaa asiaan ennen kuin päästiin edes lähemmäs, vaikkakin vain sanalistalla, aiheita tutkimus, kehitys ja innovaatiot".

Sitten jatkettiin vauraudella, maahanmuutolla, maahanmuutolla, luonnon monimuotoisuudella, verosuunnittelulla, turvallisuudella, ihmisoikeuksilla ja kilpailukyvyllä. Timo Harakka ei vielä tässä vaiheessa ollut osallistunut keskusteluun kuin välikommentein eräiden muiden puhuessa. Myöskin tv:stä tuttu, Kokoomuksen Susanne Päivärinta, nostatti omassa lyhyessä puheenvuorossaan esille "geopoliittisesti vahvan EU:n" ja vähän eri tavoin tv:stäkin tutun, Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen, täytyi päästä sanomaan puheenvuorossaan mm., että "..700 miljoonan vuosittainen hintalappu oli meille liian iso, toisin kuin vihreille, vasemmistolle ja ilmeisesti myös demareille.." ja että "..tukikelvottomia kustannuksia, väärin laskettuja henkilöstökuluja..". Tässä vaiheessa keskustelua oli käyty hiukan yli tunnin verran.

Esittelypuheenvuorossaan Kokoomuksen Heikki Autto puhui hyväntahtoisesti(?) eduskunnan toimintakulttuurista:

"Moni eurooppalainen kollegamme onkin itse asiassa meille hieman kateellinen siitä, kuinka kattavasti eduskunnassa pääsemme perehtymään ja ottamaan kantaa EU-lainsäädäntöön jo sitä säädettäessä."

mikä voi perehtymisen mahdollisuuksien osalta myötäillä totuutta, mutta kantaa ottamaan pääsemisessä painotus taitaisi olla pikemminkin siinä pääsemisessä, eikä niinkään siinä, että siinä kantaa ottamisessa olisi mukana tai taustalla laaja-alaista ajatteluakin tjs.?

Toinen keskustelutunti olisi varmaan sekin kulkenut ilman teknologian tapaisesta mainitsemistakaan, mutta juuri hiukan ennen Timo Harakkaa tuli Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo ottaneeksi puheeksi digitaaliset sisämarkkinat Euroopassa, jotka ovat hänen mukaansa "noin 10—15 vuotta perässä muita keskeisiä kumppaneita, USA:ta tai Aasiaa" ja että "66 prosenttia kaikista alustatalouden yrityksistä on USA:ssa, 30 Aasiassa ja vain kolme täällä", mikä taasen on "valtava ongelma Euroopalle". Näiltä paikkein eli heti Timo Harakan puheenvuoron jälkeen keskustelu alkoi painumaan päätöstään kohti, eikä jäljellä siinä vaiheessa ollutkaan juuri muita kuin eurooppa- ja omistajaohjausministeri, ympäristö- ja ilmastoministeri, vielä kertaalleen pääministeri ja sitten vielä maa- ja metsätalousministeri. Lopuksi keskusteluaiheen ehdottaja kiitteli käydystä keskustelusta ja sitten jatkettiin muilla työjärjestyksen aiheilla.

--

Niin sanotulla "suurella yleisöllä" ei monenkaan ihmisen osalta oletettavasti ole mitään käsitystä siitä, mitä se oikeastaan vaatii, että voi olla supertietokoneen käyttäjä tai voiko kukaan muu kuin nero tai professori hyödyntää kvanttitietokonetta tai tehdä edes koneellista laskentaa, jos ei ole "pitkälle kouluttautunut erikoistietäjä, jolla on myös erittäin hienostunutta ja laaja-alaista ymmärrystä koodaamisesta". Täten, kun esim. Timo Harakka kommentoi ekosysteemin muodostumisesta ja kysyy sen strategian perään, "joka piirtää nämä pisteet yhteen", "tavallinen kansalainen" saattaisi pitää ihan höpönä sellaista, että "joku tavis" voisi hyödyntää mitenkään sitä, mihin Timo Harakka tulee puheessaan viitanneeksi?

"Mutta tässä on juuri kysymys tästä, miten se ekosysteemi mahdollistuu. Missä on se strategia, joka nämä yksittäiset pisteet piirtää yhteen? Millä tavalla supertietokoneen, kvanttitietokoneen yhteistyössä sen ympärille houkutellaan kasvuyrityksiä, startupeja, että syntyy sellainen toisiaan ruokkiva, positiivinen kierre ja sellainen valtioneuvoston tasolta ja ministeriön tasolta määrätietoisesti ohjattu strateginen ote?"

Määritelmän oloinen "tavallisesta kansalaisesta" on tässä vähän halveeraava, sillä onhan se mahdollista, että esim. amk:ssä opiskelija saattaa osata kuvitella, miten jonkun toisen koulutusalan opiskelija saattaisi voida osata hyödyntää esim. supertietokoneita ja ties vaikka valtavirran median teknologiapainotteisempi sisältö on vaivihkaa saanut joitain ihmisiä ymmärtämään enemmän siitä, mikä on käynyt mahdollisemmaksi vähemmilläkin perustiedoilla ja -taidoilla. Sitä kai tapahtuu liian usein kassajonoissa, kauppojen käytävillä, kaduilla, netissä ym., että "kaiken maailman kateelliset" yms. yrittävät saada olonsa ja kykeväisyytensä tuntumaan ihan toisenlaiselta kuin miltä se muutoin tuntuisi, kun on juuri hetkeä aiemmin tehnyt jotain, mikä esim. ylittää kaikilla tavoin sen, mitä amk:ssa on vaadittu osattavan, joten sitä voi käydä muodostumaan halukkuutta ounastella, että "onpä tässä yhteiskunnassa paljon ihmisiä, jotka eivät paljon muuta teekään kuin marmattavat".

Kun kyse on kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä yritystoiminnan tasolla, silloin hetkelliset, yksilötason wau-saavutukset eivät välttämättä ole riittäviä, mutta yhdenkin yksilön kauas pitkälle pääsemisessä auttaa erittäin paljon se, että esim. ne ohjelmistot ja ohjelmistokomponentit, joita hän ajaa supertietokoneilla, palvelinkeskuksissa, laskentayksiköillä yms. ovat usein jo lähtökohtaisesti tehty periaatteella "koodaajilta koodaajille" eli dokumentaatio ja lähestyttävyys ovat mielekästä ja motivoivaa, eikä sen koodin määränkään tarvitse välttämättä olla valtavaa.

Ohjelmointikielien käyttöä voi kombinoidakin, joten enemmän laskentaa ja samalla, usein, vähemmän koodia vaativan voi suorittaa esim. Pythonilla ja jos jotain aikomusta varten kyseinen ohjelmointikieli ei sellaisenaan tarjoa jotain helpohkosti hyödynnettävää, siihen on saatavilla valtavasti lisäkomponentteja, joita käyttävät myös ne professorit ym. Matemaattisesti tai fysikaalisesti haastavammat tehtävät vaativat toki erilaista osaamista ja kyvykkyyttä ymmärtää, mutta ei pidä liian rajautuneesti olettaa, ketkä olisivat niitä, jotka voisivat hyötyä mainitusta, kuvitteellisesta, ekosysteemistä. Tietämättömyysvajeisia voisivat tältä osin olla kaikenmaailman marmattajien lisäksi myös monet kansanedustajat. Merkittävänä aspektina myös se, että ohjelmistojen valmistaminen, monistaminen ja kokeilukappaleiden tekeminen on usein täysin kustannuksetonta, jos ajankäyttöä ja sitä mistä se on pois ei huomioitaisi.

Globaalia kilpailua arvioitaessa maiden välisten jotakuinkin-luottamuksien ja yhteistöisyys-mahdollisuuksien osoittamisesta muodostuisi verkosto, minkä nojalla selittyisi osaltaan sekin, miksi puhutaan "Euroopan ulkopuolisesta kilpailuista Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan", sillä Eurooppa (tai oikeastaan EU) on kehittyvä mahtivoima, joka ei voisi vain heittäytyä olemaan ja antaa muiden, jokseenkin itsenäisten valtioiden mennä menojaan, koska sitten se ja sen jäsenvaltiot jäisivät niiden almujen saajiksi, joihin niillä on varaa, koska esim. teknologia on niin monentapaisesti mm. arjen ja teollisuuden toimivuuteen vaikuttavaa.

"Toinen vaihtoehto on se, että huolehtisimme siitä, että suomalaiset huipputeknologiset yritykset menestyvät Euroopan ulkopuolisissa kilpailuissa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan. Silloin loisimme Eurooppaan vientituki-instrumentin, jolla voisimme tukea kilpailussa Yhdysvaltain pääomasijoittajien syviä taskuja ja Kiinan valtion nollakorkoisia rahoituksia vastaan."

"On aivan erinomaista, kuten edustaja Puisto tuossa totesi, että jo varhaisessa vaiheessa tehtiin panostuksia Helmi-kvanttiyhteistyöhön. Ja yhtä erinomaista on se, että varhaisessa vaiheessa sitouduttiin rahoittamaan Lumi-supertietokoneen jatkoa kansallisesti enintään 250 miljoonalla eurolla osana jatkuvasti kasvavaa, tällä hetkellä käsittääkseni 11 EU-maan konsortiota, jotta huolehditaan siitä, että meillä on jatkossakin Euroopan tehokkain supertietokone ja sen ympärille mahdollistuva ekosysteemi."

Siteerauksessa mainitussa LUMI-supertietokoneessa ja LUMI-konsortiossa on siis kyse mm. tästä:

"The European High-Performance Computing Joint Undertaking (EuroHPC JU) is pooling European resources to develop top-of-the-range exascale supercomputers for processing big data, based on competitive European technology. One of the pan-European pre-exascale supercomputers, LUMI, is located in CSC’s data center in Kajaani, Finland. The supercomputer is hosted by the LUMI consortium. The LUMI (Large Unified Modern Infrastructure) consortium countries are Finland, Belgium, the Czech Republic, Denmark, Estonia, Iceland, the Netherlands, Norway, Poland, Sweden, and Switzerland."

Sinänsä ohjelmistokehittäjät ja laitekehittäjät, yritykset tai yksityishenkilöt, jotka osittain hyödyntävät toisen tahon tarjoamaa laskentatehoa, voivat varsin vapaasti päättää, mistäpäin laskentatehonsa hankkivat, mutta tietosuojan ja tiedon saavutettavissa pysymisen ym. kannalta monet tahot voivat kokea tärkeäksi tai vaadituksi järjestää asiat niin, että EU:n rajojen sisällä pysytään kaikelta osin. Onhan niitä sellaisiakin nettipalveluita, joista voi vuokrata vaikka 16 NVIDIA:n tehokasta laiteohjainta suorittamaan jotain laskentaa vaikkapa pariksi tunniksi, eikä niiden käyttöönottoonkaan välttämättä mene kuin kymmenisen minuuttia rekisteröitymisen jälkeen, joten siinäkin mielessä jollakin strategialla sitä varten, että hyödynnettäisiin EU:n tai sen alueella toimivien yrityksien tarjoamaan teknologiaa, olisi merkitystä ja tavallaan sitähän tuo Timo Harakka tuossa eräässäkin vaiheessa haikaili hallitukselta.

"Ja nyt oikeastaan se, mikä tästä valtioneuvoston EU-avaintavoitteesta puuttuu ja oikeastaan, voisi sanoa, huutaa poissaolollaan, on näitten teknologioiden puolesta toimiminen Euroopan unionissa seuraavan viiden vuoden aikana. Puhun 6G:stä, puhun kvanttitietokoneista, puhun ylipäätään suurteholaskennasta ja siihen liittyvästä ekosysteemistä, kaikista niistä asioista, joissa Suomella on paljon menetettävää, jos eurooppalainen ensinnäkin säädäntö ja myöskin tutkimus- ja kehitystyö ja myöskin resursointi ei ole meidän kannalta kannattavaa. Ja tältä osin kun sitten pohditaan sitä, minkälaista teollisuuspolitiikkaa Euroopan unionissa pitäisi harjoittaa, niin sen sijaan, että protestoimme ja jättäydymme kaikesta sivuun puhdasoppisesti, meidän tulisi miettiä, millä tavalla tutkimus- ja kehityspanoksia suunnattaisiin näihin kärkiteknologioihin tavalla, josta olisi nimenomaan Suomelle eniten hyötyä, ja tulisi edistää sen tyyppistä strategista ajattelua vihdoin viimein."

Mietteitä herättävinä huomioina, jonkalaisia saisi olla eduskuntapuheissa enemmänkin, hän tuli kertoneeksi G7-maiden tekemistä arvioista tekoälyn vaikutuksiin liittyen, mutta joka olisi saattanut hyötyä täsmennyksestä. Blogissaan hän on käyttänyt samaa tekstiä selittävän kuvan kanssa (jonkalaisia tai yleensä mitään moisenlaisia havainnollistamisvälinettä eduskunnassa ei käytetä), joka on otsikoitu sanoin "Top five opportunities of generative AI to help achieve national and regional goals" eli siis "generative AI", eikä tekoäly tai koneäly muuten vaan.

Lähdetietoa hän ei blogissaansakaan tarkemmin mainitse, mutta oletettavasti lähteenä on ollut OECD:n julkaisema 37-sivuinen "G7 Hiroshima Process on Generative Artificial Intelligence - Towards a G7 Common Understanding on Generative AI", jonka esittelysanoissa mainitaan, että

"G7 leaders identified topics for discussion in the Hiroshima process and called for an early stock taking of opportunities and challenges related to generative AI. This report presents the results of a questionnaire developed to support the stocktaking to help guide G7 discussions on common policy priorities with regard to generative AI." (ks. https://g7.utoronto.ca/ict/2023-bf3c0c60-en.pdf)

Tarkentavan selityksen mukaan "The figure aggregates responses from seven respondents to the question: From your country or region's perspective, what are the top five opportunities generative AI presents to help achieve national and regional goals? (Please select five options)."

Siinä yhtään merkittävyyttä ei jaeta sille kohdalle, missä vaihtoehtona on "Eradicating poverty and hunger" ja miltä osin Timo Harakka huomautti kysyvästi:

"Ohjaammeko tekoälyä tuottamaan yhä koukuttavampia kissavideoita vai ratkaisemaan ilmastonmuutosta? G7-maiden kyselylomake antaa ajateltavaa. Kerroin äsken, että seitsemän valtiota seitsemästä piti tekoälyä ennen kaikkea tärkeänä talouden tehostajana, mutta valmiissa vastausvaihtoehdoissa oli muitakin. Maailman rikkaimmille maille ehdotettiin, että tekoälyn avulla voitaisiin poistaa nälänhätä ja köyhyys. Tämä vaihtoehto sai tasan nolla ääntä."

Vaihtoehto "Improving healthcare" sai noteerauksen viideltä G7-maalta seitsemästä, miltä osin Harakka kommentoi ominaan:

"Seuraavaksi seitsemän rikkaimman maan listalla oli parempi terveydenhuolto. Tekoäly on edistynyt jättiharppauksin biotieteissä. Ohjelma, joka osaa ennustaa yli 200 miljoonan proteiinin rakenteet, säästää tutkijoilta kaikkialla maailmassa valtavasti rahaa ja työtunteja. Sekä lääkkeiden kehityksessä että kliinisessä diagnostiikassa raportoidaan joka päivä mahtavia parannuksia."

--

Aivan valtavaa määrää esim. tekoäly-aiheista sanottavaa Timo Harakalla ei sentään ollut, mutta moniin muihin edustajiin verrattuna lienee ollut helpohko erottua melkeinpä briljantiksi kuten vaikkapa kysyä sen varmistamisesta, miten tekoälyn uhkat eivät toteutuisi ja mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin, vaikka ei se kysymyksenä sinäänsä niin kummoinen ollutkaan:

"Tämähän ei ollut mikään pieni asia, tämä maailman mahtavimpien yritysten verosuunnittelun suitsiminen, mutta vielä isompi haaste on tietysti se, millä tavalla hallitsemme tekoälyä. Mikä on se oikea foorumi, kansainvälinen ja monikansallinen foorumi: onko se YK, vai onko tämä OECD:n erinomainen käytännön esimerkki nyt osoittanut, että se voisi olla juuri oikea taho, vai lähdetäänkö siitä, että muut kopioivat Euroopan unionin tekemiä tekoälyratkaisuja niin, että saataisiin varmistettua se, että tekoälyn uhkat eivät toteudu mutta tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää koko ihmiskunnan hyväksi?"

--

Datataloudesta ja digitaalisista alustoista hän kommentoi siinä yhteydessä, kun meneillään oli aiheen "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta" eduskuntakäsittely:

"Siellä jo nyt on nähty se, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston resurssit ovat täysin riittämättömät ottaen huomioon sen, miten välttämätöntä, tärkeää työtä se tekee kilpailun edellytysten edistämiseksi ja tässä datataloudessa ja digitaalisessa taloudessa, jossa vallankäyttö myöskin pienemmillä alustoilla saattaa johtaa vastaaviin torppariasetelmiin kuin näitten mega-alustojenkin sovelluspalveluissa toimivien osalta."

ja missä keskustelu käytiin paljolti samojen muutamien henkilöiden (Sakari Puisto, Timo Harakka, Ville Skinnari ja kertaluonteisesti, Sinuhe Wallinheimo) kesken. Taas tuo Wallinheimo.. eikös hän ole joku.. lätkäpelaaja?

Enemmän mielenkiintoinen osuus kyseistä eduskuntakäsittelyä ilmeni aiheesta poikkeavuudessa, sillä siinä käytiin puhumaan tutkimus- ja innovaationeuvostosta, sekä digiministeriryhmästä.

10.4.2024, klo 14.49

Puisto (esittelypuheenvuoro): "Esittelen talousvaliokunnan mietinnön, jonka pohjana on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta. Esitys koskee EU:n digimarkkina-asetusta ja sisältää ehdotukset tarvittavaksi kansalliseksi lainsäädännöksi.."

10.4.2024, klo 15.11

Puisto: "Olen itse asiassa samaa mieltä näistä lähtökohdista edustaja Harakan kanssa. Jos ajatellaan viime kaudella parlamentaarista tki-työryhmää ja sen raporttia, niin niissähän keskityttiin hyvin pitkälti kvantitatiivisen rahoituksen määrää koskeviin asioihin ja verovähennysinstrumenttiin, mutta huomiota ei ollut vielä kovin paljoa laadullisissa, sisällöllisissä ja ohjaamiseen liittyvissä asioissa, joissa työ käsittääkseni nyt jatkuu tällä eduskuntakaudella uudessa parlamentaarisessa työryhmässä. Tähän liittyy myös valtioneuvoston puolelta TIN eli tutkimus- ja innovaationeuvosto, minkä järjestelyä on jossakin määrin muokattu ja millä minun mielestäni on hyvin vahvat perusteet, niin että sen pitääkin olla aktiivinen."

"Edelleen aktiivisuutta tulee lisätä myös tänne eduskunnan päähän. Meillähän on täällä lukuisia valiokuntia — talousvaliokunta, myös tulevaisuusvaliokunta, monia muita — joissa tki-elementti on vahvasti läsnä. Nämä kuitenkin käsittelevät näitä asioita aika irrallisesti, ja se näkymä valtioneuvoston puolelle nimenomaan TIN-neuvostoon on varsin ohut. Vuorovaikutustahan ei ole kovinkaan paljon. Toki me nähdään pöytäkirjoja, tavataan ministeriä aika-ajoin ja niin edespäin, mutta näitä nimenomaan tulisikin vahvistaa."

10.4.2024, klo 15.16

Harakka: "Minäkin kiitän valiokunnan puheenjohtaja Puistoa erittäin antoisasta puheenvuorosta, jonka toivon, että pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra erittäin huolellisesti lukisivat ja sisäistäisivät, koska tässä olisi minun mielestäni selkeästi eväitä ja avauksia positiiviseen tulevaisuuteen."

"Korostitte tutkimus- ja innovaationeuvoston merkitystä. Se on hyvä työkalu, mutta kiinnitän huomiota siihen, että se on aika iso konklaavi, joka kokoontuu aika harvoin ja jossa ei varsinaisia päätöksiä tehdä. Ja on ehkä liioiteltua odottaa, että pääministeri aidosti johtaisi tällaista neuvostoa sellaisella strategisella otteella. Oma kokemukseni valtioneuvostosta on se, että parhaiten tätä hallintorajat ja ministeriöt ylittävää yhteistyötä koordinoidaan ja myöskin ohjataan ministerityöryhmissä, joissa kokoontuvat relevantit ministerit sillä ajatuksella, että nyt tehdään päätöksiä asioista, jotka eivät kuuluu yksinomaan jonkun yhden ministerin tontille."

"Tältä osin viime kaudella perustettu digiministeriryhmä ja sen alla virkamiehistä koostuva digitoimisto olivat ensimmäinen pyrkimys saada näitä todellakin Euroopan unioninkin lainsäädäntöagendalla korkeimmalla olevia datatalouden strategisia asioita eteenpäin. Ensimmäistä kertaa oli se näkymä siihen, että mitä kaikkea julkinen hallinto tällä data-alueella eri ministeriöissä tekee. Voi sanoa, että tässä päästiin lupaavasti eteenpäin. Ja olen iloinen siitä, että nykyinenkin hallitus jossain muodossa tämän digiministeriryhmän on halunnut pitää yllä, koska näen, että se on konkreettisten, linjaavien päätösten kannalta paljon, paljon tehokkaampi työkalu kuin mikään TIN."

"Kiinnitän vain huomiota myös siihen, että ikävä kyllä tässä uusimmassa muodossaan tämä digiministeriryhmä ei ole ihan yhtä käyttökelpoinen kuin edellisellä kaudella, koska siitä puuttuu yksi erittäin keskeinen ministeri. Ja se ministeri on elinkeinoministeri, jolle tässäkin tapauksessa juuri tämä aihepiiri nimenomaan kuuluu ja jonka tehtävänä on suomalaista teknologiaa ja datataloutta viedä eteenpäin. Joten tällainen korjaus on ihan välttämätön toteuttaa jo ennen kuin edustaja Puisto tähän tärkeään tehtävään, voisiko sanoa, myöskin tältä laidalta suurin suosionosoituksin, astuu."

10.4.2024, klo 15.20

Puisto: "En ole ollut tutkimus- ja innovaationeuvostossa kertaakaan itse kokouksessa, mutta sen perusteella, mitä minä ymmärrän siitä, se, että se on pääministerivetoinen, on hyvä asia sinänsä, koska sehän tarkoittaa sitä, että se arvovalta ja se kaikki yhteen kokoava taho ovat korkealla tasolla, mutta siihen tietysti liittyy se haaste, että kun pääministerillä on niin monta muutakin asiaa mielessä — erilaiset budjettiasiat ja niin edespäin — niin miten saadaan sitten se draivi keskittyä nimenomaan tähän tki-elementtiin, mikä on varsin tärkeä."

Terapeutti-Villen TikTok-lyhytvideoista on jäänyt mieleen se, missä hän heti alkuunsa tokaisee, että "älä huoli, kyllä se siitä", mihin syynä on varmaankin se, että siinä käytetty rauhallisuuden kuuloisuutta tavoitellut äänensävy oli kuin sellaisen henkilön sanomaa, joka on tottunut siihen lähtökohtaan, että merkittävimmät ongelmallisuudet yksilön elämässä selkiytyvät ja hälvenevät ihan puhumalla, vaikka siinä aikaa menisikin. Sellainen taasen viestii siitä, että sanoja ei ehkä ollenkaan tunnista sitä mahdollisuuksien kirjoa, millä yksilön elämään voidaan vaikuttaa esim. manipuloivasti eli vaikuttavat tekijät tekevät päätöksiään omista syistään, eikä siihen välttämättä auta, vaikka kohdeyksilö hankkisi mentaalista resilienssiä tai oppisi välttelemään jotain.

Kun melkeinpä kutsumanimenä on jotain sellaista kuten Terapeutti-Ville, se määrittelee henkilöä paljon enemmän hänen ympärillään ja läheisyydessään oleville henkilöille puhuessaan kuin jos puhuja olisi tunnetusti lääkäri, mutta johon viitataan ihan pelkällä sukunimellä. Toistuvissa tilanneyhteksissä kuten eduskunnan täysistunnot, joissa "kilpailevia tekijöitä" ei oletettavasti käytännössä ole, hänen vähänkään terveysasioihin viittaavuuksistaan tulee helposti tietäväisen ihmisiä sanomisia. Tämänhän SDP puolueena on ilmeisen hyvin tunnistanut, sillä sen verran huolella ovat saaneet hänetkin puhumaan hallituksen vastaisesti. Kuten useimpien muidenkin kansanedustajien, joiden eduskuntapuheita on tullut arvioineeksi, myös Ville Merisen osalta ne ovat meneillään olevalta vaalikaudelta, vuoden 2024 loppuun asti huomioituja.

"Hallitus vetoaa jatkuvasti terapiatakuuseen, ja se onkin upea juttu. Mutta miksi tämä järjestys: te teette ensin nämä leikkaukset nuorille ja sen jälkeen, ehkä ensi syksynä, terapiatakuun? Jotenkin tuntuu järkevältä, että nuorilla olisi tuki valmiina ja sitten leikattaisiin. Valtiovarainministeri Purra, miten päätitte juuri tämän järjestyksen, että terapiatakuu on sitten varmaan ensi syksynä, ehkä?"

"Kuinka moni tässä salissa oikeasti uskoo, että vähentämällä nuorten tuloja, leikkaamalla asumistukea, leikkaamalla kuntoutuksesta, lisäämällä opintolainaa, heikentämällä palveluja jne. meidän nuoret yhtäkkiä alkavat voida paremmin, rientävät iloisina ja terveempinä töihin kiitollisena hallitukselle, joka vain tekee heille palveluksen, kun pakottaa heidät ottamaan itseään niskasta kiinni ja menemään töihin? [Ben Zyskowicz: Ei kun laitetaan lisää rahaa, kun teillä sitä on!] Tuoreiden, aamulla julkaistujen lukujen mukaan meillä on 26 600 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Tämä on 3 000 enemmän kuin vuosi sitten."

"Kauhulla odotan, mikä on mielenterveyden lasku näiden leikkausten jälkeen. Enpä usko, että tätä ratkaistaan ainakaan viinanjuonnilla, kuten hallitusriveistä on esitetty. Eikä opiskelijan ahdistusta ratkaise leikkauksilla "kannustaminen". Monet hallituspuolueista kuuluneet nuorten tilannetta vähättelevät puheet näyttävät, kuinka irtaantunut ajatus teillä on nuorten todellisuudesta. [Mauri Peltokangas: Missä kohtaa täällä on vähätelty nuorisoa?] Eikä nuorten terapiatakuu ratkaise ongelmaa, kun samalla lisätään mielenterveyttä heikentäviä tekijöitä ja hyvinvointialueille suunnitellaan miljardisäästöä, joka tulee viemään hoitopaikkoja."

"Kaiken tämän välinpitämättömyyden pahimpana kärsijänä ovat nuoret ja opiskelijat. Meidän tulevaisuus. Ja perusteluna toimii jokaisella kerralla "jos nyt ei säästetä, ei nuorilla ole tulevaisuutta". Itse olen käynyt ainakin muutaman tuhat keskustelua nuorten kanssa viime vuosina. Heistä yhdeksän kymmenestä on erittäin huolissaan tulevaisuudestaan. Hallituksen politiikka lisää näitä huolia. Ehkä olennainen kysymys olisikin: onko kukaan miettinyt, miten nämä nuoret selviävät sinne teidän tulevaisuuteen?"

"Voisin päättää ajankohtaiseen lainaukseen Chisun Baden-Baden-kappaleesta, jossa hän aikanaan — siitä on kauan aikaa — arvasi, miten hallitus toimii, ja lauloi: "Hallitus mietti pitkään, miten tääkin kriisi ratkaistaan / kunnes joku muisti, miten alkoholivero poistetaan.""

"Ollaan jälleen tässä tämänhetkisen hallituspolitiikan ytimessä: maksatetaan tämä talous niillä ihmisillä, keillä sitä ei pitäisi maksattaa. Tämä leikkaus kohdistuu erityisesti sairaisiin ja pienituloisiin, heikentää ansiosidonnaista sairauspäivärahaa ja lisää erityisesti pitkäaikaissairaiden taloudellista ahdinkoa. Sairastamisen kustannukset kasvavat. Hallituksen korotukset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin sekä lääkekuluihin lisäävät sairastavien taloudellista rasitusta. Työhön paluu ja kuntoutus vaikeutuvat. Heikentynyt korvaustaso vähentää kuntoutukseen osallistumista ja voi lisätä ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä."

"Jotenkin tuntuu hävyttömältä, että yhtä aikaa nostetaan julkisen puolen asiakasmaksuja ja samalla syötetään terveysjäteille rahaa. [Mauri Peltokangas: Nyt on väsynyttä jo!] — Ei ole väsynyttä. Hei, minä kysyn teiltä, edustaja Peltokangas: Minä ymmärrän, että tämä on kokoomukselle iso juttu, tämä terveysjättien ruokkiminen, mutta ei se varmaan teille ole yhtä lailla iso juttu."

"Kyllähän siinä jotain väärin on, että meidän yhteiskunnassa terveysjätit tekevät tällä hetkellä positiivisia tulosvaroituksia — ”meillä menee liian hyvin” — ja samalla alueella sanotaan irti satapäin henkilökuntaa. Siinä tilanteessa te ojennatte valtavia rahasummia näille jäteille, jotka jo valmiiksi tekevät valtavia voittoja, kun me ollaan jo saatu hyvää tutkimustietoa siitä, että ne eivät ole nostaneet kävijämääriä."

"Minun mielestäni tuo välittävä-sana ei kuvasta tämän Suomen hallituksen politiikkaa, ja ehdotankin, että te vaihdatte tuon hallitusohjelman nimen. Minulla on uusi nimi mietittynä. Se olisi tämmöinen kuin Vahvoista ja varakkaista välittävä Suomi. Minusta tuo sopii paremmin, koska tuo välittävä-sana ei millään osu tuohon, mitä tällä hetkellä tapahtuu."

"Te, ministerit ja hallitus, annoitte aika paljon rahaa Kela-korvausten kautta terveysjäteille. Pääministeri Orpo, te vielä puolustitte tätä tässä reilu kuukausi sitten avoimesti. [Krista Kiuru: Ihan minuutti sitten!] Joo, puolustitte Kela-korvauksia, että ne helpottavat hoitoonpääsyä. Totuushan on jotain aivan muuta. Tässä tiukassa taloustilanteessa veronmaksajien rahaa annettiin näille jättifirmoille, jotka tekevät jo valmiiksi voittoa kymmeniä miljoonia."

"Leikkauksia perustellaan kutsumalla niitä aina työllisyystoimiksi. Lasten vanhempien työllisyysaste on jo nyt paljon korkeampi kuin lapsettomien. Hallitus tuntuu ajattelevan työttömyyden olevan ihmisen omaa syytä tai laiskuutta ja ajattelee työllistymisen tapahtuvan leikkauksilla kannustamalla eikä näe monimutkaisia syitä työttömyyden takana."

Vielä siinä vaalikauden alussa eli esim. 21.6.2023 Ville Merinen toivoi enemmän yhteistyötä ja kutsui joitakin ihmisiä kivoiksi:

"Minä toivoisin enemmän yhteistyötä, koska täällä on hirveän kivoja ihmisiä tosi paljon. Esim. edustaja Rostila perussuomalaisista on tosi kiva ihminen. Tämä kulttuuri täällä on tosi vaikea oppia uutena ihmisenä, kun on niin empaattinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin menee! — Asiat riitelevät!] Mutta ei minun tarvitse muuttua. [Marko Kilpi: Älä muutu!] Minä haluan olla tämmöinen, kun tämä kausi loppuu, ja mennä uudelle kaudelle ja puhua ilman, että ahdistaa tulla tähän koppiin. — Kiitos kaikille. [Oikealta: Kiitos! — Tsemppiä! — Asiat riitelevät, eivät ihmiset!]"

Sitä ei kai tarvinne epäillä, etteikö Ville Meriselle kertyisi jokseenkin erilaista kokemusta ihmisten elämästä kuin sellaiselle, joka tekee työkseen ja muutoin vaikkapa enemmänkin hallitustyöskentelyä muistuttavuutta. Tästähän on eräänä osoituksena se, kuinka hän kertoo eräänä pitkäksi venähtävänä eduskuntailtana, että hän on pyytänyt some-seuraajiltaan kertomuksia sairaaloista ja päivystyksistä, koska meneillään olisi sairaalaverkon salikäsittelyä. Niitä tulikin väittämän mukaan "semmoiset 200 kappaletta" ja niitähän sitten luettiin 16.32, 18.46 ja 19.57 eteenpäin. Muutamissa muissakin puheenvuorossaan hän on tullut siteeranneeksi luvan kanssa muiden hänelle lähettämiään viestejä.

"Yksi seuraajani lähetti yhden tämmöisen perheen arjesta kertomuksen, minkälaista se on, ja lähetän tässä sydämelliset terveiseni tälle perheelle: "Nelivuotias lapseni on autismikirjolainen.."

"Puhun tänään suomalaisten mielenterveyden hoidosta ja aloitan viestillä, jonka sain seuraajaltani. "Olen kärsinyt masennuksesta nyt reilu kymmenen vuotta. Olen 24-vuotias. Äitini oli masentunut, kun olin lapsi, mutta ei saanut tarvittavaa apua, koska kaikki sysättiin laiskuuden ja ADHD:n piikkiin. Yksinhuoltaja, masentunut äiti ja kaksi nepsy-lasta eikä tukea.."

"Ajattelin, että miten saisi semmoisen kansan kosketuksen tähän sairaalaverkon salikäsittelyyn, ja minä sitten pyysin ihmisiltä tarinoita näistä sairaaloista ja päivystyksistä. Näitähän tuli semmoinen 200 kappaletta, niin minä nyt ajattelin osan lukea täällä. Nämä ovat mielestäni tosi koskettavia, ja ajattelen näistä, että nämä ovat suoraan ihmisten kielellä, näitä ei ole siistitty muuten kuin vähän anonymisoitu luvan kanssa.." (klo 16.32)

"Aloittelin tuossa jo äsken — minulla on näitä terveisiä ihmisiltä. Nämä ovat tämmöisiä muokkaamattomia, eri alueiden ihmisten viestejä, mitä lähettivät, ja näihin on pyydetty myös lupa.." (klo 18.46)

"Vielä viimeiset terveiset kansalaisilta, ja sitten se taitaa riittää.." (klo 19.57)

Entisessä työssään, johon varmaankin hakeutuu vielä takaisin, hänelle on varmastikin jäänyt hyödynnettävissä olevaa muistiaineistoa muiden hänelle kertomisiin perustuen ja josta johtaa näkemyksiä poliittiseen toimintaansa, mutta ei ehkä ihan niin voi sanoa, että hänen toteamuksensa olisivat silti sitä jotain timanttisinta saatavilla olevaa. Pikemminkin "peruskamaa" eli autenttiset kertomukset ihmisiltä olisivat siinä mielessä parempia, vaikka niitä luettiinkin paljolti silloin, kun jokseenkin harva oli niitä kuulemassa.

"Hallitus on tekemässä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan todella suuria leikkauksia. Esitykseen sisältyy monia erilaisia leikkauksia, mutta ehkä eniten ihmetyttää hallituksen päätös poistaa kokonaan lapsikorotus. Pelkästään tämä leikkaus tarkoittaa monelle perheelle jopa satojen eurojen menetystä. Tämä tarkoittaa ensi vuonna yhden lapsen perheelle 150 euroa vähemmän ja kolmen lapsen perheelle jopa 285 euroa vähemmän. Jos molemmat vanhemmista ovat työttömiä, yhden lapsen perhe voi menettää jopa 300 euroa ja kolmen lapsen perhe jopa 471 euroa."

"Hallituksen työttömyysturvan heikennykset tulevat osumaan myös erityisesti työuran alussa oleviin nuoriin. Näiden leikkausten tullessa voimaan työelämässä aloittelevalle nuorelle on entistä vaikeampi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Leikkaus tulee osumaan erityisesti osa-aikatyötä tekeviin. Heistä suuri osa on nuoria ja erityisesti nuoria naisia. Nuorten tilanne on jo erittäin huolestuttava. Mielenterveys ja jaksaminen ovat haasteita monella jo opiskeluaikana. Nuoria huolestuttaa työelämän epävarmuus. Hallituksen toimet lisäävät tätä entisestään."

"Ihmisten palveluita karsitaan kovalla kädellä, ja on aika hurja tuo asiakasmaksukorotus, jos mietitään, että 45 prosenttia lätkäistään yön yli lisää hintoihin. Jos mietittäisiin mitä tahansa muuta alaa, niin tuo aiheuttaisi aikamoisen haloon. Ja tosiaan samalla ne palvelut huononevat, niin että eihän tämä hyvältä näytä."

"Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistusten tarkoituksena on, että tuet seuraavat hintojen nousun mukana, näin jo valmiiksi pienituloisten elintaso ei laske entisestään. Nyt hallitus on leikkaamassa näistä indeksitarkistuksista tulevana neljänä vuotena. Tämä tarkoittaa, että tukien ostovoima heikkenee enintään 10,2 prosenttia 2027 mennessä — kymmenen prosenttia vähemmän rahaa asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin ja kaikkeen muuhun, mitä me kaikki tarvitaan meidän arjessa. Jo nyt monet ihmiset ja perheet taistelevat arjessaan rahan riittämisen kanssa. Mistä heidän pitää vielä lisää säästää? Suomi on saanut useita huomautuksia liian alhaisesta perusturvasta. Hallitus heikentää nyt entisestään tukien riittävyyttä ja työntää useita ihmisiä ja perheitä köyhyyteen. Hallitus heikentää leikkauksillaan koko hyvinvointivaltion pohjaa."

"Kerron teille esimerkin terapiamaailmasta. Hänen nimensä voi olla vaikka Mikko. Mikko asuu omillaan ja on hakeutunut terapiaan usean vuoden paniikkihäiriön jälkeen. Hän pystyy tukien, terapian ja läheisten avulla pitämään yllä maltillista opiskelutahtia yliopistossa. Sitten hallitus leikkaa Mikon tukia. Mikko miettii, miten hän saa rahansa enää riittämään. Hallituksen vastaus ei voi olla pelkkä "mene töihin". Taitaa enemmänkin käydä tässä tilanteessa niin, että Mikko muuttaa takaisin kotiin, vanhempien luo, ja vetäytyy entistä enemmän aikuiselämästä pois.."

Originellimmät jutut, joita ei ole yritetty sovittaa jonkinlaiseen poliittisen ilmaisun muottiin, tuntuvat erään esimerkin perusteella siltä, että sellaiset jutut sopisivat hänelle hyvin. Toivekkuudesta kertomisessaan hän saa kerrotuksi asian siten, että se ei mene "liian lässyksi" ja voisi potentiaalisesti saada muutamia paatuneimpia ihmiskohtaloista vähät välittäviä konvertoitumaan hiukan empaattisemmaksi. Tosin, loppupuolella toivekkuudesta kertomista hän menee (taas) mainitsemaan sen, kuinka just hän on niinku erityisesti terapiatyöstä tietävä, mikä toistuvana seikkana käy helposti vaivaannuttavaksi. Toivekkuuskin jotenkin lopahtaa siinä kohdin, missä hän käy kertomaan, että oikeastaan se terapiakin voi kestää esim. puoli vuotta tai vuoden.

"Tuossa viikonloppuna kotona mietin, mikä sana kuvaisi hyvin sitä, mikä nykyään ihmisiltä puuttuu ja mitä nämä leikkaukset myös vievät pois. Minulle tuli semmoinen sana mieleen kuin ”toiveikkuus”. Jotenkin minusta tuntuu, että tässä asiassa tämä meidän uusi hallitus on erityisesti epäonnistunut. Toiveikkuutta ei olla ylläpidetty, varsinkaan ihmisille, keillä on rahallisesti tiukempaa tai muunlaisia vaikeuksia elämässä."

"Toiveikkuus on erityisen tärkeää, kun me yritetään selvitä läpi tämmöisestä vaikeasta ajasta. Ja kun puhutaan epäoikeudenmukaisuudesta tällä hetkellä näissä leikkauksissa, niin minä koen, että juuri tämä toiveikkuus on lähinnä varakkaammille ihmisille."

"Toiveikkuutta lisää parhaiten, kun ihmisillä säilyy yhteys toiseen ihmiseen, semmoinen tunne, että voi vaikuttaa jollain tavalla, ja minä lähetänkin hallituspuolueille pyynnön, että huomioisitte tämän ihmisten toiveikkuuden, kun teette uusia päätöksiä. Tämä on minulle erityisen tuttu aihe tuolta psykoterapiatyöstä, josta voisi sanoa, että tärkein parantava tekijä on se, että se terapia käynnistää just tämmöisen toiveikkaan olon elämästä, koska monesti ihminen on pitkään kokenut, että ei ole tulevaisuutta, että ei voi selvitä, ei voi päästä töihin, ei saa lapsia kasvatettua, ja sitten yleensä, kun terapiassa on käynyt vaikka puoli vuotta tai vuoden, yhtäkkiä huomaakin, että hei, minullahan on unelmia ja minulla on toiveikas olo, minä voin selvitä."

Olisikohan sitten kuitenkin parempi vetoavuuksien kannalta, sillä eduskuntapuheissahan on siis ilmeisesti tarkoita saada muita paikalla olijoita muokkaamaan näkemyksiään puoltavammaksi, että hän tukeutuisi enemmän siitä kertovuuteen, miten hänen näkemyksensä mukaan terapia ja nuoripsykiatria nykyisellään toimii ja tekisi sen yksityiskohtien sisällyttämisen osalta tenhoavasti? Tosin, onkohan Merinen ihan sopiva henkilö luonnehtimaan, mitä näkee ja kokee ympärillään, sillä sen perusteella, mitä hän on eduskuntapuheissaan maininnut, hän on näyttänyt ajautuneen korostamaan hoitoon pääsyn vaikeutta ja hitautta, sekä asiantuntijoiden vaihtuvuutta ja hoidon tarpeen kiireellisyyden syitä.

"Kokonaisuudessaan pelkoni on, että nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät entisestään. Mitä me sitten tehdään, jos tilanne pahenee vielä entisestään? Jos olisin vielä psykoterapeutti ja kävelisin kadulla, niin sanoisin nuorelle, että voisit hakea apua vaikka terapiasta, mutta tiedän jo vastauksen tällä hetkellä: hoitoon ei pääse, terapeutteja ei ole eikä minulla olisi varaa maksaa sitä."

"Saan päivittäin satoja viestejä, ja niissä korostuu usein sama kaava: mielenterveysongelmiin saa apua todella hitaasti. Lääkärit, hoitajat, auttajat vaihtuvat jatkuvasti. Lääkitys tuntuu olevan kotimaisen mielenterveyshoidon kulmakivi, halusi potilas sitä tai ei. Hoito on liian hajanaista, tapaamisia on kerran kuukaudessa tai harvemmin. Yhtä asiaa ihmiset kehuvat: jos onnistut saamaan Kelan kuntoutuspsykoterapiapäätöksen ja löydät sopivan psykoterapeutin, ongelmat alkavat useimmiten parantua."

"Meillä Suomessa, kun minä tunnen jonkun verran nuorisopsykiatriaa, heidän viestinsä on, että nuorisopsykiatria on romahtamassa. Se ei kovin pitkään enää pysy pystyssä, ja ne lukemat ovat tosi huolestuttavia. Ja nyt kun on tulossa tosi isoja leikkauksia, tai siis hyvinvointialueiden rahoitus vähenee huomattavasti, niin jos se tiputtaa vielä entisestään [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] hoitopaikkoja ja poliklinikoiden työntekijämääriä, niin siellä on edessä semmoinen juttu, mitä me ei pystytä sitten enää hoitamaan. Minä toivoisin rakentavassa mielessä siihen erityishuomiota, tähän nuorisopsykiatrian tilaan Suomessa."

"En ole varmaan ainut kansanedustaja tässä salissa, kuka saa paljon viestejä nuorten vanhemmilta, joiden nuori ei saa apua mielenterveysongelmiin — ja nyt minä en puhu niistä terapiatakuunuorista vaan niistä, kenellä on vakavia ongelmia, vaikka itsetuhoisuutta, mikä on nykyään tosi iso syy, minkä takia nuoret päätyvät hoitoon. Mitä te teette sille, että nämä nuoret pääsevät helpommin hoitoon? Ja nyt se terapiatakuu ei käy tähän vastaukseksi, koska se ei ole vastaus näille nuorille."

Ville Merisen pitäisi olla erityisen varovainen puheissaan, kun hän käyttää sanaa "juurisyyt" viitatessaan esim. "nuorten mielenterveyden kriisiytymiseen", sillä juurisyistä puhuttaessa tavataan monillakin eri taholla ajautua joihinkin, sanoisiko, kategorisiin syihin, jotka eivät jätä mitään olennaista kattamatta. Eräässä puheessaan hän tulee yhdistäneeksi "juurisyyn" merkittäväksi osatekijäksi opiskelijan toimeentulon eli siihen kun saisi parannusta ja indeksileikkauksia välttävyyttä niin johan alkaisi monella olemaan asiat paremmin, sillä "huoli rahan riittämisestä aiheuttaa stressiä ja ahdistusta".

Kun Ville Merinen kysyy eduskunnalta

"Miksi emme yhdistäisi voimiamme juurisyiden tutkimiseksi ja siten ratkaisujen löytämiseksi?"

viitatessaan siihen, kuinka nuorten mielenterveyden kriisiytyminen on yhteinen ongelma yhteisessä Pohjolassa ja vedotessaan siihen, että ratkaisujen löytämisen tulisi olla osa yhteisen hyvinvointimallin rakentamista, "juurisyiden tutkiminen" ei todellakaan tarkoita hänen puheissaan sitä, että käytäisiin tekemään enemmän sellaista tutkimista, missä "pääkoppaa" ja ihmistä oliona pyrittäisiin ymmärtämään paremmin, vaan, tulkiten, rajautumista joihinkin yksilön ulkoisiin tekijöihin (eksogeeniset tekijät).

Toisinaan hän saa sopivasti pontta selitykselleen jonkin virallisesti tunnistetun ja arvostettavissa olevan tahon näkemyksen siteeraamisesta, kuten kertoessaan, kuinka pakkomuuton toiselle paikkakunnalle ollessa rahan riittävyyden kannalta muutakin kuin vain "pelkkä elämänmuutos".

"Täällä on kuultu myös semmoisia puheenvuoroja, missä se on ikään kuin pieni asia, että ihminen joutuu muuttamaan, mutta sehän ei todellisuudessa ole näin. Muutto on ihmisille aina iso asia, ja etenkin se on iso asia perheen lapsille. Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, että jos ihminen joutuu lapsena muuttamaan paljon, niin se vaikuttaa hänen tulevaan elämäänsä yllättävän paljon. Että ne eivät ole semmoisia kevyitä pieniä asioita."

"Minä luen tässä pienen pätkän lapsiasiainvaltuutetun lausunnosta, jossa hän lainaa Ristikarin tutkimusta: "Muuttojen määrän yhteydet hyvinvointitekijöihin tuovat esiin, että runsas muutto on kuormittava tekijä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Selitystä tähän voi hakea esimerkiksi siitä, että asuinpaikan muuttaminen merkitsee myös kasvuympäristön muuttumista, kaveripiirin katoamista, vanhempien tukiverkostojen muuntumista, päiväkodin ja koulun vaihtumista, harrastusporukan muuttumista tai katoamista sekä uusia fyysisiä puitteita.."

Jos on tarkoitus vaikuttaa puheillaan, tunteisiin vetoaminen voi hyvinkin toimia, mutta toisaalta, peliteoreettisesti ottaen, vastapuolella voi olla käytettävissään radikaaleja "valttikortteja" kuten "EU vaatii, että 40 % valtionvelasta on saatava vähenemään ensi vuoden aikana", joten Merisen Villen voi joutua laittamaan penkille odottelemaan parempia aikoja?

Toisaalta, jos ihan oikeasti on halua auttaa nuoria jne., niin Ville Merisenkin pitäisi ehkä luopua "terapiaevankelismista" ja tunnistaa teknologian merkitys arjessa ja sote-palveluissa. Jos hänen eräs tokaisunsa antaa ymmärtää jotain hänen visiointiensa rajoittuneisuudesta, niin ainakin sen, että sehän on kuin ennen vanhaan kun ei vielä tietokoneita ollutkaan.

"Mitä tulevien vuosien aikana tulisi ainakin työstää? No, mahdollisimman matalan kynnyksen hoitomallia mielenterveyspalveluihin, terapiatakuuta sekä ilmaista psykoterapiakoulutusta. Tulee miettiä myös, mistä tämä asia oikeastaan on lähtöisin, mikä on syntysyy mielenterveyskriisiin. Näin minä ajattelen tällä hetkellä mielenterveysasiaan perehtyneenä ihmisenä. Jatketaan myös nuorten eteen tehtyä työtä tällä kaudella yli puoluerajojen."

Nostetaanpa esille vielä muitakin Terapeutti-Villen ideointien tapaisia:

"Nuotti-valmennushan on, ainakin omasta mielestäni, tosi moderni kuntoutusmuoto, koska siinä voi olla esimerkiksi työpaikkojen etsimistä, työhakemusten kirjoittamista, ansioluettelon tekemistä ja tämmöistä sparraamista, eli se ei ole vain tämmöistä keskusteluhoitoa tai jotain, että mennään johonkin paikkaan x ja siellä ollaan tunti ja sitten tullaan pois. Minusta tuntuu, että meidän nuoriso tarvitsisi myös just enemmän tämmöistä vähän niin kuin tukihenkilötyyppistä apua. Sinne on hakeutunut just nuoria, jotka ovat semmoisella työelämän kynnyksellä ja sitä kautta sitten työllistyneet mahdollisesti tai löytäneet uuden opiskelupaikan."

"Paremmat ratkaisut työllisyyden lisäämiseksi voisivat olla esimerkiksi sairauspäivärahajaksojen lyhentäminen hoidon saatavuuteen panostamalla tai kuntoutukseen panostamalla ja varhaiseen puuttumiseen panostamalla. Sosiaaliturvaleikkausten valmistelun epäreiluus on myös: leikkausten valmistelussa ei ole huomioitu työmarkkinaosapuolten näkemystä. Oikeudenmukaisempi tapa olisi ollut vahvistaa työllisyyttä ja työkykyä."

"Kun ministeri Grahn-Laasonen pyysi ehdotuksia, niin minulla on ehdotus ministeri Juusolle. Otetaan vuokralääkäritilanne yhdessä hallintaan. Tämä on varmaan asia, mikä kiinnostaa kaikkia puolueita tässä salissa. Ei jätetä sitä pelkästään hyvinvointialueiden ratkaistavaksi, koska heillä on muutakin tehtävää tarpeeksi ja siellä on niin monta erilaista tarvetta ja aluetta. Laitetaan esimerkkinä vaikka 10—20 prosentin katto siihen, kuinka paljon enemmän saa tunnissa palkkaa vuokralääkäri versus virkalääkäri. Laitetaan myös vuokrafirmoille joku prosenttiraja, kuinka paljon he voivat pakollisten palkkakulujen päälle laskuttaa — vaikka saman verran lisää, 10—20 prosenttia. Minä luulen, että tämä saa kannatusta ja me saataisiin tämä tilanne tasapainottumaan nopeammin."

Paljolti parametrien säätämisen ja jonkin entisenlaisen hyödyntämiseltä kuulostivat, mutta sentään ehdotti jotain. Vetoavuudessaan kuitenkin pitkälti sellaista, mille jotkin ns. oikeuspuolueiden edustajat saattaisivat mielessään ja vieressään olevalle sanoa, että "antaa sen nyt puhua, mutta eiköhän tuo unohdu nopeasti". Samoin lienee käynyt myös hänen aivan ensimmäistä eduskuntapuhettaan lausuessaan (2.5.2023), missä hän ilmaisee mieltyneisyyttään Ylen "terveysvaikuttamiseen" tilanteessa, jossa Ylen rahoitusta ollaan leikkaamassa:

"Toisin tämmöistä uudenlaista näkökulmaa Yleen. Itse olen ehkä tämmöinen mielenterveysasioiden erityisasiantuntija, varsinkin sosiaalisessa mediassa, ja olen huomannut, että Yle tuottaa varsin paljon tämmöistä sisältöä, mikä koskee neuropsykiatrisia ongelmia ja mielenterveysasioita. Erityisen kiitollinen olen Ylelle näistä nuorista kertovista dokumentaarisista sarjoista, mitä Yle on viime vuosina tehnyt tosi paljon. Veikkaan, että ne ovat semmoisia juttuja, mitä ei tehtäisi niin paljon, jos meillä ei olisi Yleä ja Ylen rahoitusta. Ja se pelko, mikä itsellä on, on se, että jos lähdetään leikkaamaan, niin se koskee juuri näitä tiettyjä, esim. nuortenohjelmia."

"Eli etenkin tämmöisessä, mitä ehkä muut kanavat eivät niin paljon käsittele, just tämmöisessä terveysvaikuttamisessa — kun nykyaikana sosiaalisessa mediassa on tosi paljon kaikenlaista informaatiota, mistä läheskään kaikki ei todellakaan pohjaudu tutkimukseen — on erittäin tärkeätä, että meillä on myös tämmöistä tietoon perustuvaa dokumentaarista sisältöä, ja Yle on tässä ollut erittäin hyvä."

"Yle on tutkitusti Suomen luotettavin uutismedia. Tässä moni jo puhuikin, että näinä aikoina on erittäin tärkeätä, että voi lukea uutisia, mitkä perustuvat luotettavampaan... Itse vietän somessa paljon aikaa, ja siellä on oikeasti niin, että nuorille tarjotaan varsinkin semmoista tietoa, mikä ei perustu mihinkään muuhun kuin johonkin vaikuttamisyritykseen, ja sitä vastaan on taisteltava kovasti."

Kun kuvittelee miten ne sadat somettajat, jotka kommentoivat törkyisästi esim. SDP:n Lindtmanin some-viestejä, ottaisivat käsiteltäväkseen Terapeutti-Villen "yhdessähän myö täällä ollaan"-vetoavuuksia tjs., ei hänen ehkä pitäisi saada nähdäkseen, mitä niille kävi.

Tiedä sitten onko Ville Merinen erilainen sellaisissa tilanneyhteyksissä, missä on vähemmän väkeä paikalla ja seinätkin lähempänä kuten valiokuntatyöskentelyssä. Niiden esittämistä lausumista ei tyypillisesti erota, kuka kansanedustaja on mitenkin ottanut asioihin kantaa jossain valiokunnassa, joten valiokunnan jäsen saattaa jossain puheenvuorossaan selventää valiokunnassa käsiteltyä asiaa muulle eduskunnalle ja tuoda siinä yhteydessä esille omaa osuuttaan päätöksenteossa. Ville Merisen osalta ei ainakaan tarkasteluajanjakson osalta tullut huomioineeksi kuin sellaiset valiokuntatyöskentelyyn viittaukset, joista toisessa hän mainitsee siellä tullun tehdyksi "pitkää päivää" ja toisessa hän puolustelee sitä, kuinka SDP:n edustajat ovat pyrkineet saamaan valiokunnassa muutoksia aikaan, mutta hävisivät hallituspuolueille.

"Äsken huomasin, että rupeaa jo vähän väsyttämään tässä ja ei meinaa oikein ajatus pysyä kasassa, mutta sitten tajusin, että ollaanhan tässä aika pitkää päivää duunattu sote-valiokunnassa. Mutta sekään ei ole mitään verrattuna näiden ihmisten kokemuksiin, joista nyt puhutaan. Minä mietin, että onhan tämä aika rapsakka laki: 24 000 eläkkeensaajaa yhtäkkiä vain menettää eläkkeensä tässä. Siis tämä on kyllä raju laki niin kuin monella mittapuulla. No, ei siinä mitään, mutta siirtymäaika varmasti on säädetty pitkäksi, koska tämä on niin raju veto. — Eipä ollutkaan, tässä on tämä siirtymäaika todella lyhyt. Jotenkin karu, karu laki. Ei minulla oikeastaan muuta." (ti, klo 20.37)

Toisessa valiokuntatapauksessa oli kyse pykälän muuttamisesta liittyen valtiopäiväasiakirjaan otsikolla "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi":

"Tuossa äsken hallituspuolueen edustaja sanoi, että miksi me emme ole ehdottaneet pykälämuutoksia. Kyllähän me olemme ehdottaneet, ja oikeastaan teen tässä tämän esityksen aluksi ja sitten voin selittää paremmin: esitän, että vastalauseen 1 mukaisesti lakiehdotukset hylätään ja hyväksytään seuraavat 13 lausumaa."

"Meillä siis nämä lausumat perustuvat niihin pykälä-äänestyksiin, mitkä kaikki me hävittiin hallituspuolueille 9—8. Eli kyllä me valiokunnassa yritettiin tätä lakia tietenkin muuttaa."

"Eli nämä lausumat me tehtiin sillä perusteella, että niihin pykäliin me ei saatu muutoksia, mahdollisimman laajasti, ja näitä voi tietysti sitten kannattaa. Nämä ovat tämmöisiä täsmäpykäliä. Eli se puhe, että valiokunnassa oppositiopuolueiden kansanedustajat eivät olisi kääntäneet joka ikistä kiveä, on aikamoista. Se ei ole totta, koska... Ehkä se, että valiokunnassa pidetään 17 tunnin kokous aiheeseen liittyen, kertoo siitä, että on kyllä yritetty joka ikisellä keinolla vastustaa tämän lain epäkohtia."

Koska, kuten tämän kirjoituksen alussa tuli esiteltyä, Ville Merinen on oppinut "SDP:n tavoille", pitäisi ehkä miettiä, miten hänen sanomisiinsa joidenkin "SDP:lle tärkeiden" asioiden osalta pitäisi suhtautua. Entä ovatko hänen "mielen toimivuus"-vivahteiset näkemykset lääketieteelliseltä kannalta tai laajojen tutkimusotantojen perusteella hyväksyttäviä tai käypiä?

"On valtava määrä tutkimusta ruutuajan vaikutuksista keskittymiseen ja mielenterveyteen. Eli en puhu vain somesta vaan ruutuajasta. Minimivaatimus on, että kännykkähäiriö poistuu kouluista. Seuraava siitä on, että palataan kirjoihin, vihkoihin ja kyniin. Ruotsissa ollaan menossa vahvasti tähän suuntaan, ja veikkaan, että tässä salissa enemmistö olisi tällä kannalla."

"Minä olen seurannut menneet vuodet politiikkaa mielenterveyden asiantuntijana, ja minun mieltäni lämmittävä uudistus viime kaudella oli ehdottomasti laajennettu oppivelvollisuus. Sen avulla mahdollistetaan aidosti maksuton toisen asteen koulutus sekä se, että meidän nuoret eivät tipahda turvaverkkojen läpi ainakaan ennen täysi-ikäisyyttä. Tämä on lämmittänyt mielenterveysalan ammattilaisen mieltä."

"Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle Suomessa ovat FCG:n tutkimuksen mukaan 648—1 141 miljoonaa euroa vuosittain. Summa on melkoisen iso, jos sitä vertaa esimerkiksi vuoden 2020 perusterveydenhuollon vuodeosaston kokonaismenoihin, jotka ovat 789 miljoonaa euroa."

"Kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että tämä kotiinkuljetuksen lisääminen tulee lisäämään lastensuojelun työmäärää, ja on aika helppo arvata, että nämä 70 prosenttia ihmisistä ovat oikeassa. Eli suomalaiset eivät itse kyselyissä välttämättä halua laajentaa alkoholin saantia tai prosentteja, mutta jostain syystä tässä talossa edelleen tehdään jatkuvasti lakeja, mitkä helpottavat alkoholin saantia tai nostavat mahdollisesti vahvuuksia."

"Huonot lapsuuden kokemukset aiheuttavat pelkoa. Turvattomat vanhemmat aiheuttavat pelkoa. Vaikeat yhteiskunnalliset ajat aiheuttavat pelkoa. Turvaton Eurooppa aiheuttaa pelkoa. Tuntematon voi aiheuttaa pelkoa. Elämä ilman suuntaa aiheuttaa pelkoa. Rasismi on pelkoa. Pelkoa voi vähentää tutustumalla toisiin. Pelkoa ei voi vähentää välttelemällä tai syrjimällä toisia. Rasismia voi vähentää toisiin ihmisiin tutustumalla. Rasismi on ennen kaikkea pelkoa, ja pelokkaat ihmiset eivät voi johtaa maatamme."

"Nikotiini häiritsee aivojen kehitystä, ja jatkuva käyttö voi aiheuttaa aivoihin rakenteellisia muutoksia, etenkin nuorilla. Nikotiini häiritsee diabeteksen hoitotasapainoa ja kohottaa verenpainetta. Ja lisäksi on todettu, että etenkin nuorilla masennus ja ahdistuneisuus voivat liittyä nikotiinituotteiden käyttöön. Eli siis pelkästään jo nikotiinituotteiden lopettaminen voi vaikuttaa siihen, että vähenee masentuneisuus ja ahdistuneisuus — se ei ole tietenkään ainut, mikä näitä aiheuttaa."

"Voitteko kuvitella, että maassamme on kymmeniätuhansia nuoria, joiden mielenterveyshoito ovat videot kiinalaisessa sovelluksessa? Ja nyt kun pääsin tähän asiaan, niin en usko, että digi on ratkaisu nuorten mielenterveysongelmiin. Miksi? Heidän ruutuaikansa on valmiiksi jo aivan liian suuri. Se on osa tätä isoa ongelmaa. Te tiedätte, kuinka paljon nuoret viettävät aikaa omilla älypuhelimillaan ja koulussa nykyään läppäreillä. Mielenterveysavun on oltava normaalia, turvallista vuorovaikutusta, ei tekstiä tai videota ruudulla."

Pitäisiköhän Terapeutti-Villen tehdä itsereflektointia, josko siten edes hänen aiherepertuaarinsa saisi lisäystä?

Käydessä SDP:n eduskuntaedustaja Matias Mäkysen puheita vertailukelpoisesti läpi meneillään olevan vaalikauden osalta vuoden 2004 loppuun asti, alkoi aineistosta tarkemmin huomioitujen osien jäsentelyvaiheessa tuntumaan vahvasti siltä, että "eikö tämän Mäkysen pitäisi olla enemmän" ja että "toimiiko hän rajoittuneen tuntuisesti jonkinlaisen puoluestrategisen syyn vuoksi". Täten, tuntui perustellulta ottaa hieman laajemmin selvää kuka hän henkilönä onkaan ja antaa epäilyjen juolahdella mieleen, jos olivat juolahdellakseen.

Kotisivuillaan hän kertoo tärkeimpiä asioina päättäjänä hänelle olevan "nuorten mielenterveyden edistäminen, ikäihmisten turvallinen hoito sekä ihmisten toimeentulo" ja että näiden tavoitteiden puolesta hän toimii "kaikissa tehtävissään". Hän kertoo "kaiken pohjana ja tavoitteena" olevan parempi työllisyys ja osallisuus yhteiskuntaan, mitä tulee mm. yleisturva-mallilla uudistettuun sosiaaliturvaan, sekä paremmin saatavilla olevaan hoitoon ja hoivaan. Lähtökohtaisesti jo sitä voisi pitää arvostettavana, että hänellä todellakin on kotisivut, joita hän tai joku hänen puolestaan ylläpitää siihen tapaan, että ne "toimivat yhteen" hänen sosiaalisen median ja muun viestinsä kanssa. Useista blogiviesteistään huolimatta täydentäväksi sisällöksi voisi muutamalta viime vuodelta luonnehtia lähinnä blogiviestin euromääräisine listoineen ja sanallisine selittelyineen, joka muodostaa paljolti nykyisille hallituspuolueille suunnatun selvitykseen siitä, mistä ne "aiheutuneet miljardivelat" ovatkaan edellisellä hallituskaudella johtuneet,

Hänen eduskuntapuheidensa osalta voisi englanniksi sanoa, että "main dish" hänen tekemisissään on paljolti työllisyyteen ja työmarkkinoihin liittyväistä, annosteltuna yhdessä tai erikseen runsaahkolla toimeentulemisiin kytkeytyvillä, eduskunnassa ääneen lausutuilla mietteillä. Muina aiheina Mäkysellä ollut vähäisemmässä määrin ainakin osakesäästötilit, merituulivoima, pankkivaltuuston kertomus, palkkatasa-arvo, rajalaki ja rajavartiolaki.

"Teidän on hyväksyttävä se, että kun olette politisoineet työmarkkinat, te olette ennennäkemättömällä tavalla puuttuneet työntekijöiden oikeuksiin ja kieltäytyneet neuvotteluista, olette laittaneet sellaisen hallitusohjelman, että ei työnantajapuolella ole mitään tarvetta neuvotella, niin silloin te ette ole jättäneet mitään muuta väylää kuin tämän lakko-oikeuden käyttämisen työmarkkinajärjestöille."

"Te ajatte työnantajien pyytämiä ja pitkään toivomia asioita yksipuolisesti nyt työmarkkinoilla, ja se murentaa luottamuksen työmarkkinoilla, se murentaa pohjoismaisen mallin Suomesta. Se on se varsinainen ongelma."

"Te yksipuolisesti heikennätte nyt hallituksena palkansaajien asemaa, te heikennätte ihmisten työehtoja suoraan ja olette tulleet työmarkkinaosapuoleksi. Hallituksen ohjelma on kirjoitettu suoraan elinkeinoelämän tavoitteiden mukaisesti, ja nyt te jääräpäisesti viette sitä eteenpäin. Nyt on saatu uutisia, että hallitus aikoo jopa kiiruhtaa esitysten läpiviemistä eduskunnasta."

"Tämän hallituskauden aikana eivät sosiaaliturvaetuudet eläkkeitä ja toimeentulotukea lukuun ottamatta tule seuraamaan hintojen nousua. Yli kymmenen prosentin leikkaus tehdään juuri niiden ihmisten toimeentuloon, joiden tulot menevät kokonaisuudessaan kulutukseen. Tällä esityksellä jäädytetään sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusrahat, työttömän peruspäiväraha, sen korotusosa ja lapsikorotus, lasten kotihoidon tuki, yleinen asumistuki, opintoraha, sen huoltajakorotus, materiaalilisä ja useita muita etuuksia. Näiden leikkausten myötä 100 000 ihmistä pudotetaan toimeentulotuen varaan ja Suomeen tulee 41 600 pienituloista ihmistä lisää."

"Ensinnäkin on todettava, että Suomessa työttömyyden pitkittymisen syyt ovat tutkitusti ihan muualla kuin sosiaaliturvan kannustinloukuissa. Ensisijaisesti ne liittyvät ihmisten terveydentilaan, koulutukseen, asuinpaikkaan. Yksin asuminenkin on suurempi riski työttömyyden pitkittymiselle kuin sosiaaliturvan kannustinongelmat. Puhuessaan kannusteista hallituspuolueet vielä nostavat esiin, että he aikovat ottaa käyttöön kohtuuhintaisten asuntojen tulorajat. Mitä pahempaa tuloloukkua voidaankaan keksiä kuin se, että ihminen ottaessaan työpaikan vastaan, saadessaan lisätuloja, menettää oman kotinsa tai joutuu muuttamaan asuntoon, josta joutuu maksamaan selvästi korkeampaa vuokraa?"

"Tämä kokonaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisten työnteon kannustimet heikkenevät hyvin radikaalisti. Moni hallituspuolueen edustaja on sanonut, että nyt kannustetaan ihmisiä töihin ja luodaan työpaikkoja, kun työnteon kannustimet paranevat, mutta itse asiassa suojaosien poistaminen heikentää kannusteita osa-aikatyön tekemiseen, ei paranna mitenkään kannusteita ottaa kokoaikatyötä vastaan, eikä suojaosilla ole näytetty olevan mitään vaikutusta kokoaikatyön tekemisen vähenemiseen."

"Hallitus poistaa niin asumistuesta kuin työttömyysturvasta suojaosan, joka on mahdollistanut osa-aikaisen työn vastaanottamisen mutta ei tutkimusten mukaan ole vähentänyt kokoaikatyön määrää. Lisäksi hallitus heikentää toimeentulotuella olevien ihmisten oikeutta asua kodissaan. Heidän on muutettava kolmessa kuukaudessa pois asunnostaan, jos asumismenot ylittävät toimeentulotuen asumismenonormin. Samaan aikaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa heikennetään ja vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisaloitukset ovat pysähtyneet. Lopputuloksena on asunnottomuuden lisääntyminen, työllistymisen vaikeutuminen ja epätoivon kasvaminen."

Taloudellinen toimeentuleminen ja esim. mielenterveys eivät teemoina muotoudu hänen puheissaan edes anekdoottimaiseksi tai tilannekuvailevaksi, vaan enemmänkin "sipaisevaksi", missä sitten osansa saavat asumistuki, sosiaaliturva, työllistyminen, stressi ym. Näistä on sitten todettu jotain erilaisin "tehokertoimin", missä suurempitehoisimmassa muodossaan todetaan hallituksen toiminnassa olevan kyse mm. "köyhien siirtämisestä pois rikkaiden silmistä", "ideologisesta pienituloisten aseman heikentämisestä", "ihmisten jakamisesta kunniallisiin menestyjiin ja laiskoihin pienituloisiin", "kyynisestä ja negatiivisesta ihmiskuvasta" ja "halusta lisätä köyhyyttä".

"Asumistukileikkauksen ja muun asuntopolitiikan murtamisen myötä Suomen asuntomarkkinat eriytyvät. Tällä tarkoitetaan sitä, että pienituloiset asuvat omilla alueillaan ja suurituloiset omillaan. Tällainen asuntopolitiikka on yksi suurimmista syistä muun muassa Ruotsin jengiytymisongelman taustalla. Eriytymisestä kärsivät yhteiskunnassa aivan kaikki. Köyhien siirtäminen pois rikkaiden silmistä ei poista yhteiskunnallisia ongelmia vaan synnyttää niitä. Tämä suunta on pois pohjoismaisesta hyvinvointimallista kohti epätasa-arvoista ja eriarvoista yhteiskuntaa. Te väitätte olevanne huolissanne nuorisorikollisuudesta ja jengiytymisestä mutta viette Suomea paheksumallenne Ruotsin tielle tällä esityksellänne. Lääkkeeksi tarjoatte nuorten laittamista vankilaan, ja jopa oikeusministeri on esittänyt jengiytymiseen ihmisten häätämistä kodeistaan, mikä sinänsä on linjassa asumistuen ja toimeentulotuen leikkausten kanssa. Tämä tie ei vie turvallisempaan vaan turvattomampaan Suomeen."

"Tässä esityksessä tai koko kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitusohjelmassa ei ole kyse talouden tasapainottamisesta. Talous ei tasapainotu koko hallituskauden aikana. Kyse on tulonjakopolitiikasta, ideologisesta pienituloisten aseman heikentämisestä ja kyynisestä ihmiskuvasta, jossa ihmiset jaetaan kunniallisiin menestyjiin ja laiskoihin pienituloisiin."

"Näissä teidän työelämäuudistuksissanne ja työttömyysturvauudistuksessanne näkyy ensinnäkin hyvin kyyninen ja negatiivinen ihmiskuva: se, että työttömät ovat työtä vältteleviä, ovat siellä kannustinongelmien takia, vaikka kysymys on oikeasti siitä, mihin edustaja Lauri Lyly jo aiemmin viittasi, sairaudesta, koulutuksesta, asumisesta ja niin edelleen."

"Tämä teidän politiikkanne lisää köyhyyttä mutta ei pienennä velkaantumista. Tämä on hyvin erikoinen talouspolitiikan linja, jonka te olette valinneet. Te olette nimenomaan halunneet lisätä köyhyyttä ja päättäneet samalla, että velkaantumisen taittaminen ei ole tärkeä tavoite."

Mäkynen tapaa muotoilla sanomisiinsa mukaan loogisen kuuloisuuksia, jotka eivät kuitenkaan ole erityisen uniikkeja tokaisuja, josko edes yllättäviäkään, kuten

"Oletteko huomioineet, että nämä työttömyysturvaleikkaukset ajavat ihmisiä toimeentulotuelle ja sen kautta heikentävät jopa niitä taloudellisia kannustimia, joilla nyt perustelette näitä uudistuksia"

"Kyse ei ole siitä, että sosiaaliturva on liian anteliasta. Kysymys on siitä, että työttömät ovat sairaita, heidän koulutuksensa on vanhentunut, he asuvat väärällä puolella Suomea. Näihin asioihin te ette puutu. Te ette auta työttömiä oikeasti työllistymään. Te heikennätte ainoastaan heidän toimeentuloaan, mikä entisestään vaikeuttaa työllistymistä, kun he joutuvat toimeentulotuen varaan, saavat edelleen epävarmuutta elämäänsä ja esimerkiksi mielenterveysongelmia tämän myötä."

"Opintolainapainotteisuuden lisääminen nimenomaan estää syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai pienituloisista perheistä olevia nuoria lähtemästä opiskelemaan. Se me tiedetään jo nyt tutkimuksista jo aiempien opintolainatasojen kohdalla. Ei opintolainan kasvattaminen tätä tilannetta mitenkään tule parantamaan."

"Asumistukea ja muita etuuksia leikataan sadoilla euroilla kuussa ja omistusasujilta poistetaan asumistuki kokonaan, mikä tarkoittaa työttömyyden ja sairauden tilanteessa pakkoa myydä oma kotinsa, vaikka kulut olisivat vuokra-asuntoa pienemmät. Mitä on tehtävä, kun pikkupaikkakunnalla ei asuntoa saa myydyksi ja vuokra-asuntoja ei ole?"

ja onhan siinä hallituksen toiminnassa kieltämättä paljon sellaisia, ei vain piirteitä, vaan tosiallisesti viitsimättömyyttään myöhemmälle mahdolliselle arvioimiselle jättämisiä, että moisia on toki syytäkin ehdottaa muidenkin hämmästeltäväksi (jokusen kerran).

Mäkysen kannanotoissa luulisi täytyvän ilmentyä jonkinlainen kokemus esim. hänen mielenterveysseurojen hallituksien (vara)jäsenyyksistään, maakuntavaltuuston puheenjohtajuudestaan ja kaupungin, hyvinvointialueen ja Kansaneläkelaitoksen valtuustoissa olemisistaan, sillä sellaisista laadukkaasti suoriutumisen luulisi vaativan syvällistä ymmärrystä kohdealueistaan, mutta näiltä osin kannanotot olivat jonkinlaisia ääripäitä, missä toisessa puhutaan sadoista miljoonista ja miljardeista, toisessa sipaistaan toimeentulemisen yhteydessä mielenterveysongelman kehittymisen mahdollisuutta. Eihän esim. mielenterveysseuran hallituksessa voine toimia pelkästään numeerisen tiedon perusteella, vaan siinä pitäisi ymmärtää hienoisemmin, miten mitkäkin päätökset kytkeytyvän elävien ihmisten elämään?

"Hyvinvointialueiden ongelmat tässä alkuvaiheessa ovat laajassa tiedossa, ja nyt tehdään nopeita säästötoimia eri puolilla Suomea, heikennetään palveluverkkoa ja niin edelleen. Nyt te olette edelleen päättäneet syventää tätä ahdinkoa. Te leikkaatte kehysriihen päätöksillä 600 miljoonaa euroa."

"Te vähennätte tulevaisuuden rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvointialueilla 1,4 miljardilla eurolla. Ette te pääse siitä totuudesta yhtään mihinkään."

"Edustaja Reijonen puhui tässä 3 miljoonan euron satsauksesta mielenterveyspalveluihin, kun samalla leikataan 1 400 miljoonaa näistä palveluista. Eihän tässä ole mitään mieltä. Jos te kerran olette niin ylpeitä, niin puolustakaa tätä ohjelmaanne selkä suorassa ja kertokaa, että te leikkaatte, koska näin on tehtävä ja koska te haluatte, että hyvätuloiset menevät sinne yksityisiin palveluihin muiden jonon ohitse Kela-korvauksilla."

"Toimeentulotuki vie ihmisiltä kaikki mahdollisuudet suunnitella elämäänsä. Kyse on kuukausi toisensa perään jatkuvasta selviytymistaistelusta byrokratian rattaissa. Toimeentulo-ongelmat ja työttömyys aiheuttavat mielenterveysongelmia. Toimeentulotuen alistavuus ja ennakoimattomuus korostavat tätä. Mielenterveysongelmat vaikeuttavat edelleen nousua takaisin työelämään."

"Opintorahan tarkoitus on mahdollistaa nopea valmistuminen, jopa täysipäiväinen opiskelu, mutta työssäkäynti, valmistuminen, opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys ovat vaikeasti yhteensovitettavissa, kun opintorahan osuutta pienennetään. Tämä opintolainan osuuden korottaminen myös eriarvoistaa opiskelijoita, sillä tutkitusti tiedetään, että lainapainotteisuus vähentää erityisesti pienituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden opiskelemaan lähtemistä ja he välttävät tätä lainan ottamista."

Hiukan, sanoisiko terävyyttä, Mäkynen tulee muodostaneeksi kohdistamalla puheensa jollekin ministerille tai puolueelle, millä on kuulijoiden mieliin jäämisen kannalta hiukan enemmän vaikutusta, mutta toisaalta tässä käytetään ilmaisua "jäädä mieleen" väärin, sillä muiden mieliin vaikuttamisen kannalta sanotut asiat eivät muodosta muiden mieliin "poolia", jonka perusteella mieli muodostaa ikään kuin "kokonaisnäkemyksen". Enemmänkinhän nimeämisessä keinona on kyse hetkellisestä koettamisesta saada attribuoitua johonkin sanaan jotain huonon vaikutelman antavaa, mille voi toki olla perusteensakin.

"Perussuomalaiset, jotka tulitte tähän taloon työntekijöiden puolustajina, olette nyt heikentämässä työntekijäjärjestöjen asemaa, työntekijöiden työsuhdeturvaa ja myöskin kaikkea sitä, mitä ammattiyhdistysliike on tähän maahan rakentanut. Eikö teitä hävetä? Te ette ole mikään duunareiden puolue."

"Ministeri Purra ehti jo lähteä. Olisin halunnut kysyä häneltä vielä tästä suhdannetilanteesta, kun hän sanoi, että hallitus tekee suhdanteeseen oikein mitoitettua politiikkaa."

"Ensinnäkin on ihmeteltävä, missä on valtiovarainministeri Purra. Jos on pokkaa naureskella saksien kanssa sosiaalisessa mediassa, niin täytyisi olla myös rohkeutta osallistua keskusteluun eduskunnassa, jotta kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus kuulla, mistä nyt leikataan, ketkä ovat valtiovarainministerin leikkuulaudalle joutuneet."

"Tämä mallihan ei ole sitä Ruotsin mallia oikeastaan nähnytkään. On hyvin erikoista, että tämän eduskunnan puolueista juuri kokoomus ja perussuomalaiset ajavat tähän maahan valtionjohtoista palkanmuodostusmallia ja vielä sillä mallilla, että valtio asettuu neuvottelupöydässä työnantajan — yhden neuvotteluosapuolen — puolelle asettamalla katon sille, minkälaisista palkankorotuksista sovittelijan pöydässä voidaan sopia."

"Korkojen nousu on ollut tiedossa pitkään. Sen vaikutus Suomen talouteen, esimerkiksi kuluttajien, asuntovelallisten tilanteeseen, tapahtuu nopeammin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Tässä tilanteessa ARA-rakentamista aiotaan leikata, asumistukea aiotaan leikata, ja hallitus on täydellisen toimeton tässä lisätalousarviossaan talouden syöksyn edessä. Eikö teillä ole mitään käsitystä siitä, että te olette nyt vallassa, kokoomus ja perussuomalaiset?"

"Tiistaina taas kuulimme edustaja Laiholta, että Etuovi.comissa on pääkaupunkiseudulla 10 000 vapaata vuokra-asuntoa, joihin toimeentulotuen asumisnormin leikkauksista kärsivät voivat muuttaa. Tämä väärinkäsitys kertoo, millä tiedoilla hallituksen esityksiä runnotaan, ja liittyy myös tänään käsiteltävään asumistuen heikennykseen. Tosiasiassa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on vain 200 kohtuuhintaista yksiötä ja 2 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa vapaana. Alueen väkiluku kuitenkin kasvaa 20 000 asukkaalla tänä vuonna."

"Nämä vaikutusarviot on nyt saatu, kun olemme niitä kaivamalla kaivaneet, mutta te ette ole suostuneet näitä tuomaan esiin, vaan päinvastoin, edustaja Laiho, joka ei nyt ole täällä, on tehnyt kaikkensa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa peitelläkseen nämä vaikutusarviot, poistaakseen ne valiokunnan mietinnöstä."

Toistuvasti käytettynä sellaisessa on samankaltaista pyrkimystä kuin tehdä jostain ilmaisusta symbolista kuten "pudonnut pohja pois", mitä sitten eri aiheiden yhteydessä ja jopa ylipuolueellisesti käytetään, jotta symbolille käy muodostumaan pysyväluonteisempaa merkitystä. Pikanttina voisi pitää sitä, että hallituspuolueet eivät ole tunnistettavan suoraan koettaneet estää moisen symbolin tai symboliikan muodostumista, mutta sen sijaan uutismedia on tullut konkretisoineeksi erilaisia "pohjan pois tippumisia" monin eri tavoin. SDP:n puolueena kannattaisi ehkä tehdä arviota siitä, minkälaisia assosiaatioita ja kuulijan häkellyttämisiä aiheutuu, kun he käyttävät kyseisen ilmaisun variaatiota hallituksen toimien paheksumiseen uutismedioiden kautta(kin) viestiessään, mutta lukijat/kuulijat eivät osaa erotella riittävän hyvin, mikä on sanotun vaikutuksen toimivuutta haittaavaa ja ajattelun etenemistä tyssäyttävää.

"Tämä väite on siis osoitettu useita kertoja virheelliseksi, ja hallituksen esitykseltä lakko-oikeuden rajaamiseksi on pudonnut erittäin merkittävä peruste ja pohja pois. Työministeri on toistanut tätä virheellistä väitettä useasti sekä eduskunnassa että julkisuudessa, ja tälle virheelliselle väitteelle perustuvaa hallituksen esitystä nyt tässä tänään käsittelemme. Vaikka virhe on selvästi osoitettu, työministeri ei ole — äskeistä puheenvuoroakin kuunnellessa — muuttanut toimintaansa tai perunut näitä puheitaan, ja näin ollen voidaan todeta, että koko tämä hallituksen rakennelma ja työministerin väitteisiin perustuva lakko-oikeuden rajoittaminen on rakennettu joko tietoisesti tai heikosta valmistelusta johtuen virheelliselle perustalle."

Vaikka SDP puolueena pyrkiikin antamaan itsestään vaikutelman, että "se on se kivempi puolue", sen tekemisten ja sanomisten vajeisuus antaa intuitiivisesti ymmärtää, että sekin haluaa suomalaisista erottuvan, kuka on enemmän hyvin verkottunut maailmankansalainen, kuka se joku puurtaja, jonka perhe pärjää ihan kohtuullisesti ja keneltä puuttuu taas se muutama kymppi, jolla voisi saavuttaa monia vaihtoehtoja avaavaa elämänsä parannusta. Samaan aikaan toisaalla esim. Kokoomus koettaa vankistaa yrittäjien hyväksyntää heidän tekemisiään kohtaan, joten voisiko SDP vain päätyä hiljaisesti toteamaan, että "tässä ovat nämä vaikuttamisen mahdollisuuksien enimmäisrajat" ja "näissä puitteissa korkeintaan voimme edistää näitä ihmiskohtaloita", minkä toteamisten jälkeen puolue alkaisi toimimaan ikään kuin viitsivyydestä luopuneella automatiikalla, mikä ei koskaan johtaisi erityisen hyvin toimivaan yhteiskuntaan?

"Ensinnäkin on todettava, että Suomessa työttömyyden pitkittymisen syyt ovat tutkitusti ihan muualla kuin sosiaaliturvan kannustinloukuissa. Ensisijaisesti ne liittyvät ihmisten terveydentilaan, koulutukseen, asuinpaikkaan. Yksin asuminenkin on suurempi riski työttömyyden pitkittymiselle kuin sosiaaliturvan kannustinongelmat."

"Tai se on asuinpaikassa, siinä, että ihminen ei asu siellä, missä työpaikka on, joten te heikennätte yleistä asumistukea, joka mahdollistaisi sen, että ihminen voisi työpaikan perässä muuttaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tai muualle, missä työpaikkoja on. Te siis ette puutu työttömyyden juurisyihin, vaan te nimenomaan heikennätte ihmisten kannusteita, te heikennätte ihmisten mahdollisuutta ottaa työpaikkoja vastaan, ja te heikennätte Suomen taloudellista tilannetta ja tulevaisuutta."

"Kyllä, te heikennätte palveluiden laatua, mutta te myös leikkaatte suoraan näiden alueiden rahoitusta, jolla ne parhaillaan suunnittelevat järjestävänsä palvelut tulevaisuudessa. Tämä tulee johtamaan palveluiden heikentämiseen alueilla vielä sen päälle, mitä jo nyt tällä hetkellä suunnitellaan jokaisella hyvinvointialueella Suomessa."

"kun tällaiseen valtavaan uudistukseen yhdistetään näin suuret leikkaukset ja tällainen ideologinen suhtautuminen sosiaaliturvan varassa eläviin ihmisiin, niin riskinä on, että meillä käy samalla tavalla kuin Britanniassa, jossa noin kymmenen vuotta sitten otettiin käyttöön samanlainen järjestelmä nimeltään universal credit. Siinä oli hyvä tavoite, mutta isoihin leikkauksiin yhdistettynä sosiaaliturvauudistus oli erittäin huono vaikutuksiltaan ja ajoi ihmisiä kodittomuuteen ja suuriin toimeentulo-ongelmiin."

Kyllähän Mäkynenkin moni eri tavoin sanoo, mitä kaikkea (tavallista) huononlaista seuraamusta hallituksen poliitikasta seuraa ja voipa viitata ideologisuuden vaikuttimena olemiseenkin:

"Hallituksen politiikka heikentää yhteiskunnallista luottamusta, kohdistaa leikkaukset epäoikeudenmukaisesti pienituloisiin ja luopuu tasapainottamistavoitteestaan saadakseen suurituloisten verot laskuun. Samaan aikaan kasvun eväät ovat heikonlaiset. Tämä ei ole kestävää talouspolitiikkaa, ja siksi me sosiaalidemokraatit tulemme esittelemään oman vaihtoehtomme, joka on oikeudenmukaisempi ja huolehtii talouden tasapainottamisesta ja kasvun edellytyksistä."

"Tämä leikkaus on siis täysin tietoinen valinta, se on poliittinen arvovalinta, ei mikään välttämättömyys. Te lisäätte lapsiperheköyhyyttä, asunnottomuutta ja syrjäytymistä, epätoivoa. Tämä on vastuutonta, ja siksi tulemme esittämään tämän esityksen hylkäämistä toisessa käsittelyssä."

"Teidän leikkauksenne aiheuttavat sitä, että meidän koulutusjärjestelmämme niin kuin koko muukin yhteiskunta eriarvoistuvat. Tämä opintolainapainotteisuuden lisääminen on yksi osa tätä kehitystä ja sellaisenaan erittäin haitallista."

"Yksi merkittävä ongelma Pisa-tuloksissa on se, että Pisa-tulokset eriytyvät myös eri tuloluokkien välillä. Pienituloisista perheistä tulevien lapsien oppimistulokset ovat heikompia kuin suurituloisista perheistä tulevilla lapsilla. Syy ei ole perheissä eikä lapsissa vaan siinä, että resurssit, mahdollisuus tukea lapsia koulutyössä, ovat pienemmät ja heikommat."

"Kyse on vain ja ainoastaan ideologisesta leikkauksesta, jolle järkiperusteita ei ole. Tätä te olette eduskunnassa yrittäneet peitellä poistamalla valiokunnan mietintöluonnoksesta asiantuntijoiden kertomia faktoja esitystenne vaikutuksista."

"Samaan aikaan, kun hallitus on ottanut erityissuojelukseensa ne, joilla olisi mahdollisuus osallistua tähän julkisen talouden tasapainottamiseen, eli kaikista rikkaimmat, ne, joilla on omaisuutta, esimerkiksi isojen osinkotulojen saajat, niin te leikkaatte ihmisten tärkeimmistä palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta."

"Nyt näillä hallituksen sosiaaliturvaleikkauksilla 17 000 lasta ajetaan köyhyyteen. Köyhyydellä on näille lapsille pitkät vaikutukset. Se tiedetään psykiatria-asiantuntijoiden lausunnoista, että köyhyys aiheuttaa lapsillekin sellaista stressiä, joka kertautuu nuoruudessa ja vaikuttaa koulunkäyntiin, se vaikuttaa meidän Pisa-tuloksiimme, se vaikuttaa myös siihen, ketkä hakeutuvat korkeakoulutukseen."

"Kun kuuntelee ministereiden puheenvuoroja, niin täytyä kysyä, onko kysymys ymmärtämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä, mutta ainakin vähättelyä näissä puheenvuoroissa oli liittyen siihen, minkälaiseen ahdinkoon suomalaiset pienituloiset ollaan ajamassa tämän hallituksen toimilla. Tämän eduskuntakäsittelyn aikana, joka on ollut itse asiassa varmaan pidempi kuin se teidän ministeriökäsittelynne, on todettu, että satatuhatta ihmistä ajautuu toimeentulotuelle. Sen määrä kasvaa melkein kolmanneksella verrattuna tähän vuoteen."

"Suomen ylioppilaskuntien liitto on arvioinut, että tämän muutoksen ja lainapainotteisuuden lisäämisen jälkeen meillä on tulevaisuudessa noin 30 000, jopa 40 000 euroa opintolainaa ihmisillä, kun he valmistuvat. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi asunnon hankinnan kannalta, asuntolainan saamisen kannalta, toisaalta asuntolainoista selviämisen kannalta esimerkiksi korkeakoulutetulle sairaanhoitajalle tai varhaiskasvatuksen työntekijälle, jotka työskentelevät pienipalkkaisilla aloilla ja maksavat niitä korkeita asuinkustannuksia esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla? Todennäköisesti tämä johtaa siihen, että joudumme todellakin laatimaan semmoisia amerikkalaistyylisiä opintolainojen anteeksianto-ohjelmia. Muutenkin tämä hallituksen politiikka ajaa Suomea tällaiseen amerikkalaiseen tai brittimalliseen yhteiskuntaan, jossa vahvat pärjäävät ja muut sitten jätetään oman onnensa nojaan."

mutta hänen rajoissaan pysymisissä sanomisiensa osalta antaa pätevältä tuntuvan mahdollisuuden tulkita, että hän huomioi puhuessaan myös sen myöhemmän ajan, jolloin saatetaan joutua toimimaan monivuotisesti yhteisvastuussa tekemisistään, joten "välien totaalisen tulehduttaminen" ehkäiseminen vaatinee sen, että molemmin puolin tunnistetaan, hyväksytään ja totutaan syytöksiin, jotka voisivat joidenkin ulkopuolisen luokittelemina kuulostaa jopa "rajulta". Mäkysen toteamukset myös "kestämättömästä talouspolitiikasta", "investoimattomuudesta", "työttömyyskehittämättömyydestä", "kasvuennusteista", "yhteiskunnalllisesta luottamuksesta" ym. eivät oletettavasti siinä vaiheessa, kun suurin osa kansanedustajista laittaa jo takkia käsivarrelleen, ole jääneet kolisemaan juuri kenenkään mieleen, mutta jonkin säännönmukaisuuden vuoksi jotain täytynee sellaisista postata someenkin.

"Suomessa ei investoida, Suomessa ei tapahdu sellaista kasvua ja työllisyyskehitystä, jonka varaan te olette hallitusohjelmanne rakentaneet. Kaikki teidän taloustavoitteenne alittuvat koko tämän hallituskauden ajalta."

"Tällainen lisäleikkausten ja veronkorotusten määrä heikentää edelleen talouskasvua ja pitkittää taantumaa ja heikentää myöskin ihmisten ostovoimaa pahimmillaan."

"Jos johonkin voi luottaa, niin siihen, että hallitus alittaa odotukset ja ennusteet kerta toisensa jälkeen, varsinkin, mitä tulee kasvuun ja työllisyyteen."

"Puhutte ennätyksellisestä velkamäärästä Marinin hallituksessa, mutta otatte itse toistakymmentä miljoonaa euroa enemmän velkaa tällä hallituskaudella."

"Tässä on hyvin tuotu esiin se, miten vakavassa tilanteessa Suomi on. Rakennusalalla ollaan historiallisen matalissa luvuissa, työttömiä tulee vähintäänkin kymmeniätuhansia, jopa yli satatuhatta, luottamus on syöksyssä niin kuluttajilla kuin yrityksillä, ja nyt todella odotimme, että hallitus tähän reagoisi."

Neljä vuotta on pitkä aika kansalaisille odotella, että oppositiopuolue saa kerättyä sen verran uutta kannatusta ja pidettyä entistä, että voivat sitten "tosissaan haastaa" muita puolueita, joten eduskuntapuheet ovat täten sitä enemmän ajanhukkaa, mitä itsevarmempia hallituspuolueet ovat siitä, että he voivat toimia miten lystäävät. Kaikki ne tehdyt välikysymyksetkin ovat saavutuksiensa osalta niin ennalta arvattavia, että niiden vuoksi käynnistävä "parlamentaarinen prosessi" ei tarjoa kummoisempaa jännitystä ainakaan katsojille.

"Te leikkaatte nyt pienituloisilta historiallisen paljon. Me emme leikkaa, me vastustamme näitä leikkauksia, ja me käymme täällä keskustelua teidän kanssanne. Meillä on ollut eilen täällä kahdelta yöllä 10 edustajaa vastustamassa näitä leikkauksia. Te olette luvanneet, että "pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy", ja te teette nyt historiallisen suuria leikkauksia. [Vilhelm Junnila: Ei pidä paikkaansa! — Krista Kiuru: Ei pidä paikkaansa, vai?]"

"Oikeistopuolueet ja työnantajat ovat julkisuudessakin avoimesti kertoneet arvioineensa, että Suomeen ei ole tulossa vasemmistoenemmistöistä hallitusta, joten nyt on mahdollista heikentää työntekijöiden asemaa hyvin yksipuolisesti ja kaikilla niillä tavoilla, joita tämä hallitus tekee."

Mäkynenkään ei ainakaan tarkastelujakson puitteissa ole ottanut juuri missään määrin näkemyksiensä ilmaisuihin mukaan sanoja kuten digitaalisuus, tietojärjestelmät tai tekoäly. Vanhuksista ja sote-asioista mainitessaan teknologisista innovaatioista ei sanaakaan, opiskelijoiden taloudellisesta todellisuudesta ja Pisa-tuloksista mainitsee ilman digitaalisuuden merkityksen mukaan ottamista, työttömiä hän ei erottele mitenkään vaikkapa tietotekniseltä, arkisto- tai muurari-alalta työttömäksi joutuneisiin saati mainitse vaikkapa heidän erilaisista ohjelmistoteknisesti eri tavoin avautuvista mahdollisuuksistaan ryhtyä vaikkapa yrittäjäksi. Vai onko se sitten jotain "työnjakoa", missä esim. Timo Harakka nakkelee peliin sanoja kuten 6G, kvantit yms. ja monet samanpuoluelaiset koettavat puhua siten, "ettei menisi överiksi"? Josko kuitenkin edes vähän voisi uudelleenkonfiguroida sitä SDP:läistä yhteistoimintaa?

Tietoteknisesti kouluttautuneena ja paljon ohjelmointityötä tehneenä aina vähän hirvittää, että mitähän soopaa sitä kohta sanotaan, kun poliitikko kuten Matias Mäkynen käyttää sanoja vaikuttavuus tai vaikutus kuten tilanteessa, jossa on tarkoitus sanoa, että "vaikutusarvioita ei ilmeisestikään ole tehty". Tietotekniikassa muuttujat tapaavat olla merkitykseltään hyvin määriteltyjä ja tarpeet pienentää niiden merkitysalaa "atomisempiin" osiin tunnistetaan paljon helpommin kuin esim. politiikassa, mutta on siinä myös jonkinlaista epäreiluuttakin, kun käydään toteilemaan, että "leikkausten vaikutuksia ei ole laskettu tarkkaan", "yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu" tai "vaikutukset ovat monimutkaisempia kuin budjettikirjan rivit ja miinukset ja plussat". Ja sitten ihmetellään, kun hallitusaitiossa on niin monia samaan aikaan hymyileviä ihmisiä, joilla on vaikeuksia pitää ilmettä pokerina.

"Näitä hallituksen esityksiä perustellaan työnteon kannusteiden parantamisella, mutta se SISU-malli, jolla valtiovarainministeriö näitä työllisyysvaikutuksia arvioi, ei tämän hallituksen esityksenkään mukaan pysty ottamaan huomioon kaikkia niitä muutoksia ja vaikutuksia, mitä näillä teidän esityksillänne on. Ja niin kuin tässä edellinen edustaja viittasi, maailma ei ole staattinen, mutta tämä VM:n malli on staattinen. [Krista Kiuru: Näin on!] Se ei ota ihmisten käyttäytymisvaikutuksia, ei niiden esitysten vaikutuksia ihmisten elämään mitenkään huomioon."

"Teillä, hyvä hallitus, ei tämä kokonaisuus ole nyt hallinnassa. Ette tiedä, kuinka nämä puolentoista miljardin euron leikkaukset kohdistuvat ja osuvat tavallisiin ihmisiin. Ette voi sitä tietääkään, koska yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. Teillä on neljä ministeriä kolmessa eri ministeriössä valmistellut näitä suuria leikkauksia, ja yhteisvaikutuksia ei ole mitattu."

"Näihin samoihin ihmisiin kohdistuu useita muitakin leikkauksia, muun muassa työttömyysturvan ja kuntoutustuen leikkausten myötä. Ette laske ettekä myönnä näiden leikkausten yhteisvaikutuksia, mutta kuitenkin samalla laskette, että sama ihminen työllistyy ensin asumistukileikkauksen myötä, sitten uudestaan työttömyysturvan leikkauksen myötä ja ensi kevään leikkausten myötä taas uudelleen. Tosiasiassa valtiovarainministeriön eri leikkauksille antamat työllisyysvaikutukset ovat päällekkäisiä."

"Leikkauksilla on vaikutuksia, jotka ovat monimutkaisempia kuin vain budjettikirjan rivit ja miinukset ja plussat, joita siellä näkyy. Ne vaikuttavat siihen, miten yksityinen talous toimii, miten ihmiset toimivat ja minkälaiset mahdollisuudet heillä on työllistyä, ja sen kautta leikkauksilla on paljon monimutkaisempia vaikutuksia julkiseen talouteen kuin mitä te annatte tässä keskustelussa ymmärtää tai mitä näillä staattisilla laskelmilla pystytään arvioimaan."

Ideoiden esittämisten osalta joutuu kai könyämään kirjallisena tehtyjen aloitteiden selaamisen äärelle, sillä ei Mäkysen eduskuntapuheissa (tarkasteluajanjaksolla) ollut sen kummempaa kuin siihen viittaus, kuinka SDP:llä on talouspoliitikalle "vaihtoehto, joka on oikeudenmukaisempi ja huolehtii talouden tasapainottamisesta ja kasvun edellytyksistä".

Tai olihan siellä kysäisy siitä, josko hyvinvointialueiden valtionosuusjärjestelmässä olisi "mahdollisuutta lisätä kannusteita ennaltaehkäisevään toimintaan, niin että myös kunnat hyötyisivät siitä, kun sote-alueet säästävät". Ennaltaehkäisevä.. moni muukin on käyttänyt sitä jokseenkin fraasimaisesti eli siten, että se on sopivan kuuloista, mutta juuri niinä minuutteina sanomiseen ei käytetä sen vertaa ajattelua, että sanoja itsekään olisi pitänyt mielessään yllä näkemystä siitä, mitä hän tarkoittaa.

Valiokuntatyöskentelyssä, vaikkakin enemmistöpäätöksiin tyytymisiin niissäkin, on erilaiset vaikuttamisen mahdollisuutensa ja mikä jää paljolti näkymättömiin/kuulumattomiin, mutta voitaneen pitää perusteltuna olettaa, että sen minkä haluaa sanoa julkisesti ennalta tiedetyn ja valmisteltavissa olevan mahdollisuuden tullen, tulee sitten myös sanoneeksi ja täten, se mikä sanomistaan puuttuu, kertoo henkilöstä paljonkin.

Toisaalta, tiimityötähän se eduskuntatyökin kai jollain tapaa tai jossain määrin on, sekä "ihmiset ovat erilaisia", joten kun tässä on tullut kaipailleeksi jonkinlaista syvällisyyttä tai edes tarkempiin menemisiä, niin mainittakoon hieman erilaisesta toimintaotteesta esim. SDP:n Kim Bergin puheista huomioidut, missä esim. tapauskuvailevuudet ovat luonnehtivampia. Toisaalta, eipä tuo ensimmäinen noista niin erityisen innovatiinen ole. Ettäkö ihan vaan jonkinlainen säännöllinen terveystarkastus työttömille ja sitten jotain hyödyllistä tapahtuu? Seuraava noista on jo vähän parempi, sille siinä tunnistetaan hoitomenetelmän potentiaalinen toimimattomuus.

"Työttömille tarvitaan enemmän tukea, ja siksi SDP on esittänyt esimerkiksi säännöllisiä terveystarkastuksia heille. Näin voidaan ennalta ehkäistä mahdollisia sairauksia tai niiden pahenemista ja ylläpitää nykyistä paremmin työkykyä." (SDP:n Kim Berg, 29.11.2023)

"Toinen merkittävä ongelma esityksessä on sen painopiste hoitomenetelmien valinnassa. Esitys korostaa tiettyjen hoitomuotojen, kuten lyhytpsykoterapian, tarjoamista, mutta samalla vaarana on, että hoitoa saavat vain ne, joiden oireet sopivat näihin menetelmiin. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa lasten ja nuorten tarpeet jäävät tunnistamatta tai täyttämättä, koska tarjolla oleva hoito ei vastaa heidän yksilöllistä tilannettaan." (SDP:n Kim Berg, 4.12.2024)

"Orpon ja Purran yhteistyö tarkoittaa puolen miljardin satsausta yksityiseen terveysbisnekseen, mikä on käytännössä suora yritystuki muutamalle markkinoita hallitsevalle jätille, kun samaan aikaan tehdään miljardiluokan leikkaukset yhteisiin julkisiin sote-palveluihin. Tämä jos mikä on kaverikapitalismia pahimmillaan." (SDP:n Kim Berg, 23.4.2024)

"Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut vapaaehtoisen kouluttautumisen lisäksi osaamisen päivittämisen myös niissä tilanteissa, kun se on ollut pakko. Näin on voinut olla esimerkiksi osaamisvaatimusten muuttuessa. Aikuiskoulutustuen avulla on voitu lisätä myös työssäjaksamista ja motivaatiota. On tärkeää, että ihmiset voivat kouluttautua uusiin tehtäviin ja vaihtaa alaa myös myöhemmin elämässä, sillä on luonnollista, että kiinnostuksen kohteet elävät ja muuttuvat vuosien varrella." (SDP:n Kim Berg, 16.5.2024)

"Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia. Vuoden 22 nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin, mikä on todella pysäyttävä määrä. Hallituksen valmistelema lasten ja nuorten terapiatakuu onkin hyvä asia, mutta tämä ei kuitenkaan riitä mitenkään terveysongelmiin vastaamiseksi yksin, varsinkaan kun hallitus samalla omilla toimillaan lisää entisestään mielenterveysongelmien juurisyitä." (SDP:n Kim Berg, 13.6.2024)

Lukijaa/kuulijaa vaikkapa Mäkysen eduskuntapuheissa kyllästyttänee se, kuinka niin monesta asiasta puhuttaessa erottelevuudelle ei oikein jää sijaa. On oppilaitoksista mainitsemisia, muttei siitä, minkälaisista oppilaitoksista on kyse. On työnantajista mainitsemista, muttei siitä, minkälaisista työnantajista on kyse jne.

"Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan kansaneläkeindeksi- ja kuluttajahintaindeksisidonnaisten etuuksien ja etuuden määräytymiseen vaikuttavien rahamäärien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 24—27. Samalla opintorahan indeksitarkistuksista luovutaan näinä samoina vuosina."

"Te leikkaatte nyt 100 miljoonaa euroa uusilla päätöksillä ammatillisesta koulutuksesta. Aikaisemmin olette päättäneet lakkauttaa aikuiskoulutustuen, leikanneet vapaasta sivistystyöstä ja monesta muusta koulutuskohteesta."

"Vapaaseen tieteeseen ei ole tulossa lisärahoitusta. Indeksikorotus ei ole rahoituksen lisäys perustutkimukseen. Sen enempää yliopistoille, ammattikorkeakouluille kuin Suomen Akatemialle ei ole tulossa lisärahoitusta vapaaseen tieteeseen. Te olette suunnanneet hyvin tarkasti poliittisesti sen, mihin nämä rahat menevät."

"Onko niin, että yliopistojen ja AMKien perusrahoitus on täysin pois suljettu hallituksen t&k-politiikasta? Se, että me luotaisiin näkyvyyttä, ennustettavuutta ja jatkuvuutta tutkijoille yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja sen kautta myöskin lisättäisiin yhteistyötä yritysten kanssa ja luotaisiin pohjaa yritysten innovaatioille ja sille, että yritykset saavat niitä osaajia."

Monien tahojen puolusta puhujaksi haluavien on tietysti saatava viestintäänsä tehoa ja sehän tietysti käy helpommin, kun ei olla liian spesifisiä ja täten: työmarkkinaosapuolet, työnantajat, palkansaajat, elinkeinoelämä, yhdistymisvapaus, neuvotteluasema ym.

"Te ette ota vastaan ehdotuksia muilta osapuolilta kuin työnantajalta ja myös käytätte lähteenä näissä väärissä tiedoissanne omien sanojenne mukaan työnantajapuolen edustajia. Eihän tällä tavalla voi lainsäädäntöä Suomessa valmistella."

"Me emme ole näitä Pohjoismaita tähän keskusteluun nostaneet, vaan sen on nimenomaan tehnyt hallitus, joka kerta toisensa jälkeen vetoaa pohjoismaiseen malliin, Ruotsin-malliin, Ruotsin esimerkkeihin ja siihen, että kaikki nämä uudistukset on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Tosiasiassa Ruotsissa on korkeampi taso työttömyysturvassa. Ruotsissa ei ole rajaa poliittisille lakoille, ja Ruotsissa on paljon vahvemmat oikeudet työntekijöillä ajaa omaa asiaansa. Muun muassa siksi Ruotsissa näitä poliittisia lakkoja tai myöskään laittomia lakkoja ei samassa mitassa ole."

"Edustaja Sirén tässä väitti, että hallitus ei ole tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolta, koska se säätää lakeja eikä neuvottele työehtosopimuksista. Sillä ei ole mitään merkitystä, säädetäänkö laeissa tai työehtosopimuksissa työntekijöiden oikeuksista. Te olette nyt laeilla heikentämässä työntekijöiden asemaa, sosiaalista asemaa, taloudellista asemaa, ja se tekee teistä työmarkkinaosapuolen ihan kansainvälisenkin oikeuden näkökulmasta. Silloin yhdistymisvapaus ja sen kautta lakko-oikeus koskevat ay-liikettä. Heillä on oikeus poliittisilla lakoilla vastustaa teidän toimianne, koska te teette itsestänne työmarkkinaosapuolen ja aiheutatte tappioita ja aiheutatte nimenomaan työntekijöiden aseman heikentymistä."

"Kun teette tätä työmarkkinapolitiikkaa ja poimitte ainoastaan näitä heikennyksiä muista Pohjoismaista, jätätte kokonaan huomioimatta sen, että kun sosiaalidemokraatit Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ovat näitä uudistuksia tehneet, aina on samaan aikaan vahvistettu työntekijän suojaa muilta osin, joko nostamalla ansiosidonnaisen korvaustasoa, niin kuin edustaja Lindtman tässä aikaisemmin toi esiin, tai vahvistamalla työsuhdeturvaa muilta osin."

"Mitä tulee paikalliseen sopimiseen, niin sehän on erittäin kannatettava asia. Paikallista sopimista kannatetaan Suomessa, ja sitä kannattaa myös ammattiyhdistysliike. Kysymys on siitä, että tasapuoliset kumppanit työpaikalla sopivat asioista tasapuolisesti, ei niin, että toinen osapuoli pääsee sanelemaan vahvemmasta asemasta."

"Ja mitä tulee Suomen lakkoherkkyyteen, poliittisia lakkoja ei Suomessa ole ollut 30 vuoteen. Nyt Orpon ja Purran hallitus on saanut niitä enemmän aikaan kuin viimeisen 30 vuoden aikana, ja syy [Puhemies koputtaa] on ainoastaan se, että te ajatte yksipuolisesti [Puhemies koputtaa] Hakaniemeä vastaan, [Puhemies: Aika!] työntekijöitä vastaan, uudistuksia, joita Satonen perustelee elinkeinoelämältä [Puhemies: Aika!] saaduilla tiedoilla."

"Viimeisimpinä vuosina Suomen suurimmat lakot ovat koskeneet ensinnäkin sote-alaa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät hakivat itselleen suurempia palkankorotuksia, jotta he voisivat parantaa asemaansa ja nousta palkkakuopasta, minkä te olette nyt estämässä uudella lainsäädännöllä, jota olette tänne tuomassa. Te olette lukitsemassa nämä työntekijät. Viime kaudella vielä puolustitte, perussuomalaiset, näitä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ja heidän oikeuttaan näihin lakkoihin. [Jani Mäkelä: Te yrititte rikkoa niitä oikeuksia! — Miko Bergbom: Pakkolakia yrititte!] Nyt käytätte näitä perusteena lakko-oikeuden rajoittamiseen. Toinen laaja ja pitkä lakko on ollut metsäteollisuudessa UPM:n lakko, jossa UPM ajoi todella kovia heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin ja oikeuksiin. Myös siellä työntekijät nimenomaan kohdistivat lakkonsa omiin työehtoihinsa, joita te täällä väitätte puolustavanne, mutta sitten käytätte näitä lukuja perustellaksenne poliittisten lakkojen rajoittamista."

"Suomalaiset palkansaajatko ovat syyllisiä siihen, että Suomen talous ei ole kasvanut? [Välihuutoja oikealta] Nyt te asetatte suomalaiset palkansaajat semmoiseen asemaan, että vain heikennätte heidän asemaansa, rajoitatte heidän oikeuksiaan ja yhdistymisvapauttaan ja syytätte ainoastaan heitä siitä, että Suomi on tällä hetkellä taloudellisissa ongelmissa."

"Samalla te heikennätte työntekijöiden neuvotteluasemaa ottamalla kustakin Pohjoismaasta sen työntekijöiden kannalta vaikeimman asian ja jättämällä ne työnantajille vaikeammat asiat, tämmöiset tasapainottavat elementit, pois, joita esimerkiksi edustaja Lyly on tänään lakialoitteessaan esittänyt."

"Erityisen härskiä on, että tämän kevään ensimmäisenä lakiesityksenä hallitus rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta, joka on heille jo ihmisoikeussopimuksissakin turvattu oikeus osana yhdistymisvapautta. Ensin suut kiinni, sitten edut pois."

"Ikäväksemme joudumme kuitenkin toteamaan, että juuri työmarkkinoiden luottamuksen hallitus murtaa osittain jopa peruuttamattomasti, jos se toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset. Tekemällä nämä yksipuoliset heikennykset työnantajien toiveiden mukaan välittämättä työntekijöiden huolista ja asemasta te ajatte Suomen työmarkkinat kriisiin ja politisoitumisen kierteeseen. Jatkossa hallituksen väri vaikuttaa aiempaa enemmän työmarkkinoiden kehitykseen. Tämä heikentää ennustettavuutta, lisää riitoja työmarkkinoilla ja on entisestään lisäämässä vastakkainasettelua ja sen kautta heikentää niin talouskasvua kuin tuottavuutta."

"Ei ole mikään ihme, että hallitus tuo lakko-oikeuden rajoittamisen tänne kevään ensimmäisenä työelämän heikennyksenä. Tarkoituksena on tietysti se, että te haluatte hiljentää suomalaisten suut, estää yhdistysvapauden käyttämisen, jotta sitten voitte ruveta tekemään näitä muita heikennyksiä: laittaa ihmiset maksamaan ensimmäisen sairauspäivänsä, helpottaa heidän irtisanomistaan, helpottaa sitä, miten heidän määräaikaisuuksiaan voidaan ketjuttaa, miten voidaan vuoden määräaikaisuus tehdä jatkossa. Tästähän tässä on kyse."

"Tämä on se hallituksen strategia, jolla tulette tuomaan näitä heikennyksiä, yksipuolisia heikennyksiä, työntekijöiden työehtoihin, työntekijöiden toimeentuloon tästä eteenpäin kuluvan kevään aikana."

Vielä mietinnässä, onkohan se miten sopivaa todeta Mäkysestä hänen eduskuntapuheidensa perusteella, että "paljon porua, vähän villoja", mutta jostain syystä se sanonta tuntuu hakeutuvan tähän näytille.

Oli ennalta suunnittelematonta vertailla useampien kansanedustajien eduskunnassa puhumisia toisiinsa, mutta esivalmisteluvaiheessa eräiden osalta oli tunnistettavissa selkeää toisistaan eroavuutta, mihin saattoi vaikuttaa myös heidän nettiuutisten kautta välittyvä julkikuvansa. Tarkastelujaksona tässäkin eduskuntapuheet keväästä 2023 kesään 2024 asti, paitsi viimeksi mainitun osalta marraskuuhun 2024 asti, missä Vilhelm Junnilalla puheita oli 38, Teemu Keskisarjalla 27 ja Matias Marttisella 53.

--

Perussuomalaisten roolijaossa Teemu Keskisarjalle on koettu toimivimpana erilaisten leikkausten "luuloteltujen uhrien suotta uikuttamisten" vaimentaminen "historian opetuksilla" ja menneisyydestä, hyvinkin kaukaa, osoitetuilla vertailukohdilla. Osansa saavat mm. 1900-luku, 1800-luku, 20-30 vuotta sitten, 2000-luvun alku, 70-luku ja 40-luku. Koska joku on pitänyt saada kertomaan myös ns. väestönvaihtoteoriasta, lienee kekattu, että Teemu Keskisarjasta saisi hiukan muokkaamalla sellaisen, josta muut voivat itselleen kertoa, että "tuota en ottanut vakavasti", mutta jonka selitykset jäisivät olemuksen ja puheenparsien erikoisuuksien vuoksi sitten kuitenkin mieleen. Ja siinähän se oikeastaan olikin se kaikki, mikä luonnehtii arvioinnin kohteina olleita Teemu Keskisarjan eduskuntapuheita.

"1900-luvulla tehtiin keksintöjä ja töitä, tällä vuosituhannella velkavipuisia taikatemppuja." (Teemu Keskisarja)

Iltalehden mukaan (16.6.2024) Kokoomuksen Matias Marttinen on "potentiaalinen kilpailija" (Häkkäselle) Orpon seuraajaksi, minkä täytynee tarkoittaa ainakin vahvaa ymmärrystä asioista ja sujuvaa puheella viestintää tjs., mutta voi hyvänen aika, miten suuri osuus hänen eduskuntapuheistaan on ihan silkkaa opposition vähättelyä ja edellisen hallituksen huonous -kortilla pelaamista. Siis ihan hiton paljon. Erittäin tiuhaan hänen puheissaan käytetty teema on ollut "Suomen talous", mutta kuitenkin silleen etäällä arjesta pysyttelevästi ja ilman, että talouden eri osa-alueet olisivat tulleet erityisemmin eritellyiksi. Kolmentena puheryhmänä vaikuttaisi olevan hallituksen tekemisten luetteleva selittäminen.

"Ja väitän, toverit, että jos jonain päivänä valtaan kansa teidät äänestää, niin ette te tule, kuulkaa, laajasti meidän tekemiä leikkauksia tai työmarkkinauudistuksia myöskään muuttamaan, vaikka nyt te täällä salissa niin sanotte. Katsotaan vaan, näin tulee siis todennäköisesti käymään." (Matias Marttinen)

Vilhelm Junnila Perussuomalaisista on paljon monipuolisempi kuin lehtitietojen perusteella voisi päätellä. Ensisetvimisellä erottui kuinka hän lisäsi monesti "eikö niin" tokaisuihinsa mukaan, mutta sen käyttäminen jäi häneltä pois ja enemmänkin hänen puheissaan vaikutti korostuvan muiden tahojen tai tietomallinnusten (tyypillisesti SISU-mikrosimulointimallinnus) käyttäminen sanomisiensa uskottavuuden vankistamisen apuna (valiokunnat, professorit, ekonomistit ja "asiantuntijat"). Vaihteluvuutta moniin muihin hallituspuolueiden edustajiin toi se, että hän ei vaikuttanut olevan "riidanhaastaja", vaikka toki hänkin opposition vaihtoehtoja "olemattomiksi" luonnehti, mutta sellaistakin hän teki verrattain vähän. Tällaisen ei kuitenkaan pitäisi antaa hämätä liiaksi, sillä kyllä hänkin vetelee yksinkertaistukset esille, kun on tarpeen puoltaa hallituksen päätöksiä ja aikomuksia. Näkemyksellisyyttä hänen puheissaan ilmeni mm. aiheissa EU-alueella toimivat yritykset.. ja.. hetkinen, olikos sellaista ollenkaan muilta osin? Muutamia sivuavuuksia aiheisiin metsät, Nato, Venäjä, alkoholi, hyvinvointialueet ja vaalirahoitus.

"Poliittisesti ajatellen yleensä se menee niin, että kun tulot pienenevät, niin silloin jos ei ole mahdollisuutta enää samaan asuntoon ja sen maksamiseen, niin yleensä miettii muuttamista halvempaan asuntoon." (Vilhelm Junnila)

Teemu Keskisarja

Jos ottaisi poliittisen vastustajan oletetun näkökannan Teemu Keskisarjan eri ihmisryhmiin kohdistuneisiin puheisiin, niin äkkiäkös häntä jo vaikkapa nälvijäksi kutsuttaisiin, sillä hänen puheissaan voi kokea olevan "vielä hiukan töykeämmän ilmaisumuodon löytämiseen pyrkimystä".

Miksi piti käyttää verbiä uikuttaa, kun puhuu "leikkausten luulotelluista uhreista"? Oliko tosiaan perusteltua syytä vähätellä etuuksien pienentymistä luonnehtimalla niitä "pikkiriikkiseksi"? Eikö "yhteiskunnan elätti" ole jo valmiiksi ilmaisuna jokseenkin negatiivisesti latautunut?

Yksinkertaistamisessa, huomioimatta jättämisessä ja pseudoloogisuudessa hän lienee jokseenkin tottunut menemään liian pitkälle, sillä se miten hän niitä jakelee kuultavaksi, jättää vaikutelman, että sellainen toimii hänen mielestään myötäilijöihin niin hyvin, ettei ainakaan hukkaan mene hänen lasauttelunsa.

Luuloteltuun osaajapulaan hän tokaisee olevan hyvä resepti, kun köyhät, nuo yhteiskunnan elätit, lopettavat kyykyssä olemisensa ja nousevat ylös mennäkseen töihin, joka tuo heille myös omanarvontuntoa, eikä täten tarvitsisi kokea sitä "sosiaalituilla elämisen aiheuttamaa sortoakaan". Opiskelijat voivat hänen mukaansa painua suositeltavasti töihin, jos tuntuu etteivät etuisuudet riitä, sillä siihenhän "talousarvio asianmukaisesti kannustaa" ja joka ei hänen mielestään ole "tyly saati armoton".

Vertausten käytön sopivanlaisuuden määritteleminen olisi haastava laji yksiselitteisen kelpaamattomattomuuden osoittamiseksi ja toisaalta, toisinaan olisi olennaisempaa, minkälaisia mietteitä ja mielikuvia jokin sanottu saa aikaan, kun antaa edes ihan hetken aikaa mielellensä noukkia esille tai rakennella jotain ajateltavaa.

Jotenkin sellaisen ei kuitenkaan pitäisi käydä päinsä, että ensin esim. viitataan suurpiirteisesti vaikkapa "miljardien kylvämiseen koulutukseen ja tutkimukseen", missä "suurimääräisen hyvän" on tarkoitus vertautua siihen "pikkuriikkisen" vähäiseen "opiskelijoiden sosioekonomisista etuuksista" leikkaamiseen ja josta sitten leikkausten "luuloteltu kohteena olevat uikuttavat suotta".

Toisinaan hänen vertailemisiaan voisi pitää lähes käypänä, eikä edes liian kauaksi ajallisesti tai maantieteellisesti suuntautuen kuten hänen todetessaan, että "melkein missään muussa maassa rahvaan lapset eivät hyppäile osakuntahaalareissa ilman lukukausimaksuja", mutta onkohan tuo "seitsemän tonnia kuussa tienaava" oikeasti selvitellyt asiaa kuinkakin tarkkaan, sillä Wikipedian "Tuition payments"-sivun mukaan ainakin "In Europe the first cycle is free in several countries: Austria, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, Germany, Greece, Malta, Montenegro, Norway, Poland, Scotland, Slovakia, Slovenia, Sweden, Turkey.", mutta tarkempi selvittely menisi varmaankin saivarteluksi.

Ryhtyessään viittaamaan Kotimaisten kielten keskukseen "hyvinvointialue"-sanavalinnan toimivuutta arvostellessaan oli pikkiriikkisen ajan sellainen tunne, että nyt ehkä on saatavilla sitä parempaa Teemu Keskisarjaa, mutta hölinäksihän se sitten kuitenkin meni:

"Hyvinvointialue on jo sanana sairas, kuolleena syntynyt, Kotimaisten kielten keskuksen lausunnon mukaan abstrakti ja monimerkityksinen. Sana viittaa hallinnon tavoitteisiin, joten hyvinvointialue ei ole selkeä ja asiallinen nimi. Nimi oli enne, sen tiedämme nyt taloudellisissa tuskissamme. Hyvinvointialueet häpäisevät Suomen selkeän ja asiallisen hallintohistorian. Kymmenen päätöntä päällikköporrasta, hirmuliksaista johtoa, jonninjoutavat aluevaltuustot, puolueryhmien demokratiarahat hömpötyksiin — miljardien virta, joka ei sulaudu sairaiden hoitamiseen."

Ihan samankaltaista höttöä kuin hänen esittäessään "kiperän kysymyksen" Yleen liittyen eli kun oli kyse Ylen saaman rahoituksen leikkaamisesta: "montako päällikköä ja byrokratian porrasta Yleisradio tarvitsee yhteen omatekoiseen ohjelmaan?" Tuota voi verrata Perussuomalaisten 27.1.2025 julkaisemassa kunta- ja aluevaaliohjelmassa mainittuun yksinkertaistamiseen: "Tarvitaanko terveydenhuollossa oikeasti eri ammattiryhmille omat johtajat? Entä joka osastolle osaston ylilääkäri, osastonlääkäri ja apulaisosastonlääkärit, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitajat ja ylihoitaja? Johtamisen rakenteita voi ja täytyy keventää."

—

Onhan hän toki historioitsija, mistä monet julkaisemansa kirjansa puhuvat puolestaan, mutta hänen eri aikakausiin viittaavat lausahtelunsa ovat hömppää, joka sopisi paremmin paperitehtaan kahvihuoneeseen kuin eduskuntaan. Eduskuntapuheissa käytettynä niillä on vahvahko hämäystarkoitus kuten esim. "zoomatessaan" meneillä olevasta aikakaudesta niin kauas, että jääkausi ja 2300-luku alkavat näkymään aikajanalla yhtä aikaa ja esittää sitten kysymyksen ja jatkoluonnehdinnan kautta mietteen siitä, kuinka "olemme mitättömämpiä kuin luulemme".

Siinä ei kai ole mitään itseisarvoisen vikaista, että todetaan ennen kuten "20-30 vuotta sitten" olleen vähemmän yhteishyvää ja että esivanhemmilla, noilla "työn raskaan raatajilla" ei ollut palkallista sairauspäivää, mutta kun tällaisten sanominen on ajoitettu esim. hallituksen muodostaman budjetin tai hallitusohjelman kelpoisemmalta kuulostavuuden avuksi, ne ilmentyvät laadullisesti "kuhan jotain"-tyyppisinä.

Ehkäpä näitä voisi laittaa ehjänäkin katselmoitavaksi:

"Kaunein kiitos yhteiskunnalle kuuluu mielenterveyspalveluista, vaikka niistäkin on tapana uikuttaa. Eihän sellaisia ollut lainkaan 40-luvun akateemisilla nuorilla sotaveteraaneilla. Omin sielunvoimin he selättivät tai itkivät ja selättivät traumoja, joihin verrattuna pandemiasta toipuilu on pikkuharmi ja itikan pisto."

"Seuraavat toistasataa vuotta yhteiskunta varttui. Yhteisillä varoilla syntyi kaikkivoipa suojelusenkeli — hyvä niin. Viimeistään 2000-luvun alussa se piti turvissaan meidät kaikki, kantoi siivillään huolet ja murheet, jotka ennen kuuluivat ihmisen osaan."

"Esivanhempamme eli Pohjolan neekerit olivat 1800-luvun rotuopeissa vastakohta germaanitaustaisille viikingeille ja vaaleiden arjalaisten sinisilmille. Suomi-neitoa ei painanut valkoisen miehen taakka. Suomenmaa oli riistomaa, nälkämaa, kehitysmaa: ilmasto nuiva, inhimillisen kehityksen mittari paukkupakkasen puolella."

"Yleinen mielipide seurailee sitä, mitä aikalainen mediasta näkee, kuulee ja todeksi luulee. 70-luvulla suunnilleen kelpasi neuvostomyönteinen maailmankuva, jonka Yleisradio tarjoili jokaiseen töllöttimeen itsesensuurin taajuuksilla "vastuullisen sananvapauden" antennit värähdellen."

—

Ilta-Sanomien uutisessa (21.2.2023) hänen mainitaan lähteneen eduskuntavaaliehdokkaaksi keskeisinä vaaliteemojaan "Suomen kieli ja Suomen mieli", sekä häntä herätti ehdolle myös "valtion velka, maahanmuutto ja EU:n metsäpolitiikka".

Suomen Uutisissa (21.2.2023) hän kertoo toivovansa, että "jo päättyisi tulevilta sukupolvilta varastaminen", mikä selittänee miksi hän on tokaissut tällaista: "Miksi jälkipolvien pitää muka pulittaa kymmeniä miljardeja meidän sairaalakäynneistämme? Hehän kohtaavat omat kipeät sydämensä, verisuonensa, kohtunsa ja eturauhasensa, omat traumansa ja mielialahäiriönsä."

Maahanmuutto-teeman osalta mainitsemaansa:

"Ruma v-sana "väestönvaihto" ei tietenkään luonnu tälle puhujakorokkeelle ja minun lauhkeaan katsantooni. Tyystin erossa salaliittoteorioista tähdennän tilastoa, joka ei ole salainen tahi teoreettinen."

"Ymmärrän opposition pettymystä hallitusohjelmaan, joka ei enää hinnalla millä hyvänsä hamua väkeä väenvaihtelun itseisarvon vuoksi."

"Väen vaihtuminen ei ole salaliittoteoria vaan historiallisinta totta, sen on myöntänyt monikulttuurinenkin tiedemies."

Matias Marttinen

Hallituspuolueita edustavien kansanedustavien osalta ei aina muistakaan sellaista vaihtoehtoa, että hekin saattavat joskus kysyä hallituksen ministereille osoitettuja kysymyksiä, sellaisen ollessa enimmäkseen oppositiossa ilmenevää toimintaa. Matias Marttinen tulikin toiminnalleen muistuttaneeksi, että kyllä hekin voivat kysellä kysymyksiä ministereiltä, jotka ovat ikään kuin samalla puolella:

"Verokannustin, jota hallitus on viemässä eteenpäin, tulee vahvistamaan nimenomaan suurten teollisten investointien houkuttelemista Suomeen. Tämä on hieno asia, ja uskon, että vaikutukset tulevat olemaan vahvoja. Mutta kysyisin nyt elinkeinoministeriltä: minkäkaltaisia keskusteluita te olette käyneet näiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja minkäkaltaista kiinnostusta tämä hallituksen verokannustin on herättänyt kansainvälisesti?"

Ei mikään huono kysymys ja antoi varmastikin vastanneelle ministerille leppoisamman tuntemuksen kuin ne opposition kysymykset, joihin arvon ministeri on joutunut vastaamaan kyllästymiseen asti.

Mutta minkälainen Matias Marttinen siis oikeasti siellä eduskunnassa onkaan? Hän on selvästikin antanut itselleen ohjeen pitäytyä sanavalintoja myöten hillitymmässä käytöstyylissä sellaisissakin tilanteissa, joissa hän kohdistaa sanotun täsmälleen tietylle toiselle vastapuolen edustajalle tai käyttäessään sanoja kuten "pohjamudissa".

Opposition talouslinjat eivät kelpaa:

"Kyllä tämän keskustelun aikana on jälleen kerran käynyt esiin se, että hallituksen talouspolitiikalle ei ole tosiasiallista vaihtoehtoa."

"Tämän keskustelun aikana ei edelleenkään ole saatu selvyyttä siihen, mikä on SDP:n talouspoliittinen linja tällä hetkellä."

"Vai onko vaihtoehto puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkysen linja? Hän voimakkaasti kritisoi omaa puoluettaan siitä, että teidän tulisi kyseenalaistaa tämä hallituksen asettama talouspolitiikan raami, ja hän myös voimakkaasti tuo esille nimenomaan tarpeen ottaa lisää velkaa muun muassa sote-menojen ja koulutusmenojen rahoittamiseksi."

"Talouspolitiikan osalta on tärkeää, että oppositiopuolueilla on myös johdonmukainen ja selkeä talouspolitiikan linja, jotta näitä vaihtoehtoja voidaan myös verrata."

"SDP:n vaihtoehto tarkoittaa siis paitsi lisää veroja myös lisää velkaa. Sillä ensinnäkin te ensin hiljaisesti hyväksyitte — taidatte ymmärtää, että hiljaisesti hyväksyitte — nämä miljardiluokan hallituksen tekemät säästötoimenpiteet, ja nyt edustaja Viitanen totesi, että te ette niitä hyväksykään."

"SDP:n talouspoliittinen uskottavuus on pohjamudissa, ja käytännössä tuolla teidän linjallanne Suomen talous ei kyllä nousuun tästä lähde, joten erikoista puhetta kaikkinensa."

"Tässä kun kuuntelin SDP:n edustajien puheenvuoroja, niin taitaa olla niin, että on löytynyt ensimmäinen kasvua vahvistava toimenpide, jota SDP ei lähtökohtaisesti vastusta, joten tämä on hieno näkymä, että myös näitä toimenpiteitä täältä löytyy."

"Nyt kun kuuntelen vasemmisto-opposition puheita tänään täällä salissa, niin se ei minua yllätä, että SDP ja vasemmistoliitto vastustavat tätäkin uudistusta, kuten te olette vastustaneet joka ainoaa hallituksen esittämää uudistusta, mutta se yllättää, että keskusta on asettunut vasemmisto-opposition yhteiseen rintamaan, siis vastustamaan tätä uudistusta."

"Haluan sanoa opposition suuntaan sen, että kun täällä tuotte puheenvuoroja esille, niin odotan myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten teidän näkökulmastanne tämä yhdeksän miljardia voidaan toteuttaa."

"Hämmästelin täällä edustaja Lindtmanin puheenvuoroa, jossa oikeastaan kuului hyvin pitkälti tämä SDP:n linja: perutaan, lykätään, siirretään."

"Kuuntelin erittäin tarkasti SDP:n kollegan, Räsäsen puheenvuoron, mutta edelleen kaikki toimenpiteet, joita demarit olisivat valmiita esittämään Suomen julkisen talouden vahvistamiseksi ja ennen kaikkea työllisyyden vahvistamiseksi, loistavat poissaolollaan."

"On hieno asia, että viimein myös vasemmisto herää siihen Suomen julkisen talouden tilanteeseen, missä me olemme tällä hetkellä. Mutta samaan aikaan, edustaja Lindtman, kun kuuntelin teidän puheenvuoronne, te olette erittäin taitava kertomaan, minkä takia eri työllisyystoimet, mitä hallitus vie eteenpäin, eivät teille käy."

"Olemme nyt kuunnelleet useamman päivän vasemmisto-opposition puheenvuoroja, joissa käytännössä on vain vastustettu kaikkia niitä esityksiä, mitä hallitus on viemässä eteenpäin, pois lukien ehkä keskusta tältä osin."

"Täällä kun kuuntelin tarkkaavaisesti kollegoiden puheenvuoroja oppositiosta, niin minusta tämä kyllä nyt osoitti sen, että ei meillä todella ole yhteistä kriisitietoisuutta siitä, missä kunnossa meidän julkinen talous tällä hetkellä on."

Edellisen hallituksen toiminta ei kelpaa:

"Edellinen vasemmistohallitus jätti Orpon hallitukselle kaksi hyvin vaikeaa haastetta: Ensinnäkin taloustilanteen, sillä vielä vuonna 23 Suomi oli EU:n nopeimmin velkaantuva maa."

"Palataanpa nyt vielä näihin hyvien SDP:n kollegoiden puheenvuoroihin. Tosiaan 2019 vaalien jälkeen teidän vetämänne hallitus teki erittäin kummallisen päätöksen. Todettiin se, että rahaa on, lisättiin merkittävästi pysyvästi julkisia menoja."

"Kyllä hämmästyksellä kuuntelemme täällä SDP:n kollegoiden puheenvuoroja, sillä palataanpa nyt viime vuoteen vielä."

"Kun kuuntelin opposition puheenvuoroja, niin tuli sellainen olo, että oletteko te vieläkään täysin tiedostaneet sitä tilannetta, missä Suomi tällä hetkellä on. Te tiedätte sen, että Suomen talous ei ole kasvanut tosiasiassa 16 vuoteen."

"Keskustalle minun on nyt pakko todeta se, että teidän vahtivuorollanne te lykkäsitte kaikkia näitä merkittäviä työmarkkinauudistuksia."

"Taitaa olla niin, että tämä taakka on tälle hallitukselle tullut edelliseltä hallitukselta, [Hälinää] joka rikkoi budjettikehyksen, otti voimakkaasti lisää velkaa ja siirsi välttämättömiä päätöksiä eteenpäin."

"Tulevina vuosina tulemme ottamaan velkaa 14—15 miljardia euroa joka vuosi, ja tämä on vasemmisto-opposition meille antamaa perintöä. Me olemme nyt täällä siis korjaamassa politiikan suuntaa ja pitämässä huolta myös siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus ja oikeus elää hyvinvoivassa maassa."

"Hallitus lähtee uudistamaan Suomea vasemmistohallituksen valtakauden jälkeen. Olemme saaneet perintönä mittavat alijäämät, raskaan velkalastin ja tekemättömät reformit."

"Edellisen hallituksen perintönä saatu holtiton velkaantuminen laitetaan nyt kuriin. Hallitus toteuttaa kunnianhimoisia uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä, kasvua ja julkista taloutta."

Nämä olivat.. ovatkos nämä sellaisia idiomeja?

"Sen sijaan näissä SDP:n lakanoissa on valtavasti ilmaa. Aivan kuin tyhjää tynnyriä koputtelisi, pelkkä kumina kuuluu."

"Kyllä täällä keskustan puheenvuorot ja tämä edustaja Kurvisen puheenvuoro kertovat siitä, että keskustan työkalupakki on täysin tyhjä: pelkästään ongelmia, ei ratkaisuita yhtään kappaletta."

"Käytännössä SDP on esittänyt myös kaikkien näiden työmarkkinauudistusten ja työllisyysuudistusten perumista. Millä tapaa Suomen talous ja työllisyys kehittyvät parempaan suuntaan, jos painetaan jarrua ja perutaan, edustaja Lindtman?"

—

Onkohan Matias Marttisen tavassa puhua sellaisista asioista kuin velka, vienti, talouden vahvistuminen, julkinen talous ja talouden tasapainoisuus ilman kummoisempaa tarkempaa jaottelua syynä se, että hän pyrkii pitämään persoonansa muovautuvuuden osalta sillä tapaa hallinnassaan, että se olisi vielä myöhemminkin käytettävissä niihin joihinkin tehtäviin, joihin hän kokee pyrkivänsä? Nämä seuraavat esimerkit voisivat olla juuri sellaisia, joista moni muukin voisi sanoa, että "osaan miekin tuolleen sanoa":

"Kun Suomen vienti vetää ja saadaan verotuloja, niin Suomen julkinen talous vahvistuu, ja se taas vastaavasti turvaa tärkeää työtä tekevien julkisen sektorin työntekijöiden palkkakehityksen tulevaisuudessa."

"Velkaa on otettu valtavasti, ja samaan aikaan Ruotsi on karannut meiltä. Siellä talous kasvaa, elintaso on noussut, voidaan panostaa merkittävästi julkisiin tärkeisiin palveluihin."

"Jos katsotaan sitä, missä kunnossa meidän julkinen talous on, niin ilman merkittäviä muutoksia me emme kykene turvaamaan suomalaisille tärkeiden palveluiden rahoituspohjaa tulevaisuudessa, vaan velkaantumisen syveneminen on siis pakko saada katkaistua."

"Me tarvitsemme tässä vaikeassa tilanteessa kahta asiaa samaan aikaan: tiukkaa menokuria, jolla voidaan pienentää meidän velkaantumista, ja voimakkaita toimia talouskasvun vahvistamiseksi."

"Niin, varmasti jokainen salissa ymmärtää sen, että jos alijäämäluvut ovat tällaisia, että sopeutuskeinoja täytyy levittää kaikkiin pääluokkiin hyvin laajasti, totta kai siellä on paljon asioita, jotka eivät ole mitenkään mukavia."

"Sen takia meidän hallitus tekee nyt tätä säästöohjelmaa, kuusi miljardia, jonka tavoitteena on hillitä ja lähteä askel askeleelta laittamaan maan taloutta kuntoon."

"Toimiva hyvinvointiyhteiskunta rakentuu vain tasapainoisen talouden varaan."

—

Sinänsä pikanttia, että hänen ollessa se, joka luonnehtii hallituspuolueiden tekemisiä niiden "oman kokonaisuuden rakentamisena" tänne Suomeen, ei mielessä muodostumaan käyvä, rakentumista ja vaihtoehtojen kokeilua/selvittelyä esittävä visualisoitu animaatio hajoile niin herkästi hänestä heräävistä tuntemuksista ja hänen muusta sanomisestaan aiheutuneena. Jonkun muun kohdalla olisi todennäköisempää, että kuulijan reaktio voisi olla "shut up already"-tyyppinen.

Eduskunnan ulkopuolisille kuulijoille on uutisten kautta ollut monien ihmisten osalta mieleenjäävempää, että hallituksen suunnittelemat osakokonaisuudet ja toteamukset "hyvinvointivaltion parhaaksi tekemisestä" eivät tunnu heistä johonkin kokonaisuuteen kuuluvana muuten kuin siltä osin, että niillä on joitain "yhteisiä tekijöitä" kuten kurjistaminen tms., mikä voi johtua siitäkin, että vastamielipiteitä julkisuuteen tuotuun on haettu opposition edustajilta, jotka eivät useinkaan kaihda tilaisuutta koettaa saada hallituksen tekemisiä kuulostamaan vikaiselta ja huonolta, millä on sitten jo jonkinlaista poisorientoivaa vaikutustakin suhteessa vastapuolen sanomisiin.

Toisaalta, ne jotkin yhteiset esim. kurjistavat tekijät ovat niitä, jotka antavat hyvän mahdollisuuden muodostaa vakaalta tuntuva vaikutelma siitä, että erillisissä hallituksen teoissa ja päätöksissä on myös jonkinlaisesta kaksoisviestinnästä (eng. double speak), missä luodaan edellytyksiä sille, että yhteiskunta muuntuu sillä tapaa tavoitellunlaiseksi, mitä ei ole mainittu hallitusohjelmassa. Täten hänen pysyttäytymisensä "etäämmällä yksityiskohdista" on toimivaa vain joihinkin rajoihin asti.

"Mutta näillä puolueilla, jotka nyt muodostavat tähän maahan uuden hallituksen, on yhteinen ymmärrys siitä, mikä on tämä tilannekuva, mitä täytyy tehdä, jotta tämä kehitys voidaan katkaista, mitä täytyy tehdä, jotta työnteko ja yrittäjyys, se kestävä hyvinvointi, joka perustuu työnteon varaan, voidaan saavuttaa."

"Me viemme eteenpäin suomalaisessa yhteiskunnassa näitä keskeisiä, merkittäviä uudistuksia, mitä tässä maassa ei ole tehty aikaisemmin. Ne eivät ole mitenkään radikaaleja, ne ovat varsin maltillisia, mutta niissä keskeistä on työn linja, se, että työntekoon kannustetaan sekä purkamalla kannustinloukkuja että vastaavasti keventämällä työn verotusta."

"Totta kai on niin, että me rakennamme nyt omaa kokonaisuutta tänne Suomeen. Me rakennamme meille toimivia työmarkkinoita ja semmoista ympäristöä, missä suomalaiset yritykset pystyvät työllistämään jatkossa vielä enemmän suomalaisia kuin tällä hetkellä."

"Orpon hallitus on jo vaalikauden ensimmäisenä vuonna tehnyt historiallisen suuret muutokset sekä työmarkkinoille että sosiaaliturvaan. Olemme vahvistaneet työrauhaa työmarkkinoilla, muuttaneet sosiaali- ja työttömyysturvaa, jotta töihin lähteminen on aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen."

Pidemmän päälle hänen jatkuva yläkäsitteiden käytössä pysyttäytyminen alkaa sekä paljolti epäilyttää, että myös herättelemään mietteitä siitä, rohkenisivatkohan ne niissä hallituspuolueissa myöntää, jos itse kokevat, että jokin hallitusohjelmassa sopimansa on liian huolimattomasti mietitty, eikä täten olisi fiksua siltä osin toistella mantraa "hallitusohjelmassa on sovittu, että.."

Jos kyse olisi esim. ohjelmistotuotteen valmistamisesta, silloin tehtäisiin jo varhaisissa vaiheissa selvittelyitä ja kokeiluja eri abstraktion tasoilla, minkä avulla kokonaissuunnitelma muodostuisi varmemmin sellaiseksi, että siinä on perusteltua pysyttäytyä, mutta hallitusohjelma on löyhämietteisesti sanailtu, eikä sen toteutettavuuden realistisuus muunna kaikilta osin laadukkaaksi selvyydeksi, vaikka pseudoloogisin sanankääntein koetettaisiin selittää, miten eri hallitusohjelman kirjaukset liittyvät toisiinsa.

"Meitä hallituspuolueita yhdistää vahva ymmärrys siitä, että hyvinvointi syntyy työstä. Siksi teemme kaikkemme, jotta jokainen suomalainen työikäinen ja työkykyinen voisi elättää itsensä ja perheensä työllä. Suomi tarvitsee työnteon ja yrittämisen kunnianpalautuksen. Siksi hallitus on valinnut työlinjan. Tavoitteena on, että vähintään 100 000 työtöntä pääsee töihin."

"Haluamme varmistaa, että lääkäriin pääsee silloin, kun siihen on tarve. Hallitus toteuttaa kiireellisesti toimia, joilla hoitojonoja puretaan. Hallitus panostaa mielenterveyspalveluihin sekä toteuttaa lasten ja nuorten terapiatakuun. Kohdennamme yhteiskunnan tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi."

"Meidän hallituksen tavoitteena on ensinnäkin turvata se, että suomalaiset saavat tarvitsemansa tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut. Se on meidän keskeisin, tärkein tavoite ja tehtävä."

"Hallitus kehittää myös taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kasvun edellytyksiä."

"Hallitus luottaa markkinatalouteen."

"Hallitus laittaa Suomen kasvun edellytykset kuntoon."

"Hallitus toteuttaa lähes kolmen miljardin investointiohjelman, jolla parannetaan koko Suomen liikenneyhteyksiä."

"Historiallisen suuret panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan vahvistavat Suomen asemaa teknologisena edelläkävijänä. Haluamme hyödyntää digitalisaation, datatalouden ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti."

"Hallituksen budjetti on kokonaisuudessaan maltillisesti elvyttävä, ja se tukee Suomen talouden kehitystä. Hallituksen historiallisella 4 miljardin investointiohjelmalla tuetaan kasvua koko Suomessa. Hallitus panostaa puhtaan energian ja teollisuuden investointeihin sekä edistää kasvua avaamalla markkinoita kilpailulle. Hallitus toteuttaa myös merkittävät panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen — sinne siis, mistä kestävä talouskasvu syntyy."

"Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu osaamisen, työnteon ja yrittäjyyden varaan. Vain näillä Suomeen luodaan vaurautta, jolla voimme pitää huolta meille tärkeistä palveluista, kuten laadukkaasta opetuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta. Meillä on pohjoismainen elintaso mutta ei pohjoismaista työllisyysastetta."

Ai, niin.. mutta sitten on vielä se haaste, että: "Suomen talouden syviä ongelmia ei voida korjata yhdessä vuodessa. Uudistamistyö on vielä pahasti kesken. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen työ, jotta Suomen talous saadaan pysyvästi terveelle pohjalle."

Vilhelm Junnila

• Iltalehti.fi (30.6.2023): "Vilhelm Junnilan natsivitsailu ja esiintyminen äärioikeistolaisryhmän tapahtumassa ottivat nopeasti tuulta alleen."
• Iltalehti.fi (18.9.2023): "Kokoomusvaltuutetun mukaan Junnilan muuttunut julkisuuskuva tuo Naantalille mainehaittaa."
• Ts.fi (30.6.2023): "Eropyynnön jättänyt elinkeinoministeri Vilhelm Junnila ilmoittaa eduskunnan nettisivuilla ammatikseen yrittäjän. Yle ei löytänyt todisteita yritystoiminnasta."
• Hs.fi (30.6.2023): "Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps) kertoi perjantaina eroavansa tehtävästään."
• Hs.fi (30.6.2023): "Epäluottamuksesta äänestettiin sen vuoksi, että Junnila oli esiintynyt äärioikeiston tilaisuuksissa ja vihjaillut vaalimainoksissaan ja some-viestinnässään valkoiseen ylivaltaan ja Adolf Hitleriin viittaavilla symboleilla."
• Hs.fi (30.6.2023): "Se ei ole piiloviesti. Halusin mennä elämäni kovimpaan paikkaan puolisoltani saamani kravatti kaulassa."
• Yle.fi (30.6.2023): "Hän onnitteli puheessaan kansanedustajaehdokas Mikko Kangasojaa (ps.) erinomaisesta vaalinumerosta. Numero oli 88, joka tunnetaan myös uusnatsien symbolina Heil Hitler -tervehdykselle."
• Yle.fi (30.6.2023): "Metropolian varatoimitusjohtaja Simo Mustila arvioi uuden ministerin "vitsailun" unohtuvan ennen pitkää, kunhan Junnilan taustasta ei paljastu uusia yllätyksiä."

Nuo ovat tekstikatkelmia sellaisista Vilhelm Junnila -uutisoinneista, jotka nousevat esille, kun hänen nimellään hakukoneella hakee, eivätkä ne luo hänestä minkään verran sellaista mielikuvaa, jolla olisi täsmäävyyttä siihen, minkälaisia hän on eduskunnassa puhunut:

"Teemme merkittävän ja vuosittain kasvavan lisäpanostuksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta."

"Tämä hallitus rakentaa uusia, koko maata hyödyttäviä hankkeita, jotka liikenneyhteyksien avulla luovat kasvua ja lisäksi työllistävät ja tuovat toimeentuloa."

"Nykyisellä bkt:n tasolla panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan nousevat hallituskauden aikana miljardiin euroon. Julkisen rahoituksen osuus ei kuitenkaan riitä kattamaan rahoitusmallin koko potentiaalia, mutta hallitus toimeenpanee ohjelmaansa siten, että neljän prosentin tavoitetaso voitaisiin saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä."

"Korjausvelkaa puretaan yli puolella miljardilla eurolla. Erilaisiin MAL-hankkeisiin investoidaan lähes 800 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi on mittava paketti erilaisia raide- ja väylähankkeita. Infrahankkeiden lisäksi on tehty muun muassa 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus."

"Tavoite on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvussa sekä teollisten työpaikkojen säilymisessä Suomessa."

"On myös hyvä ymmärtää logistisen kilpailukyvyn merkitys. Teemmekin vaalikauden alkupuolella pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää erityisesti vientiteollisuudelle tärkeitä kokonaisuuksia."

Kun koettaa hahmottaa millä tavoin hän puhuu, huomaa, että hänelle taitaa olla jokseenkin tavanomaista käyttää muiden tahojen tai tietomallinnusten (tyypillisesti SISU-mikrosimulointimallinnus) sanomisia uskottavuuden vankistamisen apuna (valiokunnat, professorit, ekonomistit ja "asiantuntijat").

"Tätäkin SISU-mikrosimulaatiomallia, mistä on keskusteltu, on käytetty vuodesta 2010. Se on vakiintunut riippumatta siitä, mikä hallitus täällä on ollut, riippumatta siitä, kuka on valtiovarainministeriötä johtanut ja niin edelleen."

"Sen käyttämiselle on täysin laillistettu peruste, ja kuten aiemmin tuossa mainitsin, niin perustuslakivaliokuntakin tämän nyt käsiteltävänä olevan asian kohdalla mainitsi, että sille on asiallinen peruste ja nämä arviot ovat asialliset."

"Palaan edelleen vielä tähän työllisyysmallilaskentaan. Kun täällä aiemmin todettiin jonkun toimesta, että kyseessä on staattinen malli, niin eikö niin, että jos laskettaisiin dynaamisia vaikutuksia huomattavasti vielä perusteellisemmin, niin tämä hallituksen tekemä työtulovähennys, tämä noin 100 miljoonan euron kädenojennus pieni- ja keskituloisille ei näy tässä työllisyysvaikutuslaskelmassa, mikä on SISU-mikrosimulointimallilla laskettu?"

"Täällä on myös kritisoitu, millä periaatteella näitä on laskettu hallituksen toimesta, ja viitattu SISU-mikrosimulointimalliin. Tämä malli on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen. Se perustuu sekä valtiovarainministeriön että Tilastokeskuksen yhteistyöhön. Kaikki hallitukset ovat tätä samaa järjestelmää käyttäneet, niin Sipilän hallitukset, Rinteen hallitukset, Marinin hallitukset, aivan kuten nyt Orponkin hallitus sitä käyttää. Tähän saakka tämä malli on teille kelvannut."

"Hallituksen veromuutokset lisäävät valtiovarainministeriön ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan tuloeroja 0,01 prosenttia."

"Valiokunnan mielestä ei ole kuitenkaan osoitettavissa, että voimassa olevaan oikeustilaan sisältyisi niin merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, että uuden vammaispalvelulain voimaantulon suhteellisen lyhytaikaista siirtämistä ei voitaisi tällä perusteella käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."

"Pitää muistaa myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunta teki valiokuntakäsittelyn viime vaiheessa useita muutoksia palvelupykäliin."

"Mutta jos palataan vielä perustuslakivaliokunnan yksimieliseen lausuntoon, niin siinä mainitaan aivan selkeästi, että perustuslakivaliokunnan mukaan.."

"Täällä on esitetty vähintään kaksi virheellistä väittämää. Ensimmäinen kosketti sitä, että lakiesitys heikentäisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Kuitenkin myös asiantuntijalausuntojen mukaan.."

"Esimerkiksi professori Hidén erikseen korosti, että hänen mielestään on huolehdittu erityisen vaikeassa tilanteessa olevien henkilöiden asemasta."

"Toinen virheellinen väittämä koski sitä, että tämä heikentäisi jonkun ihmisarvoa tai oikeutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä nimenomaisesti suojelee perustuslain momentti. Kuitenkin perustuslakivaliokunta yksimielisesti arvioi, että.."

"Mutta se, mitä tarkoitan sillä: sieltä tulee jatkuvasti jokin väite jostakin asiasta riippumatta siitä, mitkä asiantuntijat ovat sen osoittaneet vääräksi."

"Hyvä esimerkki on vaikka tämä, koskeeko tämä esitys kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Olen lukenut täältä usean asiantuntijan lausunnon, joissa he kiistävät sen, että se koskisi."

Jos sitten koettaa tunnistaa hänen eduskuntapuheistaan sitä sellaista rasismiaiheista (laveasti ottaen), niin löytyyhän sieltä edes nämä:

"Toinen erikoisuus on se, että samalla kun esimerkiksi edustaja Saarikko julistaa täällä, että perussuomalaisia on uunotettu hallitusneuvotteluiden aikana, niin vieruskaverit kertovat, että maahanmuutto on kuitenkin liian tiukkaa, kehitysapua on leikattu liikaa ja niin edelleen. Kaikki sellaisia asioita, jotka ovat hyvin tärkeitä tälle puolelle salia, näin uskallan sanoa. Eihän se voi olla niin, että nämä molemmat asiat yhtä aikaa toteutuvat."

"Aiemmassa keskustelussa puhuttiin työntekijöiden halpuuttamisesta. Tämä itse asiassa on aika merkillinen ilmaisu siinä suhteessa, kun otetaan huomioon vaikka edellisen hallituksen toimet ja aikeet saatavuusharkinnan suhteen. Siinähän ei silloin puhuta varsinaisista osaajista, asiantuntijoista eikä EU-väestöstä eikä edes kausityöntekijöistä, vaan kouluttamattoman EU:n ulkopuolisen ja Eta-alueen ulkopuolisen väestön saamisesta Suomeen, mikä auttamattomasti silloin tarkoittaisi, että täällä jo olevat työntekijät joutuisivat kollektiivisesti jossain määrin kärsimään joko suoraan oman toimialansa suhteessa tai sitten verotuksen suhteen, koska samassa tilanteessa sosiaalidemokraatit ovat myös halunneet muuttaa, ja myös tehneet niin, tätä maahanmuuttajien toimeentuloedellytystä, mikä tarkoittaisi, että silloin maahan voitaisiin tulla entistä heppoisemmin tuloin, mikä tarkoittaisi, koska täällä on kuvattu jo useaan otteeseen, kuinka kallista täällä on, että viime kädessä valtio subventoisi sitten muun osan palkkaa, jotta heillä olisi todellinen mahdollisuus tulla täällä toimeen. Nämä kaksi asiaa ovat työntekijöiden halpuutusta."

Koska hänen puheissaan on esiintynyt myös sellaista näkemyksellisyyttä, mikä eroaa helposti monien muiden myöntelyvyyksistä, joissa lähinnä sanotaan jonkinlaisena uutena variaationa se, mitä monet muutkin ovat jo sanoneet tai sitten hänen sanomisensa ovat enemmän mietinnän ilmaisun oloista kuin ensituntumalta pseudoloogiselta hömpältä vaikuttavaa, tuntuu, että otantaa hänen puhumisistaan pitäisi ajallisesti laajentaa. Tässä nyt sentään kehumaan äidytä, mutta monen muun kansanedustajan voisi kuvitella jatkavan eduskunnassa varsin samaan (valitettavaan) tapaan kuin miltä ensimmäinen vuosi on vaikuttanut.

"EU:n ulkopuolelta saatu valtiontuki voi antaa tuensaajille epäoikeudenmukaista kilpailuetua, kun ne ostavat EU:n alueella sijaitsevia yrityksiä, osallistuvat EU:ssa toteutettuihin julkisiin hankintoihin tai harjoittavat muulla tavoin liiketoimintaa sisämarkkinoilla. Tällaiset ulkomaiset tuet voivat olla esimerkiksi nollakorkoisia lainoja, rajoittamattomia valtiontakauksia tai suoria avustuksia. Ulkomaisten tukien avulla tuensaajat pystyvät esimerkiksi tarjoamaan palveluja alle markkina- tai omakustannehinnan, minkä avulla ne voivat saada helpommin julkisia hankintasopimuksia."

"Vääristymät ovat näkyneet pääosin EU:n teollisuuden heikkenevässä kilpailuasemassa. Komissio pyrkiikin asetuksella poistamaan aukon sääntelyssä, jotta ulkomaisten tukien aiheuttamilta kilpailuvääristymiltä ja tasapuolisten toimintaedellytyksien heikentymisiltä sisämarkkinoilla vältyttäisiin."

"Esitys on kannatettava, mutta ei täysin ongelmaton. Jo asetuksen valmisteluvaiheessa kuului yritysmaailmasta huolta, että vaikka asetus sisämarkkinoita vääristävästä ulkomaisesta tuesta on teoriassa tervetullut, se ei välttämättä toimi kuten on tahdottu. Huolena on muun muassa ylimääräisen byrokratian lisääntyminen niin yrityksille kuin viranomaisillekin. Ilmoitusvelvollisuuden määrittelevä käsite, "kolmannen osapuolen rahoitusosuudet", on erittäin laaja. Se kattaa satoja tai jopa tuhansia liiketoimia, jotka eivät loppujen lopuksi välttämättä ole lainkaan tukia. Tämä tutkimustaakka tulee olemaan hyvin valtaisa."

Kansanedustajien eduskuntapuheiden arvioinnin kohteena vuorossa Miko Bergbom, jonka voinee arvata nakkelevan moitteita edellisen hallituksen suuntaan, kuten monet muutkin hallituspuolueiden edustajat, mutta mitä muuta sanottavaa hänellä onkaan ollut? Tarkastelujaksona tässäkin eduskuntapuheet keväästä 2023 kesään 2024 asti.

--

Kasvutoimien kategorian tuli tekstikatkelmia keräillessään ottaneeksi käyttöön siinä vaiheessa, kun luki ensi kertaa hänen kertoneen, kuinka hänen mukaansa "hallitus ajaa määrätietoisesti hallitusohjelmaansa", mistä hän sitten kertoo pariinkin kertaan muutamat samat esimerkit kuten: "infrapanostuksia ympäri koko tämän maan", "suurten teollisten investointien historiallinen verokannustin", "Fingridin verkon vahvistaminen" ja "maltillisempi jakeluvelvoite". Liekö sitten ollut hyvää tahtoa vai mitä, mutta eivät ne muut tekstikatkelmat, mitä hetkellisesti kasvutoimien kategorian alle laitteli, oikeastaan olleet kasvutoimia, varsinkaan vaikkapa ulkomaisien investoijien näkökulmasta, vaan polemiikkia aiheuttaneiden asioiden "paremmaksi" selittelemistä.

Pienyrittäjyyden puolella olevuudessaan hän tulee tarjonneeksi sellaista argumentointia, jossa sanotun osalta on loogista tolkullisuutta ja joka voi hyvinkin vastata todellisuutta jossainpäin, jossain tilanteessa, mutta toisaalta hän tulee puoltaneeksi sellaisia lisämahdollisuuksia yrittäjille, jotka mahdollistavat paljon laajemmat työntekijän toisin kohtelun mahdollisuudet kuin mitä laissa, sen perusteluissa tai hänen argumentoinnissaan esiintyy. Oppositio toi joitain "puuttuvia seikkoja" esille, tietenkin.

Miko Bergbom lausahtelee pienyrittäjälle tuovan varmuutta, kun hän voi irtisanoa työntekijän helpommin, josko työntekijä ei vaikkapa "kerta kaikkiaan sovellu siihen työhön ja esimerkiksi laiminlyö omat työtehtävänsä", mutta toisaalta sellainen mahdollistaa useiden työntekijöiden irtisanomisen sarjamuotoisesti ikään kuin työntekijän aiheuttaman syyn vuoksi, vaikka työnantaja itse ei olisi ollenkaan valmis arvioimaan työntekijöiden soveltuvuutta esim. kuukauden kuluttua tai sitä, kuinka työilmapiiri tai työnantajan käytävillä kaikuvat näkemyksien ilmaisut vaikuttavat työntekijän toimintaan.

Bergbom ilmaisee näkemyksenään, että "Eivät työnantajat ole työntekijöitä potkimassa. Jokainen työnantaja haluaa pitää hyvästä työntekijästä kiinni.", mutta jos tämän koettaa sovittaa yhteen sen kanssa, mitä hän sanoo ulkomaalaisista osaajista eli "Minä haluan, että Suomi on kilpailukykyinen yhteiskunta huippuosaajille — huippuosaajille, jotka synnyttävät ja luovat tähän maahan talouskasvua. En tiedä, miksi te ette suostu ymmärtämään tätä.", voisi nostatella ilmoille kysymyksen, onko kuitenkin tarkoituksena puoltaa yrittäjille sitä mahdollisuutta, että he voisivat helpommin rouhia esille "parhaimmat" – käy muille sitten miten käy?

Hänen käytössään sana "kannustaminen" saa erikoisen merkityksen vai sanoisiko, jonkinlaiset merkityksen kuoret, sillä sanoessaan, että "Hallituksen työllisyyslinja kannustaa ihmisiä töihin, kannustaa ihmisiä tekemään työtä ja kannustaa ihmisiä yrittämään.", hän käyttää kannustavuutta sarjassa niin moneen kertaan, että monet erilaiset kannustavuuden merkitykset eivät oikeastaan ehdi edes tulla lukijan tajuntaan. Vain viimeisin noista voisi olla lähes itseisarvoisesti "oikeasti kannustava", kahden muun osalta kannustaminen-sanan käytön ollessa töykeilyä, sillä ei se ole kannustavuutta, että ensin tehdään monelle eläminen hankalammaksi ja sitten luonnehditaan sitä pakkoa kannustavuudeksi. Vai onkohan se sittenkin? Toimisikohan se esim. lauseelle "hei tyhmä, juokse nopeampaa", jos sitä käytettäisiin juoksukilpailussa? Voisihan se ehkä saadakin juoksemaan kovempaa eli ilmeisesti kannustavuutta on sittenkin monenlaista?

Joidenkin asioiden osalta usuttaminen, ehkä parempana sanavalintana, vähän kuin hoputtaminen, mutta hieman negatiivisempi sävyltään, voisi toimiakin ilman, että se tuntuu heti alkuunsa ja pitkälle siitä eteenpäinkin ikävältä, ärsyttävältä ym., eikä se muidenkaan kuullen, jollekin sanottuna, tuntuisi pahalta. Hoputtaminen tai usuttaminen ilmastotoimiin arjessaan tai yritystoiminnassaan olisi esimerkki sellaisesta, missä olisi jonkinlainen aikaraja, mutta jota ehtii mietiskelläkin ihan kaikessa rauhassa. Paitsi ehkä Bergbomilla, sillä hänen mukaansa ilmastoahdistus johtuu siitä, että "te olette pelotelleet nuoria tällä ilmastoahdistuksella ja liioitelleet sitä todellisuutta, kuinka paljon Suomi pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja maapallon lämpenemiseen" ja että "2010-luvun jälkeen maahamme on pesiytynyt uuden ajan ilmastopolitiikka, jossa poliittisilla toimijoilla on ollut kärkihankkeina lähinnä lasten ja nuorten pelottelu ilmastosta johtuvalla maailmanlopulla".

Se taasen, miten hän usuttaa, tai hänen käyttämässään termistössään eli "kannustaa", ihmisiä töihin, ei suuremmin anna ihmille mahdollisuuksia jäädä mietiskelemään asioita:

"Työ tuottaa hyvinvointia. Sosiaaliturva ei lopulta kykene ratkaisemaan tämän maan kroonisia ongelmia, jotka johtuvat siitä, että meillä ei ole töitä, ja jotka ajavat tämän maan lopulta siihen pisteeseen, että me menetetään se hyvinvointivaltio."

"nyt ollaan niitten vaikeitten päätösten edessä, millä saadaan ihmisiä motivoitumaan lähtemään töihin, koska eihän tämä yhteiskunta voi perustua vain sosiaaliturvaan ja sille, että kaikki vaan ovat kotona"

"Yhä useamman ihmisen pitää tehdä töitä — tämä ei ole mikään oleskeluyhteiskunta"

Voisivat vaikkapa he kaikki kokeilla, mitä se sellainen arvostaminen eri ajan hetkillä jonkin asian suhteen oikein voisikaan olla, sillä kun puhutaan sillä tapaa löperösti, missä "hallitus tulee tekemään lukuisia toimia, joilla työn arvostus palautetaan sen ansaitsemalle tasolle", sanan "arvostus" käyttämisessä on jonkinlaista todellisuudesta irtaantuneisuutta. Jos on esim. korkeakoulutettu, joka on opiskelujensa aikana oppinut minkälainen jokin yritys on esim. prosessikaavioina, ulkoiselta ja sisäiseltä olemukseltaan, sekä suositeltavuudeltaan, arvostamista ei tuolloin voi pelkistää "A tykkää ehkä B:stä"-tyyppiseksi pseudoloogiseksi lausahdukseksi. Jos Bergbom tarkoittaa sitä, että "mikä tahansa työ täytyy ottaa vastaan, koska työvoimaviranomainen niin sanoo", niin sehän onkin sitten ihan erilaista, mutta ettäkö siinäkin olisi kyse työn arvostamisesta? Tsiih.

Se piti käydä erikseen varmistamassa eduskunta.fi:n hakukoneesta, että sanoihin hän tosiaan "1900-luvulla", eikä "1990-luvulla" tokaistessaan, että "työmarkkinat totaalisesti erilaiset kuin ne ovat olleet vaikka 1900-luvulla", mutta sinne asti hän oppositiolle suunnatun vertauksensa ulotti. Tämä oli osana sen puoltamista, missä hän ilmaisee huolestuneisuutensa pienen yrityksen mahdollisesti tekemästä virherekrytoinnista, missä työnantaja, joka "ajattelee hyvää hyvyyttään, että nyt lähdetään kasvattamaan tätä yritystä" ja palkkaa ensimmäisen työntekijä, mutta sepä voikin pahimmillaan aiheuttaa vaikkapa sen, että "yritys menee konkurssiin" ja sen vuoksi työnantajien kynnystä palkata työntekijä pitäisi madaltaa höllentämällä ehtoja päästä työntekijästä eroon. Hän huomioi, että "meillä on entistä enemmän yksinyrittäjiä tässä maassa" ja että "meillä on entistä enemmän mikroyrityksiä, jotka työllistävät muutamia ihmisiä", mutta pienyrittäjän sosiaaliturvan ongelmaisuutta hän ei huomioi minkään vertaa kuin se ei olisi rekrytoinnin kannalta riskiä aiheuttava mitenkään.

--

Ottaen huomioon, että monet puheenvuorot ovat osa pidempää debattia, ei esiintymien määrä esim. maahanmuutosta suoraan mainitsemisien osalta välttämättä kerro kovin eksaktisti siitä, kuinka merkittävä jokin aihe on kyseiselle edustajalle, kuten ei muutaman podcast-lähetyksen kuuntelukaan välttämättä kerro kaikkea siitä, mistä joku tapaa puhua, mikä häntä mietityttää tai jopa, what makes him thrive. Sen verran monta erilaista maahanmuutto-teemaista aiheosumaa kuitenkin ilmeni, että ilmeisen suuressa määrin moisesta debatoimisen [1] halu on häneenkin sisäänrakennettuna. Joiltakin osin hän vain latelee hallituksen päätöksiä kuten "hallitus muuttaa kansainvälisen suojelun kriteerejä", "kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai palautetaan", "uusintahakemuksia tehtailun edellytyksiä kiristetään", "vastaanottorahaa pienennetään" yms., mutta esim. katujengien haitoista luonnehtiminen oli sen verran raisua, että pitäisi ehkä tarkistaa onko samoihin aikoihin uutisoitu aiheesta, sillä sehän olisi tarjonnut hänelle kivasti lisäryyditystä:

"Suomalainen maahanmuuttopolitiikka siirtyy yleispohjoismaalaiselle, sosiaalidemokraattiselle linjalle, jossa humanitäärinen maahanmuutto ei ole itseisarvo, ja ongelmilta silmien sulkeminen loppuu nyt. Tässä maassa eivät katujengit tule tämän hallituksen ohjelman toteuttamisen jälkeen juhlimaan, vaan se on semmoinen homma, että jos maahan tullaan, maan sääntöjä tullaan jatkossa myöskin arvostamaan. Ja mikäli se ei tule onnistumaan, sitten lähdetään ulos maasta. Näin yksinkertaista se on."

"Tosiaan kuten aikaisemmin totesinkin, tässä maassa hallitusohjelman toteuttamisen jälkeen katujengit eivät juhli vaan nyt kerrankin siihen otetaan kunnollinen ote valtion puolelta. Esimerkiksi katujengiin kuulumisesta tulee rikostapauksissa koventamisperuste ja törkeisiin ampuma-aserikoksiin ehdonalaista ei enää tulisi vaan se olisi automaattisesti ehdotonta. Muun muassa nämä, mitä nyt tulee olemaan, ovat semmoisia positiivisia kehityssuuntauksia niin että taklataan tämä katujengiongelma ajoissa ennen kuin se eskaloituu Ruotsin tasolle."

Joitain maahanmuutto-aiheisia lausuntoja on koeteltu jo niin monesti, että ne ovat muotoutuneet sellaisiksi, joina niiden "vaikutuskyvyttömäksi" tekeminen voi olla hyvin haastavaa niissä mukana olevan logiikan ollessa niin vahvasidoksista: "Humanitäärinen maahanmuutto ei ole mikään itseisarvo. Meidän ei tule pyrkiä siihen, että tähän maahan otetaan ihmisiä lisää ja lisää elämään tulonsiirroilla samaan aikaan, kun me ei pystytä huolehtimaan meidän omasta maastamme."

Kliseisenä maahanmuuttajuus- ja rasismi-aiheita ei voitane pitää, sillä ne eivät ole menettäneet "uutuuden voimaa", mutta ehkäpä toisinaan banaalina (suomisanakirja.fi: arkipäiväinen, varsin tavallinen, lattea, kulunut, typerä)? Tietäen, että "vasemmisto" ei pitäisi siitä, miten hän erottaa rasismin maahanmuuttopolitiikasta, hänen voisi luonnehtia toimivan haastavasti:

"Rasismi on vakava asia, ja toivonkin, että siellä vasemmalla laidalla ei tehtäisi pilkkaa siitä termistä. Te syytätte hallitusohjelmaa rasistiseksi sen takia, että siellä on yleispohjoismaalainen linja maahanmuuton osalta. Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa."

"Vasemmisto pitää rasismina hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ja näin ollen rinnastaa aidon ja vakavan rasistisen väkivallan hallituksen täysin normaaliin politiikkaan, joka seuraa yleiseurooppalaista ja pohjoismaista linjaa – näitäkin rinnastuksia on salissa tänään kuultu ja todella paljon."

Kehitysyhteistyöleikkauksista kiitteleminen on sujahtanut eräässä vaiheessa häneltä mukaan, onhan se miljardin arvoinen asia, mutta se ei tainnut tuntua hänestä asialta, jota pitäisi kiitoksen perustelussa pöngittää luonnehdinnalla, joka soveltuisi monessa kohtaa käytettäväksi, vaan siitä selvittiin simppelillä "jos kotimaassa joudutaan leikkaamaan, ei kai sitä rahaa sitten muuallekaan riitä jaettavaksi"-tyyppisellä toteamuksella. Erikseen sitten vielä toinen kehitysapu-maininta, missä huomioidaan sen lopettaminen valtioille, jotka "tukevat Venäjän laitonta hyökkäyssotaa".

--

Sanaan "hyvinvointivaltio" keskittyvä kerronta tapasi saada seurakseen velkarahan, talouskasvun ja rahoitus, missä vauhtia selitettävyyteen haettiin puhumalla oppositiolle kuin viisivuotiaille:

Eli ymmärtäkää, että veronmaksajat eivät ole mikään loputon kaivo, josta voi vain koko ajan hakea lisää rahaa. Jostain se raha täytyy saada ensin, ja se rahoitetaan työllä.

Eli työn tekemisellä rahoitetaan meidän sosiaaliturva, meidän peruskoulut, armeija, terveyskeskukset, ja tällä hetkellä ei tehdä riittävästi töitä, jotta me voitaisiin rahoittaa tämä kaikki.

Nyt yritän kuvata sen teille yksinkertaisesti

Esitän muutaman kysymyksen, joilla toivottavasti myös salin vasen laita ymmärtää tämän yskän

Jos Miko Bergbomin aivoja/mieltä joskus tutkitaan sen selvittämiseksi, minkälaisia yhteyksiä sinne on muodostunut, voitaneen huomata, kuinka jatkuva samojen toistelu (hänen tai vertaistensa toimesta) on tehnyt sinne aika vahvat jäljet:

"Hyvinvointivaltiota ei voi velkarahalla loputtomiin pyörittää. Edellisellä hallituskaudella muodostunut valtionvelka on seurausta pitkään jatkuneesta kyvyttömyydestä mitoittaa valtion ja muun julkisen sektorin kokoa sopivaksi suhteessa kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn."

"Me nimenomaan halutaan huolehtia siitä, että suomalainen hyvinvointivaltio on olemassa, ei vain nykyisille vaan myös tuleville sukupolville. Se on vastuunkantoa, johon teistä ei ollut. Teidän vastuunkantonne tarkoitti kaikkien ongelmien ratkaisemista lisävelalla."

--

Jonkinmoisena lievänä pettymyksenä saattoi kokea sen, että nasevia uudissanoja, Elimäen tarkoitus -kirjasta löytyviä tai muita erottuvuutensa vuoksi käytettyjä sanoja ei esiintynyt juuri ollenkaan, ellei lasketa mukaan "tyhjä paperi"-ilmaisua, jolla viitattiin hallitustunnusteluihin, mistä Yle teki mm. analyysin otsikolla "Annika Saarikon keskusta vähät välitti Petteri Orpon kysymyksistä ja suoristi reittiään oppositioon".

Ette te voi vakavalla naamalla kutsua itseänne niin, että "me kannamme vastuuta koko Suomesta" — tyhjän paperin avulla.

Luikitte piiloon tyhjän paperin kanssa oppositioon haukkumaan hallitusta, joka korjaa teidän aiheuttamaanne sotkua.

Eli jos te väitätte, kympillä, että sote-palvelut, tiestön kunto, Suomen tulevaisuudesta huolehtiminen, hyvinvointivaltion pelastaminen on teille tärkeä asia, niin uskottava puolue pyrkii tilanteessa kuin tilanteessa myöskin edistämään näitä tavoitteita, ja demokratiassa, parlamentarismissa se edistäminen tapahtuu hallitusvastuun kautta, josta te kieltäydyitte tyhjän paperin kanssa.

Te kieltäydyitte tyhjän paperin avulla, joten turha tulla selittämään tänne mustaa valkoiseksi.

Teidän vaihtoehtonne [Puhemies koputtaa] oli tyhjä paperi, ja siitä te kärsitte huonoa omaatuntoa.

Tuossa on juuri sitä yhdenlaista sanaharkkailua, mitä Miko Bergbom tapasi tarkastelujaksolla, varmaan muutoinkin, harrastaa. Hän antaa vaikutelman, että hänen mielestään oppositiolla ei kerta kaikkiaan ole keinoja ja ideoita hyvinvointiyhteiskunnan tai paljoa minkään muunkaan pelastamiseen. Eräässä tokaisupurskeessaan hän lausehtelee mm. tämän alkuisia: "hoidatte vastuuttumasti taloutta..", "ette pysyneet kehyksissä..", "halusitte lisää velkaa..", "ostitte velkarahalla.."

Se on jokseenkin turhanpäiväistä asioiden edistämisten kannalta, että nälvitään toista osapuolta "ihan kybällä", mutta kun sitä riittämiin tekee, on sillä oletetusti muuntava vaikutus esim. perussuomalaisten kannattajakunnassa eli heidän mielensä skeemojahan tällainen jankutus pyrkii paljoltikin muuntamaan (ikään kuin ihmiset katsoivat eduskuntakeskusteluja yhtä suuressa määrin kuin lauantai-illan viihdeohjelmiksi kutsuttuja):

Teidän touhunne on vastuutonta, velkarahalla lahjottua populismia, millä te yritätte ostaa itsellenne ääniä. Te olette kuin joulupukki ilman lahjoja, joka takaa sen, että tässä maassa ei ole hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa, jos te saatte jatkaa teidän velkarallilinjallanne.

"vappusatanen..", "kankkulan kaivoon..", "Ja mitä tulee teidän selkärankaanne, joka on niin kiero, että se ulottuu Hakaniemeen asti.."

Te vetoatte koronaan. Kun Rinteen hallitusohjelmaa rakennettiin, Suomi ei olllut kuullutkaan koronasta, koska koronaa ei vielä ollut. Teillä oli vaihtoehto sopeuttaa, teillä oli vaihtoehto uudistaa Suomea. Te jätitte tekemättä sen, te otitte velkaa. Nyt ovat talossa aikuiset, jotka korjaavat tämän asian ja pyrkivät turvaamaan tuleville sukupolville hyvinvointivaltion.

Kun ollaan nyt katsottu tätä kiistatonta sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteyttä ay-liikkeeseen ja kun palataan takaisin eduskuntavaaleihin, huomataankin, että ay-liike on merkittävässä määrin ollut rahoittamassa teitä tänne eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Kun näitä vaihtoehtobudjetteja nyt on käynyt läpi, niin käy kyllä surullisella tavalla selväksi, että te ette ymmärrä edelleenkään, kuinka vakavassa tilanteessa Suomen talous on. [Katri Kulmuni: Te ette ymmärrä!]

Jo viime kaudella teitä muistutettiin siitä, että nyt kannattaisi jo aloittaa tekemään sopeutustoimia. Te ette olleet valmiita siihen. Ymmärrän sen: oli vaalit tulossa, ei pystynyt, kamalaa, hirveätä, äänestäjät rankaisisivat, SAK ei suostunut. Ymmärrän, että ette pystyneet tekemään sitä, mutta nyt on hallitus, joka pystyy tekemään sopeutustoimia.

Te ette olleet valmiina kantamaan vastuuta, koska te tiedätte, että vastuun kantaminen on vaikeampaa kuin elää velaksi, jotta saa helpommin ääniä seuraavissa vaaleissa.

Ja sen lisäksi meillä on tämmöinen aivan periaatteellinen filosofinen ero siinä, miten me ajatellaan, että hyvinvointivaltion tulee toimia. Teidän näkemyksenne mukaan sen tulee perustua velkaan ja siihen, että mahdollisimman moni ihminen elää tulonsiirtojen varassa.

Vaikka viime kaudella sekopäinen ylivelkaantuminen ja ongelmilta silmien sulkeminen olikin hallitusta yhteen liimaava side, sellaista sekoilua ei seuraavan neljän vuoden aikana tämän ohjelman toteuttamisen myötä onneksi nähdä.

Haluan muistuttaa vasemmistoa ja keskustaa, että hyvinvointivaltio ei toimi keijupölyllä ja pilvilinnoja rakentamalla vaan työtä ja yrittämistä harjoittamalla, millä varmistamme, että Suomi säilyy turvallisena hyvinvointivaltiona myös tuleville sukupolville.

Miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte. Kyse on teidän puolueenne tulevaisuudesta, teidän puolueenne kannatuksesta. Sitä te pyritte korjaamaan. Te ette pyri korjaamaan Suomea vaan ainoastaan varmistamaan teidän puolueenne tulevaisuuden [Puhemies koputtaa] ja teidän uudelleenvalintanne, ja se on häpeällistä.

--

Empaattisuus ja yhteiskunnan tukiverkot herättelisivät jo sanoina monenlaisia mielikuvia ihmisistä erilaisissa elämäntilanteissa, joissa heitä kohtaan olisi mahdollisuutta suoda ymmärrystä, kenties jopa halua jelpata, mutta perussuomalaisille sellaiset ovat kuin kulttuurielementtejä, meemejä, joiden ihmisistä toiseen leviämistä he haluaisivat hallita sekä muodon, että jatkoajatusten osalta. On jäänyt vaikutelma, että sellaisia tilanteita ei heidän mielestään pitäisi edes olla, missä moisista jouduttaisiin puhumaan, vaan niiden ilmentyminen on heille pikemminkin indikaattori sille, että jokin yhteiskunnallinen instrumentti pitäisi ottaa käyttöön, jotta yksilö tai yksilöt saataisiin tuottaviksi yksilöiksi ja jotta ihmisiä vaivaavat asiat eivät kantautuisi heille asti.

Siinä on ikään kuin jotain loogisuutta, että nuorille saadaan (jonkinlainen) terapiatakuu ja että (jonkinlainen) työvoimapalvelu resursseineen on olemassa ja että (jonkinlaiset) ihmiset ne (jonkinlaiset) sosiaali- ja terveyspalvelutkin (jonkinlaisen) työn tekemisellään mahdollistavat, mutta kun joka toiseen väliin ympätään eri mieltä hallitusohjelmaa ja sen toteuttamista kohtaan olevia sähisemisiä, käy ihmetyttämään, että mikä ihmeen showkeskus tämä tällainen eduskunta oikein onkaan:

"Arvoisa vasemmisto, te puhutte paljon myös empatiasta. Teidän politiikkanne ei ole empaattista, eikä se valitettavasti ole myöskään vastuullista. Itsekkäistä syistä te kieltäydytte hyväksymästä taloustilanteen karua todellisuutta, ja lopulta haaveilemanne tie johtaisi maamme maksukyvyttömään tilaan. Sellainen politiikka on vain ja ainoastaan itsekästä. Se ei ole empaattista. Sen seurauksista eivät tulevat sukupolvet ja päättäjät tulisi tätä eduskuntaa ja sen päättäjiä kiittämään."

"Pystyn ymmärtämään hyvin, että vasemmisto puolustaa tässä salissa niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua elämässään ja tarvitsevat yhteiskunnan tukiverkkoja. Ne ovat välttämättömiä, mutta näitä tukiverkkoja ei ole olemassa, jos meillä ei ole varaa järjestää niitä, ja valitettavasti viimeiset neljä vuotta otettiin lähinnä velkaa mutta vähät välitettiin siitä, millä se velka tullaan maksamaan, koska sehän maksetaan suomalaisen työntekijän selkänahasta, joka tekee töitä sen eteen, että tämä maa pysyisi hyvinvointivaltiona myös tulevaisuudessa."

"Te pyritte maalaamaan, että se on kylmäävää, se on kamalaa, se on hirveää, että nyt annetaan ihmisille myös vähän velvoittavuutta, että sinne töihin pitää mennä. Mutta se on se todellisuus, että tämä maa elää työstä ja kaikkien pitää pystyä omien kykyjensä mukaan työskentelemään tämän hyvinvointiyhteiskunnan eteen, jotta meillä on varaa rahoittaa ne sosiaali- ja terveyspalvelut, työttömyyden hoidon palvelut, Puolustusvoimat, koulut jne."

"Mitä tulee esimerkiksi mielenterveysongelmiin, jotka ovat yksi merkittävä tekijä siellä nuoruudessa, joka saattaa aiheuttaa sen, että nuori ei sitten lähde opiskelemaan tai vaihtoehtoisesti jaksa käydä töissä, niin lasten ja nuorten terapiatakuu, jonka tämä hallitus nyt toteuttaa — viime hallitus lupasi toteuttaa terapiatakuun, ei toteuttanut, mutta tämä hallitus toteuttaa sen, minkä pystyy, eli lasten ja nuorten terapiatakuun — osaltaan edistää sitä, että toivottavasti tulevaisuudessa moni nuori voisi paremmin kuin tänään ja sitä kautta pääsisi kiinni opintoihin ja pääsisi kiinni työelämään ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan."

"Pystyn kyllä yhtymään siihen, että kun henkilö joutuu työttömäksi, niin siellä on ihmisiä, jotka tarvitsevat sitä apua, ja siihen ei välttämättä ole tässä maassa ollut aina ihan riittävästi resursseja, ohjaus siellä työvoimapalveluissa on ollut riittämätöntä. Mutta nyt kun tämä tulee siirtymään kuntien vastuulle, niin uskon, että siinä on mahdollisuus tehdä aika iso loikkakin — kun kunnat sitten saavat integroitua sen omiin järjestelmiinsä ja omiin toimintatapoihinsa, niin siinä tavallaan tulee kunnalle intressi huolehtia siitä, että se työtön aidosti pääsee takaisin sinne työmarkkinoille."

"Eli kyllähän täällä on siis tätä tarveharkintaa yhä edelleenkin. Tarveharkintaa tehdään. Siis totta kai, jos sinä olet tukien varassa, on syytä, että sille tehdään tarveharkintaa. Eiväthän nämä voi olla mitään automaatteja, että joku vain ilmoittaa jonnekin, että nyt tarvitsen tämän ja tämän verran tukea. [Minja Koskela: Eihän se nytkään mene niin!] Totta kai niissä pitää tehdä tarveharkintaa, ehdottomasti pitää. Tässähän nyt vain selkeytetään tätä jo olemassa olevaa tulkintaa, mitä Kela tälläkin hetkellä tekee. Tässähän vain selkeytetään sitä."

--

Jonkinlaisesta tilannekuvasta ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta Miko Bergbom jaksaa muistuttaa usein, mutta toki kuitenkin siten, että se on se heidän hallituksensa, jonka ansiosta "tulevillakin sukupolvilla" on eri tavoin turvallisempaa olla (fyysinen, taloudellinen ym. turvallisuus) tai siis todennäköisesti tai siis ehkä, eikä siis niin, että juuri heidän hallituksensa vuoksi erityisesti se "pienituloinen, vähävarainen ihminen" joutuisi kokemaan hyvinvointivaltion alasajon ja joka siis tapahtuisi, "mikäli me ei saada julkista taloutta tasapainoon ennemmin tai myöhemmin".

Hallitus saa häneltä kehuja toimintakyvystään vaikeiden päätöksien tekemisistä ja "isänmaan etua tavoittelevasta hallitusohjelmasta", mutta missään hänen puheissaan ei ole näkyvissä minkäänlaista visiointia siitä, mitä sitten seuraavaksi, kun on tasapainoteltu sitä valtion taloutta ja toteutettu niitä reformeja ym. Kyllähän sellaista mietettä pitäisi alkaa ideoina putkahtelemaan mieleen kaiken sen asioista muistuttelemisen jälkeen, oli kyse sitten eduskuntapuheista tai jossain toisaalla vaikkapa annetusta haastattelusta, mutta hän on kuin töissä Perussuomalaisissa ilman lupaa "vääränlaisiin liiallisuuksiin menevyyksiin".

Toisinaan ei ole helppo päättää, kumpaa on rasittavampaa kuunnella, Miko Bergbomia vai Teemu Keskisarjaa:

"Sen sijaan viisi miljardia euroa kehitysapuun, viisi miljardia euroa elpymispakettiin plää plää plää, joka suuntaan riitti kyllä rahaa, mutta ei sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin että kyllä kovaan paikkaan pistitte tämän hallituksen. Ja nyt niitä kehityksiä, mitä te olette saaneet aikaan, lähdetään korjaamaan ja kääntämään siihen suuntaan, että tässä maassa suomalaiset saavat hoitoa silloin, kun he sitä tarvitsevat." (Bergbom)

"Parisataa puheenvuoroa putkeen oppositio laskettelee leikkauksista madonlukuja, jotka musertavat, kuristavat, rusentavat työttömän, vajaakuntoisen, yksinhuoltajan, vammaisen, syrjäytyneet, segregoituneet lapset. Voi itku. Minä myötäelän, mutta sittenkin taputan olkapäälle tätä rusinapullaetuisuuksilla ravittua sukupolvea." (Keskisarja)

Vaikutusarviointien toimivuuden ja hallituksen toimista riippumattomien haasteiden ongelmaisuudesta mainitsemista hän ei ole jättänyt merkkaamatta tehdyksi, sillä hänen mukaansa hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ennakoitua pahempi, korkomenot ovat kasvaneet "radikaalisti", ikääntyneen väestön ja työikäisten määrien suhde on ongelmallinen, korjausvelkaa on ehtinyt kertymään mm. tiestön osalta ja sitten tietysti esim. se, että "viime kaudella velkaa otettiin merkittävä määrä sen hetkauttamatta, että se pitää tulevaisuudessa maksaa takaisin" ym. SISU-mikrosimulaatiomalliin hän viittaa pari kertaa ja että "siihen luotetaan", mutta että siihenkin liittyy "epävarmuustekijöitä".

Tilastokeskuksen mukaan "SISU-malli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline", jonka avulla "voidaan koko väestöä edustavan yksilötasoisen otosaineiston avulla laskea lakimuutosten yhteisvaikutuksia niin erityyppisille kotitalouksille kuin koko väestölle" eli ei siis kovin tarkkaan. Tarkkuuden vajetta voi verrata vaikkapa siihen, jos rahoituspalveluita tarjoava yritys käyttäisi demografisia ryhmiä arviointiensa perustana. "Malleja käytetään mm. julkisen sektorin verotulojen arvioimiseen, kansalaisten ja kotitalouksien taloudellisen aseman tarkasteluun sekä tuloerojen ja kannustinvaikutusten tutkimiseen."

Bergbom mainitsee, että "VM totesi meidänkin kuulemisissamme, että eivät he lähde näissä ennusteissa liikkeelle kaikista, sanotaan, optimistisimmasta oletuksesta, että työllisiä tulee tämän verran, vaan ne ovat aika konservatiivisia oletuksia lähtökohtaisesti. Totta kai siihen liittyy tilanteita, mihin Suomikaan ei yksin voi vaikuttaa, esimerkiksi maailmantalouden tilanteen kehitys eli suhdannevaihtelut. Ne eivät tavallaan ole meistä kiinni, mutta se ei poista sitä, etteivätkö nämä simulaatiot itsessään olisi luotettavia ja niitä ei olisi kehitetty. Niitä voidaan pitää Suomen parhaina simulointeina näihin asioihin liittyen."

--

Perussuomalaiset ja Kokoomus yhdessä vaikuttavat siltä, että heidän ihannevaltiossaan sosioekonomisesti huonommin pärjäävät eivät kaikesta yrittämisestään huolimatta pääse paremmin pärjäävien joukkoon, mikä taasen tekisi paremmin pärjäävistä merkityksellisempiä, joten toivomukset ja vaatimukset pelikoneiden kauppojen auloista pelisaleihin viemisestä yhdessä peliriippuvuuksien ehkäiseminen -puheiden kanssa voi tulkita tarkoittavan myös sitä, että tältäkin osin valmistellaan sitä, että "luksustuotteiden" käyttäjät olisi helpommin tunnistettavissa riittävätuloisiksi, jotta heidän kanssaan kannattaa aloittaa keskustelua mistään asiasta. Mentaalinen palkitsevuus ja rangaisevuus ovat myös tulleet nyky-yhteiskunnassa välineiksi ohjailla ihmisiä, joten yleisesti nähtävillä olevat pelikoneet ovat sellaisen kannalta häiriötekijä jo pelkässä muistuttavuudessaan. Tämä on vahvasti spekulatiivista vailla hyvää pohjaa tässä vaiheessa, mutta perussuomalaisilla on ollut monen heidän kansanedustajansa toteuttamana kovin köhnöt perustelemiset niille joillekin asioille, joita he ikään kuin tarkoittavat edistää (esim. kännykkäkielto), mikä ikään kuin vapauttaa/oikeuttaa mietiskelemään ilman lisätiedon hankintaa.

Sinänsä pikanttia, että Miko Bergbomin ihmisten arkeen asti menevä ymmärrys pääsee selkeimmin ilmentymään alkoholi- ja huumeaiheissa. Hän kehaisee asennemuutoksia tehneiden ihmisten, erityisesti nuorten alkoholinkäytön vähentymistä, sillä "ihmiset ymmärtävät, että hei, se ei ole tyylikästä olla kännissä päivästä toiseen, se on itse asiassa vahingollista ihmiselle itselleen", sekä kertoo "erään viranhaltijan" kanssa jutustelusta, että kalliissa, yhteiskunnan maksamassa päihdekuntoutuksessa voi toisinaan olla se ongelma, että päihdekuntoutuksen jälkeen "entinen piiri" vetää takaisin mukaan päihteiden käyttöön ja tämän vuoksi pitäisi olla sellainen toimintamekanismi, joka mahdollistaa päihdekuntoutujalle aivan toisaalle muuttamisen. Tarkoittikohan hän muiden tekemänä ja hänen puolestaan päättämänä, sillä hän puhuu vuokra-asunnon siirtämisestä esim. "toiselle puolen kaupunkia"?

Sinänsä hänen alkoholista jutustelunsa liittyivät alkoholijuomien saamiseen ruokakauppoihin, missä "olisivat saaneet viinit tulla saman tien ruokakauppoihin" ja sen ounasteluun, että Alko ei ole erityisemmin ollutkaan se taho, jonka monopoli on mahdollistanut ihmisten alkoholikulttuurin pysymisen edes joissain rajoissa, joten myynnin vapauttamisen jälkeen huomattaneen, että "kulutus ei sittenkään lisääntynyt". Eli olikohan se, mitä hän nuorista sanoi, sittenkään kehumista? Terveemmän alkoholikulttuurin osalta hän tekee vertauksen "viinimaihin", joissa "otetaan lasillinen viiniä ruuan kanssa, mutta sitten se jää vähän niin kuin siihen, mutta Suomessa, kun kerran pakkasella saat auton käyntiin ja ajat 30 kilometriä Alkoon, niin haetaan kassit täyteen viinaa. Sitten sitä juodaan paniikissa sen jälkeen kasapäin, niin en minä tiedä…"

Sanoessaan, että "eikä se ole myöskään millään tavalla tyylikästä nykypäivänä — — tai viikonloppuna julkaista sosiaaliseen mediaan kuvia alkoholijuomista", hän saattaa olla puhetta kirjoittaessaan ollut fiksoitunut joihinkin mielikuviin alkoholijuomien tökeröstä esittelemisestä. Sosiaalisesta mediasta muutenkin perussuomalaisten kannattaisi puhua harkitummin, sillä jos pläräilee vaikkapa SDP:n Antti Lindtmanin somepostauksien kommentteja X:ssä, voi huomata, kuinka esim. 780 kommentoijaa 800:sta on örvellyspäissään ihan selvinpäinkin. Töissään esim. laiteasentajana, automyyjänä, kartelliepäilytutkijana tai eduskunnan eteen usein taksilla saapuvana he voivat vaikuttaa käyttäytyvän aivan kuin olisivat ihan tavallisen sivistyneesti käyttäytyviä ihmisiä.

--

Hän tapaa luonnehtia "tavalliselle kansalaiselle" merkitykselliseksi asioiksi prosentuaaliset muutokset ja absoluuttiset miljoonamäärät, rajautuen jokseenkin vähiin (turvallisiin?) aiheisiin kuten polttoainevero, ajoneuvovero, lapsiperheiden verotus työtulovähennyksen kautta, peruskoulun jonkinmoinen vahvistaminen, katujen turvallisuuden vahvistaminen ja rangaistuksien kiristäminen.

"Merkittäviä toimia jokaisen suomalaisen kannalta, ja tässä oli vain muutama niistä."

Mielenterveysongelmat ja työttömyydet hän saa samassa puheen osuudessa johdettua työelämään:

"Mitä tulee esimerkiksi mielenterveysongelmiin, jotka ovat yksi merkittävä tekijä siellä nuoruudessa, joka saattaa aiheuttaa sen, että nuori ei sitten lähde opiskelemaan tai vaihtoehtoisesti jaksa käydä töissä, niin lasten ja nuorten terapiatakuu, jonka tämä hallitus nyt toteuttaa — viime hallitus lupasi toteuttaa terapiatakuun, ei toteuttanut, mutta tämä hallitus toteuttaa sen, minkä pystyy, eli lasten ja nuorten terapiatakuun — osaltaan edistää sitä, että toivottavasti tulevaisuudessa moni nuori voisi paremmin kuin tänään ja sitä kautta pääsisi kiinni opintoihin ja pääsisi kiinni työelämään ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan."

"Pystyn kyllä yhtymään siihen, että kun henkilö joutuu työttömäksi, niin siellä on ihmisiä, jotka tarvitsevat sitä apua, ja siihen ei välttämättä ole tässä maassa ollut aina ihan riittävästi resursseja, ohjaus siellä työvoimapalveluissa on ollut riittämätöntä. Mutta nyt kun tämä tulee siirtymään kuntien vastuulle, niin uskon, että siinä on mahdollisuus tehdä aika iso loikkakin — kun kunnat sitten saavat integroitua sen omiin järjestelmiinsä ja omiin toimintatapoihinsa, niin siinä tavallaan tulee kunnalle intressi huolehtia siitä, että se työtön aidosti pääsee takaisin sinne työmarkkinoille."

Nii.. "Ottakaa huomioon, hyvä vasemmisto ja keskusta, että ainoastaan työtä tekemällä me pystytään turvaamaan tämä hyvinvointivaltio — työtä tekemällä."

Hän tulee huomauttaneeksi jotakuinkin opposition suuntaan, varmaankin SDP:n tai Vasemmistoliiton, että sellainen argumentti ei pidä paikkaansa, missä hallituksen tehdessä "historiallisen suuret, ennätykselliset leikkaukset, rikkaat vain rikastuvat ja köyhät ajetaan kyykkyyn", mitä hän todistelee Gini-kertoimella:

"kun katsotaan tätä STM:n yhteisvaikutusarviota ja siellä on tätä Gini-kerrointa nyt laskettu, niin täällä todetaan, että tulonjaon epätasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvioidaan kasvavan staattisessa tarkastelussa 27,62 prosentista 20,07 prosenttia eli plus 0,45 Gini-kerroin nousee — plus 0,45, puhutaan siis Gini-kertoimen tasolla. Tuo muutos on aika maltillinen, sanotaan näin."

ja täräyttää vasta-argumenttinsa paikoilleen lopetuksella: "Tämä argumentti ei pidä STM:n arvioissa eikä VM:n arviossa paikkaansa. Se ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa."

Eräillä oppositiopuolueilla on varmaankin omat intressit vedellä näkemyksiä heitä potentiaalisesti hyödyttäviin suuntiinsa, mutta toisaalta, onkohan aivan varma, etteikö niillekin kelpaisi sellainen yhteiskunta, missä "sosioekonomisesti huonommin pärjäävät eivät kaikesta yrittämisestään huolimatta pääse paremmin pärjäävien joukkoon, mikä taasen tekisi paremmin pärjäävistä merkityksellisempiä", kuten tuossa aiemmin Perussuomalaisista ja Kokoomuksesta sanottiin? Vihreilläkin on "Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry", mutta milloinka "heidänlaistensa" on kuultu pyrkivän saamaan olemassa oloaan edes tunnistetuksi? Verkkosivujensa mukaan "Viite edistää korkeatasoisen ja objektiivisen tutkimustiedon käyttöä päätöksenteon pohjana, kansalaislähtöisen tietoyhteiskunnan toteutumista, tutkimusta sekä ihmisen ja ympäristön hyvinvointia edistävän tekniikan vastuullista käyttöönottoa ja kriittistä keskustelua tieteen ja teknologian roolista yhteiskunnassa." Periaateohjelmassaan sillä on monenlaista liittyen mm. terveyteen, tekoälyyn ja automatisaatioon, mutta ettei Vihreät kuitenkin haluaisi olla sen verran koppavia, ettei moista ihan kaikkien hyödyksi sentään?

Miko Bergbomille teknologia ei ole monen muunkaan kansanedustajan tapaan hänen usein käyttämänsä sana, mutta voisin kuvitella hänen olevan sellainen, joka käyttää sitä vielä toisessakin tilanneyhteydessä. Tässä otannassa hän tuli käyttäneeksi sitä vain siltä osin, kun koetteli perustella "ilmastoahdistuksen" korvikkeena voivan olla "teknologia, yritykset ja niiden työntekijät, jotka luovat innovaatioita maahamme ja joita voimme viedä eteenpäin maailmalle".

--

Seuraavassa arvioinnissa keskenään vertailtuna Vilhelm Junnila, Matias Marttinen ja Teemu Keskisarja. Edellisessä arvioinnissa seuraavaksi aikeilluista Onni Rostila ja Ari Koponen tippuivat jonnekin matkalle. Ei vissiin ollut riittävästi erottuvuutta Miko Bergbomin jälkeen.

[1] suomisanakirja.fi:n määritelmä: "Debatointi on keskustelumuoto, jossa kaksi tai useampia osapuolia esittää argumentteja ja vastaväitteitä tietyllä aiheella. Debatoiminen voi tapahtua muodollisissa kilpailuissa, koululuokissa tai epämuodollisissa ympäristöissä. Se kehittää kriittistä ajattelua, argumentointitaitoja ja kykyä kuunnella muita. Debatoiminen voi käsitellä monenlaisia aiheita, kuten politiikkaa, yhteiskunnallisia kysymyksiä tai eettisiä dilemmoja."

Eduskunnan täysistuntokeskusteluiden ja niiden aikaisten mielipiteiden esittämisten voisi kuvitella kuukausien mittaan muokkaantuvan siihen tapaan, että hallituspuolueiden edustavat pääsisivät yli kansalta saatuihin mandaatteihin ja hallitusohjelmaan vetoamisiin rajautumisista ja alkaisivat hyväksyä debatointiin mukaan sitä, mitä oppositiopuolueiden edustajat ovat jo monestikin pyytäneet eli esim. näkemyksiä toiveikkuuksista kaiken murheellisemman vastapainoksi, visointia Suomen tulevaisuudesta muidenkin megatrendien vaikutuksen alaisuudessa kuin massamaahanmuuton ja halukkuutta antaa kehityskuluille aikaa saada merkittävyytensä ilmentymään paremmin.

Kansanedustaja Joakim Vigelius perussuomalaisista on eräs puheliaimmista sellaisista, joiden eduskunnassa pitämiään puheita julkisista valtiopäiväasiakirjoista läpikäymällä saattaisi voida saada tuntumaa siitä, ohjastaako hänen toimintaansa jatkuva jonkin tai joidenkin ryhmittymien puoltamisen velvollisuus vai alkaako hän itsekin jossain vaiheessa kyllästyä samoista asioista eri variaatioin puhumiseen, joten hiukanpa niitä sitten käytiinkin läpi.

Hänen eduskunnassa pitämiensä puheiden osia luokitellessa (ajanjaksona keväästä 2023 kesään 2024) käy mietityttämään, miksi hänen aiheisiinsa orientoituneisuudessa on niin suuret edustukset edellisen hallituksen moittimiselle, opposition kehnouden luonnehtimiselle, usean hallituskauden mittaisen ajan päästä alkaneesta velkakehityksestä muistuttamiselle ja parlamentarismin/demokratian periaatteiden oppositiolle suunnatulle selittämiselle. Hänen puheidensa sisällöistä taitaa olla jotakuinkin yli 70 prosenttia juuri moisenlaista, mitkä saavat toisinaan alkunsa reaktiosta jonkun toisen henkilön toteamukseen, toisinaan hän on erikseen valmistautunut sättimään muita ja toisinaan hän vain johtaa jostain muusta asiasta luontevan oloisesti selityksenkulun jonkinlaiseen muiden kuin hänen edustamiensa moittimiseen.

Valiokuntatyöskentely olisi oma asiansa, missä ehkä pääsee paremmin ilmenemään se, mistä Vigeliuskin on maininnut eli "kokonaiskuvan" huomioonottaminen, mutta jos hänen muita moittavuutensa jättää hetkeksi laskematta mukaan, hänen täysistuntojen aikaisissa puheenaiheissaan on ollut suurieleisimmisti mukana lähinnä erisyiset maahanmuuttamiset, ulkomaalaisten kotoutuminen, ulkomaalaisten työllistyminen ja perussuomalaisten erityisen hanakasti ajama autoilun verotuksen keventäminen. Sävytteenä ja irtoaiheina mm. oppilaskuntien pakkojäsenyydet pois opiskelijoilta, suomen kielen asema englannin kielen vallatessa alaa ja puolueiden turhankin antelias rahoittuminen.

Pommi-sanan käyttäminen esim. sanoissa velkopommi, sote-pommi ja hintapommi yhdistyneenä "pommin" virittyneisyyden purkamiseen hallituksen toimesta on ollut hänelle jotenkin mieluisaa ja helposti mukaan solahtavaa sanankäyttöä. Maahanmuuttaja-aiheissa hän on tavannut päästää itsensä irroittelemaan raflaavilla anekdooteilla, tapauskuvauksilla ja luonnehdintasanojen käytöllä.

Vuoden mittaisen eduskuntatyöskentelyn ja muualla tapahtuneen itsensä kehittymisen aikana hän lienee ehtinyt arvioimaan ja säätämään toimintaansa jonkinlaisten tarkoitusten mukaiseksi, mutta se miten hän(kin) pitäytyy erossa mainituista esim. näkemyksistä toiveikkuuksiksi kaiken murheellisemman vastapainoksi, visoinnista Suomen tulevaisuudesta muidenkin megatrendien vaikutuksen alaisuuksiksi kuin massamaahanmuuton ja halukkuudesta antaa kehityskuluille aikaa saada merkittävyytensä ilmentymään paremmin, antaa perusteen kysyä mikä kansanedustajan tarkoitus Suomen asioiden hoitamisessa oikeastaan onkaan, jos selvästikin tunnistetaan, että Suomi on velkainen myös tulevina vuosina, mutta ei maalailla ihmisille minkäänlaisia kuvaelmia siitä, minkälainen olisi Suomi, jossa muillakin kuin ns. hyväosaisilla olisi hyvä olla.

STT:n jutussa 30.4.2024 EK:n Häkämies kertoo, että hän "ei erityisemmin pelkää, että Suomeen voisi syntyä hallitusten vaihtuessa kierre, jolloin edellisen hallituksen tekemät uudistukset vesitettäisiin ja tilalle valmisteltaisiin omannäköiset", koska hän ei usko, että "mikään hallitus pystyy tästä isosta linjasta merkittävästi tekemään eroa" eli siitä, että "kipeitäkin sopeutuspäätöksiä pitää tehdä, asioita pitää uudistaa ja velkaantuminen katkaista". Jos täten oletetaan, että Vigeliuskin tajuaa, että seuraavakin hallituskokoonpano joutuu tekemään vaikeita säästöpäätöksiä, eikö voisi jo nyt aloittaa ihmisten huonompia tunnetiloja kompensoivien toimien tekemisen tai niiden valmistelun?

Esteeksi sille, että esim. Vigelius voisi käydä puhumaan siihen tapaan, että "vaikka nyt tehdään näitä ikäviä päätöksiä, hallitus on myös päättänyt rahoittaa näitä koko kansaa hyödyttävien innovaatioiden, vaikutusinstrumenttien ja syväluotaavien selvitysten käyttöönottoa", muodostuisi se, että Perussuomalaisiin ja Kokoomukseen on sisäänrakennettuna laiskan henkilön ajattelumaailma, missä päätöksenteko perustuu yhdellä henkäyksellä sanottaviin muistisääntöihin kuten "yksilön on itse elätettävä itsensä", "jos haluaa paremman elämän, siitä täytyy maksaa", "kaikki eivät voi olla mitä vaan" yms.

Vigeliuksen eduskuntapuheissa ei millään tapaan ilmene, että hänellä olisi uskoa yksilön kyvykkyyksiin, vaan hän(kin) puhuu mieluummin fiktiivisistä "työttömistä", "työntekijöistä" ja "yrittäjistä". Maahanmuuttajien kohdalla sitten kenties jopa "kotona köllättelijöistä". Toisinaan hänen puheensa suuntautuu lähes tyhjälle salille, sillä sehän on parlamentarismiimme sisältyvä piirre, missä jotkut puhuvat lähinnä sen vuoksi, ettei olisi hiljaista.

Sinänsä Joakim Vigelius ei ole ainut poliitikko, joka antaa aihetta arvioida toimintansa rajoittuvuuksia ja sitä vievätkö junnaavat keskustelut tilaa minkäkinlaisilta muilta eduskuntakäsittelyyn sopivilta aiheilta, puhuttiin asioista millä intellektuellisuuden kuuloisuuden tasolla tahansa. Tuossa olisi eräiden muiden henkilöiden osalta vasta valtiopäiväasiakirjoja hiukan lajiteltuna ja vielä täysin lukematta. Sinänsä ennakko-olettamuksena mm. eräiden perussuomalaisten osalta on, että heidän kaikkien toiminta on jokseenkin yhtä lailla rajoittunutta kuin Vigeliuksellakin, joten siitä pääsisi senkin mietintään, onko se kansanosa, joilta he väittämänsä mukaan ovat "mandaatin saaneet" ja joiden ansiosta nämä edustajat ovat harrastamassa demokratiaa muihinkin ihmisiin vaikutuksiltaan kohdistuvasti, mielikuvitukseltaan jotenkin rajoittuneita ja johtuuko se kenties koulutusjärjestelmän rakenteellisesta ongelmasta, kroonisesta aliravitsemuksesta joidenkin vitamiinien osalta tai pitkään jatkuneesta lenkkeilyn puutteesta?

Siinä vain on jotain kummallista, kuinka kansanedustajien eduskuntatyöskentelystä niin valtavan suuri osuus koostuu kerrassaan turhanpäiväisistä debatoinneista ja mielipiteiden ilmaisemisista, joiden tapahtumaan pääsemisen perusteet ovat joitain muita parempina esiintymisissä. Nämä aiheuttavat sitten osaltaan lisää kärkästä kommentointia, joka kuitenkin pyritään muotoilemaan ja ilmaisemaan "eduskunnan arvoisella tavalla", minkä eduskunnan puhemies sitten tunnin parin kuluttua päättää loppuneeksi, jotta päästään keskustelemaan jostain muusta aiheesta, josta voidaan luikahtaa takaisin turhanpäiväisten tavanomaisuuksien nakkelemisiin.

—

Muina arvioitavina olisivat jossain vaiheessa Onni Rostila, Ari Koponen, Teemu Keskisarja, Matias Marttinen, Jouni Ovaska, Sofia Virta, Mäkynen Matias ym. eli ei vain perussuomalaisia, eikä myöskään liioin ennakko-olettamuksin.

Päättyköön tämä kirjoitus Kokoomuksen Elina Valtosen vuoden 2023 eduskuntavaalien aikaisessa vaalimainoksessaan sanailemisiin, mutta jossa hän ei siis varsinaisesti tehnyt vaalilupausta joidenkin tavoitteiden varmasti toteutumisesta, vaan hän vain vähän lämppäili joitain ideoita, joiden toteutumisesta ei ole ilmennyt häivääkään: "Nyt on oikea aika pitää huolta että huomenna on paremmin kuin tänään. Suomen pitää olla mahdollisuuksien maa ihan jokaiselle. Epäonni ei saa olla loppuelämän kohtalo. Nyt on aika tarttua toimeen, että kukaan ei jää syrjään."