Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä voidaan sijoittaa kirjoitukseen oheistettavia tietynlaisia paikoilleen painamalla "writing particulars"-listalta löytyviä "include"-painikkeita. Tietynlaiseen kohdistuvan viittauksen saa sijoittumaan kirjoitukseen painamalla "ref"-painikkeita. Kuvien ja muiden tietynlaisten kuvanumerot generoidaan automaattisesti (tietynlaisen tyyppiä vastaavan nimikkeen esiintyminen optionaalista, kirjoituskohtaisesti). Oheistetun tietynlaisen sijaintia voi vaihtaa valitsemalla tekstistä se sijainti, johon sen pitäisi päätyä ja klikkaamalla sitten Ctrl-näppäin painettuna sitä tietynlaisen placeholderia, joka halutaan siirtää. Hienosäätöominaisuudet saa esille valitsemalla sijoitettua tietynlaista symboloiva elementti (suoraan valitseminen tai siirtymällä näppäimin sen kohdalle). Kirjoituksella olevien tietynlaisten joukosta voi valita myös yhden "main imagen", jolle on omat erilliset säätönsä.

PNG-tyyppisissä kuvissa on mahdollisuus käyttää alfakanavaa, mikä tarkoittaa tässä sitä, että kuvasta voi esityönä tehtävän kuvankäsittelyn avulla tehdä tietyiltä osin läpinäkyvän (kokonaan tai osittain). Kun tällaisen kuvan sijoittaa kirjoituksen, on kirjoituksen hienosäätö -asetuksissa optionaalinen valinta sille, että kirjoituksen teksti myötäilee kyseisen kirjoituksen kuvien reunoja siltä osin kuin ne ovat täten näkyvissä. Huolitellusti käytettynä tällaisesta saa näyttävän tehokeinon kirjoituksen elävöittämiseksi tjs.

Kun kirjoituksen writingparticularseista poistaa kuvia, jotka ovat jo kirjoituksessa, mutta ei samalla poista placeholdereita, ei näitä placeholdereita tarvitse käydä poistelemaan erikseen, vaan niiden voi antaa pyyhkiytyä pois itsestään seuraavalla samaisen kirjoituksen latauksella.

Project managing -näkymässä on käytössä inline-edit kirjoitusten kokoelmien nimille.

Writing list -näkymässä on käytössä inline-edit päiväyksille.

Solution writing editing -näkymässä on käytössä E ja S -symbolit, mitkä ovat tarkoitettu "area text"-tyyppisten kirjoituksien liittämiseksi varsinaisten kirjoitusten loppuun tai sivuun (sanoista end ja side). Näiden kirjoitusten "irroittamiseen" on toimintonsa samaisessa näkymässä (kirjoitusten säätöön tarkoitettujen säätimien ja kirjoitukseen liitettyjen tietynlaisten alapuolella).

"Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Readyness, Availability, Lastedit ja Updated.

Kirjoituksien ajoitettua julkaisemista ei ole aikeissa ottaa käyttöön, mutta kirjoituksien päiväykset voi asetella valmiiksi, järjestellä ne sopivan nähtäville ja laittaa ne participating sitten, kun on aika julkaista kirjoitus. Vedoksia kirjoituksista voi tehdä luomalla uuden kirjoituksen ja Alt-klikkaamalla sen auki ollessa kirjoitusta, jonka haluaa kopioituvan siihen kokonaisuudessan. Myöhemmin voi sitten tehdä saman päinvastoin ja poistaa ylimääräiseksi jääneen kirjoituksen.

Kirjoituksien availability- ja updated-päiväyksiä voi vaihtaa 10 minuuttia suuremmaksi tai pienemmäksi klikkaamalla kyseistä tietosolua Shiftin tai Shiftin ja Ctrl:lin kanssa. Tästä on hyötyä, jos valmistelee kirjoituksien asettumista sopivaan ajanmukaiseen julkaisujärjestykseen. Jos päiväystieto on klikatessa tyhjä, asetetaan ensin ajaksi sen hetkinen sellainen ja vaihdetaan sitä 10 minuuttia suuntaansa.

"Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Writing type ja Size. Lisäksi olisi vielä Description, joka on rajattu 30 merkkiin, jotta sitä voi käyttää esim. kirjoitteluvaiheessa ryhmittelemään kirjoituksia jonkin lyhyehkön avainsanan tai avainsanaryhmän avulla. Kirjoituksia voi poistaa paperilennokkia muistuttavaa ikonia klikkaamalla.

Klikkaamalla textediting-näkymässä Ctrl-näppäin pohjassa kirjoituksen nimeä kirjoitukset listaavassa taulukossa, pääsee moodiin, jossa kirjoituksen sijoitusta kirjoitusten listassa voi vaihdella näppärästi hiiren rullaa pyöräyttelemällä. Vaihtoehtoisesti voi klikkailla yhden siirtymän kerrallaan aiheuttavia nuoli-ikoneita. Tallennus "Adjust sorting order"-painikkeella.

Jos klikkaa kirjoitusta pitämällä Alt-näppäintä pohjassa valitun kirjoituksen sisältö ylikirjoittaa suurelta osin kaiken, mitä avattuna olevassa kirjoituksessa on aiemmin ollut. Tämän toiminnon vaikutusta ei voi peruuttaa. Ylikirjoitus ei kohdistu kirjoituksen otsikkoon, sen valmiuden asteeseen ja participating-valintaan, mutta kaikkeen muuhun kyllä. Koska tällainen vaihtaa samalla myös kaikki avoimen kirjoituksen aiemmat tietyntyypppiset (eng. particulars) kuten kuvat, tätä voi hyödyntää esim. kirjoituksien versioinnissa esim. tilanteissa, joissa on aikeissa kirjoittaa jotain uusiksi, mutta ei halua julkaista muutoksia heti, vaan joskus myöhemmin eli myöhemmin sitten vain kirjoituksen ylikirjoitus päinvastaiseen suuntaan, jolloin kirjoituksen julkinen osoitekaan ei muutu miksikään.

Muutamassa näkymässä on melko tavanomaista, että näkymän korkeus kasvaa eri elementtien tilaa vievyyden vuoksi sen verran suureksi, että hiiren rullan hyödyntäminen (suositeltavaa) sivun vierittämisessä ei ole riittävää käyttömukavuuden ylläpysymisen mielessä, joten joidenkin näkymän osa-alueiden näkyvyyttä tai tilankäyttöä voidaan vaihdella kahden eri vaihtoehdon välillä. Vipu-säätimiä tällaiseen on mm. kirjoituksien hienosäätö -näkymässä. Samaiseen vipujen ryhmään on laitettu mukaan mahdollisuus listata kirjoitusten kokoelman kirjoitukset -listassa nekin kirjoitukset, jotka on toisaalla merkitty ei-osallistuviksi tai jotka ovat sijoittuneena kirjoitusten kokoelmaan, joka ei ole merkitty mukaan julkaistavaan teokseen.

Kirjoituksiin voi sisältyä useammanlaisia teksti-osia kuten ingressi ja mielipide (valikoima ei ole aivan stabiloitunut, joten varmastikin vielä muuttuu). Näiden kirjoittajalle näkymistä voi säätää asettamalla niitä valituilta osin näkyviin tai pois näkyvistä, joka yksitellen valiten tai esiasetuksia käyttäen. Jos jonkin teksti-osan laittaa pois näkyvistä, ei tämä poista teksti-osassa ollutta tekstiä, millä vältetään vahinkojen tapahtuminen. Nämä säädöt eivät vaikuta siihen, miltä kirjoitukset näyttävät lukijalle, sillä siihen vaikuttaa se onko tietyissä tekstikentissä sisältöä ja onko joissakin tapauksissa erillinen näkyvyys-asetus laitettu päälle kirjoituksien hienosäätö -näkymässä. Nämä säädöt vaikuttavat molemmissa näkymissä, joissa kirjoituksien tekstiä voi muokata.

Jotkin näistä vipusäätimistä eivät välittömästi aiheuta selkeää muutosta näkymässä. Tällaisia ovat esim. kirjoituksien hienosäätö -näkymän kuva-particularsien source-tiedon näyttäminen/piilottaminen.

Toisinaan tekstiä kuvineen ja muine liitettävissä olevineen saattaa tulla sisällyttäneeksi niin paljon yhteen kirjoitukseen, että niitä voisi siirrellä jonkin verran johonkin toiseen kirjoitukseen. Juuri tällaiseen tilanteeseen löytyy valikosta toiminto, joka kopioi valitun alueen kaikkine tietynlaisineen (erityiselle) leikepöydälle, jottei käyttäjän olisi tarpeen lisäillä kaikkea aiempaa erikseen uuteen kirjoitukseen. Eli kuvien ohella kopioituisi samalla kertaa myös muunlaiset tietynlaiset kuten esim. videot ja tweetit.

Kuva 1. Varhaisempi kuvakaappaus, jolloin Misc-valikossa vain kaksi toimintoa.

Tekstin editointi ja Kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymissä on hiukan toisistaan eroavat tekstiteditorin valikot Misc- ja Tools-valikkojen osalta. Viimeksi mainitussa on työkaluina käytössä mm. kielenkäännös, tyhjien rivien poisto ja tulostaminen. Tekstieditorin olemukseen siinä voi vaikuttaa mm. kirjasinta ja placeholdereiden tyyppiä vaihtamalla. Enemmän julkaistavan kirjoituksen tyylittelyyn ja sisällön asetteluun vaikuttavassa näkymässä avustavina työkaluina ovat mm. kaikkien kirjoituksen kuvien leveyden pikainen vaihtaminen ja kaikkien kirjoitukseen liitettyjen kuvien sijoittaminen tekstikursorin kohdalle yhdellä kertaa.

Kuva 2. Misc-valikkoon näyttää kertyneen useammanlaista toimintoa valittavaksi. Ei varmastikaan aivan vakiintunut valikoima toimintoja, mutta nämä ovat kaikki sellaisia, joiden on hyödyllistä olla tekstieditorin lähettyvillä.

Kirjoittelualueen kokoon voi Tekstin editointi -näkymässä vaikuttaa muutamalla eri tavalla. Vertikaalisesti se tapahtuu kirjoitusalueen alareunassa olevaa vaakapalkkia siirtämällä. Horisontaalisesti siihen on kolme vaihtoehtoa Mood-valikossa, joista eräs piilottaa näkyvistä vasemmalla olevan kirjoituksia listaavan taulukon, jotta kirjoitusalueella jää enemmän tilaa. Toinen ei piilota sitä, mutta kaventaa tilaa vievyyttä kirjoitusalueen vasemmalta ja oikealta puolelta. Kolmas on vakioasettelu, missä kaikella näkyvissä olevalla on kohtalaisesti tilaa.

Näihin valikoihin kohdistuu ajoittain muutoksia ominaisuuksien lisääntyessä, mutta aivan kaikkea mahdollista sinne ei lisäillä kuten esim. joidenkin erikoismerkkien sijoitettavuutta kirjoitukseen, sillä ne voi saada käyttöön myös ns. alt-koodeilla eli painamalla Alt-näppäin pohjaan ja kirjoittamalla esim. 0173 saadaan sijoitettua tekstiin "soft hyphen"-merkki, mikä ei näytä visuaalisesti miltään, mutta selain osaa tavuttaa sanan juuri kyseisestä kohtaa.

Tallentamiselle on erillinen painikkeensa, mutta kirjoituksen saa tallettumaan myös painamalla Ctrl-S (Mac-laitteilla Command-painikkeella). Muita "tekstin editointi"-näkymän erikoisuuksia, joille ei ole visuaalisia vihjeitä, on kerrottu ohjeistuksen kirjoituksessa "Listaavien taulukoiden toiminnallisuuksia".

Kuvista käynee ilmi, että tekstin tyylittelyyn on jonkin verran vaihtoehtoja. Listojen tyylittelyyn on tarjolla neljänlaista: bullet list, number list, bulletless list ja "on same row bullet list".

Tiedostojen raahaaminen suoraan käytetyn tietokoneen kovalevyltä (tai muulta tallennusvälineeltä) näppäröittää tiettyjen toimintojen käyttämistä kuten tietynlaisiksi tarkoitettujen kuvien ja ns. kansikuvien sisääntuomista, Word-dokumenttien konvertointia ja yksittäisen projektin varmuuskopion sisältämän zip-paketin sisääntuontia. Raahausalueet (drag zone) tunnistaa siitä, että tiedoston, tiedostojen tai muun kelpaavan elementin ollessa niiden yllä, ne tarjoavat melko yhtenäisen visuaalisen vihjeen reunuksen ja taustan muuttumisen muodossa. Tällaisen toiminnallisuuden käytettävyydessä olemisesta ei käyttöliittymässä ole jatkuvasti esillä olevia visuaalisia vihjeitä, koska se olisi monesti ylimääräistä visuaalista hälyä.

Project managing -näkymässä projektin kansikuvan voi vaihtaa tuomalla kuvan sen päälle, mikä näkyy sitten myös project list -näkymässä. Vaihtoehtoisesti kuvan voi valita myös avautuvasta tiedostolistasta, jonka käytetty käyttöjärjestelmä tarjoaa (toimii myös mobiililaitteilla). Kuvan voi tuoda myös "tietynlaisten selaus"-näkymästä, jolloin kuvaviittauksen sijaan luodaan uusi kuva, joka on vain kyseiseen tarkoitukseen. Edellä mainittu pätee myös teoksien cover-kuviin sillä erolla, että niitä käytetään project list -näkymän sijaan julkisessa solution index -sivulla.

Text editing -näkymässä voi tuottaa uuden kirjoituksen raahaamalla uudemman- tai vanhemmanlaisen Word-tiedoston kirjoituksia listaavan taulukon päälle, mikä konvertoituu automaattisesti tekstiksi, jolla ei ole suuremmin muotoiluja. Myös pelkkää tekstiä (plain text) sisältäviä tiedostoja voi tuoda samalla tavoin eli ei tarvitse avata tiedostoa jollain käyttöjärjestelmään asennetulla editorilla, kopioida tekstiä leikepöydällä jne., vaan pelkkä drag'n'drop riittää. Kun plain text -tiedostoja tipauttaa kirjoitukset-taulukkoon, saa Shift-näppäintä samaan aikaan painaessa tiedoston latautumaan käyttäen enkoodausta ISO-8859-10.

Vaihtoehtoinen tekstin editointi -näkymässä "viipaloituihin" kirjoitukseen osiin voi myös tipauttaa tekstisisältöä plaintext- tai Word-tiedostoista, jolloin tekstisisältö sijoitetaan täsmälleen siihen kohtaan, missä tekstikursori tuossa "viipaleessa" tuolloin sijaitsee.

Importing-näkymässä on "upload multiple"-raahausalue, johon voi tuoda useita kuvia kerrallaan kuvakatalogin säilöön laitettavaksi.

Koska kirjoituksiin sijoitetuille kuville ei ole tehty määrittelyä korkeuden suhteen, vaan vain leveys on asetettu prosentteina, voidaan kuvia vaihtaa ilman, että mitään muuta tarvitsee säätää. Aiemman kuvan voi korvata raahaamalla uusi kuva sen kuva-elementin päälle, joka on nähtävissä, kun kuvan tiedot -lomake on esillä. Tällaisia on kolmessa näkymässä: particular browsing, importing ja item moving. Kuva-tyyppisiä tietynlaisia voi siirtää ruudukkomaisissa listauksissa ollessaan kuvasäilöstä (eng. container) toiseen tai liitättää mukaan kirjoitukseen (välilehdestä tai ikkunasta toiseen tapahtuvaa).

Project list -näkymässä on mahdollisuus tuoda yksittäinen varmuuskopioitu projekti uudeksi projektiksi tehtäväksi raahaamalla varmuuskopion muodostava zip-paketti projektilista-paneelin päälle.

Kirjoituksen editointi -näkymässä esille avatun kirjoituksen "Catalog images"-osio voi ottaa siihen sisällytettäväksi partticular browsing -näkymästä raahatun kuva-tietynlaisen. Toisessa ikkunassa avoinna olevasta käyttöliittymän näkymästä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Attach catalog image"-toimintoa.

Adequates-näkymässä yksittäinen esille avattu adequate voi ottaa siihen sisällytettäväksi particular browsing -näkymästä raahatun kuva-tietynlaisen. Toisessa ikkunassa avoinna olevasta käyttöliittymän näkymästä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Add image particular"-toimintoa. Adequatesin itemsejä voi siirrellä adequatesista toiseen tipauttamalla adequate item kohteeksi tarkoitetun adequaten päälle niitä listaavassa taulukossa. Adequateja voi siirrellä adequate setistä toiseen avaamalla kohteeksi tarkoitettu adequate set ja tipauttamalla adequate adequate set -valintalistan päälle.

Kun kaikenlaista valmista sisältöä ja mahdollisesti käytettävää kertyy paljon, voi kaikenlaisista nimeämis- ja järjestelykäytännöistä huolimatta olla hiukan vaikea muistaa tai päätellä, mikä olikaan vielä kesken tai aikeissa ottaa käsittelyyn. Kuvien osalta particularbrowsing-näkymä on jo aiemmin tarjonnut mahdollisuuden listata vain ne kuvat, jotka eivät vielä ole käytössä missään ja kirjoituksie ym. osalta on voinut valita onko jokin osallistuva (eng. participating) vai ei.

Näiden mahdollisuuksien lisäksi on tarjolla myös valmistelussa-merkintä, jonka voi asettaa kuvasäilöille, kirjoitusten kokoelmille ja adequateseille. Käytännössä merkinnät näkyvät yhtäläisella tavalla näitä listaavissa taulukoissa merkinnän kohteena olevan taulukon rivin vasemmassa laidassa, minkä näyttämiseksi ja poistamiseksi on kytkin-painikkeet näkymissä particularbrowsing, textediting ja adequates.

Tunne siitä, että monessakin projektissa on jotain kesken tai niissä on käyttämättömiä kuvia tjm., voi olla melkeinpä tai jopa esteenä sille, että joidenkin muiden projektien kehittely voisi edetä. Uudelleenjärjestely ja täysin uusien projektien luominen auttaa tällaisessa. Perinteistä paperia ja kynääkin voi käyttää vaikkapa siihen, että hahmottelee itselleen, miten aikoo mitäkin projektia käyttää ym., mutta julkaisusovelluksessa on monenlaisia sinänsä varsin tavanomaisen oloisia toimintoja uudelleenjärjestelyyn.

Joissakin tilanteissa enempi uudelleenjärjestely tai yksinkertaisempi muutaman kirjoituksen tai kuvan siirtely vaatii hiukan valmistelevaa mietintää tai jonkin tekemistä sitä ennen. Esim. kun on tarkoitus siirrellä toiseen projektiin kirjoituksia kuvineen siten, että kuvat päätyisivät vain toisen projektin käytössä olevaan kuvakatalogiin, täytyy ensin siirtää kirjoituksen kuvat ja sitten kirjoitukset. Toisinpäin tämä ei onnistu, koska kirjoituksia ei anneta siirtää, jos niissä olevat writingparticularsit eivät ole kuvakatalogissa, joka on kohdeprojektin käytössä. Movingthings-näkymässä voi pitää samaan aikaan näkyvillä siirrettävät kirjoitukset ja siirrettävät kuvat, joten tästä ei aiheudu suurempaa muistikuormitusta. Voi toki hetkeksi laittaa kahdelle eri projektilla käyttöön samat kuvakatalogit, jos se tuntuu helpottavan jotain. Jos unohtaa siirtää kirjoitukset kuvien siirtämisen jälkeen, voi vaikuttaa siltä, että kaikki on ok, mutta käyttäjätunnuksettoman käyttäjän selaillessa julkistetun teoksen kirjoituksia, kuvia ei välttämättä näytetä ollenkaan.

Tässä hiukan esimerkkejä suoraviivaisemmista mahdollisuuksista:

  • kirjoituksen kopioiminen writingparticularseineen toiseen kirjoitukseen
  • kirjoituksen kopioiminen valitulta osin mukaan rajautuvine writingparticularseineen mihin tahansa kohtaan saman kirjoitusten kokoelman kirjoitusta
  • kirjoitusten kokoelman kopioiminen toiseen solutioniin
  • solutionin duplikoiminen kokonaisuudessaan
  • usean uuden kirjoituksen luominen listasta kirjoituksien nimiä
  • uuden kirjoituksen luominen tekstitiedostosta (.doc, .docx tai .txt)
  • solutionin importoiminen projektiin toisesta projektista
  • valittujen kuvasäilöjen siirtäminen toiseen kuvakatalogiin
  • valittujen particularsien siirtäminen toiseen kuvasäilöön

Kirjoituksissa oleviin kuva-particularseihin viitataan aina pelkällä numeerisella id:llä, joten kuvien siirtely toiseen kuvasäilöön ei vaadi sellaista, että täytyisi tehdä jotain muutoksia kirjoituksiin.

Karkeasti ottaen on niin, että jos jonkin poistaminen aiheuttaa erityisen paljon vahinkoa, jos poistaa jotain erheellisen valinnan vuoksi, silloin käyttäjää pyydetään varmistamaan tavoitteensa poistaa tuo jokin. Tällaisia tilanteita ovat esim. projektien ja kuvakatalogien poistaminen. Joissakin tilanteissa ei yksinkertaisesti sallita poistamista ennen kuin jotain muuta on tehty ensin. Tällaisia ovat kuvan poistaminen kuvasäilöstä, jos kuva on edelleen käytössä kirjoituksessa. Myöskään kuvasäilöä ei voi poistaa, jos jokin sen kuvista on vielä samaisessa käytössä. Sen sijaan esim. yhden kirjoituksen tai kokonaisen kirjoitusten kokoelman poistaminen ei aiheuta minkäänlaista varmistelevaa kysymystä. Suositeltavaa onkin, että tekee säännöllisesti varmuuskopioita projekteistaan, sillä siihenhän on helppokäyttöinen toiminto.

Kun teoksia tulee tuottaneeksi useita, saattaa niiden välille haluta luoda yhdensuuntaisia viittauksia sen sijaan, että kopioi kokonaisen kirjoituksen yhdestä teoksesta toiseen ja ylläpitää niitä molempia. Nämä luodaan textediting-näkymässä siinä missä tavalliset kirjoituksetkin. Vaikutus on nähtävissä "plain structure"-tyyppistä sisältölistausta käyttävässä teoksen sisällysluettelossa. Nämä linkit voivat olla kohdistuneita vain samaisessa julkaisusovelluksen instanssissa oleviin teoksien osiin ja huomioitavaa on. Näiden linkkien toimivuutta ei tarkisteta siinä yhteydessä, kun projekti tai sen osa, johon linkillä viitataan poistetaan tai kun projekti, jossa viittaus sijaitsee exportoidaan, poistetaan ja importoidaan sitten takaisin, mutta myöhemmin on tulossa käyttöön Käytettävyystarkistus-näkymä, jossa tällaisten seikat tarkistetaan automatisoidusti.

Redirect-linkit toimivat kaikissa erilaisissa teos-tyypeissä sillä ehdolla, että kohdeteoksen asetuksissa on erikseen sallittu redirect-linkeillä kohdistaminen. Kohteena olevan kirjoituksen tiedoista haetaan tilanteen mukaan käyttöön nimi, ingressi, päiväys, tagit ja mainimage.

Jokaisella blogi-tyyppisellä teoksella on RSS-sivunsa, jota voi käyttää RSS-aggregaattori -sovelluksissa eli sellaisissa, jotka tuottavat kirjoituksien metatietojen avulla selailtavan listan teoksen sisällöstä. Myös näille voi asettaa välimuistitus-ajan.

Laitekohtaiset eroavuudet toiminnassa ovat eräitä syitä, jotka aiheuttavat perusteita vaihtaa joidekin toimintojen moodia. Esim. iPadilla käytettävällä Apple Pencilillä ei voi suorittaa leijutoimintoja, koska ne eivät mahdollista sellaista. Tämän vuoksi iPadia käyttäessä "placeholder quicklooks" kannattaa kytkeä pois päältä, jotta placeholderia täpäyttäessä tulisi avanneeksi mitään tilannetta sekoittavaa.

Sitenkin voi käydä, että yhteen kirjoitusten kokoelmaan alkaa kertyä vaikkapa satamäärin kirjoituksia, jolloin vertikaalisen skrollaamisen vähentämiseksi kirjoituksien listaavien taulukoiden enimmäiskorkeutta voi haluta rajoittaa. Tämä asetus vaikuttaa myös kuvasäilö-taulukoihin. Niitäkin kun voi kertyä hyvinkin paljon per kuvakatalogi.

Joissain tilanteissa tekstieditorin Undo-toiminto ei toimi aivan kuin pitäisi, joten undo-toiminnon voi kytkeä kokonaan pois päältä.

Kokeellisia toimintoja ovat rajaton katselualue (eng. infinite viewport) ja PDF export. Ensin mainittu toimii erinomaisen hyvin esim. Windows 11:llä, mutta monien mobiililaitteiden selaimilla huonommin. PDF export taasen toimii hyvin, jos sivukokona käyttää A4:ää, mutta muiden kokojen osalta toteutustapa on vielä harkinnassa.

Mobiililaitteita käytettäessä ei aina ole mukana erillistä fyysistä näppäimistöä, joten tuolloin valinta Show modifier key substitutes on hyödyllistää laittaa päälle.

Joskus jonkinlainen bugisuus on jollain laitteella niin ongelmallinen, että sen vuoksi jotain on parempi kytkeä pois päältä. Jostain syystä monet näistä ongelmista ilmenevät iPadilla, mutta sentään hyvin vähäisessä määrin. iPadilla kannattaa kytkeä päälle valinta "Disable position changeability of writing particulars". Se ei aiheuta muuta kuin sen, että tekstin editointi -näkymässä writingparticularsien järjestystä ei voi vaihdella, mikä on vähämerkityksellistä, koska se ei vaikuta kuin kyseisessä näkymässä particularsien silmäiltävyyteen. Käytännössä ongelmasta aiheutuu se, ettei writingparticularsien kuvaselitteitä pystyisi aloittamaan muokkaamaan täpäyttämällä niiden kohdalla.

Kuvat joita kuvakatalogeihin sijoitetaan voi valita konvertoituvan PNG-tiedostoformaattiin (JPEG:stä). Valinnan mahdollisuudet konvertoinneissa voivat monipuolistua kunhan esim. WebP-tiedostoformaatin tuki lisätään.

Jos se juontuu helposti mieleen tai tulee huomioitua, että tätä julkaisusovellustahan voi käyttää siten, että eri näkymiä on samaan aikaan avoinna useilla eri välilehdillä tai selainikkunoissa, ei siitä ole pitkä ajattelumatka siihenkään, josko julkaisusovellusta voisi käyttää yhtäaikaisesti useilla eri laitteilla. Ja voihan sitä. Yhdellä laitteella tai tarkemmin, yhdellä selaimella, täytyy ensin kirjautua sisään salasanan kanssa, minkä jälkeen saa näkyville sisäänkirjautumiskohtaisen sessiokoodin, jota käyttäen voi kirjautua julkaisusovellukseen samalla käyttätunnuksella rajoittamattomalla määrällä selaimia. Julkaisusovelluksen ollessa pelkästään avoinna jonkin käyttöliittymän näkymän osalta, ei siinä tule käyttäneeksi palvelimen resursseja ollenkaan.

Tätä voi hyödyntää esim. siten, että kirjoittelee yhdellä laitteella kuten kannettavalla tietokoneella kirjoituksen tekstiä ja pitää samaan aikaan vaikkapa tablet-tyyppistä laitetta portrait-asennossa jonkinlaisten muistiinpanojen ollessa siinä näkyvissä. Eräänä vaihtoehtona juuri tuollaiselle olisi käyttää yhtä sisäänkirjautuneisuutta ja esim. laajennettua työpöytää HDMI-liittimeen kytketyn monitorin kanssa. Tai ehkäpä vain haluaa pitää kahdella eri laitteella julkaisusovellusta valmiina käytettäväksi, mutta käyttää vain yhtä laitetta kerrallaan (esim. ensin työpöydän äärellä ja hetken kuluttua nojatuolissa).

Sisäänkirjautuneisuus muuntuu uloskirjautuneisuudeksi kaikkien kirjautumisien osalta, jos yksikin sisäänkirjautuneisuus päätetään.

Kirjoituksien maksimileveydeksi on kolmea vaihtoehtoa ("rather narrow", "widish" ja "very filling") ja kirjoituksien mainimagena voi olla myös oversized-tyyppinen. Sisältönä olevat tietynlaiset skaalautuvat tarkoituksenmukaisuuden rajoissa maksimileveyteen suhteutettuna.

Tekstieditorin valikossa on toiminto valitun tekstin englanniksi kääntämiseksi. Valittu alue voi sisältää kaikkea sitä tyylittelyä, mitä tekstissä on annettu mahdolliseksi käyttää. Noin sekunnin kestävän tekstinkäännöksen jälkeen tyylittely on edelleen entisenlainen, vain tekstin kieli on valitulta osalta muuttunut. Tekstinkäännös käyttää DeepL-palvelua suoraan selaimesta eli julkaisusovelluksen palvelinta ei käytetä välissä ollenkaan. Ilmainen käyttäjätunnus DeepL-palveluun kuitenkin tarvitaan, sillä sillä saa "apikeyn", joka laitetaan julkaisusovelluksen käyttäjä-kohtaisiin asetuksiin.

Käyttäjäkohtaisiin asetuksiin sisältyvät myös ulkoisten palveluiden apikeyt ym. Vain CDN-osoite on näistä vaadittu ja välttämätön, muut ovat täysin optionaalisia. Ulkoisiksi palveluiksi pyritään valikoimaan sellaisia, jotka tuovat aitoa lisähyötyä julkaisusovelluksen käyttöön ja joista ei ole välttämätöntä maksaa heti ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen.

Jottei aivan välttämättä tulisi ottaneeksi vastuuta käyttäjien mahdollisesti erikseen maksamista ulkoisista palveluista, apikeyt tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän selaimeen eväisteiksi. Jos apikeyt haluaa tallentaa tietokantaan, saa sitä varten esille vaihtoehtoisen "Save apikeys to database"-painikkeen painamalla Ctrl-näppäintä pohjaan. Hämmennyksen välttämiseksi apikeyt ovat tallennettuna vain jompaankumpaan, joko tietokantaan palvelimella tai paikallisesti eväisteiksi eli jommasta kummasta ne tullaan poistamaan tallennuksen yhteydessä.

Vaihtoehtoja hyödynnettäväksi ja käyttöön laitettavaksi on erittäin paljon. Käyttöön ovat päässeet ainakin joksikin aikaa MeaninCloud, DeepL, Wordnik, ABBYY, Sceenshot Machine, Mabbox, Positionstack, Newsapi, Mediastack ym.

Osa ulkoisista palveluista tulee käytetyksi vain ja ainoastaan yksityisesti kuten tehdessä tekstinkäännöstä kielestä toiseen, mutta jotkut kuten karttapalvelut ovat tavallaan myös hiukan ongelmallisia, sillä sellaisen apikey täytyy olla sisällytettynä sellaisten julkaistujen teoksien kirjoituksissa, joissa karttaa käytetään. Tällöin se on kenen tahansa sieltä huomioitavissa. Tämän ongelmallisuuden voi mahdollista poistaa tekemällä karttapalvelun käyttäjäasetuksissa lisäsäätöä esim. sen suhteen, millä domainilla sitä voidaan käyttää. Erityistä huomioitavaa julkisissa teoksissa mukana olevien apikeyden käytössä on myös se, että niiden käyttö voi olla ilmaista vain johonkin rajaan asti. Jotkin näistä palveluista tarjoavat reaaliaikaista tilastotietoa niiden käytöstä (esim. Mabbox: Maps Loads for Web (loads), Static Tiles API (tile requests) ja Temporary Geocoding API (requests).

SSL-sertifikaatin hankinta julkaisusovelluksen instanssille on suositeltavaa näitä ulkoisia palveluita käytettäessä, sillä selaimien toimintaperiaatteisiin kuuluu, että kaikki verkko-osoitteeseen liittyvät evästeet siirtyvät jokaisen palvelimeen yhteydenoton mukana, jolloin suojaamaattomilla yhteyksillä esim. apikey voidaan kaapata tiedonsiirtoa salaa monitoroimalla. Apikeyn tallennus tietokantaan evästeiden sijaan mahdollistaa sen, että niitä ei niin usein siirretä palvelimelta selainpuolen käyttöön, mutta aina toisinaan kuitenkin.

Koska julkaisusovelluksen asiakkaalla on joka tapauksessa käytössään CDN-palvelun käyttäjätunnus (vaaditaan), samaisen palvelun tiedostojen säilömiseen ja jakamiseen tarkoitetun voi myös ottaa käyttöön, mikä on täysin optionaalista. Tähän tarvitaan tiedot "storage zone" ja "storage apikey", jotka luodaan CDN-palvelun asetuksissa. Julkaisusovelluksen asiakas voi niin valitessaan jakaa näitä tietoja niiden kanssa, joilla perustaa uudet käyttäjätunnukset julkaisusovelluksen admin-asetuksissa. Lisätietoa CDN Storagen hyödyntämisestä ohjeistuksen kirjoituksessa "Project files, CDN files ja importing via SFTP".

Adequates-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin takaisesta sisällöstä heti sen jälkeen, kun linkin osoite on kirjoitettu Url-tekstikenttään ja käyttäjä on tehnyt kyseisen tekstikentän kohdistamattomaksi klikkaamalla jossain muussa kohdin samaista modaali-ikkunaa tai siirtymällä sarkain-näppäimellä seuraavaan visuaaliseen elementtiin. Tämän jälkeen linkin takaisen sivun otsikko haetaan automaattisesti ja täytetään sitä vastaava lomakkeen tekstikenttä. Samalla tulee generoiduksi myös "jonkinlainen" lyhykäinen luonnehdinta sivun tekstisisällöstä, mitä ei kuitenkaan tallenneta mihinkään. Sanalla "jonkinlainen" viitataan tässä siihen, että tämä summary-teksti ja mainittu sivun otsikkokin on kolmannen osapuolen API:a käyttäen haettu, eikä sille voi antaa juuri muita ohjeistavia parametreja kuin summary-tekstin toivotun pituuden. Kyseinen API on vain tiettyyn rajaan asti (per kuukausi) maksutonta käyttää. Koska tämä API yrittää ladata sivua, joka sille annettiin läpikäytäväksi, voi käydä niin, että aikaa kuluu ja mitään erityistä ei vaikuta tapahtuvan, mutta tämä johtuisi siitä, että linkin takainen palvelin ei vastaa kymmenissä sekunneissakaan mitään, mutta ei ole myöskään täysin saavuttamattomissa. Kun linkit tiedot lopulta saadaan, loputkin prosessoitavat linkit käydään läpi.

"Text editing"-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin/id:n takaisesta sisällöstä. Nämä tiedot haetaan käyttämällä esim. YouTuben tarjoamaa oEmbed-formaattia noudattavaa lisäpalvelua. Tämä tietokysely palauttaa esim. nettivideon tapauksessa strukturoitua (eli koneluettavaa) tietoa mm. videon pituudesta, tekijästä ja korkeudesta pikseleissä. Osa näistä tiedoista ei tule missään vaiheessa käyttäjän nähtäville, mutta niitä hyödynnetään muulla tavoin.

Jokainen erillinen näkymä (esim. "item moving") on jaettu vaakasuunnassa 1 – 3 ryhmään, mihin vaikuttaa se, kuinka leveänä selainikkunaa pitää. Vähemmän leveänä joissakin näytöissä piilotetaan oikeanlaitimmainen ryhmä paneeleja ym. ja jos leveyttä on alle tietyn pikselileveyden verran, kaikki paneelien ja elementtien ryhmät mahdutetaan päällekkäin, jolloin näkymästä tulee muodoltaan pitkulainen. Tällaisella ominaisuudella tai mahdollisuudella voi olla käyttöä pidettäessä useita eri näkymiä auki useassa eri selainikkunassa tai jos tavoitteena on vain hieman rajoittaa sitä, mihin haluaa huomionsa keskittää (esim. tekstin editointi -näkymässä particulars-ryhmän saattaa toisinaan haluta piilottaa).

Kuva 1. Tekstin editointi -näkymän kaikki kolme vaakasuuntaista ryhmää näkyvissä. Tekstikenttien alla saattaisi olla lisää (piilottamattomia ja optionaalisia) tekstikenttiä.
Kuva 2. Tekstin editointi -näkymässä näkyvissä yhden kirjoitusten kokoelman kirjoitukset ja avattuna oleva kirjoitus.
Kuva 3. Tekstin editointi -näkymän kaikki vaakasuuntaiset ryhmät päällekkäin aseteltuina, selainikkunan vähimmäisleveyden alittaessa tietyn rajan.

Joillakin näkymillä voi olla muita enemmin erilaisia selainleveyteen perustuvia triggereita, mikä vaikuttaa sitten siihen, miten sivu järjestäytyy. Tietynlaisten selaus -näkymä on eräs sellainen, jossa näitä triggereitä on useita ja mikä sen tapauksessa johtuu tavoitteesta tarjota pikainen mahdollisuus esittää kuva-tietynlaisia erilaisin asetteluin ilman, että näitä asetteluja tarvitsee käydä valitsemaan joistain painikkeista.

Tekstin editointi -näkymässä on erikseen valikosta valittava toiminto tekstieditorin tekemiseksi olennaisen huomion kohteeksi ilman pyrkimystä matkia väitettyjä "rauhaisan editoinnin tila"-moodeja, joita jotkut muut tekstinkäsittelyohjelmat tai tekstieditorit tarjoavat, sillä se tarkoittaisi käytännössä vain sitä, että siirrytään fullscreen-moodiin ja kätketään kaikki muu näkyvistä paitsi editoitava teksti. Ei ajatuksenkulun kannaltakaan ole järkevää häivyttää suurinta osaa visuaalisista elementeistä pois näkyvistä.

Kirjoittelussa olevan tekstin virheet ja korjausta vaativat osuudet saattaa toisinaan tulla paremmin huomioiduksi, kun tulostaa editorissa olevan tekstin ja tekee huomionsa paperilta. Tulosteeseen ei tällöin päädy ollenkaan kirjoitukseen sisällytettyjä tietynlaisia (eng. particulars), vaan pelkkä teksti vähimmäistyylittelyin.

Sisäänkirjautunut käyttäjä voi tehdä review-työtä kirjoituksilleen menemällä kirjoituksen (tai kokonaisen kirjoituksen kokoelman) näyttävälle teos-sivulle ja painamalla Shift-näppäintä edit-moodiin pääsemiseksi. Tämä mahdollistaa välittömästi tekstiin kirjoitettavuuden (punaisella värillä) ja yliviivauksien tekemisen (hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen tekstiä ylipyyhkäisten). Tehdyt merkinnät saa pyyhittyä pois pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa ja merkkaamalla pyyhittävä alue hiirellä. Toisen kerran Shift-näppäintä painamalla edit-moodista pois. Nämä merkinnät eivät tallennu minnekään eli sivun uudelleenlataus resetoi tilanteen ennalleen.