Jos olisi kuten isännöitsijä tule sanoneeksi, että vanhahkossa kerrostalossa (vuoden 1972 kerrostalo) äänieristys ei vain ole samaa luokkaa kuin uudemmissa, silloin monet kymmenet prosentit vuokra-asunnoista esim. Oikotiellä olisivat yhtä lailla viallisia ja täten sellaisia, jotka sopisivat lähinnä kuurojen asunnoiksi. Ottaen myös huomioon, että Lahden Talojen verkkosivuilla sanotaan isännöitsijämallin olleen vuodesta 2024 sellainen, että isännöitsijä vierailee talossa vähintään kerran kolmessa kuukaudessa:

"Nykyisessä isännöintimallissa jokaisella talolla on oma nimetty isännöitsijä, joka tuntee paitsi kohteensa myös niiden asukkaat. Isännöitsijät vierailevat jokaisessa talossa vähintään kerran kolmessa kuukaudessa.."

ei malta olla kummastelematta, että mitähän se sellainen kohdetuntemus oikeastaan tarkoittaakaan? Vai suodattuuko tietämys ongelmaisuuksista sillä tapaa pois, että se ei tavoita niitä, jotka asuntoja mahdolliselle vuokralaiselle esittelevät? Tämähän vaatii silmäilemään enemmänkin, mitä Lahden Talot oikeastaan lupaileekaan:

"Palvelemme asukkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla ja annamme työntekijöillemme hyvät edellytykset hoitaa omaa työtään tuloksellisesti ja luotettavasti."
"Meillä Lahden Taloilla on tehty pitkäjänteisesti töitä vastuullisuuden eteen ja se on myös yksi yhtiömme toimintaa ohjaavista arvoista. Vastuullisuustyössämme panostamme erityisesti asiakastyytyväisyyteen.."
"Lahden Talojen vuokrausasiantuntijat tuntevat tarkasti jokaisen kohteensa erityispiirteet. He perehtyvät huolellisesti jokaiseen asuntohakemukseen ja pyrkivät huomioimaan asumismukavuuteen vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti."
"Lahden Talot vastasi toimintaympäristön haasteisiin uudella strategialla, jonka keskiössä on entistä parempi asiakaskokemus.."
"Pidämme työntekijöistämme huolta. Tavoitteenamme on hyvä työarki, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Yhtenä erityisen tärkeänä strategisena painopisteenämme on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Arvostamme yhteistyötä sekä toisiamme ja pyrimme kannustavaan ja avoimeen työilmapiiriin."
"Ylläpidämme ja kehitämme ammatillista osaamista niin yksilöllisten ammattitaitovaatimusten ja osaamisen mukaisesti kuin myös yrityksemme tarpeiden pohjalta."

Elikkä asukastyytyväisyys olisi erityisenä tavoitteena: "jokaisen kohteen erityispiirteet tunnetaan tarkkaan", "keskiössä parempi asiakaskokemus", "palvelemme asukkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla".. silleen siellä Lahden Talojen sivuilla sanotaan. Olisi tietysti parempi, että nämä palvelulupaukset eivät olisi liioittelua, mutta tuota tuota.. Asuinympäristö sinänsä ei anna toistuvasti mahdollisuutta ymmärtää, että talojen pihoilla tapahtuisi sellaista, että jo siitä voisi johtaa näkemyksen asuinalueen laadusta ja siten oletuksen häiritsevän käytöksen ilmentymisen todennäköisyydestä. Ihmisten kulkuvälineiden vuosimalleista ja jälleenmyyntiarvoista ehkä voisikin. Yleisesti ottaen piha-alueet parkkipaikkoineen ovat siistit.

Ääneneristävyys on se, mikä on jossain määrin pielessä, mutta muista asunnoista kuuluvan äänimelun aiheutuvuuksia takaisinmallintamalla ei välttämättä päätyisi yksinomaan siihen näkemykseen, että talossa on alunperin ollut kauttaaltaan vikaa ääneneristävyydessä, asuntojen peruskorjauksessa on toimittu huolimattomasti tai naapurit eivät käyttäydy kuten olisi sopivarajaista, vaan mukaan näkemykseen voi päätyä jotain näistä kaikista. Olisi myös miettimisen arvoista arvioida, mitkä tekijät vaikuttavat vikailmoituksien perusteella etenemään lähteviin tapahtumasarjoihin eli kuinka moni ehättää tehdä omalta tai edustamansa tahon osalta päätöksiä siitä, tehdäänkö jotain paremmin vai huonommin. Niitä kun kuitenkin tehtäneen asumisen aikana monenlaisia ja jos niiden käsittelyssä ja lopputulemissa on jotain toistuvaa laatuvajeisuutta, sillehän lienee syynsä? Sehän jo olisikin pidemmältäkin ajalta kiellettyä, ettei peruskorjauksessakaan ainakaan huonommaksi saa tehdä kuin minkälaiset säädökset ovat rakennusaikana olleet voimassa. [lisäys: huhtikuussa 2026 sekä tekninen isännöitsijä, että muuten vaan isännöitsijä kävivät eri syistä yhtä aikaa asunnolla, mikä osittain omasta pyynnöstä ja missä yhteydessä kertoivat, että peruskorjauksesta on aikaa jopa 90-luvulle asti]

Sivujuonteiksi olisi täten ehdolla sen miettiminen, missä määrin erilaiset huonompi--parempi -jatkumoiden ylläpitämiset ovat tai ovat olleet vaikuttamassa kerrostalorakennuksen suunnitteluun, toteutukseen, alihankintapäätöksiin, työnjohtamiseen, peruskorjauksiin, työtilauksiin, vaadittuihin osaamisten tasoihin pitkäaikaissopimuksissa ja kertaluonteisissa toimenpiteissä ym. ja onko sellaisessa mukana myös jonkinlaista pyrkivyyttä ohjata erilaisia ihmisiä asumaan "heidän arvolleen" sopiviin asuntoihin. Siinä olisi poliittisestikin ottaen sellaista tavoitteellisuutta, joka on jokseenkin linjassa nykyhallituksen pyrkimykseltä tuntuvuuksien kanssa.

Kun isännöitsijä mainitsee yhdessä sähköpostiviestissään, että "kyseessä on kuitenkin vanhempi rakennus, jossa rakenteellinen äänieristys ei vastaa uudempien talojen tasoa" ja että "tästä johtuen asumiseen liittyviä ääniä voi ajoittain kuulua naapuriasunnoista", mutta käyttää toisessa viestissään yleiseksi kerrostalojen ongelmaksi luonnehtivuutta mainitessaan, että "huomioithan kuitenkin, että päiväsaikaan saa kuulua ääniä ja kerrostalossa ne ikävä kyllä kantautuvat todella helposti myös naapuriasuntoihin", uuttuu näiden erojen huomioimisesta mietettä siitä, josko ensimmäinen noista oli isännöitsijän mielestä virhe, joka asettaa syypäisyyttä jollekin sen sidosryhmistä tai muulle taholle. Edeltänyt viestihän antaa myös mahdollisuuden tulkita, että vaikka Lahden Taloilla on tunnistettu rakenteellisen äänieristyksen vajeellisuus, vuokraustoiminta on kuitenkin jatkunut. Toisentyyppisen asumismukavuuteen vaikuttavan seikan eli sisälämpötilan osalta Lahden Talojen sivuilla tunnistetaan sen merkitys uneen, sairastelevuuteen, keskittymiskykyyn ja vireyteen, mutta toisaalta eipä se asuntoesittelijän mainitsemaksi tullut, että lämpöpatterit on lukittu asentoonsa, joten asukas ei voi niitä itse säätää eli huoneissa voi toisinaan olla liian lämmintä (absoluuttisesti tai suhteellisesti).

Alunperin äänien häiritsevään kuuluvuuteen liittyen tuli kirjoittaneeksi isännöitsijälle huolitellusti, jäsennellysti ja erityisen pahanlaiset ongelmaisuudet erottuvasti esille tuoden, mistä tässä muutamia tekstikatkelmia:

"Olen jo aiemmin ottanut yhteyttä sen vuoksi, että huoneistoon kuuluu kovin selkeästi muiden asukkaiden aiheuttamana mm. pesukonelinkouksen ääntä, nirhaavaa huonekalujen siirtelyä, puheääntä ym."
"Tämän yhteydenottoni tarkoituksena on mm. todeta, että tunnen oloni hiukan huijatuksi eli koen, että asuntoni ja varmaan muidenkin "äänieristysongelmat" ovat olleet jo entuudestaan tiedossa, mutta sellaisista ei mainittu mitään muuttoaikeilujen yhteydessä."
"Tällainen ei ole normaalin asumisen kokemuksen mukaista, mitä voin verrata esim. eräina aikoina asumaani soluasuntoon, missä lähiasunnoista mm. ylempänä oli usein ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden bileitä, eikä sellaisesta vuotanut häiritsevältä tuntuvaa tai kuulostavaa ääntä läpi. Olen myös asunut useissa muissa jonkin kaupungin vuokra-asunnossa, enkä muista missään sellaisessa olleen ongelmaksi, että äänet kuuluisivat muista asunnoista omaani, oli lähiasunnoissa esim. lapsiperheitä tjm. eli äänet asunnoista eivät vain yksinkertaisesti kuuluneet niin selkeästi muualle."
"taitaapa jatkua siivouskolinat ainakin kolmisen tuntia jokseenkin yhteen menoon, erittäin varomattoman kuuloista"
"Pesukonelinkousta tutajavuuksineen on tullut käyneeksi ihan rappukäytävän puolellakin kuuntelemassa ja hakemassa tuntumaa siitä, että mihin asti sitä kuuluu ja mistäpäin."
"Häiritsevintä pesukoneen käyttäminen on, kun se äänenvoimakkuudeltaan sitä voimakkainta eli lähemmäs 60 dB. Se kuuluu rappukäytävässä ylimpään kerrokseen asti ihan selkeästi."
"paljon huonekalujen siirtelyä nirskuvasti tai muuten liikuttelevasti lattian päällä, mitä ilmennyt monena päivänä ja yönä muulloinkin usein, ei minkäänlaista varovaisuutta"

Kyse ei ole vain siitä, kuuluuko jotain ja kuinka selkeästi, vaan myös äänimelujen aiheuttajan järkevää harkintaa käyttämättömyydestä ja toimintansa itsearvioinnin puutteesta tai viitsimättömyydestä. Isännöitsijä on pahoitellut äänien kuuluvuuksia, mutta niiden luonnehtiminen "pääosin normaaleiksi asumisesta johtuviksi ääniksi" tuntuu vahvasti "normaalista asumisesta" poikkeavan naapureiden käytösprofiilin tunnistamista sivuuttavalta.

"Ymmärrän, että asumisessa esiintyvät äänet voivat joskus tuntua häiritseviltä ja pahoittelen, jos olet kokenut äänten kuuluvan asunnossasi tavanomaista enemmän."
"Nämä ovat kuitenkin pääosin normaalia asumisesta johtuvaa ääntä, enkä valitettavasti voi niihin puuttua. Tästä syystä myöskään lisäeristyksiä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla."

Koska isännöitsijä oli aiemmin maininnut, että hän voi ottaa yhteyttä naapuriin, joka käyttää pesukonetta häiritsevästi, ei tuntunut ns. kaukaa haetulta ehdottaa, että huoltomies voisi kyseisen naapurin hyväksynnällä käydä arvioimassa voisiko häiritsevää ääntä tuottavuutta edes vähentää, mutta ei se oikein käynyt kuulemma. Oli ainakin näennäisesti vaikuttanut siltä, että pesukonelinkous-häiritsevyys oli vähentynyt olemattomiin joksikin aikaa, mutta sittenhän se jonkin ajan kuluttua alkoi taas.

"Asukkaan omat pesukoneet tai vastaavat laitteet eivät kuulu huoltomiehen vastuille enkä sen takia häntä voi pyytää asunnossa käymään niitä tarkistamassa. Mikäli äänet kuuluvat yörauhan ulkopuolella emme voi oikein puuttua asiaan yhden naapurin ilmoituksen perusteella. Häiriöstä tulisi myös muiden naapureiden ilmoittaa, jos häiriötä kiinteistöllä tavataan."

Ja siinä se sitten tulikin.. "häiriöstä tulisi myös muiden naapureiden ilmoittaa", mutta entäpä jos häiritsevää äänimelua kuulevan asukkaan lähettyviltä ovat jo monet asukkaat vaihtuneet ja monet toiset eivät kai sitten tuohdu mistään? Moinen edesauttaa myös talovikaisuuksien käyttämisestä tavoitteelliseen häirintään niitä välineellistävästi käyttäville, koska olosuhteet ovat tavallaan "turvalliset" häirintää aiheuttavalle. Äänien kuuluvuuden merkitystä latistamalla aiheutetaan sitä, että niiden kokija joutuu jäämään selviytymään itsekseen. Jonkinlaista kompleksisuuslisää aiheutuu siitä, että kiinteistönhuolto on jättänyt asuntojen nimitietoja vaihtamatta useampaan kertaan (kuukausiksi), mikä tietenkin vaikeuttaa arvioimista, kuka tai ketkä vielä kenties asuvat jossakin asunnossa. Kyse on asuintalosta, jossa asuu monenkielisiä ihmisiä, joten suomenkieliseltä kuulostava sukunimi ovessa ei siitäkään syystä takaa sitä, minkälaiseksi puheella viestiminen voisi muodostua ovensuu-keskustelussa.

Missähän määrin peruskorjauksien laatuisuuden yksityiskohdat tulevat isännöitsijän tietoon? Käykö hänellepäin ollenkaan ilmi se, jos jotain on tehty "olkoon nyt vaikka tuolviisii"-asenteella? Siinähän on voitu tyriä pahemman kerran, mutta silti sen päätteeksi isännöinnissä, asiakaspalvelussa ja asuntoesittelyssä peruskorjattuun asuntoon voidaan suhtautua "ihan tavallisena vuokra-asuntona, joka ei ole enää ihan vastavalmistuneen veroinen".

--

[lisäys: Huhtikuussa 2026 sekä tekninen isännöitsijä, että muuten vaan isännöitsijä kävivät eri syistä yhtä aikaa asunnolla, mikä osittain omasta pyynnöstä ja missä yhteydessä kertoivat, että peruskorjauksesta on aikaa jopa 90-luvulle asti. Tuossa yhteydessä oli kovin vaikeaa saada kumpaakaan heistä myöntämään selvästi, että äänimeluisuus aiheutuu siitä, miten asunto ja kerrostalo on rakennettu alunperin, peruskorjauksessa muokkaantunut tai muissa rakenteisiin puuttumisissa toisenlaistunut. Heitä ei saanut tuottamaan syvällistä arviota siitä, mikä merkitys sillekin asettuu, että erilaisia vähintäänkin kosmeettisia pikku tökeröyksiä on toistakymmentä erilaista eli mitä sellainen kertoo näiden töiden tekijöistä. Kolmen eri asunnolla käyneen työntekijän osittain kehno kyvykkyys, työnlaatu tai asenne ei kerrottaessa saanut analysoimaan ryhtymisen vastetta aikaan.

Tuolla kertaa se oli teknisen isännöitsijän asiana miettiä näitä asioita siinä paikan päällä, mutta mukana ollut isännöitsijä oli se, joka on erilaisia näkemyksiä sähköpostitse esittänyt siihen tapaan kuin hänellä olisi hyvä ymmärrys talosta, joten ei häntä voinut pitää pelkän statistin roolissa tuolloin olleena. Visuaalisesti esitettyjä äänimelutallenteita tuli antaneeksi pari paperiliuskallista teknisen isännöitsijän vilkaistavaksi ja oletuksena oli, että aiempi asiaan liittyvä yhteydenpito ISS:n oli saanut aikaan myös äänitiedostojen päätyneisyyden hänelle, mutta eipä hän myötäillyt kuin lähinnä sitä käsityksekseen ilmaisemaansa, missä hän mm. kertoi äänien voivan kuuluvan yhteneviä ilmastointikanavia pitkin. Erääksi kummalliseksi luonnehditusta monituntisesta äänestä hän ei päässyt saamaan autenttista aistikokemusta, koska sitä ei tuolloin kuulunut, joten soitettu tablet-laitteelta hiukan äänitallennetta, mutta siitäkin muodostui vain olettamus, että jossain asunnossa joku jotain ja se siitä sitten.

Talon isännöitsijän näkemyksenä muiden asuntojen LVI-kalusteiden vaihtamiseen liittyen oli se, että koska talon purkaminen on niin lähellä (vuokrasopimukset päättyisivät viimeistään neljän kuukauden kuluttua), muista asunnoista kuuluvat niiden aiheuttamat äänet voivat jatkua sellaisenaan. Mikä mieletön asenne. Jos asuntoon liittyvä peruskorjaus on tosiaan tehty viimeeksi 90-luvulla ja äänimelun kuuluvuus on sitä, mitä on, se tarkoittaa, että isännöinti on ollut jo hyvin pitkään viitsimätön välittämään, mitä haittaa äänimelusta on. Jostain syystä kumpikaan heistä ei ainakaan ilman erillistä kysymystä kertonut, onko juuri kyseiseen asuntoon tehnyt jotain perusparannuksia tms., mutta olisihan se kovin erikoista, jos jopa parikymmentä vuotta olisi mennyt kaikkine asukasvaihtumisineen siten, että "kosmeettiset" vikakohdat olisivat pysyneet samana kaiken sen ajan. Todennäköisemmin muutostöitä on tehty edellisen asukkaan jälkeen, mutta sitä ei jostain syystä haluttu kertoa.]

Monenlaiset viitsimättömyydet rakennustuotannon eri vaiheissa aikeilusta suunnitteluun ja toteutuksesta ylläpitoon ilmentyvät joidenkin aiempien vuosikymmenien kerrostaloissa ongelmina, joita ei välttämättä ole ollenkaan monissa muissa saman ikäluokan kerrostaloissa, mikä antaa perusteen ihmetellä, miten joidenkin vikaisuuksien on voitu antaa päästä tapahtumaan. Joitakin ongelmia voi olla kerrostalon jo valmistuttua suht mahdoton enää korjata, jolloin sellaisten osalta erityiseksi mietityttäväksi jäisi se, että mitenkäs se jokin tajuttu ongelma on voitu monen soveltuvasti päättävässä asemassa olevan yhteisellä tai erillisillä päätöksillä häivyttää tulemasta tietoon sellaiseen kerrostaloon muuttavalle. Toteutusvaiheissa monet eri alojen ammattilaiset ovat varmastikin moneen kertaan tajunneet, minkälaista vikaisuutta asukkaat tulevat kokemaan, mutta niin se vaan on kuitenkin se tajuttu vikaisuus annettu olla sellaisenaan, vaikka kokemusta siitäkin, miten tehdään paremmin, olisi ollut käytettävissä ihan vaikka siinä heidän omasta mielestään haettuna.

Suomen hallituksen etsiskellessä vimmalla erilaisia tahoja taloudellisesti rangaistavaksi, vaikkeivat olisikaan sellaista ansainneet, kohteiksi eivät tapaa joutua ne, jotka ovat aiheuttaneet toiminnallaan sellaista, mikä on epäsuorasti aiheuttanut esim. satojen miljoonien eurojen lisäkuluja joidenkin ihmisryhmien terveyskulujen muodossa ja joka sitten tulee esim. Kelan maksettavaksi. Lisäongelmaa aiheutuu siitä, että julkinen terveydenhuolto on suunniteltu aukkoiseksi asiantuntijuus- ja osaamiskattavuudeltaan, joten formulavertausta käyttäen voisi sanoa, että "jos on saanut huonon startin muiden toiminnan vuoksi, voi koko kisa olla pilalla jo heti alkuunsa". Tätä vertausta pitänee vielä hiukan kehitellä.

Terveydellisiä ongelmia, joita vikainen kerrostalorakentaminen edeltävine ja myöhempine vaiheineen voivat aiheuttaa, olisivat sekä sellaiset, joista lääkäri voisi todeta, että "selvästikin pahentumaanpäin edennyt kuten monilla muillakin samaisessa kerrostalossa", mutta myös sellaiset, joita jotkut voivat tulla välttäneeksi tuurin tjm. vuoksi (esim. lähimmät muut asukkaat siedettävämpiä). Ääneneristykseen liittyvät vikaisuudet ovat sellaisia, jotka eivät välttämättä muodostu ongelmaksi kaikille jonkin kerrostalon asukkaille esim. siitä syystä, että sellaisenaan ärsyttävältä melulta tuntuvuudet eivät tule ilmentyneeksi joillekin kummoisemmin tai ollenkaan. Joillekin toisille se voi tulla monimuotoiseksi ongelmaksi sen vuoksi, että joku tai jotkut muut toisen asunnon käyttäjät pyrkivät hyödyntämään täten helpompaa häirittävyyttä ajoittamalla sitä esim. niille hetkille, kun heidän käyttämänsä seinien läpi ihmisten sykkeitä mittaava laitteensa ilmaisee olevan sopivan kiihkeä hetki meneillään. Sellainen kun on ollut mahdollista jo useamman vuosikymmenen, vaikkeivat tietoturva-ammattilaiset vieläkään viitsi ottaa sellaista puheisiinsa tai muuhun viestintäänsä mukaan.

Nukkumisajan aikaisista äänimeluun heräämisistä (esim. rysähdykset, kolkkeet ja nirskahdukset) ja muun ajan aikaisista stressoreina toimivista äänimelun aiheuttajista muodostuu helposti terveydellinen ongelma, joka olisi oikeastaan ongelmakokonaisuus, jonka määritteleminen ja rajaaminen ei välttämättä olisi ihan stabiilia eli se ilmentyisi ja vaikuttaisi eri ajanhetkinä samoillakin viimeaikaisilla äänimeluilla eri tavoin. Eräänä esimerkkinä seuraamuksien seuraamuksista olisi vaikkapa se, että äänimelu aiheuttaa unesta kesken kaiken heräämistä, eikä uneen enää pääse sillä erää takaisin, joten lähtee käymään lenkkeilemässä, mutta jossa keskittyminen ei univajeesta johtuen ole parhaimmillaan, joten tulee aiheutuneeksi jonkinlainen tapaturma, joka taasen aiheuttaisi rajoitteita työskentelyyn seuraavien parin viikon ajan ja joiden aikana asunnolla koettu äänimelu tuntuisi entistäkin ärsyttävämmältä ja joka taasen pahentaisi kroonisen stressin aiheutumista ja joka taasen olisi ongelmallista mm. verisuonten terveydelle ja elimistön resurssien (kuten aivojen välittäjäaineiden) turhaan kulumisen kannalta. Joinakin muina ongelmoittavina kertoina ensinnä äänimelusta voisi kärsiä ajattelun laatu ja siten esim. kykenäisyys olla asunnollaan käyvien tuttavien kanssa sosiaalinen.

Erilaisia skenaarioita äänimelun haittaavuudesta olisi kuviteltavissa monenlaisia. Joissain niissä terveyttä haittaavuus voisi olla mitattavissakin esim. laboratoriokokein, mutta toisaalta hyvinvointialueen palvelutarjonta voi olla niin rajautunut, että siellä asioidessaan ja parhaimpansa mukaan ongelmakokonaisuudesta kertoen, voi siltä kokea jääneensä ongelmakokonaisuutensa kaikki yksin. Lisäongelmaa voi aiheutua siitä, että jos jo ilman äänimeluakin asukkaalla on tavanomaisesti ja kenties jokapäiväisesti tarvetta toimia jonkin rutiinin mukaan, jotta saa "heräteltyä elimistönsä toimimaan unen vaikuttamista paremmin" eli käymässä lenkkeilemässä ja/tai ottaen tarkkaavaisuushäiriölääkkeensä/teensä, mutta jonka merkitys äänimelun ilmentyessä pitkin päivää ja yötä, ei olisi alkuunkaan ymmärrettävissä terveyspalveluissa ilman siitä äänimelusta mainitsemistakaan. Vastahan tuossa eräskin potilas kävi Lahden sotekeskuksessa kysymässä vireyteen ja jaksavuuteen liittyvistä aiheista kysymyksiä ja sai sieltä kommenttina mm. "perusterveydenhuollossa ei sellaisia dopamiineja tutkita". Silti kuitenkin kokevat olevansa kykeneväisiä tarjoamaan tarkkaavaisuushäiriöisyystutkimusta ja määräämään sitä varten lääkkeitä, vaikka aivojen välittäjäaine dopamiiniin ne molemmat erityisen erityisesti liittyvät? Toisaalta, eipä hyvinvointialueilla ymmärretä juuri mitään siitäkään, miten ruokavaliota säätämällä saa vaikutettua ahdistuksen tuntemuksiin, masennusoireisiin, resilienssiin ym.

Nykypäivänä näprätään nuorten terapiatakuuseen ym. ihmisryhmiin liittyviä lukuja kuten "hoitoonpääsyaika", mutta jos ongelmakokonaisuudesta jätetään huomioimatta asumisterveyteen liittyvät asiat, mikähän muodostuukaan todennäköisyydeksi sille, että tuolla jossain saatavilla tai sovellettavissa oleva terveystieto, tiede ja teknologia jää hyödyntämättä monen kohdalla aina vähintään siihen asti kunnes he ovat jo paljon aiempaa ikäisiään vanhempia?

Asiakkaita ja potilaita terveyspalveluille nuoristakin riittää, sillä hiukan kun netistä haeskelee tietoa siitä, kuinka nuorilla menee, niin olisi ainakin niin, että "THL:n tekemien kouluterveyskyselyiden mukaan yläkoululaiset, lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat voivat huonommin kuin ennen. Kelan mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö."[13] ja niin, että "arvoissa ja taloudessa on tapahtunut muutoksia aiemminkin, mutta se ei ole koskaan ennen näkynyt yhtä voimakkaasti nuorten mielenterveydessä", missä tosin huomio kohdistetaan sosiaaliseen mediaan, joka nähdään "yksittäisenä selvänä muutoksena, johon yhteiskunnan olisi helppo tarttua"[14] ja sitten vielä niin, että "Samalla kun monet nuorista voivat entistä paremmin, pienelle joukolle nuoria on kasaantunut entistä suurempi taakka erilaisia psykososiaalisia vaikeuksia. Tässä pienemmässä joukossa yksi keskeinen ryhmä ovat nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkaat."[15]

Asuntokannasta ja asuntorakentamisesta puhuttaessa voidaan uutta rakentavaan liittyen pitäytyä pitkälti olettamuksissa, että äänimelun eristäminen onnistuu nykyisenlaisella rakentamiselle sen verran hyvin, että suurin osa niihin asuntoihin muuttavista kokee äänieristyksen paljon paremmaksi kuin aiempina vuosikymmeninä, mutta vanhoja kerrostaloja on edelleen paljon, eikä valtio ole kokenut tarpeelliseksi ainakaan helpottaa uusien kerrostalojen rakentamista. Toisaalta, "vanha kerrostalo" ei ole niin itsestään selvästi huono ääneneristämisen suhteen kuin voisi äkkiseltään luulla ja ainahan voi "kustannustehokkaalla" peruskorjauksella saada vaikka miten kelpoisaa entistä huonommaksi.

äänieristysnormien kehittymistä

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry julkaisi vuonna 1967 rakennusten ääneneristysnormit. Niissä asetettiin teknisinä mittalukuina rajat sille, kuinka paljon ilmaäänen eli puheen, musiikin tai äänentoistolaittein tuotetun äänen pitää vaimentua kulkiessaan esimerkiksi asuinhuoneistosta toiseen, kuinka paljon ääntä huoneistossa sallitaan toisessa huoneistossa rakenteisiin kohdistettavista iskuista, lähinnä kävelystä, ja kuinka paljon ääntä saavat tuottaa rakennuksen erilaiset tekniset järjestelmät, kuten ilmanvaihto tai vesi- ja viemärijärjestelmät.[1]

Ääneneristysnormien julkaisija Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry oli aikaisemmin laatinut monia muita rakennusten ja rakenteiden suunnitteluohjeita sekä käsikirjoja. Vaikka yhdistyksen julkaisut eivät olleet säädöksiä, ne olivat usein sellaisten asemassa, koska säädökset eivät kattaneet kaikkia rakentamisen osa-alueita.[1]

Ennen vuotta 1967 akustiikkaan liittyviä suosituksia esitettiin 1930-luvulta lähtien rakennusalan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa ja 1940-luvun lopulta lähtien oppi- ja käsikirjoissa. Asuinrakennusten ääneneristävyyttä koskevien säädösten velvoittavuus koettiin 1950-luvulla puutteelliseksi, koska ennen vuotta 1967 ääneneristysvaatimukset määriteltiin sanallisesti.[2]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 annettiin vuonna 1975 ensi kerran Suomessa säädöstasoiset ääneneristysmääräykset teknisinä mittalukuina. Määräyksessä asuinhuoneistoille asetetut vaatimustasot eivät kuitenkaan muuttuneet vuonna 1967 ääneneristysnormeissa esitetyistä.[2]

Ääneneristysnormeissa vuonna 1967 ilma- ja askelääneneristykselle esitetyt vaatimustasot pysyivät suuruudeltaan samoina vuoteen 1999 saakka. Tällä aikakaudella vaadittu ilmaääneneristävyys oli vaakasuuntaan 52 dB ja pystysuuntaan 53 dB.[2]

Vuonna 1965 julkaistun tutkimuksen perusteella tyytyväisten asukkaiden osuus oli runsaasti aikaisempaa pienempi – vain 60 %. Vuonna 1977 ääneneristykseen tyytyväisten osuus nousi 67 %:iin. Vuonna 2005 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan tyytyväisten osuus oli jo 93 %.[2]

Meillä on ollut säädöstasoiset määräykset Suomessa vuodesta 1975, ja ennen sitä on ollut 1950-luvun puolivälistä saakka ohjeita. Rakennusvalvontaviranomaiset ovat edellyttäneet ohjeiden noudattamista oikeastaan 1960-luvun alusta lähtien. Ja jo 1950-luvun puolivälissä, kun ensimmäiset ohjeet annettiin, meillä oli Euroopan mittakaavassa ihan huipputasoiset vaatimukset ääneneristykselle, huomauttaa Kylliäinen.[8]

Vaikka määräyksiä ja ohjeistuksia onkin ollut olemassa, niiden käytännön toteutuminen on vaihdellut vuosikymmenten mittaan. Kylliäisen mukaan 1950-luvun rakennusten osalta ohjeiden taso täyttyi vielä varsin hyvin, mutta 1960–70-luvulla, jolloin rakentamisen määrä kasvoi huikeasti, rakennustekniikkakin muuttui ja vaatimustaso täyttyi heikommin. – Silloin tapahtui aika paljon rakennusvirheitä, eli rakenteissa on reikiä ja aukkoja, jotka aiheuttavat ääneneristyksessä puutteita. Ne ovat tosin helposti korjattavissa, hän toteaa. Kuitenkin jo 1980-luvulta lähtien alkanut kehitys on johtanut siihen, että nykyisin vaatimustaso ääneneristyksen suhteen täyttyy asuinkiinteistöissä lähes täysin.[8]

llmaäänellä tarkoitetaan ääntä, joka aiheutetaan ilmaan. Runkoäänellä taas ääntä, joka kulkeutuu rakenteita pitkin huoneistosta toiseen. Askeläänellä tarkoitetaan ääntä, joka syntyy normaalista kävelystä. Tyypillistä rakennuksessa esiintyvää ilmaääntä on ihmisten puhe, kotieläinten äänet jne.[9]

asumisterveydestä ja äänimelusta

Rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.[3]

Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.[4]

Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä.[4]

Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.[4]

Melu vaikuttaa asunnon asumisviihtyvyyteen. Liiallinen sisämelu saattaa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa oleskeleville. Häiritsevä sisämelu voi myös alentaa unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen syvyyttä tai saa aikaan ylimääräisiä heräämisiä.[6]

Rakennuksen sisäisiä äänilähteitä ovat muun muassa erilaiset tekniset järjestelmät ja rakennuksessa harjoitettava toiminta. Tekniset järjestelmät tai harjoitettava toiminta voivat aiheuttaa meluhaittaa rakennuksessa oleviin asuntoihin.[6]

Vastaavasti asumisesta syntyvät äänet eivät ole terveydensuojelulain soveltamisalaan kuuluvia meluhaittoja. Tällaisia ääniä ovat esimerkiksi lasten äänet, pianon soitto tai koiran haukunta. Asumisesta syntyvissä äänissä tulee kääntyä taloyhtiön isännöitsijän tai viime kädessä poliisin puoleen.[6]

Asuntojen ja muiden oleskelutilojen meluolosuhteita valvoo ympäristöterveys. Ympäristöterveyteen voi tehdä asunnontarkastuspyynnön, jos meluhaitan selvittäminen kiinteistön omistajan toimesta ei etene. Meluhaitan olemassaolon selvittämiseksi tehdään tarkastus ja tarvittaessa suuntaa antava melututkimus. Ympäristöterveys voi tarvittaessa velvoittaa haitan aiheuttajaa selvittämään meluhaitan olemassaoloa yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Selvityksen kustannuksista vastaa haitan aiheuttaja.[6]

Joka oikeudettomasti rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. [7]

muutosrakentaminen ja peruskorjaus

Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää.[5]

äänieristyksen heikentyminen rakojen ja aukkojen vuoksi

1960–70-luvun taloissa tyypillinen ongelmakohta on elementtien saumat, jotka saattavat olla huonosti valettuja ja niiden tiiveys kehno.[8]

jo hyvinkin kapea, vaikka puolen millin rako voi riittää kuitenkin pilaamaan huoneiston ääneneristyksen.[8]

Ääneneristävyyden toteuttamiseksi tulee rakenteiden olla ehdottoman tiiviitä. Tiiviysvaatimus koskee myös piiloon jääviä yksityiskohtia (esim. listojen ja kaappien taustat). Avoimen aukon ja raon ääneneristys on 0 dB eli kaikki aukkoon kohdistunut äänienergia menee seinästä läpi.[10]

Jokainen äänieristettyyn seinään asennettava pistorasia huonontaa seinän äänieristystä. Tätä huononemista voidaan vähentää tiivistämällä pistorasian ympärys kipsilaastilla tai mineraalivillalla, tai asentamalla seinään ylimääräisiä kipsilevyjä.

Raon tai aukon merkitys seinämän ilmaääneneristävyyteen on huomattava. Erittäin pienetkin tiivistämättömät raot vaikuttavat rakenteen eristävyyteen.[11]

Pienetkin raot ja halkeamat voivat päästää ääntä läpi, joten niiden tiivistäminen on tärkeää.[12]


[1] Kansainväliset yhteydet vuoden 1967 ääneneristysnormien muotoutumisessa (Tekniikan Waiheita 3/09)
https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/63927/25235
[2] Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2014)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/5018da20-213e-48aa-8c4d-461375da1167/content
[3] Rakentamislaki
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/751
[4] Terveydensuojelulaki
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/763
[5] Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2017/796
[6] Päijät-Hämeen ympäristöterveys: Melu ja tärinä
https://ymparistoterveys.hollola.fi/asumisterveys-ja-julkiset-tilat/elinympariston-terveyshaitat/melu-ja-tarina/
[7] Rikoslaki
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001
[8] Omakiinteistö: Taloyhtiön ääneneristystä voi parantaa
https://www.omakiinteisto.com/taloyhtion-aaneneristysta-voi-parantaa/
[9] Rakentaja.fi: Ääneneristys ja akustiikka - tiedätkö keskeisimmät termit?
https://rakentaja.fi/artikkelit/%C3%A4%C3%A4neneristys-ja-akustiikka-tied%C3%A4tk%C3%B6-keskeisimm%C3%A4t-termit/
[10] Kivitalo.fi: Ilmaääneneristävyys
https://www.kivitalo.fi/miksi-kivitalo/aaneneristys/ilmaaaneneristavyys/
[11] Knauf: Rakenteet ja ääni
https://knauf.com/fi-FI/knauf-oy/kompetenssit/suunnittelijoille/akustiikka/rakenteet-ja-aani
[12] Ewona: Vinkkejä äänieristyksen parantamiseen
https://ewona.fi/akustinen-suunnittelu-vinkkeja-aanieristyksen-parantamiseen/

[13] Turun yliopisto: Nuoret voivat aiempaa paremmin, mutta pieni joukko entistä huonommin
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/puheenvuoro/nuoret-voivat-aiempaa-paremmin-mutta-pieni-joukko-entista-huonommin
[14] Yle: Nuorten mielenterveysongelmat ovat räjähtämässä käsiin, mutta ilmiössä on myös toivo
https://yle.fi/a/20-10006638
[15] Opetushallitus: Nuorten mielenterveysoireilu lisääntyy – mitä nuorisotyö voi tehdä?
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/nuorten-mielenterveysoireilu-lisaantyy-mita-nuorisotyo-voi-tehda

Jos joidenkin asukkaiden toiminnan voi nähdä isännöintiä vähäarvoistavana, tulee sellainen vähäarvostavuus esille toisella tavoin, kun ottaa arviointiin mukaan Lahden Talojen erikseen palkkaamat yritykset, jotka ovat sekä asumisaikana, että sitä ennen tehneet ihmeellisen huonolaatuista työtä eräiltä osin, sekä kuinka osaamattomuus ja tietämättömyys tulee joidenkin niiden työntekijöiden puheissa/työsuorituksissa esillä.

Joissakin tapauksissa ei ole ollut aivan ilmiselvää, onko kyse tilannelavastuksesta vai aidosta tapahtumasta, sillä eräs pikkujobin tekijä tuli parin viikon viiveellä vikailmoituksesta asunnon ovea koputtelemaan, koska ei ollut saanut minkäänlaista puhelinnumeroa ja minkä puutetta esitteli ruttaantuneesta työtehtävä-lapusta pitäessään toisessa kädessään lähes halki olevaa muovista työkalupakkia, jossa oli vaivaiset muutama työkalua ja ollessaan olemukseltaan rähjääntynyt (rööki haisi, parta jäänyt ajamatta monelta päivältä ja vaatetus oli rispaantunutta/rikkinäistä).

Ääripäisyys asumisen aikana havainnoitujen työsuoritusten laaduissa on ilmennyt siinä, miten yksi suoriutuu monivaiheisuutta ja harkintaa vaativasta työtehtävästä huolitellun hyvin, täydennettynä lisäpyynnön toteuttamisella silkkaa osaamistaan soveltuvasti käyttäen, mutta toinen näprää yhtä ja samaa ovea kolme varttia, unohtaen siinä samalla kaksi muuta työkohdetta samaisessa asunnossa ja joita ei sitten ehdi tehdä kummoisemmin, koska on luvannut mennä toisaanne seuraavaan tasatuntiin mennessä.

Eräs sisäilman vaihtuvuuteen liittyvä tehtävä tultiin tehneeksi siten pieleen, että olisi kai voinut olettaa, että se olisi tekona itseäni kohtaan persoinoidusti tehty moka. Siinä ikkunoiden väliin asennettiin ilmastointia varten sisäilmaventtiilin osa, mutta työn tekijä runnoi samaisen ikkunan työsuoritteen jälkeen siten kiinni, että se jäi sentin verran avoimeksi, joten häntä joutui pyytämään kiertoteitse korjaamaan tekemänsä asennuksen. Soitti sitten kahden viikon kuluttua autossa ajaessaan ja tuulen suhistessa ilmeisen avoimista ikkunoista, että voisi tulla laittamaan kuntoon aiemman asennuksen. Oli ottanut jonkun hiukan vaahtosammutinta pidemmän nuorukaisen mukaan, joka ehkä oli jossain koulussakin ja jonka tehtäväksi hän oli antanut hiljaa olemisen ja työkalupakkinsa kantamisen. Kyseisen ammattihenkilön puhetyyli viesti tottuneisuudesta toimia erilaisten asiakkaiden kanssa ja toimia siinä samalla esim. jonkin edustamana tahon puolestapuhujana. Olikin puhunut sitä sun tätä kokeneen ammattilaisen innotaatiolla eräänä pyrkimyksenään saada asennettua juuri erään firman tuote.

Asuntoon muuttaessa se vaikutti sinänsä toimivalta ja on sitä enimmälti ollutkin, mutta siellä on monissa erilaisissa kohdin sellaisia mokailuja esim. mitoituksessa, suoruuksissa, aukkojen/rakojen jäämisessä yms., että ei niitä ole voinut vahingossa jättää, luulisi. Ne ovat niitä asioita, joita erilaiset työmiehetkin saattavat huomata heti, kun ovat esim. keittiössä käyneet tai ainakin siihen asti, kun erikseen osan sellaisista korjautti vikailmoituksella.

Näitä tällaisia vikaisuuksia olisi pahempiakin, mutta ei niitä haluaisi katsella, joten "just take my word for it".

Tuollaiset aiheuttavat mietteitä isännöitsijän vähäarvoistavuudesta, sillä ne henkilöt, jotka määräävät, ketkä jonkin yrityksen työntekijöistä menevät minnekin, tietävät minkälaisia mahdollisuuksia heillä on laittaa esim. harjoittelijatyyppejä tai olemukseltaan/iältään epäilyttäviä mihinkin työkohteeseen, sekä minkälaista tietämystä ja käytöstapoja tarvitsee minkäkin kohteen osalta noudattaa. Työntekijät tuovat myös takaisin yrityksen tiloihin tultuaan mukana tietämystä siitä, miten asuntoihin on oletettavasti suhtauduttu muiden työntekijöiden ja isännöitsijän toimesta, mikä sitten osaltaan muokkaa sitä, minkälaisia työkohteita/asiakkaita vaivaudutaan arvostamaan enemmän. Myös se minkälaisia työtilauksia mihinkin kohteisiin Lahden Taloilta niille tulee, antaa tietoa, jonka perusteella tehdä valintoja suhtautumisista.

Lahden Talojen isännöinnissä on varmastikin huomattu vikailmoituksien sisältöjä arvioidessa ja muodostettaessa käsityksiä siitä, minkämoisista vikaisuuksista tulee useista eri asunnoista monia eri kertoja sellaista palautetta, että kyseessä täytyy olla huolimatonta työnjälkeä, josta pitäisi ottaa tarkemmin selvää tekijäyrityksen osalta, antaa sille palautetta työn laadusta ja siten korjata vääristynyt "kehittymä". Jos hutiloivuudet kuitenkin jatkuvat, eikö siitä voine tehdä suoraan päätelmän, että isännöinti tai Lahden Talot laajemminkin eivät arvosta kaikkia talokohteitaan yhdenvertaisesti?


Isännöitsijä ilmaisi aikoinaan olevansa varma, että talon kahdesta saunasta se eräs on se, mihin saunavuoro liittyy ja sitten sinne meinaakin saapua "joku mummo", jolloin joutuu ounastelemaan, että onkohan se saunavuoro varattuna aivan eri käytävällä olevaan saunaan. Isännöitsijän pyytämättä hänen muistiaan varmuudeksi virkisti luonnehtimalla kahden eri saunan olemuksen ja sijainnin eroavuuksia, jotta voisi olettaa saavansa varmemman vastauksen, mutta ilmeisesti silti meni pieleen. Vaihdettuaan käyttämään toista saunaa seuraaviksi kerroiksi, ei siellä sitten halunnutkaan käydä, koska runsaasti narisevat saunalaudat ja pukuhuonekin vieroksuttavampi.

Ei sinänsä tarkoituksena täysin estottomasti sättiä naapureita tai heidän laatuisuuttaan, mutta onhan siinä jotain kummallista, että joku asukas voi esim. tuottaa monta kertaa kuukaudessa lähes 60 dB:n kohoavaa ääntä, jolla on pitkäkestoista kuuluvuutta joka kohtaan rappukäytävää ja resonoivuutta huoneistoihin, eikä siitä siis kerry niin paljon ilmoituksia suoraan isännöitsijälle, ettei jonkun asukkaan tarvitsisi lähteä erikseen kyselemään naapureilta, että "olettekos havainneet, kuinka..". Laittaa miettimään, mitähän ne Lahden Talojen asukkaat ovat laittaneet edes siihenkään sähköpostitse tulleeseen kyselyyn, missä "kerätään asukkailta palautetta":

Hyvä asukas,

Toivottavasti kaikki on hyvin asumisen suhteen.

Keräämme asukkailtamme palautetta, jotta pystymme reagoimaan mahdollisiin puutteisiin ja kehittämään palvelujamme.

Kyselyyn pääset tästä.

Jotkin äänimeluisat vaivaannuttavuudet voi sietää silkalla "luontaisella resilienssillä" ja joitakin sellaisia voi kuulla useinkin, mutta ne eivät vaan muunnu tuntumaan vaivaannuttavilta. Esim. 18.1.2026 klo 13.55. soitettiin kirkonkelloja talon lähettyvillä olevan seurakuntarakennuksen tienoilla, mutta se oli vain minuutin, mikä on neljä minuuttia vähemmän kuin eräässä toisessa kaupungissa, jossa monotoninen kirkonkellojen soitto voi jatkua vaivaannuttavan samanlaisena sen tasan viisi minuuttia ja mikä kuuluu kauas kaupoille, kouluille, kentille ja asuintaloille asti.

Läheisellä kentällä suorastaan mekastavat lapset, jotka siellä ohjatusti (päiväkotilapsia ja koululaisia) pelailevat ja muuten touhuavat, eivät monellekaan käy tuntumaan häiritsevältä, vaikka kuinka hihkuisivat siellä innoissaan tai tohkeissaan, eikä ole muuntunut häiritseväksi tätäkään kirjoittavalle. Erikseen lasten toiminnassa olisi ja on ollut häiritsevää muissa yhteyksissä ne tilanteet, joissa lasten vanhempi on ilmeisesti erillisestä pyynnöstä järjestänyt sellaisen tilanteen, että tuo joku lapsi saadaan käyttäytymään lähestulkoon ärsyttävästi. Eli tällöin tuo vanhempi toimisi proxy-häirikkönä jollekin tuntemattomaksi jäävälle taholle ja joka käyttäisi lastaan häiritsevyyden tuottamisen välineenä.

Kerrostalon sisältä aiheutuvat äänet, jotka ilmenevät varmuudella sellaiseksi kuviteltavana, että äänen tuottaja voisi helposti toimia toisinkin, mutta ei kuitenkaan niin tee, ovat niitä, joiden luulisi häiritsevän ja vaivaannuttavan monia muita asukkaita. Huonekalujen öiset, nirskuvaista, raahaavaa tai tuuppaisevaa ääntä aiheuttamiset ovat niitä, jotka ovat varmastikin tulleet tutuksi monelle asukkaalle päiväsajalta, mutta niiden voidessa kuulua vaikka kokonaisen kuukauden verran joka päivä iltamyöhään ja öisinkin, pitäisi saada ilmoituksia kertymään kohta isännöitsijää. Sellainen on kuitenkin muusta tekemisestä helposti poisorientoivaa, joten ainakin teoriassa sellaisen pitäisi vaivaannuttaa, mutta että siis eikö muka?

Yksinelävä voi olla entuudestaan tottunut käyttämään kuulokkeita musiikin tai muun mielekkäämmän kuuntelua unohduttamaan moisesta, mutta ehkäpä pariskunnille ja perheelliselle sellainen ei ole ihan niin käytännöllistä? Vai olisiko tässäkin jonkinlaista yhteiskuntaluokkaisuutta, missä joidenkin koettuna arvona on, että joitakin asioita täytyy vain sietää, vaikkei tekisi mielikään? Kirjoittaja itse on tässä niitä, jotka käyttävät lenkkeilyä kaikenlaisten vaivaannuttavuuksien resetoimiseen ja suhtautuu asiaan paljolti "tutkijana", vaikka toki tunnistaakin äänimelun vaivaannuttavuuden mahdollisuuden ja sen, kuinka se voi vaikuttaa myös elimistön toimintaan, kuluttaa elimistön resursseja turhaan ja muokata myös hänen mieltään eri tavoin.

Pidemmän aikaa samassa kerrostalossa asunut voi mutuilunsa avulla arvioida tietoisesti, ottaisiko jonkin äänimelun jälleen-vaivaannuttavana vai voiko olettaa sen päättynevän piakkoin, eikä esiintyvän usein, josko edes pitkään aikaan uudestaan. Toisaalta, jotkin potentiaalisesti vaivaannuttavuudet ovat sellaisia, ettei edes tilastoimalla voisi helpolla muodostaa niiden myöhemmästä esiintymisestä kelpoisaa ennustetta. Tällaisia olisivat esim. etupihalla tyhjäkäynnillä käyvät autot, puhelimeen ulko-oven edessä puhuvat ja lähiasunnoista parvekkeen kautta kuuluvat "pölöttämiset". Tai no, ehkä tuon viimeksi mainitun osalta voisi jotain päätelläkin, mutta toisaalta, eipä sekään välttämättä mitään toistuvasti ilmenevää, mutta noin niikun esimerkkinä.

Jossakin asunnossa saattaa koira haukkua kovin paljon, eikä vain muutaman kerran ulkonta sisälle päästyään, vaan useamman tunnin ajan, mutta toisaalta sekin voi olla esim. viikko pari -kestoista variaatioineen, mutta onpa tapahtunutta kuitenkin. Äänenaiheuttajana sellainen voi olla ääntä, jolla ei välttämättä ole jonkun asukkaan tekemisiinsä orientoituneisuutta haittaavuutta, mutta enemmän aiheutuessaan mieleen juontuvat mietteet voivat olla niitä, jotka aiheuttavat esim. ärtymystä fiksoituessaan olettamukseen, että joku aiheuttaa toiminnallaan sitä, että joku toinen kuten koira aiheuttaa äänimelua.

Toisinaan sitä käy arvioimaan sitä, onko itse tuottanut jotain äänimelua, josta vihjaamiseksi joku muu asukas koettaa viestiä tavalla, joka ei ihan helpolla mene ymmärrykseen. Olisiko esim. monta viikkoa jatkunut vingahteleva asuntojen ovien ja kaappien avaaminen tarkoitettu jonkinlaiseksi suoravihjeeksi? EI varmaankaan, mutta siinä myös eräs sellainen asia, jonka olisi voinut luulla vaivaannuttavan monia. Itse kun "vaan kerää dataa", niin "ei voinut puuttua asiaan, jottei data korruptoituisi".

1.9.2025 ovien vinkumista oli "lähes sata kertaa", loppuivat sillä erää klo 13.30 mennessä
14.9.2025 klo 17.10 kuulunut jo useita tunteja vingahtelevia ovenavaamisia, missä vingahtavuus jatkuu koko oven liikkeessä olemisen ajan, paljon puhetta
19.9.2025 paljon oven vinguttelua eri aikoihin päivän aikana, mikä tarkoittaa lähemmäs sataa kertaa kuin CRC:n puutteisia saranoita ei vain viitsittäisi voidella moneen viikkoon mitenkään
14.10.2025 klo 15.16 oven vingahtelua kuuluu, alakäytävällä monenlaista tavaralaatikkoa, oletettavasti *** asuntoon muuttamassa

Jotkin äänimelut ovat sellaisia, että ne tunnistettaisiin varmaankin jotakuinkin "universaalisti" äänimeluksi, mistä tyypillisenä esimerkkinä musiikin soitattaminen voimakkaalla volyymillä. Toisaalta, kun sellainenkin loppuu suht lyhyeen, eikä esiinny esim. viikonloppuiltana, siitä voi selvitä yhdellä "voi jumankauta"-puuskahduksella.

18.2.2025 klo 13.40 "mannemusiikkia" eli iskelmää erityisen voimakkaalla volyymillä kymmenisen minuuttia, sitten ihan hiljaista, minkä jälkeen käytävässä haukkuu koiraa kovaan ääneen, sitten taas ihan hiljaista, jonka jälkeen ylemmästä asunnosta pölinää ja pälätystä jokseenkin taukoamatta, seassa hiukan kolinaa ja jonkin esineen nirhaavaa raahaamista
17.3.2025 klo 15.58 voimakasäänistä musiikin soittoa kuultavissa lähiasunnosta (jotain iskelmää taas), minkä jälkeen juontajan äänen kuuloista eli radiokanavaako kuuunneltu, ei jäänyt yhden musiikkikappaleen soittamiseen, seassa asunnon ihmisten puhetta
18.3.2025 klo 17.20 oletettavasti ylemmästä asunnosta alkaa iskelmäkappaleen pauhaava soittaminen ja minkä jälleen piippiippiip-radioääni ja kuuluttajan ääntä, minuuttien kuluttua äänentasoja laitettu hiljemmälle, jatkuva ja jokseenkin keskeytymätön miehen monotoninen puhuminen jatkui pidempään, seassa myös jonkin painavan esineen nirhaavaa siirtelyä
27.3.2025 klo 16.30 pariin viikkoon kuulunut minkäänlaista musiikkia, oletetusti ylemmästä asunnosta alkaa musiikin kailotus, minkä jälkeen joitakin minuutteja jonkinlainen äänigeneraattorilla tuotetun tapainen, nouseva ja laskeva soundi
12.6.2025 jostain lähiasunnosta alkaa valtaisaa musiikkimekkalaa, joka jatkuu jotakuin puolentoista tunnin verran, mihin heti jatkoksi siivousmaista kolketta ylemmästä asunnosta, mitä jatkui ihmeellisesti jopa tunnin ajan
14.6.2025 klo 18.30 jostain alemmasta asunnosta suomipoppia mökämusiikkina
4.9.2025 katseltu illalla vähäisiä tweettiensä näkyvyysmääriä, ulkona käy kuulumaan jonkun parvekkeen kautta "minereetin muslimipauhausta"
14.9.2025 klo 19.20 parvekkeen kautta kuuluu lähes keskeytyksettä "ulkomaalaisen pölinää" jostain asunnosta, mitä on jatkunut jo lähemmäs puolisen tuntia
21.11.2025 klo 11.05 aikoihin kuulunut mölymusiikkia voimakkaalla volyymillä, olohuoneen kohdalla selkeimmin, jäänyt jonkinlaiseen vähäkäyttöön, ei edes pari minuuttia, mutta kuitenkin hiljaisemmalla volyymillä pidempään pölinän seassa
6.1.2026 klo 21.30 talon edessä huudatetaan muslimimusiikkia autostereoista pari minuuttia, oli sen jälkeen kymmenisen minuuttia tyhjäkäynnillä pörisevänä
20.1.2026 klo 19.45 siellä ylempänä vähän jo kokeiltiin musiikkiäänen käyttämistä, aiemmin iltapäivällä kahdet pesukonelinkoilut
23.1.2026 klo 17.18 naapurista kuulunut musiikkia erittäin voimakkaasti ja lauluäänisesti, ei kuitenkaan ollenkaan bassorytmisyyttä erotettavissa
23.1.2026 klo 17.45 johonkin loppunut musiikin soitattelu naapurissa
23.1.2026 klo 19.53 monituntista kolistelua jälleen, minkä jälkeen pölinää ja lyhytkestoista musiikkimölyn nostatusta, jota ei muutamaa minuuuttia enempää kuulunutkaan
19.2.2026 klo 18.50 joku vaikuttaa kokeilevan saako minkänäköistä musiikin kuuluvuutta aikaan, technojumputusta, vähähenkistä ihmisten välistä keskustelua, jonkun ääni dominoi, muutamaan minuuttiin jäänyttä, mutta erilaisien muiden äänien jatkuvuutta
20.2.2026 iltaseiskalta työvälinekolketta muutamat minuutit, muutamat kerrat lähellä ylem. asunnon lattiaa, Dark Run -juoksut alkaneet samaiseen aikaan klo 19
20.2.2026 klo 0.09 bassomökäisesti "suomalaiseen makuun" sopivan musiikin kuuluvuutta makuuhuoneen lähettyvillä olevasta asunnosta, ilmeisesti jo parikin tuntia kuulunut
21.2.2026 klo 18.03 alle minuutti musiikkimökää makuuhuoneeltapäin, ylempää jostain, sitten poistumista asunnosta siellä, jatkuvaa ikään kuin tavaroiden asettelun kolinaa, ainakin klo 18.45 asti

Isännöitsijän mainitessa kerrostalossa tavanomaisesti esiintyvistä asumisen äänistä, voisi hyväksyä hänen tarkoittavan tällaisia tavanomaisuuksia, joissa esiintyy äänien aiheutuvuutta, mutta jotka voisi luokitella niiksi sellaisiksi tavanomaisuuksiksi:

30.4.2025 klo 1.00 jonkinlaista naureskelua kuin eri henkilöiden suorittamana kuin mitä kyseisessä asunnossa oletettavasti useimmiten asuu
2.10.2025 klo 2.04 jotain koiramaisesti lattiaa raapsuttavuuden ääniä tiuhaan tahtiin eri puolin eräästä asunnosta kuuluvana
2.10.2025 klo 8.33 koiran haukuntaa jälleen, muutaman kerran
4.10.2025 klo klo 17.48 kaikenlaista puhetta ja runsasta lattioilla juoksahtelua suht keskeytyksettä iltaseiskasta alkaen, jotain paukuttavaa kolinaa seassa, mille vaikea keksiä selitystä samasta asunnosta kuuluvasti, jos ihmisiä on kerääntynyt muuten vain oleskelemaan ylempään asuntoon
6.11.2025 klo 0.06 vähäistä tavaroiden pudottelua lattiaan, sekoittuu monenkeskiseen puheeseen, osittain kiivastakin
6.11.2025 klo 1.08 mekastajat, alle 30 v -oloiset, menivät jonnekin ulos, siellä pari huudahdusta, nirskuttava huonekalujen siirtelijä jäi asuntoonsa, ei kummempia muita ääniä
1.1.2026 iltakasilta huutoja ja kiroiluja rappukäytävällä
19.1.2025 klo 19.52 runsasta lasten juoksemista eräässä asunnossa, mitä aikuisemmat kommentoivat kuuluvaan ääneen

Nää vissiin kans jonkun määritelmällisesti tavanomaista:

17.1.2025 klo 13.40 lähellä olevasta asunnosta alkaa kuulumaan pölinää, kovaäänistä mölinää
5.4.2025 ylemmän asunnon siivouksen kuuloinen loppui klo 10.20, siellä puhutaan puhelimeen ja sanotaan voimakkaaseen ja selkeyttä tavoittelevaan ääneen "hetki vielä menee, hetki vielä menee", minkä jälkeen kaikki äänenpito sieltäpäin loppuu, pari minuuttia myöhemmin sieltä poistutaan käytävään
20.11.2025 klo 12.04 pari tuntia jokseenkin keskeytymätöntä monenkeskistä pölinää lähiasunnossa
20.11.2025 klo 13.25 jatkuvaa pölinää, puheäänen kohoilua
23.11.2025 klo 15.36 pölinää pitkin päivää, paljon asuntojen ovista ramppailua
23.11.2025 sunnuntai-illasta maanantain puolelle pölinää, naurahduksia vähäisesti

Toisaalta, puheäänien liian helppo kantautuvuus muihin asuntoihin on jo sitä, mikä voi kertoa rakentamisen (tai asuntojen peruskorjauksen) karkeasta virheestä ja siitä, minkä Lahden Talot sitten kuitenkin kokee asumisviihtyvyyttä haittaamattomaksi. Merkille pantavaa kuitenkin se, että monesti puheäänisyys voi hyvinkin tyypillisesti loppua iltakymmeneen mennessä. Toisaalta, jos tuolia tai huonekaluja siirrellään samaisessa asunnossa yömyöhään (kuten usein tapahtuu), niin paljonkas sillä puheäänien loppumiselle sitten oikeastaan onkaan merkitystä? Toimintapojen muuttumattomuus voinee kertoa asenteista, viitsivyyksistä ym. Päiväsaikaankin jatkuva puheäänien kuuluminen olisi vaivaannuttavaa, sillä kyllähän ihminen tarvitsee hetkelliset ympäristörauhallisemmat aikansa.

11.3.2025 ylemmässä asunnossa heitellään palloa lattiaa kohti
19.3.2025 klo 18-20 paljon painavan oloisen puuesineen lyhykäisen nirhaavaa siirtelemistä

Lähinaapureilla on voinut mennä puurot paidalle tms. siinä yhteydessä, kun kylpyhuoneen valaisin vaihdettiin kokonaan uuteen, koska entisessä oli jo pidemmän aikaa sitten käytöstä poistunut lamppuliitin ja pitkähiuksinen työmies kävi porailemaan seinään asennusruuvien paikkaa parin kymmenen minuutin ajaksi. Sitä metelin määrää. Onneksi sentään 50 neliön vuokra-asunto, niin pääsi itse hiukan etäämmäs siitä viereltä. Ei sinänsä valittamista asennuksen laadusta, mutta vaihtoehtojahan valaisintyypille ei käytännössä annettu, vaan se oli otettava se yksi malli, joka "heillä on liikkeessäkin myynnissä" tai sitten odoteltava pari viikkoa tilaustuotetta.

Täytyihin se sitten kuitenkin omasta päätöksestään ottaa asiakseen kysyä naapureilta, omanlaisella tavalla, minkälaiseksi he ovat kokeneet äänimelun ja olisiko heille jotain sanottavaa peruskorjauksesta tai asuntoonsa tehdystä parantelusta, mutta olipa paljon hyötyä. Useimmat eivät ottaneet yhteyttä ja jotkut kysyivät tekstiviestitse, että ei kai vain heitä olla syyttämässä jostain. Jatkotiedustelut yhteyttä ottaneilta liittyen heidän kuulemikseen mainitsemista asioista eivät tuntuneet sopivan omiin käsityksiin tapahtumista. Kuudesta kerroksesta neljään alimpaan asuntoon asiaa taustoittavan muutamat tulostesivua tuli laittaneeksi siinä tarkoituksessa, että kokeillaan ensin niin ja arvioidaan aiheutuman perusteella jatkoa, mutta johan se oikeastaan tulikin selväksi, että isännöitsijän muutamaan eri kertaan toistama ehto toimeenryhtymisille ei tulisi helpolla täyttyneeksi, sillä pitäisi saada useampi naapuri olemaan samasta asiasta ilmoitteleva ja sen tavoitteen pohjustaminen sujui siis jokseenkin kehnosti.

Mitähän se muuten sellainen viitsimättömyys on, missä asukkaita vaihtuu, mutta nimitiedot ovessa ja nimitaulussa eivät vaihdu? Tai sitten oven postiluukussa oleva nimi ei täsmää nimitaulussa olevaan tai sitten joidenkin nimiä ei ole ollenkaan kummassakaan tai näkyvillä on vain pelkkä ovinumero useammankin asukkaan ajan tai joissakin ovissa irtokirjaimien tilalla on nimi teippikirjoittimella tehtynä (nimitaululle kuitenkin vaihtunut nimi tavanomaisin irtokirjaimin muodostettuna)? Jopa näiden kirjaimien asettelussa on kritisoitavaa, sille nimitaulussa niiden vasemmalle tasaus on ollut pielessä ja postiluukuissa ne saattoivat olla keskitettyjä, johonkin laitaan tasattuja tai toisiinsa hiukan survoutuneita tjm. epäilyttävää. ISS ei suostunut vastamaan mitään asiasta kysyttäessä, eikä isännöitsikään vaivautunut mitään asiasta sanomaan. Eivät ole nuo asukkaat siltä vaikuttaneet, että "salaa koettavat asua" ja sen vuoksi heille on palveluksena tehty sitä, ettei muiden ihmisten ole niin helppo olla varmoja siitä, minkä niminen missäkin asuu ja täten syylliseksi asettuvat isännöinti ja ISS (ei jompikumpi, vaan molemmat). Motivaatio moiseen ei ole selvillä, mutta ihan hyvin sellainen omatoimisia asukkailta tiedustelemisia vaikeuttaa.

--

Lahden Talojen palvelulupauksien toteutuminen asumistyytyväisyyteen liittyen ei ole vaikuttanut kattavan ääneneristyksen vajeen aiheuttamaa haittaa. Sellaisella kun on vaikutuksensa mm. niihin samoihin asioihin, joista sen verkkosivuilla mainitaan eri asiaan eli sisäilmaan liittyen: unenlaatu, sairastelevuus, keskittymiskyky ja vireys. Äänimelulla on vaikuttavuuksiaan, jotka voivat ilmetä mm. stressireaktioina, ahdistuksena ja ärtymyksenä.

Koska ei ole itsestään selvää, onko ääneneristyksen vajeessa kyse koko tämän kerrostalon kattavasta ongelmasta vai onko peruskorjaus tehty yhteen tai useampaan asuntoon huonolaatuisesti, päätin käydä tiedustelemaan (4.4.2026), kuinka asunnossanne on koettu ääneneristävyyden toimivuus. Oheisena kuvituksena asunnostani huomioitavissa olevia oletetun peruskorjauksen jälkiä (mm. kehnosti tehtyjä asennuksia ja hirmurakoja ovien karmien tienoilla), jotka ovat aiheutuneet huolimattomasti tehdystä työstä ja se taasen antaa mahdollisuuden ymmärtää, että ääneneristyksen vaje voi olla asuntokohtaista. Pahempiakin esimerkkejä olisi, mutta niitä et halua nähdä.

Isännöitsijä vaatii useamman henkilön kertomaan, jos jostain asunnosta aiheutuu häiritsevää äänimelua, jotta "voisi ryhtyä toimenpiteisiin". Tulen välittämään antamasi tiedot asumiseen vaikuttavasta äänimelusta ja ääneneristyksestä myös hänelle, mutta erityisesti tiedustelen tätä asiaa itseäni varten, sillä asuntoonipäin kohdistuu valtavassa määrin sellaista äänimelua, joka on erittäin häiritsevää. Toisaalta, teen paljon sellaista etätyötä, jossa käytän kuulokkeita ja muina aikoina kuuntelen kuulokkeilla musiikkia tai tietokonepelin ääniä, mikä tarjoaa eskapismin mahdollisuuden, mutta silti äänimelua pääsee kantautumaan tietoisuuteen aivan liiaksi.

Eräinä esimerkkeinä häiritsevästä äänimelusta vaikkapa tällaiset:

- siivoamista, epäilyttävän runsasta sellaista, mitä voisi tehdä paljon vähemmin kolisteluin ja kolautteluin (ja täytyykö sitä tehdä aamukuudelta, yömyöhään tai viikonloppuiltoina?)

- huonekalujen siirtelyä, omituisen runsasta sellaista, mitä voisi tehdä paljon paljon vähemmän ja tyystin ilman lattiaa nirhaavuuksia (ja täytyykö sitä tehdä niin paljon öiseenkin aikaan?)

- pesukoneen aiheuttaessa lähes 60 dB:n voimakkuisen linkousäänen, joka kuuluu tutajavasti joka kerrokseen asti ja jota voi esiintyä samalta suunnalta esim. 14 kertaa kuukaudessa, voisi harkita edes pesuohjelman säätämistä, pyykkien toisaalla pesemistä/pesettämistä ja äänen resonoivuuden eliminoimista (ja sitä pesukonelinkoiluakin toisinaan yömyöhään tai viikonloppuiltoina)

Tätä ei tarvitse ottaa niin, että jokainen "erottuva ääni" olisi jotain sellaista, jota ei pitäisi esiintyä, mutta erityisen vaivaannuttavia ääniä esiintyy niin usein öisinkin, että sellaisen luulisi päätyvän isännöitsijän tietoon ilman erillistä kysymystäkin. Ilmeisesti se on kuitenkin erikseen kysyttävä, minkä tarkoitan kysyä mitä ystävällisimmin. Musiikkimeteliä on kuulunut harvanlaisesti omaan asuntooni, mutta taannoin sitä kuului niin voimakkaasti yöaikaan, että ilmeisesti monet asukkaat kävivät jossain keskikerroksen asunnon ovella kolkuttamassa, josko joku sellainen tulisi avaamaan, jolle voisi sanoa, että laittaa musiikkia hiljemmalle.

Et ehkä tiedä, minkälaista laatua ääneneristävyydeltä voi vaatia, jotain tein selvittelyä asiasta ja laitoin oheen selvityksen tuloksia tekstikatkelmina. Niiden perusteella voisi ounastella, että 1980-luvulta alkaen ääneneristävyyteen liittyvä rakennustekniikan kehittyminen ja vaatimuksien täyttyminen kävi eroamaan aiemmasta siinä määrin, että isännöitsijän väittämä siitä, että "kyseessä on kuitenkin vanhempi rakennus, jossa rakenteellinen äänieristys ei vastaa uudempien talojen tasoa" ja että "tästä johtuen asumiseen liittyviä ääniä voi ajoittain kuulua naapuriasunnoista", voi jossain määrin pitääkin paikkansa. En itse osaa arvioida, onko asuntoni peruskorjauksella ollut mitään vaikutusta ääneneristykseen vai onko se vain joukko erillisiä vikaisuuksien ilmentymiä. Se on tehty ennen kuin olen asuntooni muuttanut vuoden 2025 alussa.

Mietityttää kuitenkin suhtautuuko isännöinti peruskorjaukseen tapahtumana, joka taatusti tuottaa laadukkaan työnjäljen ja täten yksityiskohtia ei tarvitse miettiä. Ääneneristävyys on joka tapauksessa niin huono, että se on (mielen)terveydelle haitallista ja täten isännöitsijän väittämä siitä, että kuullut äänet määrittyvät "pääosin normaaleiksi asumisesta johtuviksi ääniksi" tuntuu närkästyttävältä ym.

Äänimeluun aiheuttavat lisämerkityksensä myös arvioinnit siitä, miltä sellaisen aiheuttajan järkevyys ja teon mahdollinen tahallisuus vaikuttavat. Edellä mainitut esimerkit häiritsevästä äänimelusta ovat sellaisia, joita esiintyi ensipäivinä asuntooni muuttamiseni jälkeen, joten en taatusti ollut ehtinyt omalla toiminnallani "yllyttämään" moiseen. Vielä mainitsemattomina ääninä, jotka tuntuvat edellä mainittujen vuoksi enemmän vaivaannuttavilta ovat pitkään jatkuvat puhua pölpöttämisten kuulemiset, omituiset korkeataajuiset äänet ilman tunnistettavuutta kodinkoneiden aiheuttamaksi, painavien esineiden lattioihin jysähtelyt ym. En sinänsä pyri antamaan isännöinnistä huonoa vaikutelmaa, mutta sieltäpäin on tullut tällaista vähättelevää palautetta:

"Ymmärrän, että asumisessa esiintyvät äänet voivat joskus tuntua häiritseviltä ja pahoittelen, jos olet kokenut äänten kuuluvan asunnossasi tavanomaista enemmän."

"Nämä ovat kuitenkin pääosin normaalia asumisesta johtuvaa ääntä, enkä valitettavasti voi niihin puuttua. Tästä syystä myöskään lisäeristyksiä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla."

Mainittakoon, että voin välittää eteenpäin muitakin mietteitäsi asumiseen liittyen, jos koet, ettei oma yksittäinen vikailmoituksesi ole toiminut ja arvelet, että useamman tehdessä samankaltaisen, jokin toivomasi muutos tapahtuisi. Esim. onko asuntosi lämpötiloissa ollut jotain pielessä? Voisiko myös olla jotain sellaista tapahtumaa, jonka olit jo unohtanut, mutta joka ei tuntunut hyväksyttävältä esim. käytöksenä? Laita viestiä siinäkin tapauksessa, jos olet jo aikeissa muuttaa pois.

kummaääntä – 1 (OMITUISTA)
musiikkimölyä (muiden asukkaiden asunnon oveen kolkuttamista: 2.40 3.05 3.22 4.04 4.16 4.20 6.07 6.19)
naapuriasunnosta – hankauksia (VAIVAANNUTTAVAA)
naapuriasunnosta - huonekalun työntelyä – 1 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - huonekalun työntelyä – 2 (PAHINTA)
naapuriasunnosta – paukahduksia (OMITUISTA)
naapuriasunnosta - pesukonelinkoilua kummaäänellä – 4 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - pesukonelinkoilua loppupötpötyksillä – 1 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - pesukonelinkoilua loppuvaiheilulla - 6 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - pesukonelinkoilua samarytmisenä - 2 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - pesukonelinkoilua siivouskolinoilla - 3 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - pesukonelinkoilua voimistuvaäänisyydellä - 5 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - siivouskolinaa imuroinnilla - 1 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - siivouskolinaa imuroinnilla - 3 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - siivouskolinaa varomattomuuksineen - 2 (PAHINTA)
naapuriasunnosta - tavaraheittelyä (VAIVAANNUTTAVAA)
naapuriasunnosta - vedenlaskettelua äkkilopetuksella (VAIVAANNUTTAVAA)
rakennetyökaluilua – porakoneilua (HARVOIN, EROTTUVA)
rakennetyökaluilua - sahaamista (HARVOIN, EROTTUVA)

tammikuussa (2026)

6.1. klo 20.05 ylemmässä asunnossa aloitellaan pesukonelinkoushäirintää, erikoisuutena vedenoton vaiheen vingahtava ääni, vaikka linkousvaihe voimakasäänisintä hiljaisempi

10.1. klo 21.03 Prismasta takaisin tullessa ylemmässä asunnossa vaivaannuttavan kuuloista pesukonelinkousta

14.1. klo 20.25 pesukonelinkoushäirintää meneillään, mutta kuin eri pesuohjelmalla ja ilman tutajavuutta

15.1. klo 16.42 pesukonelinkoilua "rauhallisemmin", muutamia minuutteja kestänyt

19.1. klo 13.59 voimakasäänisen täräjäväinen pesukonelinkoushäirintä meneillään ylempänä, mutta ei vielä voimakkaimmillaan

19.1. klo 14.18 pesukonelinkoushäirintä jatkuu voimakkaampana hetken hiljaisemman vaiheen jälkeen, jälleen samaan aikaan pesukonelinkoilun aikaan kuuluu aikuisen miehen pölinää

19.1. klo 19.17 pesukonelinkousrumpsetta ylempää käy taas kuulumaan

22.1. klo 14.35 pesukonelinkoushäirintää, joka huoneeseen kuuluvasti

23.1. klo 15.50 ylemmässä asunnossa käydään aloittelemaan pesukonelinkoushäirintää, voimakasäänistä

23.1. klo 16.11 pesukonelinkoushäirintää sellaisena kuin miltä se pahimmillaan kuulostaa, rappukäytävässä aukeaa useitakin ovia, joitakin ihmisiä käy kuuntelemassa, mistä moista kuuluu?

joulukuussa (2025)

5.12. klo 23.05 pesukonelinkoilu voimakkaimmillaan alkanut 10 sekuntia sen jälkeen, kun tulee Prismalta

10.12. klo 18.20 voimakasäänistä pesukonelinkoilua ylemmästä asunnosta, kuten myös edellisenä päivänä ja vieläpä sitäkin edellisenä päivänä

12.12. klo 14.48 ylemmästä asunnosta pesukonelinkousta voimakkaasti jytäten, hetkeä aiemmin ei vähääkään ääntä, heti sen jälkeen taas kerran lähiasunnon oven kiinnipaukkaamista jonkun häippästyä asunnosta ulos

13.12. pesukonelinkousta pyörähtänyt ylemmästä asunnosta

15.12. klo 19.12 ylempää alkaa pesukonelinkoushäirintää voimakasäänisimmillään, asuntojen ovia aukeilee, voisiko olla, että jotkut käyvät kuuntelemassa, mistä moinen ääni kuuluu, pitkäkestoista ollut, joten ainakin ehtineet kuuntelemaan pidempään

19.12. klo 12.55 pesukonelinkoushäirintää

19.12. klo 20 pesukonelinkoilua häiritsevästi, 10 min

19.12. klo 21.53 lisää pesukonelinkoussikailua, voimakasäänisimmillään, vierusnaapuri paiskoo ovea kiinni sisään mennessään

20.12. klo 20.05 siellä taas pesukonelinkoilua ylemmästä asunnosta, vaikkakin kohtalaisemmalla äänellä kuin usein muulloin, resonoivasti kuitenkin, lisä-äänekkyyksinä posliinikolinat ja jonkinlaiset esineisiin törmäilemiset jollain välineellä

25.12. klo 21.41 ylemmässä asunnossa laitettu pesukonelinkoushäirintää alulla ja mikä jatkunee sitten yli iltakymmenenkin

26.12. klo 21.37 tänäkin iltana pesukonelinkoushäirintää, minkä jälkeen alkaa taas kuin säännönmukaisesti pälättävää puhetta

27.12. klo 18.45 pesukonelinkoilua häiritsevänä, kuuluu selkeänä eteiseen, kylpyhuoneeseen ja makuuhuoneeseen

27.12. klo 18.40 siellä sitä sitten jälleen pesukonelinkousta lähes voimakkaimmillaan eli melkein 60 dB, tutajavuutta on paljon

marraskuussa (2025)

3.11. klo 23.04 sammuteltu ja käynnistelty pesukonelinkousta yöaikaan siinä kohdin, kun tietokoneella tekemisen osalta päivä olisi ikään kuin päätöksessään

5.11. klo 0.19 pesukonelinkousta jälleen tällä lailla keskellä yötä

5.11. klo 23.20 edellisenä yönä vasta ollut pesukonelinkoushäirintää, tällä kertaa vain vähäkäyttöisesti jostain syystä, erottuu jokseenkin keskeytyksettömästä puheen pölinästä, jota jatkuu pitkälle yöhön

10.11. klo 15.27 pesukolinkoushäirintää voimakkaimmillaan moniminuuttisesti, täräjävyyksineen

12.11. klo 14.29 voimakasäänisimmillään pesukonelinkousta

12.11. klo 23 aikoihin pesukonelinkouksen ääntä

18.11. klo 13.50 vähemmän häiritsevää pesukoneen käyttöä ylemmässä asunnossa

21.11. klo 16.38 hetkeä aiemmin voimakasäänistä pesukonelinkousta hetken aikaa ylempä

21.11. klo 10.16 siellähän se sitten pesukonelinkousta lyhykäisinä kestoina, vähemmän kuuluvasti, mutta täräjävästi

23.11. klo 15.36 vaivaannuttavaa pesukonelinkoilua, paljon muiden asuntojen ovista ramppailua kuin kuuntelemaan, mistä moinen ääni kuuluu

24.11. klo 11.49 pesukonelinkoilua, mutta hiljaisemmin kuin useimmiten

27.11. klo 10.37 pesukonelinkouksen alkuvaiheita, siitähän se voimakkaampiäänisyys sitten kohta alkaakin

29.11. klo 17.30 pesukonelinkoilua taasen

heinäkuussa, elokuussa (2025)

1.7. klo 15.45 pesukonelinkoushäirinnän kuuloista taas, täräjävyyksien kera

8.7. ennen klo 18 pariinkin kertaan pesukonelinkousääntä parin tunnin välein toisistaan

10.7. klo 21.13 pesukonelinkous-häirintää poikkeuksellisellä täräjävyydellä

10.7. klo 21.27 täysillä pesukonelinkoushäirintää meneillään

12.7. klo 17.52 jälleen suht voimakasäänistä pesukonelinkousäänisyyttä, mutta ikään kuin olisi loppunut kesken, ei tosin tullut jäätyä enempää kuuntelemaan

18.7. klo 13.52 pesukonelinkousta ykköskerroksesta

21.7. klo 17.45 meneillään jo välivaiheet häiritsevässä pesukonelinkousmaisessa häirinnässä, joka kuitenkin keskeytyi äkisti

23.7. klo 18.43 siellä sitä taas pesukonelinkousmeteliä aloitellaan

23.7. klo 18.54 nopeutuneempi vaihe pesukonelinkouksessa meneillään

23.7. klo 19.54 uudempi kerta pesukonelinkousta? hetken pyörähtää

26.7. klo 19.41 taas pesukonelinkousmaista ääntä, taisi jäädä lyhyeen

6.-7.8. klo 23 - 02 kolinaa, siivouskarhintaa, esinesiirtelyjä, puheääntä äänenvoimakkuudeltaan enempiä hiljentämättä ylemmästä asunnosta

8.8. klo 14.24 pesukonelinkoushäirintää alkamassa

8.8. klo 16.28 pesukonelinkoushäirintää alkamassa toisen kerran, miksi tuntien viiveellä aiempaan?

10.8. klo 1.06 paljolti pesukonelinkoushäirintää muistuttavuutta kymmenisen minuuttia, vaimeahkona

13.8. klo 14.11 pesukonelinkoushäirintää jälleen

28.8. kuulunut sitä voimakasäänistä pesukonelinkousmaisuutta

30.8. klo 19.36 pesukonelinkousjytkytystä kuuluu jälleen

kesäkuussa (2025)

9.6. klo 10.02 voimakasäänistä pesukonelinkousääntä, ollut kuulokkeet korville, joten ei ihan kaikkea tullut kuulleeksi

10.6. klo 13.46 voimakasääninen pesukonelinkousääni rumpsutuksineen alkaa, jatkuu muutaman minuutin, äkkilopetus sille, olisin käynyt käytävän puolella koettamassa varmistella, mistä asunnosta kuuluu, muttei sillä kertaa viitsinyt

13.6. klo 22.30 voimasäänistä pesukonelinkousääntä "naputtavuuden" kera, ylemmästä asunnosta hetkittäin "vaimentamatonta puhetta"

14.6. klo 16.15 jytätätävää pesukonelinkousääntä, joka kuulosti "loppuen lyhyeen"

16.6. klo 12.28 jytätätävää pesukonelinkousääntä, kaikki vaiheensa läpi käyvästi

19.6. klo 14.15 lähellä olevasta asunnosta alkaa pesukonelinkousmaista äänihäirintää, joka päättyy alle minuutissa, jatkunee hetkeä myöhemmin, pitäytyen jonkin aikaa vaimeammassa jytinässä

23.6. klo 13.23 suuridesibelistä metakkaa pesukonelinkousäänen muodossa, aivan kuin kuuluisi selkeämmin WC:ssä kuin eteisessä, mutta eikös sitten kuitenkin ole niin, että käytävässä kuuluu kaikista selvimmin, ei viitsinyt taas kerran käydä siellä asti ikään kuin varmistelemassa

24.6. klo 16.24 pesukonelinkousmaista ääntä tärähtelyineen niiden "ensitahtien" osalta, jäänyt enempää kuuntelemaan, vaan pitäydyin kuulokkein tietokoneen käytössä

24.6. klo 16.50 olikin vielä jatkuvana pesukonelinkousmaista ääntä, kun palasi takaisin keittiöön tietokoneen ääreltä kuulokkeita käyttämästä

25.6. klo 15.36 pesukonelinkousmaista häirintä-ääntä alkaa kuulumaan, ensin hiljemmin, sitten kiihtyen voimakkaimmaksi ja mitä jatkui 10 min tjs., mitä kuuluu aina myös käytävään, alimmasta ylimpään kerrokseen asti, mites tätä pesukonelinkousmaista ääntä on ollut niin usein viime päivinä? taas olisi sitä voimakasäänisintä kuultavana

28.6. klo 23.03 eikös sitä vasta taannoin ollut sitä pesukonelinkousmaista äänen tuottamista ja taasko? no sitähän se, tosin tämä kuulostaa voimakasäänisintä selkeästi vaimeammalta ja mikäs tämä tällainen kymmenen sekunnin kesto muka on?

28.6. klo 23.20 käykin saavuttamaan voimakasäänisempää ääntä aiemmin alkanut pesukonelinkousmainen ääni, täräjävyyttäkin alkaa olemaan mukana

toukokuussa (2025)

4.5. klo 15.08 kovaäänistä puhetta ihan kuin yrittämässä puhua yli pesukonelinkousmaisen äänen, kuin tietäen, että jotain vikaa tässä on, mutta että olkoot

5.5. klo 0.47 pesukonelinkousmaista ääntä vaimeampana, tämä kuului selkeämmin ylemmästä asunnosta

6.5. klo 18.08 vielä alkaa uudemman kerran voimakasäänistä pesukonelinkousääntä tutisuttavana ja jytätätä-tyyppisenä

6.5. klo 17.58 muutamat kerrat tutajavuutta pesukonelinkousmaista aiheutuvana, sitä ennen taukoa 12 minuuttia, sitä ennen 10 minuuttia pesukonelinkousääntä, sitä ennen 10 minuuttia taukoa, sitä ennen 1,5 minuuttia pesukonelinkousääntä, missä pidemmän linkousäänen aikaan paljon asuntojen ulko-ovien naksahtelua ja ylemmässä asunnossa puhumista kuin pesukonelinkousäänen päälle puhuen

6.5. klo 22.01 pesukonelinkousmaista auditiivista häirintää, minuutin kesti, sitten keskeytyy, ehkä kyse jo lopuillaan olleesta toiminnasta

8.5. klo 19.48 vaimeampaa pesukonelinkousmaista täräjävyyttä

13.5. klo 0.05 jatkuvaa hienoista jytäjämistä, ollen osana pesukonelinkousääntä, hetken kuluttua varmaankin seuraava vaihe siitä, mitä ennenkin jo usein tullut kuulleeksi

13.5. klo 14.40 palohälytinasentajat poistuivat talosta, pesukonelinkousmainen häirintä alkoi sillä samalla minuutilla, lyhyen hetken vain, ei kovin voimakkaasti

14.5. klo 12.05 meneillään pidempikestoista pesukonelinkousmaista häirintää voimakasäänisimmillään, kuuluu ja tuntuu joka huoneeseen, seitsemisen minuuttia, joku liikahtaa ylempänä heti, kun moinen ääni loppuu, ei vedenlaskettelun kuuloisuutta missään

18.5. klo 14.20 voimakasäänistä pesukonelinkousääntä kuuluu

20.5. klo 13.23 jotain pesukonelinkousmaista äänisyyttä kuuluu jostain asunnosta, vahvistunee taas pikapuoliin voimakasäänisemmäksi

22.5. klo 12.47 rumpsuttavaa pesukonelinkousmaista ääntä, ylemmän asunnon sisempiä ja ulompia ovia availlaan ja suljetaan, ei kestänyt kauan, sitten äkkihiljaisuus, klo 12.59 alkaa lisää pesukonelinkousmaista rumpsutusta eli kiihdytysvaihe siinä meneillään

23.5. klo 15.23 pesukonelinkouksessa jokin vaihe taas meneillään, mikä kuulostaa pikemminkin yläpuolelta kuuluvalta kuin alempaa, nopeahko, linkoukseen kiihtyväisesti vauhdittuen, pesukonelinkousäänisyyden jälkeen taas heti ylempänä asunnon oven availua ja sulkemista, jotain siivoamista myös sielläpäin meneillään, mutta jäi vähäiselle

huhtikuussa (2025)

3.4. päiväsaikaan linkousrympsettä, mitä jatkui alle minuutin, vaimeni nopeasti, myöhemmin varmaankin seuraavat vaiheet, mutta tullut lähteneeksi ulos aurinkoisen sään vuoksi

4.4. klo 17.25 pesukonelinkousmaista ääntä kuuluu taas voimakkaana, mutta ei mitään muuta, hiljaista oli sitä ennen ja sen jälkeen, tosin samaisessa äänessä voimistumisen eri vaiheensa, niiden päätteeksi alkaa pitkäkestoinen miehen pölisevä puhuminen, johon joku lapsi hetkittäin sanoo jotain

30.4. klo 19.07 jälleen pesukonelinkousmaista ääntä

21.4. klo 11.03 siellähän sitä taas pesukonelinkoushäirintää, paljon puhetta miesäänellä ylempää, ei hirmu voimakas linkousääni, loppui minuutissa

24.4. klo 20.53 voimakasäänistä pesukonelinkousääntä jälleen

24.4. klo 21.10 lisää voimakasäänisempää pesukonelinkousääntä

25.4. klo 15.50 jytätätä pesukonelinkousta ja sitä ennen kuin sen parina toiset samanlaiset, ei vedenlaskettelun ääntä

26.4. klo 18.50 jälleen voimakasäänistä pesukonelinkousääntä, tullessa saunasta

28.4. klo 0.05 voimakasäänistä pesukonelinkousta alkaa, kun saa monituntiset koodailut valmiiksi

29.4. klo 21.32 edelleen voimakasta pesukonelinkousäänisyyttä

29.4. klo 16.33 pesukonelinkousmaiset väpätykset häiritsevine äänineen meneillään

29.4. klo 21.20 pesukonelinkousmaista voimakasäänistä häiritsevyyttä

30.4. klo 3.20 vain alle minuutti pesukonelinkousmaista häiritsevää ääntä?

tammikuussa (2026)

2.1. klo 10.56 pölynimurointia ylemmässä asunnossa hirmuisten kolinoiden, esinekaatumisten ja jykevämpien törmäilyjen kanssa

4.1. aamupäivällä isosti kolinaa ylempää

4.1. klo 5.10 siellä taas ylemmän asunnon käyttäjä siirtelee puisia huonekaluja tultuaan toisesta huoneesta kuin ei vieläkään olisi mattoja lattialla

4.1. klo 15.47 paljon kolinaa, siivoamisentapaista, imurointia, kolhimista, luuttuamista ym. aamusta asti jo

4.1. klo 17.27 vielä se kolistelua ja kopsuttelu jatkuu ylemmässä asunnossae, ei kuitenkaan yhtään huonekalujen siirtelyä siinä ohessa

4.1. klo 10.30 hiljaisehkoa ja hidasta siivouskolinaa ja harjausta ylemmässä asunnossa

5.1. klo 4.01 heräilty ja laitettu tietokone päälle, heti alkaa siivouskolinaa ylemmässä asunnossa

5.1. klo 4.41 painavien huonekalujen nirskuvaa siirtelyä jo kymmenisen minuuttia, mitään puhetta ei kuulu, monen monia siirtelemisiä

5.1. klo 5.08 vielä siellä siirrellään huonekaluja, kolinoita ja muita ääniä erittäin vähän

5.1. klo 22.20 joku ylemmässä asunnossa tipauttelee n. 600 gramman painoista esinettä lattiaan, noukkii ylös, tipauttelee uudelleen, parikymmentä kertaa

12.1. klo 17.50 ylemmässä asunnossa taas karhivasti työnnellään siivousvälineellä pitkin lattiaa, vaikuttanut alkaneen pari minuuttia sen jälkeen, kun tulee lenkkeilemästä

12.1. klo 18.30 keskeytymätöntä siivouskolinaa ylempää jatkunut jo 40 minuuttia

14.1. klo 15.05 ylempää alkaa hetkeksi siivouskolinoita liioittelevasti, lattiaa karhivaa

16.1. klo 15.05 ylemmän asunnon käyttäjä kolistelee taas jotain ulos lähtemisen aikoihin, voimakaspaineista veden laskettelua sieltäpäin

16.1. klo 12.27 ylemmässä asunnossa aloitetaan törkeän kolisteleva imurointi

16.1. klo 12.43 ylemmässä asunnossa alkaa kahelimainen lattian jynssäys

16.1. klo 12.10 karhivaa imurointikolinaa ylemmästä asunnosta

17.1. klo 12.44. aivan kuin imurointia jatkuisi samassa kohdin pysyttelevästi, kuin ei muissa kohdin, muissa huoneissa käytäisikään

17.1. klo 13.02 siivouskolinaa jatkuu hetkittäin vaimeammin, sitten taas kolisevasti, mutta ilmeisesti edelleen lattiaa käsittelyssä, puolisen tuntia ainakin kolinoita ym.

18.1. klo 13.42 suuren osan aamupäivää vedenlorottelua, kopsuttelua ja kolinoita seassa

19.1. klo 19.17 vedenlaskettelua ja keskeytymätöntä kolinaa ylempää

22.1. klo 17.56 helvetinmoista tavarasiirtelyä ylemmässä asunnossa, kolinaa, raahailua ja pölinää

23.1. klo 19.10 asuntoon mentyä alkaa kuulumaan vedenlaskettelua ylemmästä asunnosta

23.1. klo 17.18 paljon kolinoita, esineiden tipauttelua lattiaan, ovien aukomista, ovikellon rimputtelua

23.1. klo 16.12 hirmuisesti huonekalusiirtelyitä

29.1. klo 18.34 ylemmässä asunnossa laitetaan vettä valumaan suurimmalla vedenpaineella

30.1. siivouskolinoihin tuli aiemmasta vähäisestä kopsumisesta ja kolisemisesta poiketen runsas tölvimisen ja tökeröyden lisä

31.1. klo 14.50 ylemmässä asunnossa monia erillisiä kopauttelua lattiaan

joulukuussa (2025)

1.12. klo 23.01 viime aikoina paljon kolistelua tjm. erityisen erottuvaa äänihälyä ylemmästä asunnosta, kun saapuu kaupasta, käy pesaisemassa kasvojaan tjm.

1.12. klo 20.43 varttitunnin verran veden losottelevaa laskemista ylempää samalla vedenpaineella, sen päälle törkeä kolkkeet

1.12. klo 20.58 paljon yksittäisiä istumatuolien siirtämisiä pitkin päivää, mitä on erittäin usein myös öisin

5.12. klo 9.05 törkeän tölvivää siivouskolinaa ylemmästä asunnosta

7.12. klo 1.03 ylemmästä asunnosta alkaa voimakasta ja pitkäkestoista vedenlaskettelua

15.12. klo 22.35 vajaa parikymmentä minuuttia yhtäjaksoista vesihanasta veden laskemista, mikä ei kuulostanut suihkussa käymiseltä, vaan kylpyhuoneen lavuaarin veden laskettelua voimakkaalla paineella, myöhempinä tunteina runsaasti huonekalusiirtelyjä

15.12. klo 21.50 sinnehän se taas lähelle iltakymmentä jatkui häiritsevän kolisteleva ja lattiaa karhiva "siivoaminen" ylemmästä asunnosta

19.12. kolinaa, olevinaan siivoilua klo 8 - 18, vähin tauoin, erittäin paljon kolinaa

19.12. klo 10.40 ylemmässä asunnossa tölvivää siivouskolistelua, edellisenä päivänä lähes koko päivän monenlaista ikään kuin siivoamista tavaroiden ja huonekalujen siirtelyjen kera, rysäyttelyjäkin, pienesineiden lattiaan tipauttelua

19.12. klo 12.42 kevyehköjen esineiden huolimatonta siirtelyä tasopinnoilla, kolkuttelemista, paukuttamista kuin kumivasaralla, sekunteja taukoina, yli puoli tuntia tuota jotain, pehmeiden esineiden kuten kenties mattojen dumppaamista johonkin kohtaan lattioille, jykevämpää jyskyttämistä seassa

20.12. klo 3.28 ylemmässä asunnossa pyritään reagoimaan jokaiseen aiheutuneeseen ääneen heti, vaatekaapin oven avaaminen, huonekalun nirskahtava liikahdus, hampaiden pesu, ryöppyävästi vedenlaskettelua, lusikka tipahtaa tiskialtaaseen, huonekalun nirskuvaäänistä siirtämistä, joka yö siellä valot päällä

20.12. klo 14.30 käynyt lisääntymään hetkellinen lattian karhiminen ylemmästä asunnosta, heti lenkkeilyn ja suihkun jälkeen parikymmentä minuuttia, jatkuvaa, vähätauotteista, aamulla klo 10.30 hetipian heräämisen jälkeen myös

21.12. klo 4.59 lopettanut lenkkariselailut kännykällä, mennyt pesemään kasvonsa käydäkseen nukkumaan, heti alkaa ylemmästä asunnosta posliinikolinaa

21.12. klo 14.13 vasaroivaa pauketta, jota jatkuu lyhyen hetken ja jota ei aiemmin kuulunut, ylemmästä asunnosta

21.12. klo 15.20 ylemmästä asunnosta kuuluu siivousraapimista tjs.

21.12. klo 23.57 kahdessa erässä häirintää "siivouskolinalla" muuten täyden hiljaisuuden kera

22.12. klo 9.56 julmetunmoista imuroinnin ääntä, imurin suutinta nostellaan ja laskellaan, jynssäävän kuuloista imurointia, kolistelua lattiaan ym. tahallisen varomattomasti, kuin kolahduksia ja häiritsevyyttä aikaan saaden yrittäen

22.12. klo 14.32 siivouskolketta paljon, tasopintojen jynssäämisen kuuloista tai ylipyyhkäisyjä hetkittäin, tunnin kestoisesti

24.12. klo 2.31 ylemmässä asunnossa käydään nirskuvasti siirtelemään useita huonekaluja

24.12. klo 22.15 ylemmästä asunnosta kuuluu jälkeen posliiniin kopsuttelua, veden laskettelua

24.12. klo 7.05 imurointikolinaa, kolkkeiden kera, jälleen tyystin varomatonta, imurilaite raahautuu mukana lisäkolinaa aiheuttaen

24.12. klo 14.48 lattiaa jynssätään siivoamisen tapaisesti ylemmässä asunnossa, huonekaluja siirrellään nirskuvasti

24.12. klo 15.07 siivouksen liikkeen ääni ylemmästä asunnosta jotenkin hidasta, mutta toisteista, eteenpäin tai tasopintaa kohden työntelevää, kuin idiootin nopeudella tehtyä, jatkuvaa mopin tai harjan käyttöä eri huoneissa seiniin kolahtelujen kera

24.12. klo 18.23 siivoilemisen tapaista jynssäilevästi, vielä jouluaaton iltanakin, hetkittäin kolisevuutta

25.12. klo 14.05 jo parikymmentä minuuttia ylemmässä asunnossa kuin mopilla jynssäilyä, välillä pidempiä työntöjä, toisinaan kuin mattojen päältä harjalla harjaten, mutta suht hitaalla temmolla

26.12. klo 15.30 ylemmässä asunnossa tipautellaan jotain tasopinnan suhteen matalalta, kimmahtelevaa, pingispalloa painavampi esine, yhdellä kädellä tartuttava oletetusti, tennispalloa pienempi, pinnaltaan metallia pehmeämpää ainetta, lähes 40 minuuttia jatkunut, toisinaan sen vierittelyä lattialla

26.12. klo 8.19 ylemmässä asunnossa työnnellään jotain karhivasti lattialla hetken aikaa

marraskuussa (2025)

1.11. klo 20.58 huonekaluja siirrellään pitkin lattiapintaa

2.11. klo 1.38 iskeviä huonekalujen siirtelyä, sitten ei edes kuljeskelujen ääniä

2.11. klo 1.40 muutaman aiemman tunnin aikana huonekalun siirtelyä kuin joku nousisi ylös pöydän ääreltä tai käydäkseen taasen sen ääreen toisella hetkellä

2.11. klo 8.50 heti aamusta lattia karhivaa ja erittäin kolistelevaa hölmöilyä, pitkäkestoista, ei minkäänlaista viitseliäisyyttä välttää häiritsevyyttä, vasta edellisenä päivänä paljon siivouskolistelua

2.11. klo 9.27 suht keskeytyksettä samaa häirintäkolinaa, jatkuvahkoa kovan esineen kolauttelua johonkin kovaan pintaan, ei yhtään esinesiirtelyä seassa

2.11. klo 10.12 häirintäkolinaa jatkuu edelleen, ei vaikuta olevan aivan samassa kohdin koko ajan, vaan jonkinlaista etenevyyttäkin ilmenee, esinesiirtelyitäkin jonkin verran

2.11. klo 13 - 15 siirrellään ja tipautellaan huonekaluja, esineitäkin, jonkin verran epämääräistä kolistelua, häiritsevää siivousmaista kolketta

2.11. klo 14.48 vielä siellä siirrellään ja tipautellaan huonekaluja, esineitäkin, jonkin verran epämääräistä kolistelua

3.11. klo 7.34 alkanut taas karhivan kolistelevaa siivousta, totaalista varomattomuutta ja harkitsemattomuutta, ikään kuin kunhan vain jotenkin tölvitään siivousvälineellä menemään

5.11. keskiyöstä aamukuuteen jatkunutta hetkellisiä kolistelevuuksia, huonekalujen yksittäisiä siirtelyitä ja monenkeskistä puhumista

11.11. klo 9.41 häiriköivän tuntuista "siivoamista" julmetusti kolistelevasti, erittäin varomattoman oloista kolistelua, jyystävää imurointia, kovien esineiden toisiinsa kolahtelemista siivousmaisen toiminnan "edetessä", hetkeksi voi hiljentyä, sitten jatkuu taas pitkän aikaa, ysistä yhteentoista

11.11. klo 00.09 jonkin suht painavan puisen huonekalun muutamin siirtelyin kerrallaan liikuttelemista silloin tällöin puolen tunnin puitteissa

11.11. klo 19 julmetunmoista lattiaa karhivaa siivouskolinaa yli tunnin keskeytyksettä, olohuoneen yläpuolella, laiskan oloista lattiaa kohti työntelemistä

12.11. klo 12.10 kovahkon esineen tipauttaminen lattiaan ylempää

12.11. klo 14.29 kolinaa seinälaattoihin jollakin kovalla esineellä, puinen saattanee olla, taisi jäädä kohtalaisen vähäkestoiseen

12.11. klo 23.20 kolmeen erään lattiaan kopsauttelua kuin jälkkärikulholla kymmenisen kertaa

20.11. ylemmässä asunnossa monenlaista kolinaa jotakuinkin koko aamun ja aamupäivän

20.11. klo 13.25 tökeröitä siivouskolkkeita jo tuntien ajan

21.11. klo 10.34 kolinaa ja lattiaa tölvivää, karhivaa ikään kuin siivoustoimintaa

21.11. klo 11.05 aikoihin kuulunut mölymusiikkia, voimakkaalla volyymillä, olohuoneen kohdalla selkeimmin, jäänyt jonkinlaiseen vähäkäyttöön, ei edes pari minuuttia, mutta kuitenkin hiljemmalla volyymillä pidempään pölinän seassa

22.11. klo 10.04 uudenlaista siivouskolinaa, hitaampaa liikettä, kuitenkin huolimatonta, kopsahtelevaa, samoissa kohdin nysvääväistä

23.11. sunnuntai-illasta maanantain puolelle kolinaa, huonekalusiirtelyitä

23.11. klo 15.36 kolistelevaa siivoamisen tapaista, huonekalusiirtelyitä, lattikarhimisia, pitkäkestoista

25.11. klo 12.19 jotenkin yksisuuntaisen jynssäävää jonkin tasopinnan puhdistamista, missä rytmisesti painetaan kohti jotain, nostetaan työväline ylös, palautetaan alkuasentoon ja uusiksi, sadoin kerroin

25.11. klo 6.40 hidasta, kolistelevaa, karhivaa, ikään kuin siivoamista ylempää, jotenkin tyhmästi tehdyn oloista

25.11. klo 20.06 koheltavanlaista imurointia ylempää, lattiapintaa, seiniä ym. tölvivää, juoksahtelevuuttakin seassa, kolistelevaa, tahallisen häiritsevää

26.11. ja 27.11. kuin jotain täyttöastiaa tyhjennettäisiin useita minuutteja kerrallaan, muutaman kerran samaisten päivien aikana

29.11. klo 13.30 puisen tuolin kokoisia esineitä siirrellään kymmenittäin pitkin lattian pintaa ylempää

29.11. klo 13.40 moniminuuttista suht kevyellä esineellä aikaansaatua kolinaa ja nirskuvuutta

29.11. klo 17.30 jokseenkin jatkuvana kolinana siivouskolinaa

heinäkuussa, elokuussa (2025)

4.7. klo 11.52 alkaa taas hidas, pitkäkestoinen kolisteleva siivoaminen

6.7. klo 15.45 ylemmässä asunnossa erittäin paljon voimakasta esineiden tipauttelua, kolahduksia, jysäyttelyjä

10.7. klo 9.46 Salpausmetsään lenkkeilemään pyöräillen, ylemmässä asunnossa paiskotaan jotain kohti lattiaa nelisen kertaa, edellisenä päivänä valtavia jymähdyksiä kuin jotain olisi tipautettu alas ensin toisesta päästä korkealla nostaen

21.7. klo 18.10 ylemmästä asunnosta asunnon rasvaamattomien saranoiden vingahdusta, oire siitä, että muualta kuuluvia ääniä halutaan kompensoida viitsimättömyydellä?

23.7. klo 23.22 ylempää huonekalujen siirtelyä, kolketta, käppäilyä ja muu liikehdintää

26.7. klo 20.22. vedellä läträämistä ylemmästä asunnosta (pois, päälle, pois, päälle..), taustalla jatkuvaa vedenlaskettelua

26.7. klo 15.50 helvetinmoista kolketta ja karhivaa siivoamista ylempänä

30.7. klo 17.34 siivousta-tyyppistä kolinaa

6.-7.8. klo 23 - 02 kolinaa, siivouskarhintaa, esinesiirtelyjä, puheääntä äänenvoimakkuudeltaan enempiä hiljentämättä ylemmästä asunnosta

9.8. klo 0.50 tavaroiden siirtelyä, kolinaa, kenkien painoisten ym. esineiden tipahtelua lattialle, lisää kolinaa

11.8. klo 3.42 kolistelua, tavaroita siirrellään vähän, jonkinlainen whatever-asenne käytössä

27.8. klo 3.29 parin tunnin aikana seitsemisen tuolintapaisen lattialla siirtävyyttä, lievästi nirhaavuutta

26.8. klo 0.10 heti kun herää, posliinista kolistelua, tömistelevä kävelyä

28.8. karhivaa siivousta ollut kahteen eri kertaan päivällä ja illalla

29.8. klo 19.10 paljon kolinaa, nirhaavaa tavaroiden siirtelyä, kuuluu selkeiten makuuhuoneessa

30.8. klo 9.48 jotakuinkin tunnin jotain tipautettu lattiaan suunnilleen ylempää muutamia kertoja minuutissa, hieman pompsahtelevuutta, ruuvimeisseli, asentelukolinaa?

30.8. klo 8.48 kolistelevaa lattiasiivoamista

31.8. klo 10.24 taas kolinoita, harvakseltaan, mutta jo kolmatta tuntia, himppu taukoa välillä

kesäkuussa (2025)

3.6. klo klo 22.50 parina viime päivänä paljon esineiden raahaavaa siirtelyä ylempää, makuuhuoneen tienoilta, kenties viistosti, uusia naapureita?

6.6. klo 0.10 muutamana viime päivänä ollut iltamyöhään jokseenkin välinpitämätöntä huonekalujen siirtämistä, mutta sohvaa kevyemmillä esineillä, 3 - 12 siirtoa kerrallaan

9.6. klo 8.49 ylempänä karhivaa lattian siivoamista kuin äänettömällä käytetyn imurin suuttimella työnnellen ja paljon kolistellen, ehkäpä kuitenkin jonkinlainen harja kyseessä, puoli tuntia siinä taas kesti, tällaiseen ajoittuu usein paljon puhetta samalta suunnalta ja sen jälkeen joku usein poistuu ylemmästä asunnosta ovi kiinni naksahtaen

9.6. klo 8.30 kymmenisen minuuttia kestävää vedenlaskettelua useaan huoneeseen kuuluvasti ylempää, sitä ennen jostain toisesta lähiasunnosta pauhaavasti soitettua popmusiikkia englanniksi, mikä kuului parvekkeen kautta

9.6. klo 10.52 sisälle tullessaan ehtii kuulemaan vain loppua moottoroidun pyörintäliikkeen lopusta jostain ylempää aiheutuvana, hiljaisehko, ei kovin täräjävä

10.6. klo 11.13 ylemmässä asunnossa alkaa tolkutonta imurointitoimintaa, missä jälleen paljon varomattoman oloista kolistelevuutta, jotain ihme esinerysäyttelyjen ääniä myös muutamia kertoja

12.6. siivousmaista kolketta ylemmästä asunnosta, mitä jatkui tunnin ajan

13.6. aamupäivällä ylempänä alkaa kohdin ropistelevasti suht painavien esinepalasien lattiaan tipahtelemista

18.6. klo 9.06 ylemmässä asunnossa jälleen siivoamisen tapaista lattiaan karhivalla tavalla ja kolinoilla

19.6. klo 15.52 pitkäkestoisesti ylemmässä asunnossa lattian siivoamista karhivasti

19.6. klo 15.07 hirmu kolinat ikään kuin imurointien aikaan ylemmässä asunnossa, hetkeä aiemmin huomioitu, että roskiskatoksen lattialla lojuu rikkinäisen tai hyljätyn imurin osia erikseen ja osittain imurissa vielä kiinni, letkua ja johtoa joten kuten johonkin sysättynä

22.6.klo 3.05 ylemmässä asunnossa alkaa pitkäkestoisen hidasta yhden huonekalun siirtämistä pitkin lattiaa, sitten ei paljoa sen enempää moista, myöhemmin sielläpäin "raskasjalkaista" askeltamista ja jotain kolinaa

23.6. klo 11.53 haettu pyykit, heti sillä sekunnilla, kun tulee asunnolle, ylempää alkaa karhiva lattian jynssäys

25.6. klo 10.58 jotain hidasta ylemmän asunnon imurointia, missä yhden huoneen, ilmeisesti makuuhuoneen, imuroinnissa kestää varttitunnin ja enemmänki

26.6. klo 10.48 olisikin sitten ylemmässä asunnossa imurointia meneillään, mutta miksi siinä on jonkinlaista hirmu kiireen kuuloisuutta ja erityisen paljon hinkkaavuutta? ikään kuin ei annettaisi etenemisliikkeelle aikaa edetä, vaan liikuteltaisiin imurin suutinta lattialla edestakaisin liikkeellä tavattoman nopeasti ja koetettaisiin selvitä tuosta tehtävästä pikaisesti

27.6. klo 13.12 ylemmän asunnon asukkaallapääin alkaa "helvetinmoisen" kolisteleva imurointi, tölvivä suorastaan, seiniin kolahtelee, esineisiin, saman kohdan jynssäystä, pidempiä liikkeitä, erityylisesti kuin edellispäivänä, ei siinä voinut olla kyse käytäviä toisinaan siivoavista LT:n tytöistäkään

28.6. klo 20.14 ylemmässä asunnossa alkaa imurointia taas, pitkäkestoista vedenlaskettelua, joku kumma jysäytys lattiaa kohti, imurointi jäi lyhyeen, poliisit vinguttaa jossain etäämpää autonsa pillejä

30.6. klo 9.57 ylemmän asunnon naapuri olevinaan imuroi ainakin neljännen kerran kuuden päivän aikana, pitkiä työntöjä ja vetoja, lattiaa karhivasti ja kolistelevasti tietenkin

toukokuussa (2025)

1.5. aamulla huonekalujen lähes nirskuvaa siirtelyä ylemmässä asunnossa

1.5. klo 7.28 karhivasti lattian siivoamista ylempää, missä on mukana omituisen paljon kolistelemista ja varomattomuutta

4.5. klo 21.16 ylemmässä asunnossa voimakasta vedenlaskettelua kuutisen minuuttia, sitten vedenlaskettelua äkkiä seis ja asunnon ovi sielläpäin auki ja kiinni paukkaavasti, sitten vedenlaskettelua minuutin ja sitten aivan hiljaista

6.5. klo 16.20 ylemmässä asunnossa kolistelevan lattiaa karhivaa siivousääntä puolisen tunnin ajan

8.5. ennen iltakasin pesukonelinkousmaista ääntä ja täräjävyyttä kolistelevaa ja lattiaa karhivaa siivoamisen tapaista, jotain kummaa kovapintaisten esineiden pitkään kestävää usein kolahtelua toisiinsa kuin siivousäänisinä, mutta vaikeasti kuviteltavana, mistä ihmeessä onkaan kyse

10.5. vedenlaskettelussa ylempää omituisia rytmisyyksiä, nousuja, laskuja, "äkkikiihdytyksiä", keskeytyksiä, aiheutuva äänenvoimakkuus ei aivan pauhaavaa, miten "pahinta mitä muodostettavissa"

11.5. klo 8.40 ylemmässä asunnossa alkaa karhivaääninen lattian putsaaminen, jälleen varomattoman oloista kolisevuutta siinä samalla, miten voi olla niin vaikeaa vähentää kolistelemista esim. 90 %?

13.5. klo 5.40 siellä taas kolistelevasti jotain pitkin lattiaa vedellään, huonekaluja siirtyy, kolinaa, törmäilyä kovapintoisen esineen kopsahdellessa johonkin toisenlaiseen kovapintaiseen

13.5. klo 6.05 vielä jatkuu kolisteleva ikään kuin siivoaminen ja esineiden siirtelyä hetkittäisen nirskuvastikin, lattiaan kopsauttelu, lattiaan tömähtelevää kävelyäkin, onko toisinaan kyse jonkinlaisesta Airbnb-asunnosta?

13.5. klo 8.30 jotain painavan esineen tapaista raahausta ylemmässä asunnossa, paljon puhetta kuuluu

14.5. klo 15.16 kolistelua, erittäin karhivaa lattiaan kohdistuvaa siivousvälineen käyttöä ylempää, parikymmentä minuuttia kestoltaan

14.5. klo 11.40 puolisen tuntia hitaita lattiatason kaapimisia ylempänä, monia kymmeniä yksittäisiä kuin puutuolin siirtämisiä

17.5. klo 16.25 käytävään asti kuuluu selkeästi, kuinka ylempänä olevinaan siivotaan karhivasti lattian imurointia, kolisevuutta, esineitä, seiniä tölvivyyttä siivousvälineillä

15.5. klo 6.40 mitähän ne siellä ylempänä taas ikään kuin siivoilevat ja siirtelevät tähän aikaan aamusta? kolinoiden kanssa tietenkin

21.5. klo 16.20 menty tekemään ruokaa, ylemmässä asunnossa alkaa kolisteleva siivouksen tapainen, jotain mölyämistäkin jostain lähiasunnosta, häirintäilmoituksen tekemiseen valmistautumista

23.5. klo 15.18 taas kolistelevaa, lattiaa karhivaa siivoamista, parikymmentä minuuttia, aiemmin 10 minuuttia erityisen voimakasäänistä pesukonelinkousääntä, huonekalut äkkiä sysivästi pois tieltä imuroidessa

23.5. klo 20.11 ylempää alkaa monen hanan verran vedenlaskettelua ja kolinaa

28.5. klo 23.26 ylempänä taidetaan käyttää jotain sellaista hanaa pitkäkestoisesti, mistä aiheutuu ääntä, joka kuuluu alempana jokaiseen huoneeseen?

28.5 klo 8.10 ylempänä alkaa tolkuva lattiaa karhiva imurointi kolinoiden kera, ei taas tarvetta tai järkeä, hetkeä aiemmin 2 minuuttia köhimistä, rykimistä ym. keinotekoisen väkisin, paljon vedenlaskettelua, monenlaista auditiivista häirintää yhtäaikaa

huhtikuussa (2025)

18.3. klo 16.05 runsaasti huonekalujen yksittäisiä siirtelyjä lähihuoneissa, nirhaavasti

21.3. klo 9.30 tavaroiden siirtelyä ylempänä, mutta ei nirhaavaa siirtelyä, asujien vaihtumista?

22.3. muutamaan kertaan nirhaavaa huonekalujen siirtämistä

24.3. parikymmentä krt nirhaavuutta ylemmässä asunnossa painavan esineen siirtelemisellä

6.4. klo 5.40 ylemmässä asunnossa jonkin painavahkon esineen siirtämisen aiheuttamaa nirhaavuutta

6.4. klo 19.05 nirhaavaa huonekalun siirtämistä ylempää

8.4. klo 20.50 vedenlaskettelua joitakin minuuttia

19.4. klo 3.33 ylemmästä asunnosta nirhaavaa painavan esineen siirtelyä kahdeksan kertaa

25.4. klo 5.40 esineen siirtelyä ylempää, ei nirhaavuutta

27.4. klo 10.05 lattiaa karhivaa siivoamista ylempää

29.4. klo 15.35 lattiaa karhivaa ikään kuin siivoamista varomattomien kolinoiden kera, vaikka vasta edellisenä päivänä, eikä tuolloinkaan edes vain vähän aikaa kestävänä, vaan koko huoneisto läpeensä

29.4. klo 16.23 nytkö vasta se varsinainen imurointi ylempänä alkaakin, mitä ihmeen ajantuhlausta se aiempi oli?

29.4. iltaysin pesukonelinkousäänisyyden kanssa ylempää myös vedenlaskettelua keskeytymättömänä kuin keittiön hanaa jonkun käyttävänä ja moneen huoneeseen kuuluvana, vedenlaskettelu loppuu klo 21.40, isännöitsijän puheet yhteydenotoista eivät ole tainneet toimia?

Lahden Talojen sivuilla tunnistetaan hyvän sisälämpötilan merkitys uneen, sairastelevuuteen, keskittymiskykyyn ja vireyteen. Makuuhuoneessa lämpötila onkin ollut jatkuvasti vähintään pari astetta suositeltua enemmän, minkä on herkästi tavannut yhdistää vajeellisemman unenlaaduun aiheuttajaksi.

"Makuuhuoneessa lämpötilaksi suositellaan noin 18–20 astetta. Raikas ilma rentouttaa kehoa ja auttaa nukahtamaan helpommin."
"Kuiva ja liian lämmin huoneilma kuivattaa limakalvoja, jolloin sairastut helpommin. Lämpötilan lasku 24 asteesta 21 asteeseen vähentää usein sisäilmaoireiden määrää kolmasosalla."
"Liian lämpimässä asunnossa oma vireystaso laskee ja keskittymiskyky alenee. Sopiva huonelämpötila auttaa sinua pysymään virkeänä."

Varmalta ja toistuvalta huomiolta on tuntunut, että kunhan sisäilman lämpötila olohuoneessa, jossa useimmiten aikaansa asunnolla vietti, pysyttäytyi 21 - 23 asteessa, eikä kohonnut 24 asteeseen tai enemmäksi, silloin hengitettävyys, ajattelun laatu ym. tuntuivat selkeästi paremmalta. Lämpötilat olohuoneessa, keittiössä ja paljolti koko asunnossa olivat syksyn ja talven eri aikoina (2025 - 2026) olleet useimmiten 22,5 - 22,9 astetta tjs., kun on pitänyt lämpömittaria näkyvillä ja paikoillaan pidemmän aikaa, mutta satunnaismittarointien aikana sisälämpötila on tavannut olla 23,5 astetta. Se ei ehkä ole aivan valtavasti, mutta ehkäpä omat "miten täällä voi olla näin lämmintä"-tuntemukset, kiinteästä sulaneeseen muotoon muuntuvat öljyt kuivamuonakaapissa ja huoltomiehen käyttämä ilmaisu "kyllähän se tosiaan aika kuuma täällä huoneistossa on" todentavat paremmin sitä, että lämpöä on hiukan liikaa. Lämpöpattereiden termostaatteja asukkaat eivät itse ole voineet säätää, koska ne ovat lukittuina asentoihinsa.

Helsingin Sanomien artikkelissa 29.7.2025 (hs.fi), jossa kerrotaan asetusehdotuksesta, joka "tiukentaa asuntojen kesäajan sisälämpötilan jäähdytysraja-arvoa nykyisestä 27 asteesta 26 asteeseen", on mukana muutama graafi, joista voi lukea, että unen kesto tapaa vähentyä lähes tunnilla, jos lämpötila on 23 astetta 20 asteen sijaan (unen teho heikentyy myös) ja "työn tuottavuus" alkaa laskea, kun lämpöä on enemmän kuin 22 astetta, joten kyllä niillä sisälämpötiloilla on vähemmästäkin lämpöisyydestä alkaen haitallista merkitystä.

Pariin kertaan on vaikuttanut siltä (vuoden pituisen asumisen aikana), että jotain sisälämpötiloihin vaikuttavaa säätöä on tehty toisaalla, mutta ehkäpä lämmityskäyrä on vain asetettu sellaiseksi, että joinakin aikoina se sisälämpötila on selkeästi kuumempi kuten nollakelien aikaan? Mistään lämmön säätöön liittyvästä muutoksesta ei ole asukkaita informoitu. Eihän sitä informoitu siinäkään yhteydessä, kun eräänä talvipäivänä kaikki lämpöpatterit rappukäytäviä myöten olivat aamusta aamupäivään aivan kylminä? Tuolloin lämmöt alkoivat palautua suunnilleen minuutti sen jälkeen, kuin jostain vivusta naksauttaen, kun oli itse soittanut ISS:lle, vaikkei mitään vikaa myönnettykään. Olisikohan ollut jonkinlainen testi sille, ottaako yhtään kukaan yhteyttä sen vuoksi, että "lämmöissä on vikaa"? Tuolloin (16.2.2026) sisälämpötila oli ollut pitkin päivää hiukan alle 22 astetta kaikissa huoneissa lämmityksen palautumisen jälkeenkin, mikä oli varsin sopiva päiväaikaiseen oleskeluun. Lieköhän sitä tuolloin oli hiukan säädetty, mutta toisaalta pitkäänpä sitten on ollut säätämättömänä? Vai säädettiinköhän sitä edes? Ulkolämpötila tuolloin miinus kympin tienoilla.

Arviointia sisälämpötilan sopivuudesta on vaikeuttanut se, että stressoritekijät erityisesti äänimelun muodossa ovat vaikuttaneet aiheuttavan häilyntää elimistön lämmönsäätelyssä, joka on dopamiini-pohjaista ja jota stressitekijät ja sen häivyttelykeinot kuluttavat. [lisäys: tätä seuraavassa vuokra-asunnossa lämmöt pysyttelivät "väkisin" 23,5 - 24,5 asteen tienoille syksymäiselläkin säällä ja kesällä siellä sitten paljon enemmän, jolloin liian sisälämmön merkityksen tajusi valitettavan paljon paremmin, sillä parvekkeen ovea ei ollut käytettävissä avattavaksi]

Kieltämättä on ollut niinkin, että ruokavaliossa on toisinaan ollut jotain sellaista, joka aiheuttaa hengitettävyyteen hiukan haittaavuutta, mistä esimerkkinä vaikkapa maapähkinät ja siinä olevat fytaatit (antinutrientteja) ym., jotka käyvät päivittäisessä käytössä aiheuttamaan jaksamattomuutta liikunnallisissa suorituksissa, heikentämään unenlaatua kesken unien heräämisen vuoksi ja tuntemaan hengitettävyyden olevan työläämpää monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Pahemmin samaiset oireet on saanut esille syömällä vain muutaman päivän ajan kauraleseitä. Kyseisistä oireista pääsee sentään eroon parissa päivässä poistamalla ruokavaliosta haittaavuuksia, mutta aina päätelmä vaikuttavuuksista ei ole simppelillä logiikalla selitettävissä olevaa.

Lisämuuttujina sisälämpötiloihin ei luulottelun mukaan olisi pitänyt vaikuttaa merkittävästi kylmentävästi se, että ennen sitä rappukäytäviä myöten lämpöpatterit kylmänä olemista oli pari päivää aikaisemmin säätänyt erikseen asennettua olohuoneen ikkunan korvausilmaventtiiliä hiukan avoimemmaksi. Sen säätämiseen tarvitsee avata ikkuna ja sitten tehdä muutoksia sen olemiseen avoimempi tai toisin. Kiinteistöhuolto ei ole kertaakaan asunnolla käydessään ottanut kyseistä lisäasennusta huomioon muuten kuin korkeintaan noteeraamalla sen olevan siinä paikoillaan. Alunperin se tuli speliaaliekspertin toimesta asennettua hieman väärinkin, mihin liittyen sai tekniseltä isännöitsijältä sähköpostiviestiä eli eri isännöitsijältä kuin jonka kanssa muulloin saattaisi asioida:

"Olit ollut yhteydessä isännöitsijäämme liittyen asuntosi ilmanvaihdon asioihin."
"Asuntosi ilmanvaihto on tarkastettu ja ilmamäärät säädetty, samassa yhteydessä asuntoon on lisätty hyväksymämme mallinen korvausilmaventtiili, joka voidaan asentaa ilman karmiin tehtäviä merkittäviä työstöjä."
"Asennus ei lähettämiesi kuvien perusteella ole mennyt täysin suunnitellusti ja tiivisterakoon asennettava venttiili on jäänyt kantamaan siinä määrin, että ikkuna ei tiivisty kunnolla."
"Tästä on tilaus jätetty työn suorittajalle käydä korjaamassa asennus asianmukaiseksi."

Sisä- ja ulkoilman lämpötilojen erot pitäisi kai nekin huomioida kuvitellessaan itse sisään virtaavan ilman nopeutta päivä- tai kellonaikakohtaisesti ja koettaessa kuvitella olisiko lämpöilmapumppu se jokin, mikä kenties tarjoaisi paremmin toimivaa jotain. Vai onko siinä tarvetta paremmin toimivuudella? Parvelasienkin vaikutus pitäisi varmaankin koettaa laskelmoida päätelmiinsä mukaan myös, mutta toisaalta eihän niitä ole kukaan muukaan. Erikseen (pyytämättä) asennettu korvausilmaventtiili oli keväällä 2025 jätetty olemaan olemaan n. 3/8 avoinna ja sanottu, että jos talvella tulee liian kylmää, voi laittaa kiinnemmäksi, mutta talvella on kokenut olevan vain vähemmän lämmintä, eikä vilpoisaa, kun pitää sitä enemmän avoinna olevassa asennossa. Joidenkin ulkolämpötilojen aikana, joillakin tuulilla ja parvekelasien jotenkin ollessa. Ei aivan älykoti lämpötilasäätymisten osalta.

Sisäilman haittapartikkelit olivat myös itsellä mietteissä, että pitäisikö sellaisista huolestua ja ettäkö mitähän mieltä olisikaan sisäilmanpuhdistimen käytöstä? Se kun on ainakin jonkinlaisia ruokia laittaessa ollut vahvasti siten indikoiva, että huoneilmaan kertyy ruokaa paistaessa runsaasti niitä erityisen pienikokoisia partikkeleita. Tekniseltä isännöitsijältä tuli viestiä niihinkin litityen:

"Mitä sisäilman asumisesta syntyviin hiukkastasoihin tulee, näihin ei voida, eikä ole tarkoituksenmukaistakaan, puuttua asuntosi ilmanvaihdollisilla ratkaisuilla."
"Ohjearvoisella ulkoilmavirran mitoituksella 0,35 l/s huoneiston neliömetriä kohden, asunnon tilavuutta vastaava ilmamäärä vaihdetaan n. 2 tunnin jaksolla. Tämä ei tarkoita, että ilma ei asunnossa sekoittuisi, vaan asunnossa olevat hiukkaset liikkuvat ilman virtausten mukana myös ympäröiviin tiloihin, mikäli keittiön ovia ei pidetä suljettuina."
"(tätä voi verrata tilanteeseen, jossa huoneessa olisi esimerkiksi savua, savua muodostuu huoneilmaan enemmän, kuin huoneesta poistetaan ilmaa ja tällöin partikkelit leviävät huoneesta toiseen etenkin, mikäli ovet ovat avoinna)."
"Yhteenvetona siis todettakoon, että asuntonne ilmanvaihto on mitattu ja säädetty ja sen on todettu toimivan suunnitellusti, joten muita toimenpiteitä ei asunnon ilmanvaihdolle olla toteuttamassa."

Sisäilman lämpötilojen kohoamisen kanssa toisena toistuvana indikaattorin tapaisena hengitettävyyden työläyteen vaikuttajana olivat hiilidioksitasot, mitä puolsi hiilidioksimittarinkin lukeman kohoaminen 700 - 800 tasolle, mutta ei sentään siitä korkeammalle. Asunnosta poistuttaessa ne ppm-tasot asettuisivat todennäköisesti johonkin esim. 590 ppm:n paikkeille. Useimmiten niihin tuntemuksiin on helpottanut parvekkeen oven avaaminen hiukan raolleen.

Jos lähtisi käymään esim. terapiassa, yleislääkärillä tai psykologilla selvittelemässä, mitkä asiat vaikuttanevat ajatteluun ja olotiloihin, voisi olla jonkinmoisia haasteita saada ympättyä mukaan elinympäristöolosuhteita kuten äänimelua ja sisälämpötilaa, sillä terveydenhuolto järjestelmänä ei ole (vieläkään) tottunut ottamaan sellaista huomioon koulutuksessa taikka paljoa muulloinkaan.

--

Mikähän aiheuttaa "äänigeneraattorilla tuotetun kuuloista ääntä", jota voi kuulua keskeytyksettä vaikka tuntikausia ja joka kuuluu useimmiten selkeiten WC:ssä? Toisinaan, mutta harvoin, sen kaltaista on voinut kuulla siten, että se tuntuu kuuluvan jokaisessa asunnon huoneessa, mutta ei niin voimakasäänisenä. Sanaa "äänigeneraattori" tulee käyttäneeksi, koska äänigeneraattorin hypoteettinen käyttäminen, oli se sitten laitteisto- tai ohjelmistopohjainen, käyttäminen on helppoa, sekä sen vuoksi että ei saanut kuvitelmia erilaisista kodeissa käytettävissä laitteista täsmäämään kuultuihin ääniin.

Siinä äänessä esiintyy kohtalaisen rytmisesti nousevaa ja laskevaa äänenvoimakkuutta, minkä ei oikein osannut kuvitella aiheutuvan mistään kodinkoneesta sen mahdollisesti monia tunteja kestävyydestä johtuen. On voinut esiintyä öisinkin, mutta ei aivan varmuudella menisi sanomaan, että sitä kuuluu poistoilmaventtiilin kautta, vaan ehkä kuitenkin selkeimmin WC:n peilin lähettyvillä. Usein ollut niin, että siirtyessä nelisenkymmentä senttiä sivummalle siitä kohdin, missä ääni kuuluu selkeimmin, ääni kuuluu paljon vaimeammin. On ollut selkeästi kuultavissa kaikkina vuodenaikoina. Siinä äänessä on sellaista, joka aiheuttaa olettamaan, että sellaista voisi aiheutua vain talon rakenteellisista syitä. Tulikin harkinneeksi sitäkin vaihtoehtoa, josko joku asukas voi jollain tavoin kontrolloida sen alkamista ja loppumista, sillä se ei vaikuttanut myötäilevän esim. sääolosuhteita ja saattoi päättyä äkisti.

Lisäksi olisi muitakin kumma-ääniä, joiden osalta huomaa merkinnöistään, että on ollut hiukan hankaluuksia luonnehtia kuultua ääntä sanoin, joten on käyttänyt jonkinlaisia väliaikaisia nimityksiä, joiden on ollut tarkoitus kuvastaa niiden toisistaan erottuvuutta itselleen: "generoitu ääni", "rotatoiva ääni", "pörinä" ja "häirintä-ääni". Olisi noita useammaltakin päivältä, muttei vain ole viitsinyt kirjoitella kaikkea ylös.

3.10. klo 20.25 kuuluu jonkinlaista "generoitua ääntä", kumisevasti, hitaasti nousten ja laskien, yhtäjaksoisesti esim. eteisessä ja WC:ssä kuuluen, erityisesti WC:n peilin ja oven vierestä, ei muissa huoneissa kuultavissa juuri ollenkaan
4.10. klo 14.43 jälleen suht voimakasta "generoidun kuuloista hurinaa", tasaisena, kenties jo kymmenen minuuttia jatkuneena, mitä on vaikeaa paikallistaa, mutta kuuluu selkeiten olohuoneessa, eteisessä ja WC:ssä
4.10. klo 14.58 lähiasunnosta kuuluvan oloisena joku kertomassa toiselle kuin jonkin laitteen omistajana, että "aivan kamala.." ja "generoitu ääni" loppuu siinä samalla, pari minuuttia myöhemmin jatkuu taas
4.10. "generoitu ääni" jatkui pitkin päivää pidemmän aikaa, saattoi loppua joskus iltakasin aikoihin
6.5. klo 18.13 tunteja jatkunutta samantaajuista äänentason nousua ja laskua, n. 0,8 sekuntia aaltopituudeltaan, loppui äkisti
12.5. klo 23.30 vain lyhyen hetken kestävää "rotatoivaa" ääntä, sitten sitä ei enää sillä erää kuulunut
12.5. klo 23.50 "rotatoivaa" ääntä olohuoneen yhden seinän luona selkeimmin kuuluvana
13.5. klo 14.49 uudenlaista "rotatoivaa" ääntä, lyhyenlaisesti, mutta tutajavasti, ei hirmu voimakasääninen
13.5. klo 0.25 jotain jatkuvaa väpättävyyttä ylemmästä asunnosta, äänenvoimakkuudeltaan korottunutta puheääntä ylempää, mutta suht lyhykäisesti
13.5. klo 14.58 "rotatoiva" ääni taitaakin jatkua pidempään
14.5. klo 21.48 pitkäkestoinen, vaimeammasta "rotatoivasta" äänestä alkanut ääni vahvistui voimakkaammaksi
15.5. klo 10.12 "rotatoivaa" ääntä useita minuutteja
17.5 klo 16.40 kohta tunnin kuulunut ylempää jotain jytätätä rotaatio-tyyliin erityisesti olohuoneen kohdalla, jotain siivoamista ylempänä jatkuu jonkin aikaa
24.4. klo 14.30 jotain vaimehkoa tasaista pörinää, joka kuuluu paljolti olohuoneen kaikkien nurkkien kohdalla selkeimmin?
24.4. klo 18.05 jälleen vaimeampaa pörinää olohuoneen laidoilla, kulmissa kuulttuna, keskelläkin
25.4. klo 12.50 jonkinlaista pörisevyyttä olohuoneessa selkeimmin kuuluvana jostain ylempää oletettavasti kuuluvana, nopea loppuminen kuin tuuletinta joku käyttäisi voimakkaalla teholla
25.4. iltapäivän pesukonelinkousäänen päätteeksi olohuoneessa samaan aikaan pörinää joitakin minuutteja, aiemmin tunti aiemmin myös huonekalun raaahsta ilman nirhaavuutta
26.4. klo 11.30 vajaa puoli tuntia uudenlaista häirintä-ääntä ylemmästä asunnosta
26.4. klo 12.12 samalla minuutilla, kun laittaa jo lenkkareita jalkaan, häiritsevä ääni loppuu äkisti
26.4. uudenlainen häirintä-ääni kuuluu resonoivasti erityisesti eteisessä, WC:ssä, olohuoneessa, ei ole tänään, heräämisen jälkeen, kuulunut aiemmanlaista pörinä-ääntä
26.4. klo 11.34 sittenkin jatkuu sama häirintä-ääni, välillä hiukan enemmän taukoa, viivettä, lyhyempi nousuvaihe
26.4. klo 11.10 uudenlaista häirintä-ääntä jatkuvana samaa toistavana äänigeneraattorisena äänenä, kohoamista ja laskemista, samaan tahtiin kuin tuuletin kääntyisi puolelta toiselle, ei aivan vaimeaa

(lähetetty 8.10.2025)

Tämän yhteydenottoni tarkoituksena on mm. todeta, että tunnen oloni hiukan huijatuksi eli koen, että asuntoni ja varmaan muidenkin "äänieristysongelmat" ovat olleet jo entuudestaan tiedossa, mutta sellaisista ei mainittu mitään muuttoaikeilujen yhteydessä. On mahdollista, että jonkinlaisin toimenpitein muiden asukkaiden aiheuttamiin ääniin on mahdollista saada parannusta, mutta ei se sitä ongelmaa poistaisi, että äänieristykset eivät ole erityisen hyvälaatuiset, joten mm. puheista sanat, auditiivisia vasteita tuottavat laitteiden käyttöäänet ja varovaisemmatkin lattioiden putsaamiset "vuotaisivat ääninä läpi" viereisiin asuntoihin. Mitä enemmän sellaisissa kokee olevan mukana tarkoituksenmukaisuutta, kenties tahallisuuttakin, sitä vaivaannuttavampaa. Nykyisellään kyse ei ole vain vaivaannuttavuudesta, vaan runsaat lähiasunnoista kuuluvat äänet aiheuttavat elimistössä fyysisiä oireita ja stressinkestävyys on koetuksella.

Tällainen ei ole normaalin asumisen kokemuksen mukaista, mitä voin verrata esim. eräina aikoina asumaani soluasuntoon, missä lähiasunnoista mm. ylempänä oli usein ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden bileitä, eikä sellaisesta vuotanut häiritsevältä tuntuvaa tai kuulostavaa ääntä läpi. Olen myös asunut useissa muissa jonkin kaupungin vuokra-asunnoissa, enkä muista missään sellaisessa olleen ongelmaksi, että äänet kuuluisivat muista asunnoista omaani, oli lähiasunnoissa esim. lapsiperheitä tjm. eli äänet asunnoista eivät vain yksinkertaisesti kuuluneet niin selkeästi muualle.

Pyydänkin täten vuokran alentamista, mutta en pyydä mahdottomia, vaan esim. 30 - 40 euroa vähemmän kuukausivuokraan. Tuntuisiko tämä mahdolliselta? Saattaisi olla muutama muukin peliteoreettinen pelisiirto käytettäväksi pyyntöni puoltamiseksi, mutta haluaisin ensisijaisesti rajautua äänien kantautuvuuksien aiheuttamaan usein toistuvaan kotirauhan häiriiytyvyyteen eli ilman, että käyn määrittämään niihin mukaan mitään tarkoituksenmukaisuutta tai tahallisuutta. Jos haluatte vaihtoehtona ehdottaa toista asuntoa, jota voisin hakea "jonossa etuillen", käy sekin. Tärkeintä minulle on, että ainakin yksi hyvä lenkkeilymaasto on lähettyville, sillä en minä tässäkään asunnossa asumista voisi sietää, jos en voisi aamulenkkeilyn avulla palauttaa resilienssiäni paremmalle tasolle lenkkeilyn avulla. Neliöitähän tässä on hiukan liiaksikin itselleni ja yksi huone onkin suht tyhjillään suurimman osan aikaa.

Jotenkin tässä Lahden Talojen kerrostalossa on tyritty äänenvaimennnus jokseenkin pahasti tai sitten sitä on tultu pahentaneeksi jossain myöhemmässä vaiheessa jonkin tai joidenkin asuntojen osalta, mistä tulee mieleen monien täällä käyneiden työntekijöiden jonkinlainen tumpeloisuus: yhdeltä jää ilmastointiventtiili huonosti asennetuksi; toinen räpeltää kolme varttia oven saranoita saamatta ovea mitenkään parempaan asentoon; kolmas saapuu rikkinäisen työkalupakin kanssa ja röökiltä haisevana; neljännellä on asuntoon asti yleisavain, mutta "konehuoneessa" tehdyt säädöt hän tekee "tuuripelillä" eli käy kokeilemassa jotain ja tulee sitten asuntoon mittaamaan kyseiseen asuntoon vaikuttavuutta, vaikka muutokset vaikuttavat muihinkin asuntoihin; huoltomies kuljettaa toisinaan mukana vanhustyöntekijää, jolle hän puhuu kuin höperölle ja hajamieliselle. Hiukan eri sarjaa ovat edustaneet mm. se, jolla oli erittäin tiukkarajainen asenne työtehtäviin eli teki täsmälleen, mitä tilattu heiltä ja siinä kaikki, missä tosin puutteina vikailmoitukselta "pois tippuneet" samankaltaiset työpyynnöt (ei tosin hänen vikaansa) ja se naispuolinen, joka suoritti monivaiheisenkin työtehtävän arvostettavan huolellisesti. Huoneiston olemuksesta saattoi muuttamisen jälkeen päätellä, että "onpa tökerösti tehty", mitä tulee esim. ovien reunuslistoihin. Voisin helposti pitää mahdollisena, että jos asunnossa on jossain vaiheessa "revitty seiniä auki", jotain on unohtanut laittaa sinne sekaan mukaan, millä voisi olla jotain tekemistä äänieristyksen kanssa.

Pitäisin mahdollisena sitäkin, että en ole ainoa, joka kokee, että muista asunnoista kuuluvissa äänissä on jonkinlaista toistuvaa häiritsevyyttä ja se taasen, varsinkin useamman henkilön asuttamassa asunnossa, voi aiheuttaa haluja olla "king of the hill" tjs. eli saatetaan pyrkiä lisäämään häiritsevien äänien tuottamista keinotekoisesti sen toivossa, että siten saisi jonkun muun muuttamaan pois ja siten jäisi vähemmän muita äänien aiheuttajia, jolloin nämä jotkut voisivat sitten jatkaa asumistaan miten lystäävät.