Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen pöytäkirjoista, hyvinvointialuestrategioista, palvelustrategioista ja hyvinvointialueiden verkkosivuilta huomioitua..

Väliotsikoita:

• Erityisen hyvää lupaavuuksia hyvinvointialuestrategioiden sisällöistä
• Tavallisempaa hyvinvointialuestrategioiden visioille ym. olla tällaisia
• Mikä on hyvinvointialuestrategia?
• Osallistumisesta hyvinvointistrategian valmisteluun (strategiaprosessiin)
• Hyvinvointialuestrategioiden seuranta toiminnan käynnistyttyä
• Hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

Erityisen hyvää lupaavuuksia hyvinvointialuestrategioiden sisällöistä

Edelläkävijyys on eräs sana, jota useampikin hyvinvointialue tohtii käyttää, mikä yhdessä teknologiaan kuten hyvinvointi- ja terveysteknologiaan viitaten toimii hyvänä erottavana tekijänä, mutta tällaisen esiintyminen visiossa, missiossa tai kriittisissä menestystekijöissä ei välttämättä tarkoittane sitä, että ollaan huiman edellä "kaikkia muita", vaan ehkä vain ihan vähän tai sitten ei sitäkään, koska kysehän oli vain tavoitteesta, jota tarkastellaan, jos muistetaan.

Hyvinvointialue on edelläkävijä digitaalisten sovellusten ja teknologian hyödyntämisessä. Vuonna 2023 laaditaan digipalvelujen tiekartta. (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue)

Hyvinvointialue kehittää aktiivisesti toimintaansa sekä hyödyntää uusinta teknologiaa ja ottaa käyttöön parhaita ja näyttöön perustuvia toimintatapoja. (Itä-Uusimaan hyvinvointialue)

Terveysteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti elämänlaadun parantamiseksi ja hoitopolkujen tehostamiseksi. (Itä-Uusimaan hyvinvointialue)

vaikuttavin: tuomme teknologialla ja digitaalisilla ratkaisuilla ja monikanavaisilla palveluilla asiakkaille vaihtoehtoja ja prosesseihin tehokkuutta (Varsinais-Suomen hyvinvointialue)

Väsähtäneemmän version tällaisesta saa esim. Kymenlaakson hyvinvointialueelta:

Saavutettavat palvelut: Hyödynnämme digitalisaatiota palveluiden tuottamisessa

Mutta sentään:

Jatkuvan uudistumisen kulttuuri ohjaa toimintamme suunnittelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Teemme rohkeita valintoja, jotka vievät hyvinvointialuetta kohti yhteistä tavoitetilaa.

Uudistamisen kulttuuri ja sellaisen tapaiset ovat sinänsä ihan hyvältä kuulostavia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta sama on sanottu vielä hiukan enemmän mielikuvia herättävämmin: "Jatkuva parantaminen ja oppiminen on tapamme toimia (suunnittele, toimi, tarkasta, korjaa)". Aikovat myös olla "terveyden ja sosiaalihuollon opiskelijoille Suomen paras ja yhdenvertainen koulutuspaikka".

Superlatiivit ovatkin olleet käytössä mm. Etelä-Savon hyvinvointialueella, jossa koetaan voitavan olla monessa asioissa parhaita ("paras työpaikka", "paras ja joustavin työnantaja") ja palveluissa jopa "suunnannäyttäjä".

Työnantajavetovoima vaatii hyvän johtamisen, osaavia työkavereita sekä molemminpuolista joustavuutta ja ketteryyttä. Työntekijöiden osallistuminen oman ja yhteisen työn kehittämiseen sekä riittävästi hajautetut esihenkilötyön vastuut.

Työntekijäviihtyvyyden ja omaan työhönsä vaikuttamisen osalta ehkä erikoisimman "strategiakärjen" on määrittänyt Etelä-Karjalan hyvinvointialue, joka tavoittelee sellaista henkilöstöön panostamista, jossa:

Pyrimme kokonaisuuden kannalta maksimaaliseen autonomiaan ja annamme täydet oikeudet kehittää työtä.

Ei tuollaista saatavilla olevilla tiedoilla pysty edes arvioimaan. Toinen strategiakärki eli "Hoidon porrastus ja erityistä huomiota vaativat asiakkaat kuntoon" sisältää tarkennuksessaan ("Kehitämme sote-omatiimimallia hyvinvointiasemilla asiakkaan tarpeet keskiössä") jotain uniikintuntuista, sillä "sote-omatiimimalli" kuulostaa sanana vähän sellaiselta kuin

Etelä-Karjalan hyvinvointialue haluaa myös olla edelläkävijä:

edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueellamme on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät

Mitenkähän se hyvinvoivin väestön osuus lasketaankaan, sillä esim. Kymenlaakson hyvinvointialue sanoo, että "suuri osa alueen asukkaista voi hyvin: lapsista, nuorista ja perheistä 80 %" eli eivät kaikki asukkaat ja hyvinvointialueen palveluiden käyttäjät hyvinvointialueen terveyspalveluita useinkaan edes tarvitse?

Hyvinvointialueiden visioista jonkinlaisen erikoismaininnan ansainneen Varsinais-Suomen hyvinvointialue, sillä sen visiossa ("Miltä onnistuminen näyttää 2026?) on olla ystävällisin ("tunnettuja ystävällisyydestä kaikissa kohtaamisissa") ja sille on annettu esimerkinomaisesti strategisen tavoitteen mittari "olimmeko ystävällisiä tänään". Ihan pelkkä leppoisa jutustelu hyvällä asiantuntemuksella toimisi myös.

Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa on mainiosti muotoiltuja tavoitteita:

• jokainen saavuttaa oman täyden potentiaalinsa ja myötävaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen
• mahdollisimman monella on hyvä itsetunto, elämänhallinnan tunne, hyvät ihmissuhteet sekä mielekkäältä tuntuva työ ja vapaa-aika
• haluamme mahdollistaa sinulle hyvän toimintakyvyn ja aktiivisen osallistumisen elämän eri vaiheissa

Teknologioihin perustuvat ratkaisut ja teknologian käyttäminen avustimina erinäisissä yhteyksissä ovat välttämättömiä, jotta nimitys "tulevaisuuden sotekeskus" voisi koskaan saavuttaa "täyden potentiaalinsa". Keski-Suomen hyvinvointialuestrategia 2030:ssä tunnistetaan monta kohtaa, jossa niillä on tärkeä merkityksensä:

• Palvelujen (kasvokkain palvelut, kivijalkapalvelut, kotiin tuotavat palvelut, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, digitalisoidut palvelut jne.) yhteensovittaminen sujuvaksi kokonaisuudeksi. Lähipalveluiden varmistaminen monimuotoisesti ja räätälöidysti.
• Palveluketjujen ja hoitopolkujen sujuvoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta.
• Hyvinvointialueen johtamisessa tarvittavan kattavan ja laadukkaan tietopohjan rakentaminen. Yhtenäiset ja joustavasti yhdisteltävät (modulaariset) tietovarannot.
• Kokemustiedon ja asiakaspalautteiden integroiminen muuhun tietoon ja kehittämiseen. Tutkimustiedon ja näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen.
• Tiedon systemaattinen hyödyntäminen toiminnan kaikilla tasoilla (ennakointi, strateginen johtaminen, operatiivinen johtaminen, ennaltaehkäisevä toiminta, asiakastyö).
• Tekoälyn tarkoituksenmukainen hyödyntäminen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa.
• Tiedon sujuva ja tarkoituksenmukainen jakaminen keskeisten toimijoiden kesken ja tiedon avoimuuden varmistaminen.

Jos teknologiaa ei käytetä riittävästi hyväksi ei paljon kohkatuista ennaltaehkäisevyyksistä ja ennakoimista tule mitään kummoisempaa, koska silloin henkilöstö on se, joiden mieli joutuu kuormittumaan tietokoneiden ja tekoälyjen sijaan. Etelä-Savon hyvinvointialue on kuitenkin sitä mieltä, että sen tulevaisuuteen sisältyy:

Kokoaan suuremmat asiakaslähtöiset palvelut ja toimivat palvelupolut. Ennaltaehkäisevien ja ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittäminen. Asiakaskokemuksen ja asiakastiedon hyödyntäminen.

Lisäksi se tulee olemaan:

Suomen paras digitaalinen sote-keskus.

Samaan aikaan toisaalla:

Meillä on pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Talouttamme rasittavat menopaineet, kulurakenne ja investointitarpeet. Lisäksi haasteita aiheuttaa myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet. (Pohjois-Savon hyvinvointialue)

Tavallisempaa hyvinvointialuestrategioiden visioille ym. olla tällaisia

Jokseenkin tavallisina ilmaisuina eräistä strategisista tavoitteista ovat vahvat peruspalvelut; vaikuttavuutta hyvällä johtamisella; yhteistyöllä hyvinvointia; ennakoivat, yhdenvertaiset palvelut; hyvinvoiva ja osaava henkilöstö (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue), joiden toteutumista tukemaan on määritelty joitain "kriittisiä menestystekijöitä" kuten veto- ja pitovoimainen työnantajakuva; onnistunut yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa; laadukas, turvallinen hoito ja palvelut; avoin ja rohkea viestintä ja markkinointi (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue). Lyhykäisesti sanottuna ja ilman perusteluita tällaiset eivät herättäne kovinkaan vahvoja mietteitä.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue tarjoilee useita samankaltaisuuksia kriittisinä menestystekijöinä ("Toimintamme on tuloksellista, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa") ja strategisina tavoitteina:

• Toimintamme lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Huolehdimme henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja sitoutuneisuudesta.
• Toimintamme on tuloksellista, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa.

Määritettyjen arvojen osalta listaukset ovat monen hyvinvointialueen osalta "no niinpä tietysti"-laatua eli sellaisia, jotka eivät ärsytä ketään, mutta jotka ikään kuin antavat vaikutelman jonkinlaisista lupauksista siinä samalla.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella arvoiksi on määritelty:

• asiakaslähtöisyys: inhimillistä, arvostavaa ja osallistavaa
• vastuullisuus: toimintamme on vastuullista, luotettavaa ja eettistä
• turvallisuus: henkilöstömme on ammattitaitoista
• yhdenvertaisuus: palveluita tarjotaan kaikille väestöryhmille
• avarakatseisuus: toimintakulttuurimme on avoin, muutoksiin valmis ja ennakkoluuloton

Etelä-Savon hyvinvointialueella taasen (eräästä hyvinvointialuestrategian luonnoksesta):

• YHDENVERTAISUUS Palvelumme ovat kaikkien lähellä ja tukena.
• VAIKUTTAVUUS Toimintamme on tarkoituksenmukaista ja vastuullista.
• ASIAKASLÄHTÖISYYS Palvelemme asiakkaita inhimillisesti ja arvostavasti.
• ROHKEUS  Uudistumme luovasti ja ennakkoluulottomasti.
• TURVALLISUUS Luomme turvaa asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan.

Edes toimintatapojen ilmaisemisessa, strategisia periaatteita varten, ei lähelläkään kaikkien hyvinvointialueiden kohdalla ole rohjettu käydä erityisen spesifiseksi ilmaisuja muotoiltaessa, eikä innovatiivisyydestä tai täysin uusista toimintatavoista ole pelkistämiskierrosten jälkeen jäänyt erityisempää mainittavaa. Esimerkinomaisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen "toimintapoja strategisia periaatteita varten":

• Ohjaamme tarvittavat resurssit perustason palvelujen vahvistamiseen hyödyntäen sähköisten palveluiden, työtapojen uudistamisen ja koulutuksen mahdollisuuksia.
• Kehitämme palvelutarpeeseen, tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden käytännön näkemyksiin pohjautuen moniammatillisia johtamis- ja toimintamalleja tukemaan palvelujen yhteensovittamista, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
• Luomme rakenteet ja toimintamallit, jotka mahdollistavat osallistumisen ja yhteiskehittämisen asukkaille ja sidosryhmille.
• Rakennamme toimivat järjestelmät tukemaan tiedolla johtamisen toteutumista.

Kun viestitään potentiaalisesti kenelle tahansa, ei silloin haluttanekaan antaa ymmärtää, että mainitessaan pitkähkön tähtäimen aikomuksista ja tavoitteista, mukana olisi jotain liian uudenlaista tai kokeellisenomaista, jonka käyttö tai hyödyntäminen saattaisi mennä jotenkin pieleenkin, joten toimintatapojen ilmaisuista on ehkä siitä syystä jäänyt puuttumaan välineiden mainitseminen. Tällä tavoin tietynlaiset epävarmuudet on saatu pidettyä ilmaisuista poissa ja jäljelle on jäänyt varmuuksien ilmaisemisia kuten "rakennamme toimivat järjestelmät" ja "luomme rakenteet ja toimintamallit".

Mikä on hyvinvointialuestrategia?

Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuilta lyhykäisesti:

Hyvinvointialuestrategian tehtävänä on kuvata hyvinvointialueen toiminnan ja kehittämisen painopisteitä tuleville vuosille sekä linjata hyvinvointialueen palvelujen toteutukseen ja kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Hyvinvointialuestrategian osaksi laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, jossa määritellään, millaisia tavoitteita palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle asetetaan, ja miten alueen palveluverkkoa ja lähipalvelujen saatavuutta kehitetään.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilta hieman tarkemmin:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on laadittu strategia. Se on tärkeä asiakirja, joka ohjaa koko hyvinvointialueen toimintaa eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Aluevaltuusto päättää strategian sisällöstä. Strategiaa varten aluevaltuusto teki valintoja siitä, mihin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnassa on erityisen tärkeää keskittyä. Strategiassa määritellään myös tavoitteita hyvinvointialueen toiminnalle.

Laki hyvinvointialueesta määrittelee, että hyvinvointialuestrategiaa tarkentamaan tehdään kolme asiakirjaa; sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, pelastustoimen palvelutasopäätös ja hyvinvointialueen talousarvio ja -suunnitelma:

• Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan Päijät-Hämeen asukkaille, asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet sekä linjataan periaatteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.
• Pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määritellään pelastustoimen toiminnan tavoitteet, voimavarat, palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätöksessä on huomioitava pelastustoimen valtakunnallinen strategia.
• Talousarviossa ja -suunnitelmassa aluevaltuusto määrittelee hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Hyvinvointialueen strategiaa täydentävät keskeiset toimintaohjelmat, joista päättää aluehallitus. Lisäksi toimintaa ohjaavat useat operatiivisen tason asiakirjat, joista päättää hyvinvointialueen johto.

Osallistumisesta hyvinvointistrategian valmisteluun (strategiaprosessiin)

Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen pöytäkirjoista, joissa hyvinvointialuestragia hyväksytään, voi jäädä vaikutelma, että taas on aluehallitus virkamiehineen tehnyt varsinaisen työn ja aluevaltuusto sitten vain ehdottelee lauseenparsiin vähäisiä korjauksia ja hyväksyy sitten aluehallituksen ehdottamana, että hyväksytään viimeisin versio hyvinvointistragia lopulliseksi versioksi. Tai ainakin tavallaan lopulliseksi, sillä alistrategioista esim. palvelustrategiaa päivitellään soveltuvissa tarkastelukohdissa ja strategiassa pysymisen seuranta saattaa jollain tapaa olla jatkuvaa.

Hieman enemmällä selvittelyllä käy ilmi, että strategiakehitystyöhön on osallistunut monia tahoja. Näiltä muilta on esim. pyydetty virallisia lausuntoja, he ovat olleet mukana työpajoissa/yhteistilaisuuksissa tai heitä on pyydetty vastaamaan kyselyihin.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue listaa verkkosivuillaan monenlaista ihmisten ja eri tahojen kohtaamista, joilla on ollut merkitystä hyvinvointialueen strategian valmistelemisessa (vuodesta 2020 lähtien) kuten:

• aluevaltuutetuille kaksi strategiatoria, kaksi sähköistä taustakyselyä ja useita seminaareja
• noin 250 yhteistyötilaisuutta ja työpajaa, joissa osallistujia yli 3 500
• asukkaille, henkilöstölle, järjestöille, yrittäjille ja muille sidosryhmille toteutetuissa kyselyissä vastaajia noin 6 000
• noin 15 yhteistyötilaisuutta kuntien vaikuttamistoimielimille
• strategiaa taustoittavassa sähköisessä väittämä-äänestyksessä vastaajia noin 1 150
• kaikilla kuudella alueella 2–3 henkilöstötilaisuutta ja lisäksi kaksi koko henkilöstölle avointa infoa
• kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmien kanssa vähintään 1–2 tapaamista
• kaikkien alueellisten poliittisten seurantaryhmien kanssa kolme tapaamista
• yrittäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajajärjestöjen säännölliset verkostotapaamiset keväästä 2021 lähtien
• tiedon välittäminen aktiivisesti muun muassa nauhoitettujen yhteistyötilaisuuksien, kirjoitusten, blogien ja sosiaalisen median kautta.

Jos kaikki hyvinvointialueet ovat tehneet selvittelyä tuntuman saamiseksi siitä, minkälainen strategia pitäisi olla, jotta sen voisi olettaa kelpaavan kaikilla, joihin sen toteutus jollain tavoin vaikuttaa, voisi kai ajatella, että eri hyvinvointialueiden hyvinvointistrategiat ovat täten vertailukelpoiset.

Etelä-Karjalassa eri valtuustoja on erikseen perehdytetty hyvinvointialueeseen liittyen ja asukkaillakin on loppuvuodesta 2022 käyty pitämään yhdensuuntaista, webkameroitua väestöinfoa, joissa voi kommentoida ja kysellä myös anonyymisti, sekä onpa perustettu jopa osallisuus- ja demokratiajohtokunta, vaikkei laki sellaista asukasosallistumisen edistämiseksi erikseen velvoitakaan. Aluevaltuustolla on ollut muutamia parin tunnin mittaisia, teemoittettuja tapahtumia aiheilla kuten "Organisaatiokulttuurin tunnistaminen ja muutoksen/muutoksessa johtaminen", "Hallinnon ratkaisut ja toimintamallit hyvinvointialueella", "Hyvinvointialueen ohjausmenetelmät, tarkastus ja arviointi sekä yhteiskehittäminen" ja "Tiedolla johtaminen, mitä kaikkea se voi olla uudessa mallissa".

Järjestöjä ja yhdistyksiä varten on ollut parin tunnin mittainen Järjestöjen strategiailta huhtikuussa 2022, josta 45 minuuttia kului Teams-huoneissa, joissa keskusteltiin "sote-uudistuksen tavoitteista järjestöjen näkökulmasta ja tunnistetaan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat meidän alueellamme". Ryhmän fasilitaattori johti keskustelua ja kirjasi keskustelussa esiin tulleet näkökulmat, sekä kertoo lopuksi yhteenvedon ryhmän keskustelusta. Huoli järjestötoimijoiden eläköitymisestä nousi esille, mikä saattoi olla yhtenä syynä sille, miksi teknologisia ratkaisuja ei näissä keskusteluissa päätynyt fasilitaattorin listaamaksi asti. Lähellä innovatiivisuutta oli toive "Ketterämpi kokeilukulttuuri yhteistyöhön ja toimintaan. Järjestöyhteistyön kautta luovia ratkaisuja yhteisesti tunnistettuihin ongelmiin yhdessä julkisen kanssa." Etelä-Karjalan hyvinvointialueen blogia ei avainanalla "järjestöt" löydy kuin kaksi blogiviestiä, joista toinen kertoi juuri tuosta edellisestä ja toinen mainitsee marraskuussa olleet Etelä-Karjalan järjestöpäivät, jossa käynnistettiin myös "järjestökummitoiminta, johon aluevaltuutetut on kutsuttu mukaan. Kummitoiminnan ideana on tuoda hyvinvointialueen päättäjät lähemmäksi järjestöjen tekemää työtä ja välittää tietoa järjestöjen jäsenistöä ja asiakkaita koskevista asioista, ilmiöistä ja palvelutarpeista". Tapahtuman teemana oli "Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyö".

Vaikka jonkin hyvinvointialuestrategiaan kerrotaan osallistuneen lukuisia eri tahoja ja millä ilmeisestikin tarkoitetun viestittävän, että juuri sellaisen vuoksi näkemysten huomioonottavuus on ns. kattava, ovatko monet lausunnot, kuulemiset, työpajat ym. kuitenkaan kokonaisuutena jonkinlainen todiste siitä, että on kuultu riittävästi eri tahoja? Huomioonottamisten määrä jossain näkemysten antajien kategoriassa voi johtaa luuloon, että "huomiointityö" on tehty ääriään myöten, mutta voisiko kuitenkin olla niinkin, että jonkinlainen harha on kuitenkin päässyt vaikuttamaan ja sen vuoksi toisilla hyvinvointialueilla on tullut ilmaistua paljon tenhoavampia visioita, tahtotiloja ja missioita? Lapin hyvinvointialue listailee esim. lausuntoja saadun tällaisilta tahoilta: Saamen kielen ohjausryhmä, hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, osallisuus- ja asiakkuuslautakunta, Suomen saamelaisten keskusjärjestö/Suoma sámiid guovddášsearvi, SSG, JHL, Talentia Lappi ry, Invalidiliitto jäsenyhdistyksineen, Sámi árvvut ry, SámiSoster ry sekä Saamelaiskäräjät. Lapin hyvinvointialueen strategiaprosessiin kerrotaan osallistuneen kolmen verkko-osallistamisen kautta yhteensä 2340 osallistujaa koostuen niin asukkaista, työntekijöistä kuin kumppaneistakin. Lausuntoja ja kannanottoja on tullut yhteensä 49.

Lausunnot ja kannanotot on käyty läpi ja huomioitu strategian jatkovalmistelussa. Kokonaisuutena ottaen strategian tavoitteita ja painopisteitä pidettiin oikean suuntaisina, monipuolisina ja onnistuneina. Huolia nousi mm. siitä, miten strategia konkretisoidaan teoiksi ja miten strategiaa johdetaan niin, että tavoitteet toteutuvat.

Jonkinlaisia verkkoriihiä, vuorovaikuttaisia webinaareja ja otakantaa.fi.n käyttöä ovat hyödyntäneet useatkin hyvinvointialuetta valmistelleet tahot kuten Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) saadakseen asukkailta, hyvinvointialueen tulevalta henkilöstöltä ym. (edes jotain) näkemyksiä esim. siitä, mitä hyvinvointialueelta toivotaan.

Otakantaa.fi-kyselyitä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueen palveluiden käyttäjille:

• https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/737/osallistuminen/1365/kysely/
• https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/638/osallistuminen/1164/keskustelu/#comments

Sinänsä suuret määrät kuultuja organisaatioita kuten yli 600 Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta valmistellessa, minkä lisäksi siellä myös yli 1000 kyselyvastausta asukkailta ja järjestöiltä, voivat sisältää hyvin paljon erilaisia mietteitä ja näkemyksiä, mutta hyvinvointialueiden strategiaprosessin ollessa sellainen, että monetkaan tahot eivät ole osallistumisen siihen millään tavoin tai vain harvoin, monenlaista häivyttyy ja suodattuu strategiaprosessien edetessä pois. Esim. Kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelusta sanotaan, että "toimialojen ja palvelualueiden johtoryhmien jäsenten osallistuminen työpajatyöskentelyyn sekä virtuaaliseen yhteiskehittämiseen tuotti strategian näkökulmista johdettuja tavoite-ehdotuksia", eivät varmastikaan kaikki näistä tavoite-ehdotuksista päädy graafisesti ilmeekkäämpään versioon hyvinvointialuestrategiasta. Itse asiassa esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointistrategiasta ei edes ole löydettävissä "kuivakkaampaa", lähinnä tekstitse asioita selittävää versiota, vaan vain jokin kuvaton, yhtä korostusväriä käyttävä, muutaman sivun mittainen lyhykäinen selitys arvojen, tavoitteiden ym. kera.

Näissä strategiaprosesseissa on ollut erikseen sellaisia aikoja, jolloin joillain tahoilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa strategialuonnoksesta, eikä näitä mahdollisuuksia välttämättä ole ollut montaa. Näin esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella:

Aluevaltuustoryhmillä oli mahdollisuus kommentoida yllä mainituista prosesseista koostettuja strategian arvo-, missio- ja tavoiteluonnoksia kesä-heinäkuussa 2022. Työ jatkui alue-valtuuston talous- ja strategiaseminaarissa syyskuun alussa, jolloin työstettiin myös hyvin-vointialueen visiota ja palvelulupausta.

Syksyn 2022 aikana jaostoilla, lautakunnilla ja vaikuttamistoimielimillä oli hallintosäännön mukaisesti mahdollisuus antaa lausuntonsa strategialuonnoksesta.

Syksyllä 2022 jatkui strategian viimeistely yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Aluehallitus asetti strategian valmistelun tueksi hyvinvointialuestrategian neuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli tukea valmistelua.

Kun on ollut viimeisen strategialuonnoksen kommentoimisen aika aluevaltuuston kokouksessa, ei suuremmin missään aluevaltuustossa ole ollut pyrkyä tehdä kummoisempia muutoksia hyvinvointistrategiasta viestivään tekstiin.

Aluehallitus keskusteli strategialuonnoksesta ja teki sen pohjalta tarvittavat muutokset. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian aluehallituksen tekemin muutoksin.

Aluevaltuusto sitten vähän keskustelee asiasta, kehuu valmisteluprosessin laadukkuutta, esittää joitain pikkumuutoksia joihinkin lauseisiin ja hyväksyy lopulta hyvinvointistrategiansa yksimielisesti.

Aluevaltuusto päätti hyväksyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian tällä muutoksella.

Kainuun hyvinvointialueella aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointistrategian marraskuussa 2022 vuosille 2022-2025 yksimielisesti puheenjohtajan esittämillä muutosehdotuksilla:

• Käytetään luottamuksen vahvistaminen -termejä luottamuksen palauttaminen -termien sijasta 
• Käytetään termejä kannatellaan ja tuetaan ei kanneta -termien sijasta

Pirkanmaan hyvinvointialueella (marraskuussa 2022) muutaman valtuutettu teki muutaman muutosehdotuksen:

• "Ehdotan, että 2.3. otsikon alla, ensimmäisen kappaleen viimeistä lausetta, joka alkaa ”Palvelustrategian konkreettiset toimenpiteet tarkentuvat ja täydentyvät strategian toimeenpano-ohjelmassa sekä hyvinvointialueen muissa ohjelmissa” täydennetään lisäämällä loppuun sanat ”jotka laaditaan näiden valmisteluvaiheessa valtuuston tekemien strategisten linjausten ja lähetekeskustelun pohjalta”
• Otsikon 5 "Organisoituminen, vaikuttaminen ja seuranta" viimeisen kappaleen ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Pirkanmaan hyvinvointialuestrategian ja palvelustrategian seuraaminen ja mittaaminen määritellään tarkemmin erikseen valmisteltavassa toimeenpano-ohjelmassa, jonka aluehallitus valmistelee aluevaltuustossa käydyn lähetekeskustelun pohjalta".
• 2.3. Palvelustrategia ja palvelulupaus: Palvelulupaus muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Pidämme yhdessä huolta hyvinvoinnistasi ja turvallisuudestasi. Tuemme sinua elämäsi käännekohdissa. Kohtaamme sinut inhimillisesti, ammattimaisesti ja luotettavasti. Olemme lähelläsi. Työmme perustuu parhaaseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon. Olemme sinua varten, elämän vuoksi.”

Hyvinvointialuestrategioiden seuranta toiminnan käynnistyttyä

Hyvinvointistrategioiden kehittelyssä ei ainakaan aluevaltuutetuilta ole jäänyt huomiotta se, että vuosia 2023-2025 pidetään ensimmäisenä vaiheena suunnitteluprosessissa, minkä lopuilla ollaan jo päästy pitkälle siirtymä- ja käynnistymisvaiheesta, jolloin strategian tarkentamisenkin pitäisi, kai, olla helpompaa.

Hyvinvointialuestrategiassa asetamme toimintaa ja taloutta ohjaavia tavoitteita vuoteen 2030. Strategiatyötä on vaiheistettu ja ensimmäisessä vaiheessa määrittelemme tavoitteita erityisesti vuosille 2023–2025. On tärkeää tunnistaa, mikä on kriittistä hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue)

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia antaa suunnan hyvinvointi alueen ensiaskelille ja kuvaa hyvinvointialueen ensimmäisen valtuustokauden 2023–2025 päämäärät.

Hyvinvointialueen aloittamisvaiheeseen liittyen laadullisia tavoitteita mittaavia avaintuloksia tarkennetaan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Samassa yhteydessä tarkastellaan mittareiden yhteneväisyyttä kansallisen tason sitoviin tavoitteisiin ja mittareihin sekä asetuksella myöhemmin säädettäviin vähimmäistietosisältöihin ja niiden mittareihin. (Etelä-Savon hyvinvointialue)

Kymenlaakson hyvinvointialueen määritelmä siitä, mikä vastaa mistäkin osuudesta seurantaan liittyen, lienee jokseenkin yleispätevää kautta hyvinvointialueiden:

• Aluevaltuusto: Seuraa ja ohjaa strategian toteutumista vuosittain tarkastuslautakunnan valvoessa kokonaisuutta
• Aluehallitus: Seuraa ja valvoo strategian toimeenpanoa sekä tavoitteiden toteutumista
• Johtoryhmä: Hyvinvointialueen johto vastaa, että operatiivinen toiminta on strategian mukaista ja johtaa strategisten tavoitteiden toteutumista
• Operatiivinen toiminta: Strategian toteutumista seurataan valittujen mittareidenosalta mm. tulosalue- ja toimintayksikkötasolla

Strategisten tavoitteiden mittarit voivat joillakin hyvinvointialueilla olla jääneet tekemättä 2022, kuten Pohjois-Savossa, jossa "strategiatyö jatkuu vuonna 2023, jolloin:

• Suunnitellaan strategisten tavoitteiden mittarit
• Valmistellaan strategian toimeenpano-ohjelmat ml. tuottavuus- ja taloudellisuus -ohjelman käytännön toteutus
• Hyväksytään palvelustrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös
• Aloitetaan strategian toimeenpanon seuranta
• Tehdään vuotuinen tarkastelu strategian toimeenpanon etenemistä ja arvioidaan tarvitseeko strategiaa päivittää.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ollut listattuna paljon erilaisia, strategisista periaatteista johdettuja indikaattoreita, kuten:

• Perus- ja erityistason palvelujen käytön, kustannusten ja henkilöstöresurssien suhde
• Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen
• Yhteisasiakkuutta tai paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden osuus ja määrä
• Hyvinvointialueen oman palvelutuotannon, yksityisen palvelutuotannon, palvelusetelien sekä järjestöjen tuottamien palveluiden osuus ja kehitys
• Kustannukset järjestämistavoittain (€/asiakas, €/suorite) valituista palveluista, joissa vertailu mahdollinen järjestämistavasta riippumatta
• Asiakas- ja potilastyytyväisyys ja -kokemus
• Henkilöstön kokemus moniammatillisuuden toteutumisesta
• Hyvinvointialueen tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen
• TKIO-suunnitelman toteutuminen
• Yhteisten kehittämisideoiden määrä ja käytäntöönvientiaste
• Toteutettujen teknologia- ja palvelukokeilujen ja yhteiskehittämisaihioiden määrä
• Koulutuspäivät /työntekijä (työntekijäryhmittäin)
• Koulutukseen kohdentuvat kustannukset
• Henkilöstön, lähiesihenkilöiden ja johdon kokemus kehittämistyöhön osallistumisesta
• Yhteisten kehittämisideoiden määrä ja käytäntöönvientiaste
• Henkilöstön vaihtuvuus
• Hakijat/avoin tehtävä
• Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -kysely
• Sairauspoissaolojen määrä, syyt, kehitys ja kustannukset
• Määräaikaisten työ-/virkasuhteiden osuus
• Työtapaturmaindeksi
• Ennenaikainen eläköityminen ja syyt
• Opiskelija- ja harjoittelijatyytyväisyys
• Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman toteutuminen
• Työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen
• Johtamis- ja lähiesihenkilöresurssit
• Kehityskeskusteluiden määrä ja laatu
• Alalta poistuneet (THL)

Helposti ihmisten ymmärrettävissä olevat "strategisten tavoitteiden mittarit" saattavat tosin ohjata hyvinvointialueen kehitystä jollain tavoin pieleen, jos näihin indikaattoreihin vaikuttamisten merkitystä ei ymmärretä - voiko sanoa "kaikessa laajuudessaan"? Aluevaltuutetuista tai jos ei heistä niin ainakin paikallislehdestä saattaa olla liian helppo pureutua joihinkin tiettyihin seikkoihin ja sellainen saattaa vetää liiaksi muitakin mukaan, jolloin, jos ei muuta vahinkoa tapahdu, niin ainakin se, että sellaiset seikat, joista pitäisi puhua ja joita pitäisi jotenkin mitata ja arvioida, eivät mahdu uutisten arvoisiin puheisiin ollenkaan. Asukasosallistuvuuden kautta kenties sitten?

Hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

Hyvinvointialueiden toimintaa määrittelee jossain määrin Laki hyvinvointialueesta, jonka eräässä pykälässä ("Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet") määritetään hyvinvointialueiden asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeudesta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Siinä sanotaan erikseen, että "aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä", sekä annetaan tällaisesta joukko esimerkkejä, mutta ei kuitenkaan pakotetaan mihinkään tiettyyn muottiin:

• järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
• selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
• valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
• suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
• järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
• tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on asiakasosallistumisen ja muun osallistamistoiminnan valmistelemiseksi ja toimeenpanemiseksi erillinen Osallisuus- ja demokratiajohtokunta, jonka tehtävään sisältyvät myös "päätöksenteon valmisteluprosesseja koskevat asiat, jotka hallitus on määrännyt sen valmisteltaviksi ja toimeenpantaviksi". Erityisesti sen sanotaan vastaavan tällaisista:

• hyvinvointialueen asukkaiden, kuntien, yhteisöjen ja muiden toimijoiden sekä erilaisten yhteistyöverkostojen osallistamiseen liittyvien toimintamallien kehittämisestä
• hyvinvointialueen päätöksenteon valmisteluun liittyvää osallistamisen, kuulemisten ja vaikutusten arvioinnin toteutumista, raportoi siitä aluehallitukselle sekä tekee kehittämisehdotuksia aluehallitukselle näitä koskevien toimintamallien kehittämiseksi
• osaltaan asiakas- ja asukaspalauteprosessien ja -toimintojen kehittämisen seuraamisesta ja ohjaamisesta tarkoituksenaan tukea asiakaslähtöisyyden ja osallistamisen edistämistä hyvinvointialueen toiminnoissa
• hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toteutumista alueella yhteistyössä alueen kuntien ja maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden ns. hyte-johtoryhmän (verkostojohtoryhmän) kanssa antaen tarvittaessa lausuntoja tai esityksiä aluehallitukselle edellä mainittujen toimintojen kehittämiseksi
• kolmannen sektorin toimijoiden vuosittaisten toiminta-avustusten hakuohjeiden julkaisemisesta, hakemusten vastaanottamisesta ja avustuskoosteen laatimisesta aluehallituksen päätöksentekoa varten osana vuosittaista talousarviovalmistelua aluehallituksen toimintasäännössään tarkemmin määrittelemien ohjeiden ja toimivaltuuksien mukaisesti.

Kehittämistä ja kehittämisehdotuksia asukkaiden ym. hyväksi siis, ainakin teoriassa. Konkretiaa odotellessa..

Kun arki hajoaa, ihmisen on saatava kokea, että juuri hänen asiansa ja tilanteensa on tärkeä ja ainutlaatuinen. Ja että hänen ongelmiinsa etsitään ammattilaisten kanssa yhdessä ratkaisuja. Ja että häneen luotetaan. Kukaan ei halua tulla sijoitetuksi asiakkuussegmenttiin, johon joutuminen johtaa standardoituun prosessiin, johon ihmisen elämä sovitetaan vaikka väkisin. (Johdon blogissa: Asenne ratkaisee - onko meillä rohkeutta antaa ääni asiakkaalle)

Asukkaiden osallistuminen on demokratiassa itseisarvo. Hyvinvointialueilla asukkaiden osallistumisen arvo liittyy vahvasti myös siitä syntyviin merkittäviin hyötyihin asukkaille itselleen, hyvinvointialueelle ja koko yhteiskunnalle. Asukkaille hyöty syntyy muun muassa siitä, että he saavat parempia palveluja, kun palvelujen järjestäjä kuulee heidän näkökulmiaan. Hyvinvointialue puolestaan saa laajempaa ymmärrystä päätöksentekonsa tueksi kuuntelemalla erilaisia näkökulmia. Kysymys on myös pitkälti luottamuksesta. Tutkitusti osallisuus myös lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. (Johdon blogissa: Asukkaita aidosti kuuntelemalla voidaan tulevan hyvinvointialueen palveluja parantaa)