Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen (tekstin editointi -näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. include, kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Tietynlaisten (kuten kuvien) oheistaminen ja liittäminen kirjoituksiin

On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Näiden placeholder-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla sellainen valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten placeholder-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.

Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin placeholder-elementin ylle. Vaihtoehtoisesti placeholder-elementit voi saada näkymään visuaalisemminkin (toiminto tekstieditorin Misc-valikossa), jolloin esim. kuvat näyttävät editoitavassa tekstissä kuvilta (mutta kuitenkin ilman muita hienosäätöjä).

Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen säilön, eng. container) kuvat näytetään tekstin editointi -näkymän modaali-ikkunassa allekkain, vaikka voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä.

Kirjoitukseen oheistettujen kuvien järjestystä tekstin editointi -näkymässä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi eli se ei vaikuta tekstissä olevien kuvien järjestykseen. Kuvien kuvatekstit näkyvät kirjoituksiin liitettyjen kuvien yhteydessä.

Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä.

Kuvat ovat eräitä tietynlaisista, joissa voi käyttää sekä tavallisen tyylittelemätöntä selitetekstiä, että automaattisesti attribuuttimaisena käytettävää tekstiä. Attribuuttimaisuus saadaan käyttöön, kun jokainen selitetekstin rivi on sellainen, missä kahden kaksoispisteen molemmilla puolin on jotain tekstiä, mistä sitten seuraa, että vasemmanpuoleinen teksti näytetään attribuutin nimenä ja oikeanpuoleinen sen arvona. Allekkain päätyvinä näitä voi käyttää monenlaisten tietynlaisten esim. luonnehdintaan tai toisistaan erotteluun. Toimii myös kuvakollaasin kuvilla. Muina pikantteina erikoisuuksina kuvan source-tiedon sisällyttäminen selitetekstiin sijoittamalla valittuun kohtaan tekstiä "_originated_", mutta vain jos edellä mainittua attribuoitumista ei ole käytetty. Jos selitetekstiin haluaa sijoittaa hiukan eri tyylillä ("small caps", hiukan löyhemmällä kirjainvälillä) esim. kuvakrediitit-tyyppistä tietoa, erottuvuuden saa käyttöön valitulle osuudelle selitetekstiä laittamalla sen alkuun ja loppuun merkin "_".

Muita tietynlaisia (kuin kuvia)

Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia ovat videot (YouTube, Vimeo, suoralinkki videovirtaan, ehkä muitakin), tweetit, SoundCloud-musiikki, suoralinkki audioon, koodailuesimerkit (CodePen ja JSFiddle ainakin) ym.

Suoralinkkiä videoon tai audioon käytettäessä ei käytetä selaimen itsensä tarjoamaa vakiotyylistä soitinta kummoisempaa, mutta kunhan teemoittamisesta ja ulkoasujen valittavuudesta saadaan aikaan päätös, tarjottaneen muitakin vaihtoehtoja tyylittelyyn ym. Virtautettavat tiedostot kannattaa sijoittaa CDN-palvelun kautta latautuvaksi (siirto SFTP:llä), varsinkin kun CDN-palvelu on jo muutenkin käytössä.

Kuvakollaasi (bunch of images) luokittuu kolmanneksi tyystin erilaiseksi tietynlaiseksi, siihen voiden sisällyttää useita yhden tai useamman kuvakatalogin kuvia, joista voi sitten tehdä esim. slideshown tai muunlaisen esityksen, joita kirjoituksen hienosäätö -näkymässä on tarjolla. Jokaisella näistä kuvista voi olla oma kuvatekstinsä kuvakollaasin optionaalisen kuvatekstin lisäksi. Kuvien keskinäistä järjestystä voi vaihdella kuvakollaasia muodostaessa.

Tekstin editointi -näkymässä oheistetut kuvakollaasit näkyvät kirjoituksen vierellä kuvien joukkoina. Aiemmin valikoidut kuvakollaasin kuvat voi ottaa uuden kuvakollaasin pohjaksi.

Kuvakatalogien selailu

Particular browsing -näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Valittuna oleva projekti rajoittaa sitä, mitä kuvakatalogeja tässä näkymässä on valittavissa. Projektille jo asetetun kuvakatalogin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se ei vaikuta esim. kirjoituksiin jo sijoitettuihin tai liitettyihin kuviin, koska niiden näkyvyys ja toimivuus perustuu niillä oleviin id-tunnisteisiin osoitettavuuteen.

Selainikkunan leveys vaikuttaa automaattisesti, minkäkokoista kuvaruudukkoa käytetään. Enimmillään viitisen kuvaa per rivi. Kuvien alapuolella on linkit kohteisiin, joissa kuvia on käytetty. Siinä lähettyvillä on myös inline-editoivissa oleva description, sekä read-only source (piilotettavissa jos vievät liiaksi huomiota). Mouseover-toimintona kuvien päälle avautuvat toimintopainikkeet kuten Details, Crop, Remove, Reduce images, Load Image ja Large Preview. Isokokoisen esikatselukuvan avaamalla pääsee myös OCR-toiminnon äärelle eli ulkoinen kuvista tekstiä etsivä palvelu koettaa parhaansa mukaan tarjota valitusta kuvasta löytyneet kirjaimet, sanat ja lauseet tekstimuodossa. Reduce images -toiminto tarkoittaa sitä, että kaikki yli 640 pikseliä suuremmat kuvakoot, jotka tultiin esiskaalatuksi kuvien upload-vaiheessa, poistetaan. Ylimääräiseltä tuntuvat kuvakoot voi myös jättää skaalaamatta jo siinä upload-vaiheessa. Crop- eli kuvarajaus-toiminto on myös tarjolla jo upload-vaiheessa, mutta myöhemmässä vaiheessa erikoisuutena on mahdollisuus luoda useita uusia particular-kuvia valitun kuvan valitulta alueelta, mistä on hyötyä esim. silloin, jos kuvassa on useita sellaisia alueita, jotka toimisivat paremmin erillisinä kuvinaan.

Kuvien selailun helpottamiseksi näkyvillä olevaa "Large preview"-kuvaa voi vaihtaa nuolipainikkein. Kuville voi laittaa usable-merkinnän kolmella keskenään vaihtoehtoisella tyylillä. Merkinnän voi tehdä myös näkymässä imageassorting ja ne ovat nähtävissä paljolti joka paikassa, missä particulars-kuvia on listattuna.

Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin säilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä tätä tietoa viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particular browsing -näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen säilö. Tässä esimerkkinä tekstin editointi -näkymän writingparticulars-paneelissa näkyvän kuvan alla oleva linkki. Myös erikoissivut-, adequates- ja kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.

Kuvien rajaaminen ennen kuvatiedostojen lähettämistä ja highres-kuvat

Importing, item moving ja particular browsing -näkymissä saa esille cropping-työkalun, jolla palveluun siirrettäviä kuvia voi muokata paikallisesti rajaamalla niistä ylimääräiset osat pois. Kuvien varsinainen skaalaus eri kokoihin tapahtuu palvelimella. Kuvarajaus-työkalun saa esille, kun upload-dropzoneen (se reunuksin erotettu alue, jonka yläpuolella lukee "Upload") kuvia siirtäessään tai yksittäistä kuvaa vaihtaessaan pitää Ctrl-näppäintä pohjassa. Tällöin avautuu modaali-ikkuna, jossa on kaksi eri Upload-painiketta, joista toinen ohjeistaa, että suurimmaksi kuvakooksi valituille kuville halutaan medium-koko eli 640 pikseliä leveä. Kuvat siirretään palvelimelle siirron edistymisestä kertovan indikaattorin kera.

Uusia tai päivitettäviä kuvia siirtäessä voi Shift-näppäintä siirron alussa painamalla ilmaista, että toiveena on skaalata alkuperäisista kuvista myös highres-versiot eli 1600 pikseliä leveät (jos alkuperäinen kuva on vähintään sen levyinen).

Edellä mainittu 1600 pikselin leveys on itseasiassa suurin kuvaleveys, jona kuvaa voidaan katsella julkisessa teoksessa, mutta todellisuudessa siirretystä kuvasta on mahdollisuuksien mukaan skaalattu myös vielä hiukan kookkaamman kokoinen ihan siltä varalta, josko siirtohetkellä ei esiintynyt sopivaa mielenkiintoa käydä rajailemaan kuvia. Kuvan myöhemmin tapahtuva rajaus saadaan käyttöön klikkaamalla Ctrl-näppäin painettuna jotain kuvalistauksen kuvaa, jolloin avautuu modaali-ikkuna, jossa on toimintoina pelkästään kuvan uudelleenrajaus ja -tallennus. Kuten Large Preview -modaali-ikkunassa, myös siinä voi voi valita nuolia vasemmalle/oikealle käyttäen seuraavan/edellisen kuvan. Tämä toiminnallisuus on käytettävissä tietynlaisten selaus -näkymässä, sekä eksperimentaalisessa näkymässä, joka on tavallaan yhdistelmä näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi". Tietynlaisten selaus -näkymässä on hienoisempana mahdollisuutena luoda uusia kuvia tehtyjen rajauksien perusteella, sekä vaihtoehtona on myös skaalata rajattu kuva yhden kokoluokan verran suuremmaksi.

Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä on monenlaisia pikasäätöjä kokeiltavaksi ja suoraan valittavaksi. Tällaisia ovat mm. kirjoituksen leipätekstin kirjasin, ingressin sijoittuminen ja kuvia optionaalisesti ympäröivän reunuksen tyylin valinta. Säätöjen useisiin kirjoituksiin kerralla kohdistamiseksi riittää, kun tekee ensin sopivat säädöt yhteen kirjoitukseen ja kopioi ne bulk edit -näkymässä valittuihin muihin kirjoituksiin.

Jotkin näistä pikasäädöistä ovat hiukan harvemmin tarvittavia, mutta hyödyllistä olla käytettävissä sitten kun niitä tarvitaan. Tällainen on esim. references- ja/tai meta-tekstien kirjoitusmerkin tarkkuinen uudelleenrivittäminen (ei mukana kuvassa), jota ilman esim. pitkät verkko-osoitteet saattaisivat rivittyä selaimen päätöksen mukaan vain muutamasta kohdasta.

Koko teokseen vaikuttavilla pikasäädöillä on myös hyötykäyttönsä, niillä saaden aikaan mm. teoksen etusivun sisältöä valmistelevuutta (muokataan tarkemmin toisaalla) ja pikkusäädöt kielen valinnasta välimuistitukseen ja julkisuuden asettamisesta sivuleveyteen. Joidenkin teosten tapauksessa saattaa tulla hyödylliseksi asettaa pienikokoisena esitettyjen kuvien sivuleveyden mukainen skaalautuvuus siten, etteivät ne voisi päätyä aivan mahettoman pienikokoisiksi (asettuvat 80 %:n leveyteen esim. älypuhelimella) ja lukijan kannalta saattaa toisinaan olla käyttäjäystävällistä ottaa käyttöön ikonit ilmaisemaan mm. videoiden ja kuvakollaasien sisältyvyys joihinkin kirjoituksiin. Teoskohtainen välimuistitus on erittäin hyödyllinen palvelimeen kohdistuvan kuormituksen välttämisessä (muutamakin sekunti välimuistitusta hyödyttää paljon).

Teoskohtaisia asetuksia käytettäväksi tapaa tulla lisää aina silloin tällöin. Eräinä muina ovat mm. "Page menu", joka mahdollistaa jokaisella teoksen sivulla näkyväksi valikon, joka luodaan pitkälti automaattisesti julkisessa teoksessa käytettävissä olevista kirjoituksien kokoelmista, presentatation page -asetteluista tai blogi-asetteluista. Mahdolliset special page -osiot sijoittuvat joko mukaan näihin valikoihin tai jos valikoita ei ole käytössä sitten muun sisältöä esittelevän alkuun ja loppuun. Poikkeuksena tilanteet, joissa specialpagen nimi alkaa merkillä ":", jolloin se ei sijoitu valikkoon mukaan.

Automaattisesti generoitu specialpage, joka sisältää kattavan listan teoksen kirjoituksista järjestettyinä availability-päiväyksen mukaan, on saatavissa näkymään pagemenuun tai plainstructure-tyyppisen etusivun sisältölistaukseen ottamalla mahdollisuus käyttöön erillisesti valintalistasta.

Shareablekey tarkoittaa parametriä, jonko voi laittaa teoksen julkisen osoitteen loppuun, jonka arvon oikein antamalla private-moodissa olevan teoksen saa luettua ilman teoksen laittamista kaikille julkaistuksi. "Allowed tags" tarkoittaa pilkuin eroteltuja tageja, joilla määritetään se, mitkä kirjoituksiin lisätyistä tageista (erillinen tietokenttä) otetaan huomioon niissä yhteyksissä, missä tageilla voi jotain tehdä.

Teoksen ns. kansikuvan voi valita näkyvän kaikilla sivuilla tai etusivulla teos-kohtaisten asetuksien avulla, mutta sen lisäksi erikoissivua "Opening section"-näpräämällä voi saada tehtyä valintaa näkyykö kyseinen kuva isokokoisempana vai onko se poissa kokonaan, sekä näkyykö teoksen miten vai näkyykö ollenkaan. Samaiset näpräilyt vaikuttavat myös PDF-tiedostoksi viedyn teoksen olemukseen.

Käytännössä siis siten, että jos "Opening section"-specialpagen nimi alkaa:

  • "_" ei cover-kuvaa ollenkaan
  • "#" cover-kuva erityisen isokokoisena
  • ":" cover-kuva ilman teoksen nimeä
  • "_:" ei cover-kuvaa, eikä teoksen nimeä
  • "#:" cover-kuva erityisen isona, mutta ilman teoksen nimeä.

Olisihan nämäkin voinut painikkeillakin tehdä, mutta ehkä niitä kuitenkin on jo muutenkin tarpeeksi?

Muiden specialpagejen osalta on mahdollista saada:

(käyttäessä pagemenua)

  • poistettua specialpage pagemenusta ja lisätä specialpage nimen ja sen sisällön kanssa etusivulla lisäämällä nimen alkuun ":"
  • poistettua specialpagen nimi sen omalta sivulta ja etusivulta lisäämällä nimen alkuun "#"
  • tehtyä molemmat edellä mainituista lisäämällä nimen alkuun ":#"
  • poistettua specialpagen nimen ja sisällön etusivulta lisäämällä edellä mainittujen jälkeen "_"

(kun ei käytä pagemenua ja sisältölistauksen tyyppinä on "plain structure")

  • specialpagen nimen muokkaamisella ei ole vaikutusta

(kun ei käytä pagemenua ja etusivun tyyppinä on jokin muu kuin "plain structure")

  • poistettua specialpagen nimen ja sisällön etusivulta lisäämällä nimen alkuun ":"
  • poistettua specialpagen nimi sen omalta sivulta ja etusivulta lisäämällä nimen alkuun "#"
  • tehtyä molemmat edellä mainituista lisäämällä nimen alkuun ":#"
  • poistettua specialpagen nimen ja sisällön etusivulta lisäämällä edellä mainittujen jälkeen "_"

Jotkin säädöt kuten "Dates in writings' metainfo" eivät välttämättä saa mitään aikaan sellaisenaan ja lisäksi tarvitaan "kirjoituksien hienosäätö"-näkymässä olevan metainfo-valinnan säätämistä siten, että kirjoituksen meta-tieto yleensä tulee mihinkään näkyviin. Ilman näitä valitsimia teoksien kirjoitusten päiväykset eivät näkyisi ollenkaan, mutta niiden kanssa sen saa otsikkojen tienoille tai kirjoituksien loppupuolelle.

Ylläpitomoodiin asettamiseen on valintansa, mikä ilmenee käyttäjille tiedotteena, joka on ylläpitomoodin käytössä olemisen ajan kaiken muun tilalle. Ylläpitomoodi saa aikaan sen, että tämä viesti näytetään lukijoille heidän yrittäessään ottaa luettavakseen jotain teosta tai sen osaa: "Solution has been put in to maintenance mode, which is a different choice from making it private. Someone probably just wants use time and care to perfect the solution without revealing anything too soon. If one had to guess, changes take an hour to finalize, but who knows."

Project managing -näkymässä on projekti-kohtaiset varmuuskopiointi-toiminnot, joilla saa kaiken tai jotain talteen toisaalla pidettäväksi tai hetkeä myöhemmin toisaanne vietäväksi.

Koko projektin kirjoituksineen, kuvineen ja muineen saa kietaistua zip-pakettiin yhdellä painikkeen painalluksella ja tarvittaessa samaisen zip-paketin voi raahata project list -näkymässä projektilistan päälle, jolloin tuon zip-paketin sisällöstä generoidaan uusi projekti. Huomioitavaa tuolloin on, että siinä samalla generoidaan uusiksi myös kaikki projektin käytössä olevat kuvakatalogit eli uutta projektia ei yritetä yhdistellä palvelussa mahdollisesti jo olevien kuvakatalogien kanssa.

Jos totta puhutaan, mahdollisuus sisällyttää yhteen varmuuskopioon useita projekteja ilman, että tehty varmuuskopio sisältää näiden projektien käyttämiä kuvakatalogeja useaan kertaan, on jo käytettävissä, mutta käyttäjän pitää ottaa kyseinen toiminnallisuus erikseen käyttöön potentiaalisesti runsaan palvelinkuormituksen vuoksi. Tällä tavoin generoidut varmuuskopiot voi drag'n'dropata project list -näkymään kuten muutoinkin (kuvakatalogeja ei moninkertaistettaisi, vaikka useampikin projekti käyttäisi samoja sellaisia).

Jos drag'n'drop -vaiheessa painaa Shift-painiketta ja kohdistaa siirron johonkin tiettyyn projektiin, ei tuolloin luoda uutta projektia, vaan varmuuskopiossa olevan projektin teokset sisällytetään kohteena olevan projektin osaksi (sisältää myös kuvakatalogit). Tästä on hyötyä esim. silloin, kun haluaa muodostaa yhden ison projektin teoksista, jotka ovat levittäytyneenä useaan muuhun projektiin.

Jos ei ole tarpeen varmuuskopioida koko projektia, vaan haluaa vain kirjoituksien kokoelmat projektista siten talteen, että ne voi ottaa käyttöön toisessa projektissa, saa nämä kirjoitukset käyttöönsä JSON-rakenteisena datana, jonka voi antaa syötetietona importing-näkymässä toista projektia varten. Item moving -näkymä ei mahdollistaisi kirjoituksien siirtelyä kuin yksittäisen projektin rajoissa.

Kullakin teoksella on projektisivunsa, joka pitää sisällään navigointilinkit/painikkeet kaikkiin tuotannon kannalta olennaisiin näkymiin/modaali-ikkunoihin kirjoittelun aloittamisesta lopullisen teoksen hienosäätöön, varmuuskopioinnista kuvakatalogien valintaan ja aineiston hallinnasta hakutoimintoihin. Tässä muutama näistä erillisistä näkymistä (eng. screen).

Importing. Tämä näkymä sisältää "raahaus-alueen" kuvatiedostojen palveluun lähettämiseksi. Kuvia voi tuoda yksittäin tai useamman kerrallaan. Lisäksi tässä näkymässä on mahdollista teettää kirjoitusten kokoelmia sisältävästä JSON-rakenteisesta datasta uusia kirjoitusten kokoelmia kyseiseen projektiin (exportoitu alunperin project managing -näkymässä). Kokonaiset projektit kuvineen kaikkineen importoitaisiin project listing -näkymässä. Käyttäjäkohtaisissa asetuksissa on säätö sille, että kaikki hyväksyttävät kuvamuodot tallennetaan tietoa hävittämättömään PNG-muotoon. Ohjeistuksen sivulla "Particulars (kirjoituksiin lisäiltävät kuvat ym.)" kerrotaan lisää mm. kuvien esiskaalauskokoihin vaikutettavuudesta ja kuvarajaus-työkalun esiin saamisesta.

Kirjoituksien ja kuvien siirtely. Vaikka kuvia olisi jo kirjoituksiin paikoilleen sijoitellutkin, ei se estä mitenkään sitä, etteikö kuvia voisi siirrellä kuvasäilöstä toiseen tai koko kuvasäilöä johonkin eri kuvakatalogiin, sillä kuviin viitataan id-koodilla, joka ei vaihdu kuvia täten siirrellessä. Näkymä sisältää kytkin-painikkeita kuvien ja kirjoitusten mahdollisten kohteiden vaihtamiseksi siten, että toisessa asennossa siirto mahdollista vain projektin ja projektiin liitettyjen kuvakatalogien rajoissa, mutta koska toisinaan halunnee siirtää muuannekin, on sekin tehty mahdolliseksi. Kirjoituksien osalta siirtämisen lisäksi voi myös kopioida.

Writing particular -kuvan valitseminen aiheuttaa hyödyllisesti sen, että avautuvan kuvasäilön kuvista merkataan siirtovalmiiksi ne kuvat, jotka on käytetty writing particulars -kuvina avatussa kirjoituksessa. Kuvien siirto toiseen kuvakatalogiin vaatii tässä näkymässä käyttämään väliaikaista kuvasäilöä ellei siirrä jo käytössä olevaa sellaisenaan. Vaihtoehtoisesti kuvia voi siirtää myös image assorting -näkymässä, missä ei tarvitse käyttää väliaikaisia kuvasäilöjä.

Jos tarkoitus on siirtää jotain projektiin, johon on vain editoivan käyttäjän oikeudet, tunnistaa nämä projektit niiden nimiin lisätystä "(side project)"-merkinnästä. Jos tavoitteena on siirtää jotain sivuprojektiin, silloin täytyy olla sen projektin moving things -näkymässä tai muuten kohdekatalogia ei ole näkyvillä. Sama pätee myös kirjoitusten kokoelmille. Siirron lähteinä olevien kirjoitusten kokoelmiakin on enemmän näkyvillä vain, jos ollaam sivuprojektin moving thing -näkymässä.

Kirjoituksia projektista toiseen voi kopioida projektin hallinta -näkymässä ottamalla Export-toiminnolla yhden projektin kirjoitukset talteen leikepöydälle (JSON-datarakenteena) ja antaa nämä sitten syötetietona toisen projektin Import-näkymässä. Tätä JSON-dataa voi editoida millä tahansa monista JSON-editoreista, jolloin voi esim. poistaa liiaksi koettuja kirjoituksia tai kirjoitusten kokoelmia ennen kuin importoi jäljelle jääneet johonkin projektiin. Areatextit ja endtextit eivät pysy tällaisen importoinnin jälkeen osana jotain kirjoitusta, koska kyseisenlainen tieto ei ole mukana JSON-datassa.

Muina keinoina erityisesti projektin sisällön kopiointiin ovat tekstin editointi -näkymässä käytössä olevat "overwrite writing"- ja copy/paste -toiminnot. Erilaista näppäryyttä kuvien siirtoon on tarjolla näkymässä "image assorting" (kirjoituksessa "Kuvien vapaamuotoista pläräämistä").

Massa-toiminnot kirjoituksille. Joitakin toimintoja voi haluta tehtävän useille kirjoituksille kerrallaan kuten piilottaa niistä ei-tarvittavat kirjoituksen osat (esim. ingressi), vaihtaa oudonnäköiset lainausmerkit tavallisempiin tai tyylitellä kymmenittäin kirjoituksia samanlaisiksi. Yksitellen tällaisen tekeminen olisi melkoista kliksuttelua, mutta vähemmälläkin vaivalla siis pääsee. Muina hyötyinä mm. kaikkien teoksen kirjoituksien päiväyksien kerralla silmäiltävyys ja siinä samalla vaihdeltavuus. Kuvasta voisi arvata, että muutokset voivat kohdistua vain kirjoitusten kokoelmaan kerrallaan, mutta mainittakoon tässäkin kohdin, että pitämällä Ctrl-painiketta pohjassa sillä hetkellä, kun valitsee valikosta kirjoitusten kokoelmaa, listattavat kirjoitukset eivät korvaa edellistä listausta, vaan ne lisätään listaan mukaan. Taulukon otsakekentillä voi tehdä arvattavanlaista lajittelua.

Kirjoituksien ja kuvasäilöjen haku. Riittämiin kirjoiteltuaan ja/tai oltuaan pitkään kirjoittelematta, voi kirjoituksien löytämiseksi haku-työkalulla tulla käyttöä. Silmäiltävyyden helpottamisen apuna hakusanan esiintymä merkitään korostuneesti sekä otsikoista, että leipäteksteistä. Hakusanan esiintymän ympäriltä näytetään hiukan tekstiä sitä edeltävältä ja seuraavalta osin. Tässä näkymässä tehtävän haun voi alustaa lisäämällä sivun osoitteeseen parametrin "seachquery" ja antamalla sille jonkin hakukriteerin. Jos hakukriteeri on "author:"-alkuinen, oletetaan, että sitä seuraava teksti viittaa authorid:hen (näitä luodaan käyttäjäasetuksien kohdassa Authors). Kuvasäilöjen nimistä haettavuus (toisella painikkeella) saattaa käydä olemaan tarpeen siinä vaiheessa, kun kuvasäilöjä on jo useita kymmeniä.

Teoksen etusivu on eräänlainen esittely tai sisällyslistaus siitä, mitä teos pitää sisällään ja esittelysivun tyyppiä vaihdettaessa juuri tämä etusivu on se, mikä teoksessa enimmälti muuttuu. Kirjamaisen sisällysluettelon vaihtoehtona on muitakin, joista tässä esittelyssä mm. "presentation page", joka voi sisältää eri tavoin aseteltuja kirjoituksien joukkoja ja "blog-like", mikä arvatenkin tarkoittaa blogimaista esitystapaa, missä ulkoasuun voinee vaikuttaa jollain tavoin.

Esittelysivun kirjoituksien yhteydessä saatetaan näyttää kirjoitukselle toisaalla määritetty "mainimage", mistä käytetään joissain muissa palveluissa/sovelluksissa "feature image"-nimitystä. Mainimage on (optionaalisesti) asetettava jokaisen kirjoituksen osalta erikseen siinä näkymässä, missä kirjoituksien olemusta hienosäädetään ja jossa kirjoituksiin voidaan sijoitella paikoilleen mm. kuvia. Samaista mainimage-kuvaa käytetään myös kirjoitus-sivulla tai sitten ihan vaan esittelysivuilla pelkästään.

Presentation page..

Teos-sivulla "presentation page"-esittelysivu voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta. Siinä yhdestä ja samasta kirjoitusten kokoelmasta on tehty useita erilaisia kirjoitusten joukkoja (eng. writing sets), joissa eräissä tapauksissa kirjoitukset asettuvat paikoilleen automaattisesti ja toisissa niiden paikka määritetään manuaalisesti. Näitä asetteluja voi käyttää yhdessä teoksessa useitakin, jos ottaa teoksen asetuksista käyttöön Page menun.

(Itse asiassa.. parempi kun katsot esimerkkituotoksia example: More expressive front page, example: Research news (online magazine) ja example: multiple presentation pages.

Valittavissa on seitsemisen manuaalista asettelua vaativaa kirjoitusten joukottelua ja seitsemisen sellaista, missä riittää kirjoitusten kokoelman valitseminen. Tyylittely- ym. vaihtoehtoina on tarjolla parikymmentä säätöä (kuva varhaisemmasta versiosta).

Näkymän yläreunassa on valikko, josta valita projektille luotuja presentation pageja. Alareunassa ne on listattuna siten, että niiden järjestystä voi muuttaa, nimiä vaihtaa, participating-asetusta muuttaa ja saada talteen osoitteen, johon voi viitata tarvittaessa esim. kirjoituksissa.

Kirjoituksien joukkojen asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa ja näitä kirjoituksien joukkoja voi siirrellä ylemmäs ja alemmas hiirtä tai muuta osoitinvälinettä käyttäen. Redirect-linkit toimivat näissäkin eli sisältö voi olla koostettuna vaikka pelkästään muissa teoksissa jo julkaistuista kirjoituksista. Luodessa uutta presentation pagea sille generoidaan satunnainen, mitään merkitsemätön nimi. Presentation pagen voi duplikoida kuten myös blog appearancet.

Blog-like..

Blogimaisen teoksen kirjoitukset voivat olla levittäytyneenä useisiin eri kirjoitusten kokoelmiin, sillä kirjoituksien päiväys määrittää sen, missä järjestyksessä ne lukijalle näkyvät. Teos voi sisältää myös kirjoitusten kokoelmia, jotka eivät lukijalle edes näy, vaan ovat muuten vain jostain syystä projektissa mukana.

Kirjoituksilla on esittelysivulla näkyvyyden kannalta kaksi vaihdettavissa olevaa päivämäärää, joista toinen on kirjoituksien järjestyksen määrittävä päiväys (julkaisupäivä) ja toinen näkyy kirjoituksen otsikossa (optionaalinen update-päiväys).

Tältä blogimainen teos voisi näyttää vakiotyylittelyin.

(Itse asiassa.. parempi kun katsot esimerkkiteosta kuten example: Blogging about something)

Blogin olemuksen säätämiseen on vajaa parikymmentä (kuva varhaisemmasta versiosta) painikkeellista säädintä, joilla on vaikutuksensa reunuksiin, kuvakokoihin, tekstirimpsujen asetteluihin ym. Olemuksien asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa.

Tältä blogimainen teos voisi näyttää eräin pikatyylittelyin. Kirjoituskohtaisten tagien näkyvyys ja sijoittelu on eräänä säätönä.

Out of ink..

Jos teoksessa on runsaanlaisesti kirjoituksia, pelkästään niiden nimien listaaminen veisi ruudulta paljon tilaa, jolloin lukijan ei olisi niin helppo hahmottaa teoksen aihepiirin laajuutta tai ehkä kaikki kirjoitukset ovat jollain tapaa yhtä arvokkaita/merkityksellisiä, joten mitäpä sitä kaikkia nimiä erikseen listaamaan, jos kaikki yhdestä tai useammasta kirjoitusten kokoelmasta on tarkoitettu luettavaksi?

Kuva 10. Tavallinen "Plain structure"-tyyppinen esittelysivu.
Kuva 11. Mahdollisesti vuoden 1995 hauskin mies -tittelin innoittamana on päädytty antamaan tällaisenlaisen esittelysivun generoivalle tyypille nimeksi "Out of ink". Jonkinlaista jämptiyttäkin havaittavissa.

See sooner..

Tämä tarjoaa kaikessa yksinkertaisuudessaan lukijalle mahdollisuuden päästä hetimiten asian äärelle eli kaikkien teoksen kirjoitusten kokoelmien kirjoitukset ladotaan allekkain näkyviin, kirjoitusten kokoelman nimellä toisistaan erotettuina, sellaisena kuin ne näkyisivät, jos niitä ottaisi luettavaksi erikseen.

[ei kuvaa, mainittakoon]

Tekstiä on usein mukavampi kirjoittaa, kun aiempaa samaan kirjoitukseen kirjoitettua tekstiä on enemmän näkyvillä, sillä se vähentää muistikuormitusta. Yksi leveäksi ja pitkäksi venytetty tekstikenttä ei aina ole riittävän kätevä, joten kokeilun vuoksi on prototyypitetty paria erilaista tekstinkirjoitusmoodia, joista "sliced"-tyyppinen saavutti näppäräkäyttöisyydessään hyvän laadun tason.

Tässä vaihtoehtoisessa editointitilassa kirjoitus pilkotaan automaattisesti useaan eri osaan niistä kohdin, missä on, valinnan mukaan, käytetty väliotsikon erottuvuutta lisäävänä keinona joko tekstin paksunnosta tai otsikointia Header 1 tai Header 2. Tällainen tekstin pilkkominen visuaalisesti eri osiinsa voi olla hyödyllistä siinä vaiheessa, kun vasta valmistelee kirjoitusta ja haluaa pitää runsaassa määrin jo kirjoitettua tekstiä nopeasti esille silmäiltävästi esillä, sekä silloin kun tekstissä on paljon väliotsikoita kuten esim. linkkihakemiston tapaisessa kirjoituksessa.

Jos tekstiin on jo aiemmin liitetty kuvia tai muita liitettävissä olevia, ne säilyvät muuttumattona tallennettaessa, vaikkei niitä tässä moodissa asetellakaan esille sen osoittamiseksi, että ne ovat kirjoituksessa mukana. Ja liittäminenhän tarkoittaa siis eri asiaa kuin paikoilleen sijoittaminen. Tätä paikoilleen sijoittuneisuutta osoittavat placeholderit pysyvät kirjoituksissa mukana ellei niitä tekstiä editoidessa poista.

Jos kirjoituksissa käytettävissä olevaa tekstisisältöä on plaintext- tai Word-tiedostojen sisältöinä, voi näitä tiedostoja tipautella yksitellen jonkin "viipaleen" päälle, jolloin tekstisisältö tiedostosta luetaan käytettäväksi ja sijoitetaan täsmälleen siihen kohtaan, missä tekstikursori tuossa "viipaleessa" tuolloin sijaitsee.

Näiden "viipaleiden" järjestystä voi vaihdella manuaalisesti valitsemalla ensin moodiksi "moving slices" moodin "editing text" tilalle ja siirtelemällä niitä kuten haluaa. Käänteiseen järjestykseen "viipaleet" saa yhdellä tätä varten tarkoitetulla painikkeella, mistä on hyötyä esim. silloin, jos on tullut kirjoittaneeksi asioita kronologiseen järjestykseen, mutta haluaakin ne juuri päinvastaiseen järjestykseen.

Eräänä toisena vaihtoehtoisena tekstin editoinnin tapana on käyttää "lots of text editing"-näkymää. Siinä kaikki yhden kirjoitusten kokoelman kirjoitukset ovat kerralla silmäiltävissä. Tässä näkymässä on kytkin-painike, jolla saa kirjoituksissa olevat katalogi-kuvat näkymään pienikokoisina kirjoituksien loppupuolilla. Muita particularseja ei näytetä, mutta ne säilyvät kirjoituksissa mukana myös tallentaessa ja niiden quicklook-toiminnot ovat käytettävissä (leijuttaa osoittimella placeholderin yläpuolella). Mainittu kytkin tekee samalla myös kirjoituksien enimmäiskorkeuksiin rajoituksia, jottei pidempien kirjoituksien vuoksi olisi niin paljon skrollattavaa. Tämä on eräs näkymistä, jossa mukana "Stickyness"-kytkin, jolla jonkin osan näkymästä saa pysymään suurin piirtein aloillaan silloin, kun sivua skrollataan vertikaalisesti.

Vaikka avoinna olevaan kirjoitukseen voi liitellä kuva-tietynlaisia drag'n'droppaamalla niitä tietynlaisten selaus -näkymästä, voi eräänlainen "kompaktisuus", jonka näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi" yhdistävä näkymä tarjoaa, olla paremman tuntuinen, sillä pelkkä katseellakin siirtyminen kahden eri näkymän välillä on mentaalisesti hienoista uudelleenorientoitumista tjs. vaativaa.

Kaiken hetken aikaa käytettävän ollessa samassa näkymässä ei tällaista "ylimääräistä haahuilua" tarvita. Kirjoitusten editointi toimii täsmälleen samoin kuin varsinaisessa "tekstin editointi"-näkymässä sillä erotuksella, että vain kuva-tietynlaisia voi lisäillä ja niitä vasemmanpuoleisesta listasta drag'n'droppaamalla. Kuten "tietynlaisten selaus"-näkymässäkin, kuva-tietynlaisia voi katsella isokokoisena (klikkaamalla kuvaa) ja uudelleenrajata avautuvassa modaali-ikkunassa (klikkammalla kuvaa Ctrl-näppäin painettuna). Ja jos kuvia olisi niin paljon, ettei alimmaisia katsellessa kirjoituksen writingparticulars-listaa enää edes näkyisi, voi katalogin kuvia lisäillä sinne myös siten, että klikkaa kuvaa Alt-näppäin pohjaan painettuna.

Kun kuvia on paljon, eikä ehkä ole aivan varma, mitä niiden kanssa tekisi, ideoita voi alkaa muodostumaan asetellessa niitä jonkinlaisiin ryhmäntuntuisiin tai antaa ideoiden tulla siinä samalla, kun ihan vain siirtelee niitä jollakin luontevalta tuntuvalla tavalla toisistaan erilleen. Tässä selausnäkymässä kuva-tyyppiset tietynlaiset latautuvat ensin ruudukkoon aseteltuna, minkä jälkeen niitä voi alkaa liikuttelemaan näkymässä ilman erityisempiä siirtymää rajoittavuutta. Isokokoinen tablet-laite tai muu kosketusnäyttöinen päätelaite stylus-kynällä tulee tässä erittäin käteväksi, sillä käden liikeradat voivat tuolloin olla paljon vähäisempiä kuin hiirtä käytettäessä.

Kosketusnäyttöistä päätelaitetta varten tähän näkymään voisi toteuttaa mahdollisuuden tarrata kuvaan kahdella sormella ja kiertää kuvaa samalla, kun kenties myös muuttaa sen kokoa, mutta tällainen saattaa olla ylimääräistä "kikkailua" vailla erityisempää hyötyä.

Tämä näkymä mahdollistaa myös kuvien siirtämisen kuvasäilöstä toiseen pitämällä kuvaa klikatessa Alt-näppäintä pohjassa ja esivalitsemalla kuvasäilön, johon on aikeissa kuvia siirtää. Mahdollisina kohteina olevia kuvasäilöjä voi poistaa listaltaan klikkaamalla niitä Alt-näppäin pohjassa. Mobiililaitteita käytettäessä voi käyttää erillistä fyysistä näppäimistöä tai valita käyttäjäkohtaisista asetuksista, että tietyissä näkymissä näytetään, Alt-näppäintä vastaava kytkin-painike.

Jos kohdekuvasäiliö ei ole valittuna, kuvan klikkaaminen Alt-näppäimen kanssa avaa Large Preview -modaali-ikkunan, jossa on käytössä myös OCR-toiminto ja nuolipainikkein seuraavaan tai edelliseen kuvaan siirtymisen mahdollisuus.

Näppäimistöä käyttäessä kuvan klikkaaminen Shift-näppäimen kanssa tekee kuvan isompikokoiseksi. Shift- ja Ctrl-näppäintä yhdessä painamalla klikkaus saa kuvan suuremmasta pienemmäksi. Kuvan kokoa tällä tavoin näennäisen visuaalisesti muutettaessa on käytettävissä neljä eri kuvakokoa.

Kaiken kuvien asettelun voi myös tallentaa ja ladata myöhemmin uudelleen käyttöön. Tallentamisen yhteydessä tallennetaan myös tuolloinen selainikkuna leveys, jotta kuvien sijoittelu eri levyisessä selainikkunassa voidaan suhteuttaa siten, ettei mikään jäisi kuva-alan ulkopuolelle. Nämä asettelut resetoidaan kuvakohtaisesti, jos niitä siirtää kuvasäilöstä toiseen.

Usable-merkintöjä voi tehdä kuten kuvakatalogien selailu -näkymässä. Kuvien jossain käytettävissä olevuus on selkeyden vuoksi tehty hieman toisenlaiseksi tässä näkymässä, sillä kuvien käyttöpaikkaan vievät linkit on esitetty kirjaimisina symboleina kuvien päällä. Kuvissa voi olla yhtä aikaa merkintöinä highres, usable ja nämä käytössä olevuudet.

Rajaton-tyyppinen näkymä tästä kuvien vapaamuotoisesta selailusta on sellainen, missä kuvia voi levitellä näkyvissä olevaa aluetta laajemmallekin ja missä näkymän taustaan tarttumalla voi siirrellä katselualuetta (eng. viewport). Siihen voi avata kuvia useista kuvasäilöistä. Siitä voisi kehitellä näkymän, jossa voi vapaamuotoisesti sekä selailla kuvia, että editoida tekstiä, mutta toistaiseksi on se experimental feature, jonka saa käyttöön käyttäjäasetuksista. Eräs ongelma sen kanssa on siinä, että jos selaimessa käyttää gestures-tyyppisiä lisäosia, ne saattavat menettää kyvykkyytensä piirtää havainnollistavaa viivaa oikeaan kohtaan, sillä niiden toimivuus perustuu usein siihen, että ne muokkaavat esillä olevaa verkkosivua lisäämällä siihen koodia. Lisäksi monien laitteiden jotkin selaimet eivät aivan salli sitä, että katselualue olisi rajaton.

Kirjoituksien tietynlaiset (eng. particulars) ovat tavanomaisesti esitetty tekstimuotoisen symbolin muodossa, missä muistettavuutta avustaa esikatseluversio, jonka saa viemällä hiiren pointterin sen päälle. Vaihtoehtona olisi toteuttaa sellainen tekstieditori, missä kaikki näyttää jo valmiiksi lopulliselta, mutta muilta sivustoilta latautuvat elementit (eng. embeddable particulars) eivät useinkaan tule näkyviin ja käytettäväksi kovinkaan sähäkkää vauhtia. Työnkulkujen kannalta olisi hivenen hidastavaa tai ylimääräistä huomioitavaa aiheuttavaa, jos elementtien olemukset muotoutuvat siinä samalla, kun ajatusten pitäisi olla suunnattuna kirjoitukseen liittyviin mietteisiin.

Vaihtoehtoinen eli ns. "paremmat placeholdet"-tila on valittavissa editorin Misc-valikosta, missä on valinta myös takaisin normaalitilaan pääsemiseksi. Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä kaikki kirjoitukseen sijoitetut tietynlaiset päätyvät näkymään editorissa siinä muodossa, mikä editorin tila kulloinkin on. Kaikkien tietynlaiset-elementtien sijaintia voi vaihdella normaaliin tapaan molemmissa editorin tiloissa eli ensin kursorilla sijainti ja sitten Ctrl-klikkaus tietynlaisen päällä.

Kuva 1. Paremmat placeholderit -tila.
Kuva 2. Tavalliset placeholderit -tila.
Kuva 3. Eräs lopullinen ulkoasu kirjoitukselle eräällä selaimen leveydellä.

Teoksien tuotannosta paljolti erillisenä näkymänä on mietintäaineistojen (eng. adequates) keräilyyn, lajitteluun ja muokkaamiseen tarkoitettu näkymä, jossa muutamia erityyppisiä aineistoja voi käyttää ajattelun ja muistiinpalauttamisen apuna. Erilaisia aineistotyyppejä ovat mm. linkit, tekstuaaliset muistiinpanot, kuvat, videot, datasta generoidut graafit ja "tieteelliset merkinnät" (PubMed- ym. tieteelliset abstraktit).

Aineistot voidaan järjestää adequete setteihin ja niiden sisältämiin adequeteseihin. Käyttöliittymässä käytettävää suomenkielistä nimitystä ei ole vakavissaan edes haeskeltu, vaikka englanninkielinen sana "adequate" onkin alunperin sanasta "riittävyys" johdettu. Adequaten sisällön voi kuvien ja videoiden osalta näyttää suurempana tai pienempänä.

Jos haluaa pitää adequate setit ja adequatet tietyssä järjestyksessä, voi adequateja silti listailla kuten haluaa esim. privaatissa kirjoituksessa tai selaimen kirjanmerkeissä linkittämällä adequateihin suoraan. Adequates-näkymässä on vipukytkin näiden linkkien näyttämiseen.

Projektille jo asetetun adequate setin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se vaikuttaa vain siihen, onko kyseinen adequates valittavissa tässä näkymässä. Useat projektit voivat käyttää samoja adequate settejä. Toisin kuin kuvakatalogien kanssa, adequate setit eivät päädy mukaan projektikohtaiseen varmuuskopiointiin, vaan ne varmuuskopioidaan erikseen erillisiksi zip-paketeiksi, jotka voidaan tarvittaessa importoida takaisin.

Kuva-aineistot ovat yhteiskäytössä teoksiin liitettävien kanssa, molempien käyttäessä kuvakatalogien kuvia. Tässä näkymässä käyttäjäoikeuksien hallintaa on löyhennetty siten, että jos käyttäjä on editoiva käyttäjä missä tahansa projektissa, joka käyttää sellaista kuvakatalogia, jonka kuva on käytössä adequate itemsissä, tuo kuva on nähtävissä, vaikkei kyseisessä projektissa olisikaan tuota kuvakatalogia liitettynä.

Linkkejä voi kirjoittaa niitä varten tarkoitettuun tekstikenttään, johon niitä voi tuoda drag'n'dropaten myös suoraan selainten kirjainmerkeistä, yksitellen tai kansioittain, sekä selainten osoitekentästä ja linkki-tyyppisistä tiedostoista. Erotinmerkkejä ei tarvita, sillä linkit tunnistetaan http- tai https-protokollaan linkissä mukana olemisen perusteella. Tekstikenttän linkeille on modaali-ikkunassa, jonka saa esille "Add item"-painikkeella ja missä voi lisätä myös mm. YouTube-videoita. Lisäilyvaihtoehdot ovat rajoittuneempia kuin mitä projektien kirjoituksiin voidaan sijoitella. Sciency-tyyppisen aineiston tuontiin tarvitaan erikseen tarjolle asetettu sovellus.

Linkkien käyttöön sisältyy muutama erikoisuus, joista eräs on se, että sen tiedot haetaan ulkoisen palvelun avulla, mikä nykyisellään rajautuu sivun otsikko-tiedon hakemiseen. Linkin lisäämisen jälkeen linkki voidaan lähettää manuaalisesti (painikkeella) toiseen ulkoiseen palveluun, joka ottaa linkin takaisesta sivusta kokosivun kuvakaappauksen, palauttaa tämän kuvan koneellisessa vastausviestissään ja joka sitten tallennetaan käyttäjäkohtaiseen "Quick saves"-kuvasäilöön, josta sen voi siirtää toisaanne tai tehdä sille jotain lisäkäsittelyä kuten kuvakaappauksen rajaamista. Selaimien eri laitteiden kesken synkronoitavuutta voi hyödyntää linkkien keräämisessä pitämällä jossain sellaisessa julkaisusovellusta avoinna ja keräilemällä linkkejä ensin vaikkapa selaimen kirjanmerkkeihin.

Kuvia voi lisätä yksittäin tai pinoutuvana, missä jälkimmäisen saa alulle lisäämällä ensin yhden kuvan käyttäen Attach to the adequate -painiketta ja jatkamalla sen jälkeen Add to the item -painikkeen käyttöä. Nämä löytyvät "add image particular" -modaali-ikkunasta. Pinoutuneet kuvat esitetään adequaten sisältöä listattaessa juuri sellaisena ja Item preview -paneelissa erikseen. Jokaisen kuvan ohessa on linkki "tietynlaisten selaus"-näkymään ja siellä olevaan kuvasäilöön.

Kuten "tietynlaisten selaus"-näkymässäkin, voi kuville suorittaa OCR-toiminnon, minkä tulokset lisätään kyseisen "itemsin" muistiinpanomaiseksi sisällöksi entisen loppupuolelle.

Varmuuskopioituja adequate settejä voi lisäyttää projektiin drag'n'droppaamalla niitä "Project's adequate sets"-valikon päälle. Adequatejen "itemsejä" voi siirrellä adequatesta toiseen yksinkertaisesti tarraamalla avoinna olevan adequaten "itemsistä" kiinni ja tipauttamalla sen kohteeksi valitun adequen nimen päälle. Jos on tarpeen, adequate setteja voi siirrellä käyttäjältä toiselle managing-käyttöliittymässä. Tuolloin siirtyvä adequateset irroitetaan kaikista projekteista, joihin se on ollut liitettynä.

Aikeissa on ollut tarjota mahdollisuus a) selailla aineistoa erillisellä monitorilla käsieleitä tunnistavaa laitetta hyödyntäen, b) selailla ja muokata aineistoa virtuaalitodellisuudessa erillistä kosketeltavaa ohjainlaitetta käyttäen, c) lähetyttää yksittäinen tarkasteltavaksi otettava aineiston osa työpöytänäkymästä mobiililaitteella tarkasteltavaksi, mutta nämä ovat toistaiseksi vain mielenkiintoisia prototyyppejä, joiden toteutuksen on ollut tarkoitus sujuvoittaa mahdollista myöhempää uutta lähestymistä tällaisten toiminnallisuuksien käyttöönottamiseksi.

Teoksen sisällysluettelo. Jos oltaisiin yksinkertaisesti luotu projekti, tehty siihen yksi kirjoitusten kokoelma ja kirjoiteltu siihen pari kirjoitusta ilman kirjoituksien hienosäätöä, olisi teos-sivulla jo siinä vaiheessa melkein valmiina sisällysluettelo, josta pääsisi lukemaan näitä kirjoituksia. Tarvittaisiin vielä vain sen valitseminen kirjoituksien hienosäätö -näkymästä, mitä kirjoitusten kokoelmista sisällytetään teokseen. Edellä mainitulla teos-kohtaisten säätöjen näkymässä voisi laittaa teokselle kansikuvan, joka otettaisiin vakioasetusten mukaan käyttöön sisällysluettelon yhteydessä.

Teoksen kirjoitus-sivu. Jos kirjoitusta oltaisiin ehditty jo vähän hienosäätääkin kirjasimien ja paikoilleen sijoiteltujen kuvien reunuksien tyylittelyn osalta, olisivat säätöjen vaikutukset heti nähtävillä teoksen kirjoitus-sivulla. Kaikissa lopullisissa teoksissa on suorat linkit kirjoitusten kokoelmiin ja kirjoituksiin sekä sisällysluettelossa, että paikoin vähän muuallakin. Kirjoituksissa olevia kuvia voi tarkastella isommassa koossa klikkaamalla/täpäyttämällä niitä.

Kirjoituksen laitaan tai tekstikappaleiden väliin voi sijoittaa lisätietoa, koosteen tjm. täydentävää, selventävää ym. tarjoavan alueen, jolle julkaisumaailmassa on englanninkielinen termi "sidebar", mutta tämän palvelun käytössä sellainen on jo tullut nimettyä sideareaksi. On mahdollista, että tämä saattaa nimikkeen osalta sekoittua hiukan myöhemmin tulevaan ominaisuuteen, jolle on annettu ennakoivasti nimitys "sideshow" ja joka on teoksen esittelysivun laidalla oleva sivupalkki, johon voi sijoitella periaatteessa mitä vaan (tilastotietoa, mainoksia ym.). Tässä muutama käytettävissä oleva sidearean reunus-tyylin säätö muusta tekstistä esille kohottamiseksi.

Näissä kirjoituksissa voi käyttää sisältönä kuvia, muttei pictureshowta, eikä mitään sisältöön upotettavissa olevista. Muistikuormituksen vuoksi nämä voi aluksi olla syytä pitää samassa kirjoitusten kokoelmassa kuin kirjoitukset, joiden osana ne ovat. Kirjoitusten hienosäätö -näkymässä pointterin vieminen kirjoituksen päälle, joka tällaista käyttää, saa mukaan otetun kirjoituksen indikoimaan mukana olevuudestaan visuaalisesti, jos ne ovat samassa kirjoitusten kokoelmassa. Kaikenlaisia kirjoituksia voi vapaasti siirrellä projektin rajoissa kirjoitusten kokoelmasta toiseen ilman huolta eheyden rikkoontumisesta.