Sote-uudistusta oleellisesti pohjustava "Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus"-ohjelma on ollut kehitteillä useilla alueilla (valtiorahoitteisesti) jo vuodesta 2020 ja nämä kehitystyöt voivat jossain määrin johtaa potilaiden tulevan paremmin tutkituiksi. Toisaalta, esim. MTV:n "Kuntavaalit: puheenjohtajatentti" 8.6.2020 ei saanut hallituspuolueiden puoluejohtajia perustelemaan sote-uudistuksen tarvetta pidemmälle menevästi kuin lähinnä yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Tietojärjestelmiä tai digitaalisuutta ei mainittu edes sanoina (Henrikssonin ja Essayahin sanomiset tuli jostain syystä skippailtua, joten on häviävän pieni mahdollisuus, että jotain teknologiaan liittyvää mainittiin).

Tulevaisuuden sote-keskuksien hienoutena on erikseen listattu palveluiden oikea-aikaisuus, painotettu ennakoivuutta, korostettu palveluiden laadun mittaamista ja esitetty tavoitteeksi vahvistaa monialaisuutta/yhteentoimivuutta. Helppohan se on sanoa, sanotaan.

Sote-uudistukseen liittyvästä "Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus"-ohjelmasta on monenlaista sivustoa tarjolla, joista ehkä tärkeimpänä ja ajantasaisimpana: https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

Innokylä.fi:stä löytyy jokaisen erillisen alueellisen toimijan hankekokonaisuudet tarkasteltavaksi ladattavine hankesuunnitelmineen. Etelä-Karjalan hankesuunnitelmasta (päiväyksellä 24.4.2020) saattaa lukea, ettei aikeissa mitään kovin mahdottomia tavoitella: ennakoivaa vastaanottoa muutamalle määritellylle potilasryhmälle, nuorten parempaa huomioonottamista, tunnistetaan oppilashuollon nykyprosessien kehityskohtia, päihdetietoisuuden lisääminen yms. tavallista. Jotain lupaavaa saattaisi ilmentyä listatuista konsultaatiomallien kehittämisistä, uudenlaisten työpari-/tiimityömallin luomisista ja jonkinlaisen digiklinikan pilotoimisesta. Muut toimenpiteet liittyivätkin sitten lähinnä kustannusten nousun hillintään.

Tulevaisuudesta tuntumaa muodostettaessa olisi toki hyödyllistä silmäillä, mihin on käytetty aikaa, rahaa tai huomiota lähivuosina. Jossain määrin huomionarvoisena voikin pitää sitä, että Eksoten sinänsä selkeästi liitteineen ja viitteineen listaamat menneet ja nykyiset hankkeet eivät sisällä sanallisen kuvailutiedon osalta mitään sellaista, joka antaisi ymmärtää, että organisaatiossa on jotain "pahasti vialla" joiltain osin. Pikemminkin hankkeita selaamalla jää vaikutelma, että toiminta on osakomponenttiensa ja tekijöidensä osalta hyvällä tolalla, mutta prosessien sujuvuutta voidaan hiukan kehittää, sekä valmiutta toiminnan laajentamiseen ja yhteistyöhön muiden tahojen kanssa löytyy. Menneistä hankkeista löytyy teemoina lähinnä tällaisiä: potilaiden digitaidot, palveluita maaseudullekin, kulttuurin vaikutus hyvinvointiin, työllisyyden edistäminen, asiakirjahallinnan parantelu, ihmisten elintapaohjaus (eräs hallituksen kärkihankkeista), toimintamallien määritys ikäihmisten palvelutarpeen ym. arvioinnissa, lapsi- ja perhelähtöiset palvelut, hyvinvointikumppanuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Jonkinlaisena harvinaisena erikoisuutena Eksoten menneissä hankkeissa (2015-2016) on ollut "CONNECT – Collecting Nordic Best Practice within Welfare Technology", joka kuvaillaan yhteispohjoismaiseksi hankkeeksi, jonka "tarkoituksena on kerätä eri maiden parhaat käytännöt hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa": https://nordicwelfare.org/fi/publikationer/hyvinvointiteknologia-tyokalupakki/

Uudemmista hankkeista löytyy melkeinpä pöyristyttävästi jotain, missä mainitaan samassa virkkeessa teknologiset ratkaisut, digitaaliset palvelut, tekoäly ja robotiikka (teknologiaa kotiympäristöön, yhteistyössä mm. LAB amk:n, Oulun kaupungin ja VTT:n kanssa; rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö). Toinen yhteistyössä samaisen LAB amk:n ym. kanssa meneillään oleva hanke, jossa teknologisuus pääsee päärooliin on hanke, jossa "keskeisin tavoite on työntekijän ja asiakkaan autonomian ja sitä tukevan järjestelmän kehittäminen" ja missä "oikeat teknologiset ratkaisut, digitaaliset työkalut ja ohjaus tukevat palvelun laatua ja autonomiaa". Mitä tuo sitten tarkoittaakaan. Socom.fi-sivuilta löytyy lisätietona, että sekin liittyy ikäihmisten kotihoidon palveluihin. Muut uudemmat hankkeet ovatkin sitten tavanomaisempaa työttömiin, maahanmuuttajiin, mielenterveyteen, digiapuun ja maaseudun ikäihmisten huomioimiseen liittyväistä. Eksote on jotenkin biasoitunut ns. ikäihmisiin liittyviin hankkeisiin, voisi joku todeta. Mainitun lappeenrantalaisen LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä ei vaikuttaisi löytyvän sen enempää viitteitä Eksoten "pahasti vialla" olevuudesta.

Vertailun vuoksi muutaman muun sairaanhoitopiirin listaamia hankkeita:

• Essote: https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/
• Lapin sairaanhoitopiiri: https://www.lshp.fi/fi-fi/sairaanhoitopiiri/kehittaminen/Kehittamishankkeet/Paattyneet_hankkeet
• Sosteri: https://www.sosteri.fi/sosteri/tutkimustyo-ja-hankkeet/hankesalkku/
• Siunsote: https://www.siunsote.fi/hankkeet
• Soite: https://www.soite.fi/hankkeet

Soite näyttäisi olevan mukana yhteistyöhankkeessa RoboSote, millä on tekstiselitteiden mukaan mielenkiintoisia tavoitteita ja ei niin kovin yllättäen senkin projektisivulla ilmenee paljon sanaa "ikäihminen". Kyseisessä hankkeessa sanotaan mm. edistettävän "hoivarobotiikan ja -teknologian, sekä digitaalisten tuote- ja palveluratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla".

Erilaisia säädösvalmisteluita, toimintamalleja, hankkeita, projekteja, yhteisöjä ym. on tehty ja meneillään paljon, eikä ole helppoa selvittää, mitkä niistä ovat päätyneet tai päätymässä jonkin pian ehkä entisen sairaanhoitopiirin käyttöön. Oman erikoisuutensa muodostavat lisäksi laajat kampusalueet, missä yliopistollinen sairaala, yliopisto ym. toimivat yhteistyössä eli "terveystieteellinen hoito-, koulutus- ja tutkimusyhteisö", kuten Tays.fi:ssä sanotaan. Linkkejä näihin liittyen:

• Tutkimus Taysissa
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset ja hankkeet
• Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeet ja säädösvalmistelu
• Innokylän toimintamallit
• Innokylän kokonaisuudet
• Health HUB

Sinänsä voisi olla perusteltua kysyä, miksi julkisuudessa täytyy käydä keskustelua esim. terapiatakuusta siten, että keskustelu on erikseen ja irrallaan esim. kansallisesta mielenterveysstrategiasta, joka määritelty jatkuvaksi vuodesta 2020 vuoteen 2030? Entä päätyvätkö hallituksen menneet kärkihankkeet kuten UKK-instituutin koordinoima Vesote-hanke mihinkään hyödylliseen käyttöön tutkimustuloksien valmistuttua vai tehdäänkö niiden lisäksi ja niitä huomioimatta kymmeniä samantapaisia muita tutkimuksia? Siinä oli päämääränä, että "suomalaiset lisäävät liikkumista, vähentävät istumista, syövät monipuolisesti ja terveellisesti sekä nukkuvat paremmin".