Lahden Talojen sivuilla tunnistetaan hyvän sisälämpötilan merkitys uneen, sairastelevuuteen, keskittymiskykyyn ja vireyteen. Makuuhuoneessa lämpötila onkin ollut jatkuvasti vähintään pari astetta suositeltua enemmän, minkä on herkästi tavannut yhdistää vajeellisemman unenlaaduun aiheuttajaksi.

"Makuuhuoneessa lämpötilaksi suositellaan noin 18–20 astetta. Raikas ilma rentouttaa kehoa ja auttaa nukahtamaan helpommin."

"Kuiva ja liian lämmin huoneilma kuivattaa limakalvoja, jolloin sairastut helpommin. Lämpötilan lasku 24 asteesta 21 asteeseen vähentää usein sisäilmaoireiden määrää kolmasosalla."

"Liian lämpimässä asunnossa oma vireystaso laskee ja keskittymiskyky alenee. Sopiva huonelämpötila auttaa sinua pysymään virkeänä."

Varmalta ja toistuvalta huomiolta on tuntunut, että kunhan sisäilman lämpötila olohuoneessa, jossa useimmiten aikaansa asunnolla vietti, pysyttäytyi 21 - 23 asteessa, eikä kohonnut 24 asteeseen tai enemmäksi, silloin hengitettävyys, ajattelun laatu ym. tuntuivat selkeästi paremmalta. Lämpötilat olohuoneessa, keittiössä ja paljolti koko asunnossa olivat syksyn ja talven eri aikoina (2025 - 2026) olleet useimmiten 22,5 - 22,9 astetta tjs., kun on pitänyt lämpömittaria näkyvillä ja paikoillaan pidemmän aikaa, mutta satunnaismittarointien aikana sisälämpötila on tavannut olla 23,5 astetta. Se ei ehkä ole aivan valtavasti, mutta ehkäpä omat "miten täällä voi olla näin lämmintä"-tuntemukset, kiinteästä sulaneeseen muotoon muuntuvat öljyt kuivamuonakaapissa ja huoltomiehen käyttämä ilmaisu "kyllähän se tosiaan aika kuuma täällä huoneistossa on" todentavat paremmin sitä, että lämpöä on hiukan liikaa. Lämpöpattereiden termostaatteja asukkaat eivät itse ole voineet säätää, koska ne ovat lukittuina asentoihinsa.

Helsingin Sanomien artikkelissa 29.7.2025 (hs.fi), jossa kerrotaan asetusehdotuksesta, joka "tiukentaa asuntojen kesäajan sisälämpötilan jäähdytysraja-arvoa nykyisestä 27 asteesta 26 asteeseen", on mukana muutama graafi, joista voi lukea, että unen kesto tapaa vähentyä lähes tunnilla, jos lämpötila on 23 astetta 20 asteen sijaan (unen teho heikentyy myös) ja "työn tuottavuus" alkaa laskea, kun lämpöä on enemmän kuin 22 astetta, joten kyllä niillä sisälämpötiloilla on vähemmästäkin lämpöisyydestä alkaen haitallista merkitystä.

Pariin kertaan on vaikuttanut siltä (vuoden pituisen asumisen aikana), että jotain sisälämpötiloihin vaikuttavaa säätöä on tehty toisaalla, mutta ehkäpä lämmityskäyrä on vain asetettu sellaiseksi, että joinakin aikoina se sisälämpötila on selkeästi kuumempi kuten nollakelien aikaan? Mistään lämmön säätöön liittyvästä muutoksesta ei ole asukkaita informoitu. Eihän sitä informoitu siinäkään yhteydessä, kun eräänä talvipäivänä kaikki lämpöpatterit rappukäytäviä myöten olivat aamusta aamupäivään aivan kylminä? Tuolloin lämmöt alkoivat palautua suunnilleen minuutti sen jälkeen, kuin jostain vivusta naksauttaen, kun oli itse soittanut ISS:lle, vaikkei mitään vikaa myönnettykään. Olisikohan ollut jonkinlainen testi sille, ottaako yhtään kukaan yhteyttä sen vuoksi, että "lämmöissä on vikaa"? Tuolloin (16.2.2026) sisälämpötila oli ollut pitkin päivää hiukan alle 22 astetta kaikissa huoneissa lämmityksen palautumisen jälkeenkin, mikä oli varsin sopiva päiväaikaiseen oleskeluun. Lieköhän sitä tuolloin oli hiukan säädetty, mutta toisaalta pitkäänpä sitten on ollut säätämättömänä? Vai säädettiinköhän sitä edes? Ulkolämpötila tuolloin miinus kympin tienoilla.

Arviointia sisälämpötilan sopivuudesta on vaikeuttanut se, että stressoritekijät erityisesti äänimelun muodossa ovat vaikuttaneet aiheuttavan häilyntää elimistön lämmönsäätelyssä, joka on dopamiini-pohjaista ja jota stressitekijät ja sen häivyttelykeinot kuluttavat. [lisäys: tätä seuraavassa vuokra-asunnossa lämmöt pysyttelivät "väkisin" 23,5 - 24,5 asteen tienoille syksymäiselläkin säällä ja kesällä siellä sitten paljon enemmän, jolloin liian sisälämmön merkityksen tajusi valitettavan paljon paremmin, sillä parvekkeen ovea ei ollut käytettävissä avattavaksi]

Kieltämättä on ollut niinkin, että ruokavaliossa on toisinaan ollut jotain sellaista, joka aiheuttaa hengitettävyyteen hiukan haittaavuutta, mistä esimerkkinä vaikkapa maapähkinät ja siinä olevat fytaatit (antinutrientteja) ym., jotka käyvät päivittäisessä käytössä aiheuttamaan jaksamattomuutta liikunnallisissa suorituksissa, heikentämään unenlaatua kesken unien heräämisen vuoksi ja tuntemaan hengitettävyyden olevan työläämpää monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Pahemmin samaiset oireet on saanut esille syömällä vain muutaman päivän ajan kauraleseitä. Kyseisistä oireista pääsee sentään eroon parissa päivässä poistamalla ruokavaliosta haittaavuuksia, mutta aina päätelmä vaikuttavuuksista ei ole simppelillä logiikalla selitettävissä olevaa.

Lisämuuttujina sisälämpötiloihin ei luulottelun mukaan olisi pitänyt vaikuttaa merkittävästi kylmentävästi se, että ennen sitä rappukäytäviä myöten lämpöpatterit kylmänä olemista oli pari päivää aikaisemmin säätänyt erikseen asennettua olohuoneen ikkunan korvausilmaventtiiliä hiukan avoimemmaksi. Sen säätämiseen tarvitsee avata ikkuna ja sitten tehdä muutoksia sen olemiseen avoimempi tai toisin. Kiinteistöhuolto ei ole kertaakaan asunnolla käydessään ottanut kyseistä lisäasennusta huomioon muuten kuin korkeintaan noteeraamalla sen olevan siinä paikoillaan. Alunperin se tuli speliaaliekspertin toimesta asennettua hieman väärinkin, mihin liittyen sai tekniseltä isännöitsijältä sähköpostiviestiä eli eri isännöitsijältä kuin jonka kanssa muulloin saattaisi asioida:

"Olit ollut yhteydessä isännöitsijäämme liittyen asuntosi ilmanvaihdon asioihin."

"Asuntosi ilmanvaihto on tarkastettu ja ilmamäärät säädetty, samassa yhteydessä asuntoon on lisätty hyväksymämme mallinen korvausilmaventtiili, joka voidaan asentaa ilman karmiin tehtäviä merkittäviä työstöjä."

"Asennus ei lähettämiesi kuvien perusteella ole mennyt täysin suunnitellusti ja tiivisterakoon asennettava venttiili on jäänyt kantamaan siinä määrin, että ikkuna ei tiivisty kunnolla."

"Tästä on tilaus jätetty työn suorittajalle käydä korjaamassa asennus asianmukaiseksi."

Sisä- ja ulkoilman lämpötilojen erot pitäisi kai nekin huomioida kuvitellessaan itse sisään virtaavan ilman nopeutta päivä- tai kellonaikakohtaisesti ja koettaessa kuvitella olisiko lämpöilmapumppu se jokin, mikä kenties tarjoaisi paremmin toimivaa jotain. Vai onko siinä tarvetta paremmin toimivuudella? Parvelasienkin vaikutus pitäisi varmaankin koettaa laskelmoida päätelmiinsä mukaan myös, mutta toisaalta eihän niitä ole kukaan muukaan. Erikseen (pyytämättä) asennettu korvausilmaventtiili oli keväällä 2025 jätetty olemaan olemaan n. 3/8 avoinna ja sanottu, että jos talvella tulee liian kylmää, voi laittaa kiinnemmäksi, mutta talvella on kokenut olevan vain vähemmän lämmintä, eikä vilpoisaa, kun pitää sitä enemmän avoinna olevassa asennossa. Joidenkin ulkolämpötilojen aikana, joillakin tuulilla ja parvekelasien jotenkin ollessa. Ei aivan älykoti lämpötilasäätymisten osalta.

Sisäilman haittapartikkelit olivat myös itsellä mietteissä, että pitäisikö sellaisista huolestua ja ettäkö mitähän mieltä olisikaan sisäilmanpuhdistimen käytöstä? Se kun on ainakin jonkinlaisia ruokia laittaessa ollut vahvasti siten indikoiva, että huoneilmaan kertyy ruokaa paistaessa runsaasti niitä erityisen pienikokoisia partikkeleita. Tekniseltä isännöitsijältä tuli viestiä niihinkin litityen:

"Mitä sisäilman asumisesta syntyviin hiukkastasoihin tulee, näihin ei voida, eikä ole tarkoituksenmukaistakaan, puuttua asuntosi ilmanvaihdollisilla ratkaisuilla."

"Ohjearvoisella ulkoilmavirran mitoituksella 0,35 l/s huoneiston neliömetriä kohden, asunnon tilavuutta vastaava ilmamäärä vaihdetaan n. 2 tunnin jaksolla. Tämä ei tarkoita, että ilma ei asunnossa sekoittuisi, vaan asunnossa olevat hiukkaset liikkuvat ilman virtausten mukana myös ympäröiviin tiloihin, mikäli keittiön ovia ei pidetä suljettuina."

"(tätä voi verrata tilanteeseen, jossa huoneessa olisi esimerkiksi savua, savua muodostuu huoneilmaan enemmän, kuin huoneesta poistetaan ilmaa ja tällöin partikkelit leviävät huoneesta toiseen etenkin, mikäli ovet ovat avoinna)."

"Yhteenvetona siis todettakoon, että asuntonne ilmanvaihto on mitattu ja säädetty ja sen on todettu toimivan suunnitellusti, joten muita toimenpiteitä ei asunnon ilmanvaihdolle olla toteuttamassa."

Sisäilman lämpötilojen kohoamisen kanssa toisena toistuvana indikaattorin tapaisena hengitettävyyden työläyteen vaikuttajana olivat hiilidioksitasot, mitä puolsi hiilidioksimittarinkin lukeman kohoaminen 700 - 800 tasolle, mutta ei sentään siitä korkeammalle. Asunnosta poistuttaessa ne ppm-tasot asettuisivat todennäköisesti johonkin esim. 590 ppm:n paikkeille. Useimmiten niihin tuntemuksiin on helpottanut parvekkeen oven avaaminen hiukan raolleen.

Jos lähtisi käymään esim. terapiassa, yleislääkärillä tai psykologilla selvittelemässä, mitkä asiat vaikuttanevat ajatteluun ja olotiloihin, voisi olla jonkinmoisia haasteita saada ympättyä mukaan elinympäristöolosuhteita kuten äänimelua ja sisälämpötilaa, sillä terveydenhuolto järjestelmänä ei ole (vieläkään) tottunut ottamaan sellaista huomioon koulutuksessa taikka paljoa muulloinkaan.

--

Mikähän aiheuttaa "äänigeneraattorilla tuotetun kuuloista ääntä", jota voi kuulua keskeytyksettä vaikka tuntikausia ja joka kuuluu useimmiten selkeiten WC:ssä? Toisinaan, mutta harvoin, sen kaltaista on voinut kuulla siten, että se tuntuu kuuluvan jokaisessa asunnon huoneessa, mutta ei niin voimakasäänisenä. Sanaa "äänigeneraattori" tulee käyttäneeksi, koska äänigeneraattorin hypoteettinen käyttäminen, oli se sitten laitteisto- tai ohjelmistopohjainen, käyttäminen on helppoa, sekä sen vuoksi että ei saanut kuvitelmia erilaisista kodeissa käytettävissä laitteista täsmäämään kuultuihin ääniin.

Siinä äänessä esiintyy kohtalaisen rytmisesti nousevaa ja laskevaa äänenvoimakkuutta, minkä ei oikein osannut kuvitella aiheutuvan mistään kodinkoneesta sen mahdollisesti monia tunteja kestävyydestä johtuen. On voinut esiintyä öisinkin, mutta ei aivan varmuudella menisi sanomaan, että sitä kuuluu poistoilmaventtiilin kautta, vaan ehkä kuitenkin selkeimmin WC:n peilin lähettyvillä. Usein ollut niin, että siirtyessä nelisenkymmentä senttiä sivummalle siitä kohdin, missä ääni kuuluu selkeimmin, ääni kuuluu paljon vaimeammin. On ollut selkeästi kuultavissa kaikkina vuodenaikoina. Siinä äänessä on sellaista, joka aiheuttaa olettamaan, että sellaista voisi aiheutua vain talon rakenteellisista syitä. Tulikin harkinneeksi sitäkin vaihtoehtoa, josko joku asukas voi jollain tavoin kontrolloida sen alkamista ja loppumista, sillä se ei vaikuttanut myötäilevän esim. sääolosuhteita ja saattoi päättyä äkisti.

Lisäksi olisi muitakin kumma-ääniä, joiden osalta huomaa merkinnöistään, että on ollut hiukan hankaluuksia luonnehtia kuultua ääntä sanoin, joten on käyttänyt jonkinlaisia väliaikaisia nimityksiä, joiden on ollut tarkoitus kuvastaa niiden toisistaan erottuvuutta itselleen: "generoitu ääni", "rotatoiva ääni", "pörinä" ja "häirintä-ääni". Olisi noita useammaltakin päivältä, muttei vain ole viitsinyt kirjoitella kaikkea ylös.

3.10. klo 20.25 kuuluu jonkinlaista "generoitua ääntä", kumisevasti, hitaasti nousten ja laskien, yhtäjaksoisesti esim. eteisessä ja WC:ssä kuuluen, erityisesti WC:n peilin ja oven vierestä, ei muissa huoneissa kuultavissa juuri ollenkaan

4.10. klo 14.43 jälleen suht voimakasta "generoidun kuuloista hurinaa", tasaisena, kenties jo kymmenen minuuttia jatkuneena, mitä on vaikeaa paikallistaa, mutta kuuluu selkeiten olohuoneessa, eteisessä ja WC:ssä

4.10. klo 14.58 lähiasunnosta kuuluvan oloisena joku kertomassa toiselle kuin jonkin laitteen omistajana, että "aivan kamala.." ja "generoitu ääni" loppuu siinä samalla, pari minuuttia myöhemmin jatkuu taas

4.10. "generoitu ääni" jatkui pitkin päivää pidemmän aikaa, saattoi loppua joskus iltakasin aikoihin

6.5. klo 18.13 tunteja jatkunutta samantaajuista äänentason nousua ja laskua, n. 0,8 sekuntia aaltopituudeltaan, loppui äkisti

12.5. klo 23.30 vain lyhyen hetken kestävää "rotatoivaa" ääntä, sitten sitä ei enää sillä erää kuulunut

12.5. klo 23.50 "rotatoivaa" ääntä olohuoneen yhden seinän luona selkeimmin kuuluvana

13.5. klo 14.49 uudenlaista "rotatoivaa" ääntä, lyhyenlaisesti, mutta tutajavasti, ei hirmu voimakasääninen

13.5. klo 0.25 jotain jatkuvaa väpättävyyttä ylemmästä asunnosta, äänenvoimakkuudeltaan korottunutta puheääntä ylempää, mutta suht lyhykäisesti

13.5. klo 14.58 "rotatoiva" ääni taitaakin jatkua pidempään

14.5. klo 21.48 pitkäkestoinen, vaimeammasta "rotatoivasta" äänestä alkanut ääni vahvistui voimakkaammaksi

15.5. klo 10.12 "rotatoivaa" ääntä useita minuutteja

17.5 klo 16.40 kohta tunnin kuulunut ylempää jotain jytätätä rotaatio-tyyliin erityisesti olohuoneen kohdalla, jotain siivoamista ylempänä jatkuu jonkin aikaa

24.4. klo 14.30 jotain vaimehkoa tasaista pörinää, joka kuuluu paljolti olohuoneen kaikkien nurkkien kohdalla selkeimmin?

24.4. klo 18.05 jälleen vaimeampaa pörinää olohuoneen laidoilla, kulmissa kuulttuna, keskelläkin

25.4. klo 12.50 jonkinlaista pörisevyyttä olohuoneessa selkeimmin kuuluvana jostain ylempää oletettavasti kuuluvana, nopea loppuminen kuin tuuletinta joku käyttäisi voimakkaalla teholla

25.4. iltapäivän pesukonelinkousäänen päätteeksi olohuoneessa samaan aikaan pörinää joitakin minuutteja, aiemmin tunti aiemmin myös huonekalun raaahsta ilman nirhaavuutta

26.4. klo 11.30 vajaa puoli tuntia uudenlaista häirintä-ääntä ylemmästä asunnosta

26.4. klo 12.12 samalla minuutilla, kun laittaa jo lenkkareita jalkaan, häiritsevä ääni loppuu äkisti

26.4. uudenlainen häirintä-ääni kuuluu resonoivasti erityisesti eteisessä, WC:ssä, olohuoneessa, ei ole tänään, heräämisen jälkeen, kuulunut aiemmanlaista pörinä-ääntä

26.4. klo 11.34 sittenkin jatkuu sama häirintä-ääni, välillä hiukan enemmän taukoa, viivettä, lyhyempi nousuvaihe

26.4. klo 11.10 uudenlaista häirintä-ääntä jatkuvana samaa toistavana äänigeneraattorisena äänenä, kohoamista ja laskemista, samaan tahtiin kuin tuuletin kääntyisi puolelta toiselle, ei aivan vaimeaa