Jos ei aivan hyvinvointialueen asenteesta voida puhua, sen toimivuuteen osallistuessa niin monia erilaisia ihmisiä, on silti joidenkin tahojen päätöksistä johtuen koettu olevan parempi, ettei ihan näin hyvinvointialueiden aloittamisten alkuun mennä lupailemaan liikoja siitä, mitä tulee erilaiseen kehitystoimintaan, toimijaekosysteemin hyödyntämiseen, asukasosallistuvuuteen ym. Toisaalta, ottamalla niiden verkkosivuilta selkoa hyvinvointialueiden ilmaisemista näkemyksistä nk. tulevaisuuden sote-keskukseen, tulee huomanneeksi, että monen hyvinvointialueen osalta ollaan sitten kuitenkin koettu jokseenkin turvalliseksi käyttää ilmaisuja kuten "sujuvaa monen asiantuntijan yhteistyötä", "palvelutuotannossa hyödynnetään laajasti uutta tietoa" ja "asiakkailla on käytettävissä useita digitaalisia palveluita". Mainitseepa eräs jopa "hyvinvoivat sote-ammattilaiset".

Ennen aineiston hakemista tätä kirjoitusta varten pidettiin esiolettamuksena, että monet hyvinvointialueet tyytyvät jonkinlaisiin peruspalveluihin, jotka on näennäisesti ja tarkkuusvajeisesti toteutettu julkisuudessa jo olleita fraasimaisuuksia myötäillen eli "saman katon alla monta toimijaa", "tietojärjestelmien epäyhteensopivuuksia parannellen" ja "kustannussäästöjä hakien, palveluiden laadusta tinkimättä". Pessimistisen esiolettamuksenhan ei tarvitse tarkoittaa sitä, että siinä pysyttäydyttäisiin, jos jotain näkemystä muokkaavaa ilmenee. Täytyyhän esim. sellaisellakin antaa mahdollisuus, että jokin hyvinvointialue haluaa kehittää "tulevaisuuden sote-keskuksesta" niin hyvän, että kaikki uudet terveysalan yritykset haluavat mukaan sen luomaan toimijoiden ekosysteemiin.

Rakenteeltaan tämä kirjoitus on jaoteltu yhdeksään osaan, missä edeltävät osat saattavat hiukan pohjustaa sitä mitä tulee seuraavaksi. Aineistona on käytetty hyvinvointialueiden verkkosivujen niitä sivuja, joissa luonnehditaan sote-keskuksisuutta tai esitellään toiminnan kehittämistä. Hyvinvointialuekohtaisista strategioista on tarkoitus tehdä erillinen kirjoituksensa, jota varten käydään erikseen läpi jokaisen sellaisia joko aluevaltuuston pöytäkirjan liitteestä tai hyvinvointialueen verkkosivuilta, joten sellaista ei oteta tässä yhteydessä huomioon.

Kirjoitus sisältää muutamia vahvoja mielipiteitä, mutta sen primääri tarkoitus on asettaa ehdotelmia hyvinvointialueiden toimivuuden arvioimiseksi sitten hiukan myöhemmin. Sehän kai olisi liikaa toivottu, että ihan näillä puheilla joihinkin asioihin saataisiin lisää kehitysboostia?

Väliotsikoita:

• Entisenlaisesta eteenpäin ilman höpöpuheita
• Kehittämistoimintaa ovat mm. kansalaisvaikuttaminen, yhteiskehittäminen ja toimijoiden ekosysteemit
• Paljon ikäteemaisuutta, arvatenkin
• Sote-keskuksen erilaisia mutta paljolti samankaltaisia määrittelyjä
• Saattanevat jäädä vajaasti hyödynnetyiksi/toteutetuiksi: tiedonkirjaaminen, big data, tekoäly, digitaaliset palvelut, ennakoitavuus, ennaltaehkäisevyys
• Työllistämistoiminnan punoutuneisuus osaksi sote-keskuksisuutta, kustannustehokkuus, valtuustot päätöksien tekijöinä
• Pitäisikö aluevaltuutettujen esittää mielipiteitä hankkeiden merkittävyydestä, jottei jäisi pelkäksi budjettiraamien asettelemiseksi?
• Hyvinvointialueiden strategiat

Entisenlaisesta eteenpäin ilman höpöpuheita

Lupailuja ja väittämiä on kuultu ja lueskeltu jo aiempien sairaanhoitopiirien aikoihin. Tässä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (entinen Eksote) tyylinäyte:

Lean on toiminta-ajatus, jonka perusperiaatteita ovat asiakkaan kunnioittaminen, toiminnan oikea-aikaisuus ja virtaaminen, ongelmien tunnistaminen sekä jatkuva parantaminen.

Päähuomiomme on asiakkaassa ja sellaisissa toiminnoissa, joilla saamme tuettua asiakkaan sujuvaa siirtymistä palveluista toiseen. Samalla vähennämme tai poistamme toiminnassa olevia turhia työvaiheita ja toimintaa hidastavia tekijöitä sekä vakioimme parhaita käytäntöjä.

Tavoitteenamme on pyrkiä määrätietoisesti kohti täydellisyyttä ja taata asiakkaillemme paras mahdollinen, turvallinen ja oikea-aikainen hoito ja palvelut yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa.

Itse kyseisen hyvinvointialueen palveluiden käyttäjänä koen tietäväni, että moinen toiminta-ajatus ei ole toteutunut käytönnässä ja tuo väitetty pyrkimys määrätietoisesti kohti täydellisyyttä lähentelee absurdiutta.

On tavallaan ymmärrettävää, että tekee mieli antaa eri tavoin riskiarvioitu vaikutelma, mutta olisi paremmanlaatuista luottamusta kehittävää, jos ongelmaisuutta toiminnassa tuotaisiin rehdisti esille ja perusteltaisiin johonkin riittävyyteen asti, miksi johonkin täytyy saada aikaan muutosta. Vikaa voi olla ihmisten toiminnassa siinä missä laitteistoissa ja ohjelmistoissa, mutta kieltämättä saattaa olla niin, että esim. Lapin hyvinvointialueen myöntämä ongelma ICT-tyyppisten haasteiden osalta on ollut helppo myöntää, koska vastaavanlaisesta on ollut niin paljon puhetta julkisuudessa.

Lapin hyvinvointialue on yhä merkittävien ICT-haasteiden edessä. Alueemme on erittäin sirpaleinen kunnilta siirtyneiden kymmenien tietojärjestelmien, ICT-ratkaisuiden sekä ICT-palvelutuotannon suhteen. Lisäksi kaksi Lapin hyvinvointialueen aluejaon mukaista erikoissairaanhoitopiiriä (Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri) ovat olleet ICT-ratkaisuiltaan itsenäisiä. Erillisratkaisut ovat osoittautuneet tehdyissä selvityksissä haasteellisiksi integroida yhteen mm. järjestelmien sisäisten integraatioiden ja niiden lukumäärän takia. Haaste tuee olemaan toiminnan järjestäytymisen näkökulmasta pitkäaikainen ja niiden yhteensovittamisessa on edettävä hallitusti ja vaiheistetusti.

Ongelmien myöntämistä rohkeampaa on tehdä jo heti hyvinvointialueen aloittamisen alkuun kohdistuvasti päätöstä, että asukasosallisuutta kehitetään paljon hienoisemmaksi ihmisten merkitystä vähättelevästä äänistämisoikeudesta ja jonkin lomakkeen avulla palautteen antamisesta.

Kehittämistoimintaa ovat mm. kansalaisvaikuttaminen, yhteiskehittäminen ja toimijoiden ekosysteemit

Kainuun hyvinvointialueella vaikutetaan olevan niin varmoja kansalaisvaikuttamisen merkityksestä, etteivät kaikki sivut sen verkkosivuilla ole vielä saaneet edes sisältöä, mutta tulossa näyttäisi olevan mm. kehittäjäasiakkuutta, kokemusasiantuntijuutta, yhteiskehittämistä ja yhteisöreporttereja:

Kehittäjäasiakas toimii sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kanssa palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Hänellä on paljon innostusta, ideoita ja ajatuksia palvelujen uudistamiseksi. Hän tuo omat palvelukokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa palveluprosessien muotoilun tueksi. Kehittäjäasiakas osallistuu joko yksilönä tai ryhmässä lausunto- ja vaikuttamistyöhön palvelujen parantamiseksi.

Kokemusasiantuntija tuo palvelujen kehittämiseen käyttäjän näkökulman. Hänellä on kokemusta omasta tai läheisen sairaudesta tai ongelmallisesta elämäntilanteesta sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Hän tietää, mikä omassa tai läheisen tilanteessa on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuntoutumiseen. Hän on tulkki henkilökunnan ja asiakkaan/potilaan välillä. Yhteistyö vaatii molemmilta osapuolilta uudenlaista tapaa ajatella. Kokemusasiantuntija luopuu passiivisesta asiakkaan tai potilaan roolista ja työntekijä luopuu perinteisestä hoitajan tai auttajan roolista. Kokemusasiantuntijan tueksi järjestetään koulutusta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue taasen ottaa vastaan kehittämisehdotuksia ilmeisesti keneltä vain käyttäen yhteiskehittämisalustaa, jossa "voi myös ilmoittaa olemassa olevista hyvistä käytännöistä tai etsiä tukea kehittämistyöhön".

Kehittämisehdotuksen tallennuttua yhteiskehittämisalustalle se siirtyy alueen yhteiseen näkymään (POPsote -aluekanava), jossa alueen muu sote-henkilöstö sekä yhteistyökumppanit (mm. tutkimus- ja opetustoiminnan yhteyshenkilöt) voivat osallistua ehdotuksen jatkotyöstämiseen. Ehdotukselle annetaan aikaa kehittyä keskustelun kautta muutamia viikkoja. Voit osallistua aktiivisesti keskusteluun ja halutessasi kutsua lisää asiantuntijoita mukaan kehitysprosessiin lähettämällä heille kommenttipyynnön sekä seurata prosessin etenemistä.

Keski-Suomen ja Kainuun hyvinvointialueet eivät ole jättäneet yhteistyökumppani- ja ekosysteemiajattelusta tokaisemista niin vähälle, että lähinnä vain listailisivat esim. paikallisia yhdistyksiä ja oppilaitoksia, joita saatetaan jotenkin hyödyntää palvelutarjonnan kehittämisessä. Keski-Suomessa ekosysteemiys nähdään maakunnan elinvoimaisuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia parantavana, mihin osallistuu myös "joukko alan globaaleja suuryrityksiä, joilla on halu olla mukana rakentamassa vaikuttavuuspohjaisten pilottien toteuttamista Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä". Kainuussa "hyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen nähdään maakunta- ja soteuudistuksen myötä entistä vahvemmin maakunnan, kuntien ja muiden alueen toimijoiden yhteisenä tehtävänä".

Kainuun hyvinvointialueella kansalaisvaikuttaminen, kehittämishankkeet ja tutkimukset ovat sivustohierarkiassa siten ryhmiteltyjä, että ovat kaikki erillisessä "Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu"-osiossa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kehittämistyö-sivulla on lähinnä pelkkä lista yhteistyötahoista ja sidosryhmistä, sekä mielenkiinnottoman vähäisesti mainintaa tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta.

Vaikkei olisikaan asukkaana ja sote-palveluiden käyttäjänä sitä tyyppiä tai sillä tuulella, että haluaisi osallistua kehittämiseen edes ideatasolla, saattaisi silti olla hyvinkin kiinnostunut siitä, miten hyvinvointialue kehittää eli mitä sen hyväksi ollaan tekemässä, mitä on vireillä, ketkä tekevät mitäkin, minkälaisia vaiheistuksia on odotettavissa minkäkin hankkeen osalta, mitä ongelmia on jo esiintynyt tai arvelleen esiintyvän ym. Ajankäyttösyistä reaaliaikainen tiedotus asioista ei välttämättä olisi niin kriittistä. Kymenlaakson hyvinvointialueen Hankeradio järjestetään n. kerran kuukaudessa:

Hankeradiossa kerromme kehittämistyöstä, uudistuksista ja ajankohtaisista kuulumisista. Se on suunnattu kaikille kehittämistoiminnasta kiinnostuneille.

Paljon ikäteemaisuutta, arvatenkin

Yhteistyöt hankkeiden muodossa ovat tietenkin olleet mahdollisia ennenkin ja jos esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kohtalaisen monista hankkeista voi ottaa jotain osviittaa, niin se on varmaan se, että avainsanat niissä viittaavat usein runsasmääräisiin potilasjoukkoihin eli esim. "iäkkäiden pärjääminen omissa oloissaan teknologia-avusteisesti" ja "diabetes sitätätä". Olisi toivottavaa, että hankkeiden otsikkotasolla olisi jotain sellaista, joka olisi jotenkin innovatiivista tai jostain paranneltua. Jotainhan sen sanan "tulevaisuuden" pitäisi tarkoittaa, kun kerran nimitellään sote-keskuksia "tulevaisuuden sote-keskuksiksi".

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen etuihin saattanee lukeutua se, jos tässä jotain kilpailua käydään, että se on ehättänyt muodostaa suht kiinteät siteet alueella toimivaan LUT-yliopistoon ja LAB-ammattikorkeakouluun. Ymmärrettävästi LUT:n kanssa piti ensin saada hiilineutraalius-teema jotenkin mukaan kuvioihin, sellainen tärkeää rakentuvan kaupunkikuvan ja yliopiston imagon kannalta, mutta ehkä sitten myöhemmin yliopistonkin kanssa saadaan jotain sellaista aikaan, joka tuntuu uudenlaiselta tai paremmalta palvelulta myös asiakkaasta. Jotain laskentaan tai tiedolla johtamiseen liittyvää, kenties?

Hankkeessa päätavoitteena on luoda toimintamalli ja Greenreality-periaatteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, erityisenä painopisteenä tulevaisuuden sairaalakampus. Hankkeen tuloksena syntyy selvitys tulevaisuuden päätöksentekoon sekä toimintamalli kestävän kehityksen mukaiseen hiilineutraaliin sote-toimintaan rakentamisessa ja palveluverkon kehittämisessä. Tavoitteena on myös lisätä päätöksentekijöiden ja sote-ammattilaisten sekä asiakkaiden tietoisuutta ja ymmärrystä taloudellisten, inhimillisten, kulttuuristen ja ekologisten tekijöiden yhteisvaikutuksista.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on ainakin periaatteessa hyvä meininki:

LAB-ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tiivistävät yhteistyötään LAB SoteCampus -toimintamallilla. Yhteistyömallissa keskitytään 1) teknologian ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen, 2) johtamiseen ja työn kehittämiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseen ja 3) tiedon hyödyntämiseen ja tietojohtamiseen. Eksoten näkökulmasta mallista odotetaan seuraavia hyötyjä: Yhteistyö vahvistaa Eksoten toiminnan tuloksellisuutta, henkilöstön osaamista ja palvelujen sujuvuutta.

Opiskelijayhteistyö on merkittävässä roolissa tässä yhteiskehittämisen toimintamallissa. Digitaalisten ratkaisujen ja teknologian käyttöönottoa vahvistetaan esimerkiksi panostamalla testbed toimintaan ja yritysyhteistyöhön vahvasti.

mutta kyseisen toimintamallin esittelysivulla on vain pari uutista aiheesta, joista toinen kertoo yhteistyön tiivistämisestä ja toinen työyhteisön hyvinvoinnin parantamisesta, eikä LAB-ammattikorkeakoulun blogistakaan löydy muuta LAB SoteCampukseen liittyvää potilas-/asiakasaiheisuutta kuin 3 blogiviestiä 6:sta, jotka olivat kaikki iäkäs-aiheisia (kaatumistapaturmat, vanhustyön digitalisoituminen ja vanhustyö uravalintana.

Toisinaan tuntuukin, että Etelä-Karjalassa ns. ikäystävällisyys menee hankkeissa kaiken muun edelle:

Ikäystävällinen Etelä-Karjala -hanke kehittää maakunnan ikäystävällistä johtamista ja hankkeen päätavoitteena on rakentaa maakuntaan ikäystävällinen verkostojohtamisen malli, jolla koordinoidaan ja johdetaan ennalta ehkäisevää toimintaa ja vahvistetaan eri toimijoiden välistä alueellista yhteistyötä ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä terveyttä edistävällä toiminnalla, ennakoivilla sekä iäkkäiden omaa osallisuutta ja verkostoistumista tukevilla ratkaisuilla.

Toisaalta, niinkin voi käydä, että vanhukset saavat ensiksi kaiken hienon ja erikoisen, mitä tulee tekoälyn ja robotiikan käyttöön:

KATI-ohjelma toteuttaa hallitusohjelman ikäystävällisyyden edistämisen tavoitteita. Se on osa STM:n Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyteairo) -ohjelmaa, joka kokoaa yhteen ja koordinoi alan kehitystä. KATI-ohjelmassa hyödynnetään Hyteairo-ohjelmassa valmisteltua KATI-toimintamalli- ja tietojärjestelmäehdotusta.

Tähän KATI-ohjelmaan ottaa osaa useampikin hyvinvointialue, kuten:

KARITA-hankkeessa etsitään uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyn sekä robotiikan hyödynnettävyyttä kokeilujen kautta. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue)

Pohjanmaan KATI-hankkeessa kehitetään toimintamallia, joka mahdollistaa hyvinvointi- ja terveysteknologioiden aiempaa laajemman hyödyntämisen hyvinvointialueen kotihoidon palvelussa. (Pohjanmaan hyvinvointialue)

Sote-keskuksen erilaisia mutta paljolti samankaltaisia määrittelyjä

Kun hyvinvointialueet oikein lyhykäisesti selittävät, miten ne tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen näkevät, voi realistisuuden nähdä jääneen takapenkille tai jääneen kyydistä kokonaan, mutta toisaalta mielikuvitus ei silti ole lähtenyt lentoon oikein kenelläkään. Ehkä se liittyy jotenkin siihen vaivaannuttavaan seikkaan, Etelä-Savon hyvinvointialueen muotoilemana, että "sote-keskuksessa korostetaan perustason palveluja ja ehkäisevää toimintaa"?

Lapin hyvinvointialueen tulevaisuuden sote-keskuksessa:

Sosiaalityöntekijät, hoitajat, lääkärit ja muut sote-keskuksen työntekijät tekevät sujuvaa yhteistyötä. Työnjako on sovittu. Asiakas pääsee hoitoon ja palveluun tarvittaessa nopeasti digitaalisesti, puhelimella tai kasvokkain. Sote-keskuksen työntekijöiden laaja osaaminen näkyy ja on käytössä työpaikalla. He ovat sitoutuneita työhönsä, eli luottavat työnantajaansa ja sen arvoihin.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella:

nähdään, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on paikka, jossa luodaan ja hyödynnetään laajasti uutta tietoa, palvelut perustuvat tutkittuun tietoon ja jota johdetaan vaikuttavuuteen perustuen.

Keskeistä on yhteistyö ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kuten asukkaiden, yritys- ja yhteistyökumppaneiden, yliopistojen, oppilaitosten, henkilöstön, toimittajien, kuntien, kuntalaisten ja viranomaisten kanssa. Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä on avainasemassa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella:

tavoitteena on toimivat, standardoidut ja yhteismitalliset sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut. Lähtökohtana on palveluiden jatkuva kehittäminen ja uudistaminen tutkitun tiedon avulla yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tästä vastaa hyvinvointialueen kehittämispalvelut. Kehittämispalveluihin kuuluu tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja osaaminen eli TKKIO-toiminta, mukaan lukien valtionavustuksilla rahoitettu hanketyö.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella:

tulevaisuuden sote-keskus, jossa kansallisten tavoitteiden mukaisesti ihminen saa tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla ja jossa työskentelee moniammatillisesti toistensa vahvoina kumppaneina sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri ammattilaisia ml. erityistyöntekijät (esim. psykologit, toiminta-, fysio-, ravitsemus- ja puheterapeutit) hyödyntäen työnjakoa ja sovittuja konsultaatiokäytäntöjä

Kymenlaakson hyvinvointialue eli Kymsote rakentaa:

tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta, jossa asiakas pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin nopeasti ja oikea-aikaisesti. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa Kymenlaaksossa on asiakkaiden tarpeiden mukaiset, tehokkaat ja moniammatillisesti toimivat palvelut.

Kymenlaaksossa sote-uudistuksen tavoitteena on kehittää alueemme palveluja entistä asiakaslähtöisemmiksi, tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta saat tarvitsemasi palvelut helposti ja yhdellä kontaktilla. Tulevaisuudessa pääset tarvitsemiesi palvelujen piiriin entistä nopeammin ja helpommin.

Pohjois-Savon hyvinvointialue korostaa yhdenvertaisuutta, sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista:

Uudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille alueen asukkaille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue hypettää, sitä miten asiat voivat "parhaimmillaan sujua":

Parhaimmillaan asiakas voi tavata samalla käynnillä useamman ammattilaisen yksin tai yhdessä ilman, että se on vaatinut etukäteistietoa tästä tarpeesta. Sote-keskus mahdollistaa monialaisen eri sote-ammattilaisten välisen yhteistyön nopeammin ja joustavammin. Sote-keskus parantaa asiakkaiden ja myös ammattilaisten kokemaa palvelujen laatua.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielestä keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi tulee olemaan "mutkatonta":

Tulevaisuuden sote-keskus. Erityistä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään osana perustyötä, ja ammattilaiset pääsevät käyttämään osaamistaan laaja-alaisesti. Kun osaajajoukko on laaja-alainen, keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi on mutkatonta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen blogissa on kirjoitus "Aito, vahva, välittävä ja helposti saavutettava monialainen sosiaali- ja terveyskeskus", josta välittää ihmismäisempi, mutta kuitenkin vain jonkinlaista ihannetilaa maalaileva näkemys siitä, minkälainen sote-keskus voisi tai pitäisi olla:

Eri puolilla Suomea valmistellaan ja kehitetään sosiaali- ja terveyskeskuksia (sote-keskus), osana käynnissä olevaa sote-uudistusta. Monialainen sote-keskus ei ole aina fyysinen rakennus, vaan palveluiden ja toimijoiden muodostama kokonaisuus.

Tarkoituksena on luoda laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa hyödynnetään uudenlaista työnjakoa, työvälineitä ja yhteen sovitettuja toimintamalleja. Asiakkaan on sinne helppo tulla, olla ja asioida. Palvelut sujuvat ja toimivat yhteen. Tuki tai apu lähtee rullaamaan ensimmäisestä yhteydenotosta, oli asiakkaan asia sitten yksinkertainen tai monitahoisempi. Ammattilaisten näkökulmasta on tärkeää, miten hän pystyy auttamaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla sekä millaisessa työyhteisössä on hyvä työskennellä ja kehittyä.

Palveluilta odotetaan, että niitä saadaan ja tuotetaan lähellä asiakasta. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa tulee olla selkeästi kerrottuna, mitä palvelua on saatavilla, mistä ja koska. Palveluiden tulee olla tasa-arvoisesti saatavilla kokoa alueellamme, niin peruspalveluiden kuin esimerkiksi erityis- ja kuntoutuspalveluiden osalta.

Saattanevat jäädä vajaasti hyödynnetyiksi/toteutetuiksi: tiedonkirjaaminen, big data, tekoäly, digitaaliset palvelut, ennakoitavuus, ennaltaehkäisevyys

Moniammatillista palvelua tarvitsevien ongelmien helpottaminen ja parantaminen ei perinteisesti ole ollut mitään helppoa, minkä voi epäsuorasti päätellä esim. sellaisten hankkeiden käynnissä olemisista, missä erikseen käydään kehittämään tiedonkirjaamiskäytäntöjä ja valmistaudutaan digitalisuuteen lisäämällä henkilöstön osaamista

Projektissa kehitetään yhteisiä kirjaamiskäytäntöjä, jotta saataisiin vertailukelpoista ja tasalaatuista tietoa asiakkaiden palveluista ja hoidosta. Projektissa panostetaan erityisesti rakenteisten tietosisältöjen yhdenmukaiseen ja täysimääräiseen kirjaamiseen, sisältäen mm. hoidossa ja palveluissa käytettävät mittarit ja luokitukset. Tärkeimpiin tietoihin lukeutuvat diagnoosit ja käyntisyyt, joista diagnoosit tulevat pääosin määrittämään hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi- ja käyntisyytietoa voidaan hyödyntää myös palvelujen ja hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuraamisessa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä (Kirjaamisen projekti osana hyvinvointialuetta, 2021, Etelä-Savon hyvinvointialue)

Digitaalisuuden valmistelussa Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kautta luodaan perustaa digitaalisten työvälineiden ja ratkaisujen käyttämiselle. Valmistelevaa työtä tehdään muun muassa lisäämällä henkilöstön osaamista ennen digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Tämä mahdollistaa nykyisten ja uusien digitaalisten työvälineiden kehittämisen alueella. (Digitaalisuuden valmistelu, 2022, Pohjanmaan hyvinvointialue)

Hyvinvointialueet joutuvat lisäämään merkittävästi big datan ja tekoälyn käyttöä, jos ne aikovat saada kehitettyä yksinkertaisia parempia digitaalisia palveluita, sillä tiedon ylöskirjaaminen siten, että kaikki potilaan asioiden käsittelyyn osallistuvat voivat kokea, ettei heiltä jäänyt puuttumaan jotain ymmärrystä, on erittäin vaikeaa.

Mitä suurempaa tarkkuustasoa tarvitaan, mitä enemmän vaikuttavissa tekijöissä on feedback-looppeja ja mitä enemmän ymmärryksen muodostaminen ammattilaisen mielessä kuormittaa hänen mieltään, sitä vaikeampaa on myös kehittää esim. sellaista digitaalista palvelua, jossa potilas voi keskustella chatbotin kanssa potilaskertomukseensa kirjatuista asioistaan ilman, että ihmisasiantuntija osallistuu keskusteluun mitenkään.

Haasteellisuudet digitaalisten palveluiden hienostamisessa eivät kuitenkaan ole estäneet hyvinvointialueita listailemasta muutamanlaisia tavanomaisimpia:

Sinulla on myös käytössäsi aiempaa enemmän digitaalisia asiointipalveluita ja yhteydenottotapoja, kuten digihoitopolkuja, Chatbot, Live chattejä ja sähköinen ajanvaraus. Saat aiempaa enemmän palveluita suoraan kotiisi, verkossa ja silloin kun sinä niitä tarvitset. (Kymenlaakson hyvinvointialue)

Digitaalisuutta hyödynnetään palveluiden kaikilla osa-alueilla. Sote-keskuksen asiakkailla ja henkilökunnalla on käytettävissä useita digitaalisia palveluita ja digitukea omahoitoon, tiedonsaantiin sekä etäasiointiin ja -konsultaatioon (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue)

Prima Botnia-hankkeessa tavoitteena on ottaa käyttöön monipuolisia digitaalisia asiointikanavia kansalaisen ja ammattilaisen välisen viestinnän sekä etäpalvelujen toteuttamiseksi. Chat, sähköiset lomakkeet ja etävastaanotot ovat esimerkkejä kanavista, joiden avulla kansalainen voi asioida ajasta ja paikasta riippumatta. (Pohjanmaan hyvinvointialue)

Ennakoitavuus ja ennaltaehkäistävyys on yhtä lailla digitaalisuuden kehittämisen kanssa epäuskottavasti toteutuvaa aina siihen asti kunnes sote-keskuksista halutaan oikeasti tehdä "parhaimpaan mahdolliseen pyrkiviä", eikä vain joiksikin "perustason" palveluiksi jääviä. Toki joitakin kuvantamisia voidaan käydä automatisoidusti läpi, erilaisia seurantatietoja voidaan vertailla ideaalimpiin ja semiautomatisoituja otantoja voidaan tehdä silloin tällöin, mutta jos monia kelpoisia teknologian ja tieteen mahdollisuuksia ei edes yritetä hyödyntää, missä sitten menevät rajat sille, missä "palvelu uhkaa käydä liian hyväksi"?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on toimintaa, jolla pyritään vastaamaan tunnistettuihin hyvinvointihaasteisiin ja asetettuihin tavoitteisiin siirtämällä toiminnan painopistettä kohti ennakoivempia palveluja. Tältä osin vastataan myös sote-uudistuksenkin tavoitteisiin: Painopisteen siirtoon ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. (Kymenlaakson hyvinvointialuea)

Työllistämistoiminnan punoutuneisuus osaksi sote-keskuksisuutta, kustannustehokkuus, valtuustot päätöksien tekijöinä

Työllisyysasteen nostaminen on jo aiemminkin ollut mukana monen entisen sairaanhoitopiiriin - eikö muuten kuulostakin mukavemmalta, kun sanoo "hyvinvointialue" - toiminnassa hanketyön muodossa, sillä onhan se myös osana "kestävän kasvun vauhdittamista", mutta monialaisesti eri ammattilaisia käyttänäväkin hyötynä voi monen työttömän kohdalla olla silkkaa suurpiirteisyyttä tai jopa läpeensä vääriä, tarkkuustasoltaan heikonlaisia päätelmiä. Näinhän tällainen toimii Etelä-Karjalassa sen työvoiman palvelukeskuksessa (TYP). Valikoima vastaavanlaisia hankkeita muualla:

Keski-Uudenmaan Työkykyhankkeessa edistämme keskiuusmaalaisten osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä, työllistymisen edellytyksiä ja osallisuutta kehittämällä heidän tarpeisiinsa vastaavaa monialaista palvelukokonaisuutta, vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja tuottamalla tietoa kehittämisen tueksi.

KP työkyky -hanke on osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Keski-Pohjanmaan työkyky -hanke toimii Soiten ja Kruunupyyn alueella 2021-2022. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta -toimenpidekokonaisuudessa mallinnetaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuus osaksi Soiten vastaanottojen uudistamishanketta. Hankkeen tavoitteena on, että asiakkaiden palveluntarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja he saavat tarvitsemaansa työkyvyn tuen palveluja. (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue)

TOIMEKSI-hankkeessa kehitetään Työkykyohjelman molempia toimenpidekokonaisuuksia, jotka ovat: Työkyvyn tuki osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta (alueella on toimiva työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, työkyvyn tuen prosessi on rakennettu monialaisesti ja yhdessä, työ- ja toimintakyvyn arviointi on tunnistettu palvelutarpeen osaprosessina) ja Tuetun työllistymisen menetelmät (sosiaalihuollon rooli vahvistuu työkyvyn ja työhön sijoittumisen tukemisessa, sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta ja työllistymistä tukeva toiminta vahvistuu, tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttö sosiaalihuollossa on lisääntynyt). Työkykyohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa. (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue)

Topakka-hankkeen tavoitteena on luoda maakunnallinen malli työttömien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Lisäksi tavoitteena on lisätä toimijoiden osaamista työ- ja toimintakyvyn tunnistamisessa ja asiakasohjauksessa. Topakka auttaa työkyvyttömyyden takia sivuun jääneitä henkilöitä löytämään yksilöllisesti oikeat palvelut. Asiakas voi esimerkiksi tarvita sairauden jälkeen kuntoutuspalveluita tai apua työkykyyn liittyvien etuuksien hakemiseen. (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue)

Kustannustehokkuus, mihin hyvinvointialueiden valtuutetut pääsevät yhdessä kuntien valtuutettujen kanssa sössimään mukaan myös työllistymisasiat kunhan ne velvollisuudet kunnilla sitten myöhemmin tulevat, ovat valtuutettujen suurta herkkua, sillä ne saavat heidät kuulostamaan kovin tärkeiltä. Viime joulukuun Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa hyvinvointialueen johtaja selitteli pitkästi ja vaikeankuuloisesti laskelmien ja niiden perusteita kuin olisi halunnut korostaa jollekin nettistriimikatselijoukolle, kuinka vaikeaa taviksen on ymmärtää hyvinvointialueen toimintaa ja että sellaiseen tarvitaan hänenlaisiaan asian osaajia. Hyvinvointialueen palveluista, niiden mahdollisesta toimivuudesta ja toimimattomuudesta ei sitten suuremmin puhetta ollutkaan. Siinäkään kokouksessa. Millioinkahan sitten? Voivottelua rahoituksen riittävyydestä toki oli ja yksi vielä kertaalleen mukana ollut lääkäri pääsi parjaamaan hyvinvointialueen käytössä olevaa puhelinpalvelua ennen kuin hän ministeritason päätökseen perustuen irtisanoutui aluevaltuustosta ja jätti sinne vain "ei-jäävejä henkilöitä".

Etelä-Karjalan hyvinvointialue luonnehtii tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen merkitystä nostamalla yhdeksi tärkeäksi seikaksi kustannustason hillitsemisen, mutta jos kustannustasoista ja rahojen käytöstä päättävät tahot, joilla ei ole riittävää ymmärrystä siitä kaikesta, miten sosiaali- ja terveyskeskus yksityiskohtaisemmin ottaen toimii, miten he voisivat tehdä hyviä päätöksiä rahojen käytöstä? Toisaalta, paikallislehdessäkin asti ollaan esitelty sitä, miten "asioista voidaan keskustella puoluerajoista piittaamatta" ja istuntosalissa kuullaan toki kerralla useiden mielipiteitä, joten jos edes muutamalla silloin tällöin on briljantteja näkemyksiä ja tietoa, niin sitten kai muutkin pääsevät niitä fundeeraamaan.

Etelä-Karjalassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeella vahvistetaan erityisesti hoidon jatkuvuutta ja palvelujen saatavuutta sekä samalla asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä maakunnan rakennetta vahvistamalla integraatiota, oikea-aikaisuutta, ennaltaehkäisevää palvelu- ja yhteistyötoimintaa sekä hillitsemällä kustannuskasvua.

Vaikkei sitä jokaisen hyvinvointialueen verkkosivuilla erikseen mainitakaan, ainakin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue huomioi tuoda esille sellaisia keinoja terveydenhuollon menetelmien ja palveluiden arviointiin, joista saattaisi olla apua päätöksientekijöille heidän arvioidessaan niitä heille mieluisia kustannuksia.

HTA:lla (Health Technology Assessment) tarkoitetaan päätöksentekijöille suunnattua, kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä arviointia menetelmän käytön edellytyksistä, turvallisuudesta ja vaikutuksista. Arvioinnin kohteena ovat uudet ja jo vakiintuneessa käytössä olevat menetelmät, joihin kuuluvat lääkkeet, laitteet ja toimenpiteet sekä hallinnolliset tukijärjestelmät, esimerkiksi potilastietojärjestelmät. Arvioinnissa kootaan ja yhdistetään paras saatavilla oleva tieto tukemaan näitä menetelmiä koskevia terveyspoliittisia ja kliinisiä päätöksiä.

Digi-HTA on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin digitaalisia tuotteita ja palveluja varten kehitetty menetelmä. Sen avulla arvioidaan tuotteen tai palvelun soveltuvuutta alan asiakkaiden ja työntekijöiden käyttöön. Arvioinnin näkökulmia ovat vaikuttavuus, kustannukset, turvallisuus, tietosuoja ja -turva sekä käytettävyys ja saavutettavuus. Näiden lisäksi tarkastellaan erityisesti digitaalisen tuotteen käyttöönottoon vaikuttavia asioita kuten esimerkiksi hoitoprosessia ja IT-muutoksia.

Pitäisikö aluevaltuutettujen esittää mielipiteitä hankkeiden merkittävyydestä, jottei jäisi pelkäksi budjettiraamien asettelemiseksi?

Hankkeisiin osallistuvuuden järkevyys vaikkapa siltä kustannustehokkuuden kannalta saattaa olla hyvin hankalaa mietittävää monelle aluevaltuutetulle, mutta eipä heidän todennäköisesti tarvitsekaan useimpiin hankkeisiin mitään kantaa ottaakaan, vaan riittää kun annetaan jotkin budjettiraamit, joissa vaaditaan - vaaditaan, tietenkin, sillä vallankäyttö on mukavaa - pysyttäydyttävän.

Jos heidän kuitenkin pitäisi ottaa kantaa esim. seuraavanlaisiin hankkeisiin, mitäköhän siitä seuraisi?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:

Rikollisesti oireilevat nuoret (Ri-O-hanke). Rikoksilla oireilevat nuoret- hankkeessa tuetaan vakavasti ja toistuvasti rikoksia tekeviä nuoria kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää.

Pohjanmaan hyvinvointialue:

Psykososiaalisen hyvinvointi. Psykososiaaliset menetelmät tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarvittavaa osaamista ohjata ja hoitaa asiakkaita tehokkain ja vaikuttavin keinoin lähellä asiakkaan arkea, vaikkapa heidän omalla koululla tai terveysasemalla. Pohjanmaalla uusista näyttöön perustuvista menetelmistä on otettu käyttöön IPC ja IPT-N menetelmät nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

IPC on 13-18 vuotiaiden nuorten masennusoireilun hoitoon ja ehkäisyyn suunniteltu interpersonaalinen interventio. IPC hoidossa keskitytään ihmissuhteisiin ja niiden vaikutuksiin mielialassa. Tavoitteena on korjata tai helpottaa nuoren ihmissuhdehaasteita. Interventio sisältää 3-6 tapaamista IPC työntekijän kanssa.

IPT-N on 13-18 vuotiaiden nuorten masennuksen hoitoon suunniteltu interpersoonalinen terapiamuoto. IPT hoidossa keskitytään ihmissuhteisiin. Tavoitteena on auttaa nuorta löytämään keinoja käsitellä ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia ja tämän avulla saamaan helpotusta masennusoireisiin. Terapiajakso kestää 12-16 tapaamista IPT-N terapeutin kanssa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue:

Kulttuurihyvinvoinnin projekti käynnistyi huhtikuussa 2022. Projekti on osa Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman toteutusta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kokonaisuutta.

Kulttuurihyvinvointi on käsitteenä ja ilmiönä vielä vähän tunnettu osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kulttuuri saatetaan kokea elitistisenä korkeakulttuurina, mutta kulttuurihyvinvoinnissa kulttuurin käsite on laaja sisältäen monenlaista toimintaa. Tutkimusta kulttuurihyvinvoinnista on kuitenkin jo runsaasti, ja kulttuuriin, taidetoimintaan, liikuntaan ja yhteisölliseen toimintaan osallistumisen tunnustetaan tukevan yksilön sekä yhteisöjen hyvinvointia.

Kunnat toivovat hyvää yhteyttä kulttuuri- ja sote-palveluiden välillä sekä alueellista tukea kulttuurihyvinvoinnille työn suunnitelmallisuuden lisäämiseksi.

Tavoitteita kulttuurihyvinvointiprojektin osiossa: lisätään erityisesti kuntien kulttuuri- ja kirjastoammattilaisten, järjestöjen ja sote-ammattilaisten tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnista; lisätään kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksien hyödyntämistä osana sote-palveluita ja kuvataan kulttuurihyvinvoinnin perustason toimintaa osana tulevaisuuden sote-keskusta; vahvistetaan kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyötä luomalla palveluohjauksen malleja sote-palveluista ennaltaehkäisevään taide- ja kulttuuritoimintaan; tunnistetaan ja kehitetään yhteistyön tapoja hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välille kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointialueiden strategiat

Tätä kirjoitusta varten on tarkoituksellisesti vältetty ottamasta selvää hyvinvointialueiden strategiaohjelmista, sillä tarkoituksena on ollut käydä erikseen läpi jokaisen hyvinvointialueen strategioita, jotka ovat esillä joko jommassa kummassa tai molemmissa, aluevaltuuston pöytäkirjan liitteenä tai hyvinvointialueen verkkosivuilla.