1   JOHDANTO

Tämä Fruugo Oy:n liiketoiminnasta kertova raportti etenee siten, että ennen kuin siirrytään arvioimaan yksityiskohtaisemmin yrityksen toiminnan osa-alueita (liiketoimintamallit, palvelukonseptit, palvelukanavat, logistiikkaratkaisut ja maksujärjestelmät), muodostetaan yrityksestä alustava kuvaus, johon sisältyy otoksia kaikista näistä osa-alueista. Näiden jälkeen luodaan kokoavaa arviota siitä, kuinka hyvin yritys on onnistunut toimintansa kehittämisessä sähköisen liiketoiminnan näkökulmasta katsottuna. Lopuksi määritetään Fruugon sähköisen liiketoiminnan kehittämiskohteita, esittämällä näkemyksiä ja valistuneita arvauksia siitä, kuinka Fruugon toimintaa voisi edelleen parantaa, sekä annetaan konkreettisia suosituksia siitä, kuinka yritys voisi edetä jatkossa.

2   FRUUGO OY

Fruugon toiminta-ajatuksena on toimia paikkana, jossa vähittäiskauppiaat voivat alkaa myymään käsinkoskeltavia ja ei-pilaantuvia tuotteitaan, kuten kengiä, kelloja, koruja yms. ilman, että näiden tarvitsee ennen myynnin aloittamista ottaa selvää maakohtaisista käytännöistä kuten verotukseen ja pankkimaksuihin liittyvistä.

Fruugo pyrkii tekemään ostokokemuksen asiakasystävällisemmäksi mm. tarjoamalla lokaalin kielituen sekä ostamisen yhteydessä, että myös tuotteen ostamisen jälkeisenä tuotetukena. Tässä vaiheessa palvelu on käytettävissä Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa, mutta pyrkimyksenä on laajentua kattamaan koko EU:n alue.

Miellyttävää ostokokemusta täydentää sosiaalisuuslisä, joka ilmenee tuotteiden suosittelemisten, kommentoinnin ja jo omistettujen tuotteiden listaamisena, sekä myös ryhtymällä sellaisten muiden asiakkaiden seuraajaksi, joiden tuotemaun arvelee kiinnostavan itseään. Asiakas voi samalla ostoskerralla tilata useiden myyjien tuotteita, saaden jokaisen myyjän tuotteet omissa lähetyksissään eli tuotteita ei keräillä yhteen isoon lähetykseen, vaan pyrkimyksenä on saada tilatut tuotteet asiakkaalle mahdollisimman nopeasti.

Tällä hetkellä Fruugolla on 80 vähittäiskauppiasta Suomesta, Iso-Britanniasta, Hollannista ja Ruotsista, tarjolla ollen yli 80 000 tuotetta brandeilta kuten Nike, Haglöfs, Suunto, Sony, Canon ja BRIO (Fruugo, 2009b). Fruugo ilmaisee olevansa erittäin kiinnostunyt myös pienempien vähittäiskauppiaiden saamiseksi myyjiksi palveluunsa myymään ”tuotteita, joita ei löydy mistään muualta”.

3   LIIKETOIMINTAMALLI

Fruugon rooli vähittäiskauppiaan ja asiakkaan kohtaamiseen liittyen on huomattavasti kattavampi kuin pelkkä kahden tahon toisilleen esitteleminen. Vaikka Fruugo itse ansaitsee toiminnasta, jossa asiakas ostaa jonkun fruugolaisen vähittäiskauppiaan tuotteen, vain marginaaleja (myyntiprovisio) keräämällä, on tämän tarkoitus olla riittävää liikevoittoa tuottaakseen.

Verrattuna sähköisen liiketoiminnan ensiaskeleisiin 1990-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen, jolloin elektroninen kauppa saattoi tarkoittaa sitä, että yrityksen sivuilla oli vain lista ostettavista tuotteista ja yhteystiedot, Fruugo voi tänä päivänä tarjota vähittäiskauppiaalle mahdollisuuden integroida oma tietojärjestelmänsä ja varastokirjanpitonsa Fruugon kanssa reaaliajassa yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi, eikä vähittäiskauppiaan tarvitse olla henkilökohtaisesti yhteydessä jokaiseen asiakkaaseen, jokaisen ostotapahtuman yhteydessä.

Fruugo keskittyy vain yhteen kanavaan, verkkoon, ja ainakaan toistaiseksi se ei ole ilmaissut pyrkimyksiä kustomoida palvelua paremmin pieninäyttöisillä mobiililaitteilla käytettäväksi. Palvelun käynnistämisvaiheessa ilmenneiden ohjelmointivirheiden (Taloussanomat, 2009) esiintymisestä huolimatta, yrityksen liiketoimintamalli on huolella valmisteltu ja paljon lupaava.

Vuonna 2008 yrityksen tuolloinen markkinointijohtaja (nykyisin Young & Rubicamin ja Wundermanin Suomen toimitusjohtaja) (Juvonen, 2009) ilmaisi Fruugon tavoitteista seuraavanlaista, mikä ei sinänsä ole muuttunut miksikään: ”Yhtiö lupaa paikallisesti toimiville verkkokauppiaille mahdollisuutta myydä kaikkialle Eurooppaan ilman uusia kaupankäyntijärjestelmiä, logistiikkahaasteita tai turvallisuushuolia. Silloin on sama, onko asiakas naapurissa vai Portugalissa”(Mäntylä, 2008). Fruugo ei ole pyrkinyt laajentumaan kerralla koko Eurooppaa kattavaksi, vaan on beta-statuksen avittamana laajentunut kattamaan uusia maita varsin verkkaasti.

Fruugo on ottanut liiketoimintamallissaan huomioon kaiken sen, mitä aikoinaan elektronisesta kaupankäynnistä elektroniseen liiketoimintaan siirtyneet vasta kokeilivat: tietojärjestelmät ovat selainpohjaisia, yrityksen sisäiset prosessit ovat täysin elektronista kauppaa tukevia, asiakkuudenhallinta on pääosassa ja arvoverkostoon liittyneiden yritysten väliset prosessit yhteentoimivia. Fruugon arvoverkosto ei ole muuttumaton, sillä vähittäismyyjien määrä lisääntyy ajoittain ja eri maissa toimivien maksujärjestelmien ja logistiikkapalveluntarjoajien kanssa tehdään sopimuksia ja sovitellaan tietojärjestelmiä yhteentoimiviksi.

Kaavamaisesti esitettynä olennaisimmat kolme arvoverkoston osatekijää (vähittäiskauppiaat, Fruugo ja asiakkaat) toimivat yhteen seuraavanlaisesti:

Liiketoimintamallien avainkomponentteihin (Ahokas, 2008) kuuluva asiakas otetaan huomioon sekä tuotteiden ostajana, että myös palvelun kehittämistä edesauttava idealähteenä. Nykyään on melko tyypillistäkin kehittää palveluita siten, että palvelun tuotekehitys viedään ensin tiettyyn riittävän vakaaseen pisteeseen ja siitä edespäin kehitetään palvelua loppukäyttäjien näkemyksiä huolella kuunnellen. Ennen palvelun virallista avaamista palvelua pääsi käyttämään, jos oli saanut hankituksi kutsun tai tullut pyytäneeksi sellaista testaajaksi pääsemistä vastaan.

Haasteellista liiketoimintamallissa on se, että asiakasta on erittäin vaikea saada sitoutettua käyttämään pelkästään Fruugoa. Asiakkaan on erittäin helppo tehdä vertailuja tuhansien muiden verkkokauppojen, vähittäiskauppiaita yhdistävien palveluiden ja suosittelupalveluiden tarjontaan. Tämän vuoksi luottamussuhteen rakentaminen ja ylläpito ovatkin erityisen tärkeää liiketoiminnan kannalta.

Sitten päätin katsoa mitä Saksassa on tarjolla. Guenstiger.de on aikaisemminkin osoittautunut mainioksi apuvälineeksi kun olen etsinyt tuotteita Saksasta. Nyt löysin saman laitteen tutusta ja toimivasta kaupasta hintaan 222 euroa. Arvatkaapa meneekö rahat valitettavasti Suomen ulkopuolelle? (Tuurna, 2009)

Eräänä merkittävänä etuna Fruugolla on se, että jokainen sen kautta tilattava tuote on maksettavissa yhdellä ja samalla maksutavalla. Useimmat näistä muista välittäjistä lähinnä ohjaavat asiakkaan varsinaisen myyjän tuotesivuille, joilla on kullakin oma ulkoasunsa, maksutapansa ja mahdolliset maakohtaiset rajoituksensa.

4   PALVELUKONSEPTIT JA -KANAVAT

Fruugon tarjoamat palvelut ovat selkeästi rajattavissa ostaville asiakkaille tarkoitettuihin palveluihin ja vähittäiskauppaa harjoittavien palveluihin.

4.1   Palvelut ostavalle asiakkaalle

Asiakas voi selailla tarjontaa Fruugossa ilman rekisteröitymistä, voiden lähestyä haluamaansa tai itselleen sopivalta tuntuvaa tuotetta joko konventionaalisilla tavoin esim. suoraan hakusanalla hakien tai tuotekategorioiden avulla tarkentaen, mutta myös värisävyn ja toisten käyttäjien tuotesuosituksien perusteella.

Verrattuna elektronisen liiketoiminnan alkutaipaleisiin vuosituhannen vaihteessa, ovat uudet tekniikat mahdollistaneet monipuolisempia tapoja esittää ja löytää tietoa/tuotteita. Teknologista kehittymistä on tapahtunut sekä yhteyksien nopeutumisessa, tiedonhallintaohjelmissa, palvelinkoneiden tehokkuudessa, tietokantojen ominaisuuksissa, sekä selaintekniikoissa.

Käyttäjäkokemusten kannalta erityisen hyödyllisenä teknologina voitaisiin nostaa esille Ajax-teknologia, joka mahdollistaa websivun yksittäisen osan muuttamisen palvelimelta saadulla tiedolla, ilman että koko sivua tarvitsee ladata uudestaan. Tämä tekee palveluiden käytöstä huomattavasti jouhevampaa ja mahdollistaa samalla hienostuneempien käyttäjäkokemusten luomisen. Esimerkkinä tästä ovat sellaiset tuotteita listaavat sivut, joissa useista sadoista tuotteista vain ensimmäinen pieni rypäs ladataan kerralla esiin, lisää ladaten vasta sitä mukaa kun käyttäjä skrollaa hiirellä tuotesivua alaspäin (tekniikkaa kutsutaan nimellä ”lazy load”).

Miellyttävää ostokokemusta täydentää sosiaalisuuslisä, joka ilmenee tuotteiden suosittelemisten, kommentoinnin ja jo omistettujen tuotteiden listaamisena, sekä myös ryhtymällä sellaisten muiden asiakkaiden seuraajaksi, joiden tuotemaun arvelee kiinnostavan itseään.

Tuotteista voi antaa sanallista palautetta, jonka kaikki voivat lukea, tuotteilla voi ”antaa peukkua” ja jos haluaa erityisesti korostaa, että ei pidä jostain tuotteesta pidä, on sillekin julkisessa käyttäprofiilissa oma paikkansa:

Fruugon tuotevalikoima kasvaa hiljalleen. Vuonna 2008, ensivaiheessa, tärkeimpinä asiakassegmentteina pidettiin internetin edistyneet käyttäjiä, aktiivisia ulkoilmaihmisiä, sekä raskaana olevia tai hiljattain synnyttäneitä naisia (Mäntylä, 2008).

4.2   Palvelut vähittäiskauppiaalle

Kaikki Fruugon kautta myyvä vähittäiskauppiaat ovat siinä mielessä tasa-arvoisessa asemassa, että kauppapaikka on näkymänä yhtäläinen myyjästä riippumatta. Avainsanojen ja merkin mukaisesti lajiteltuna potentiaaliselle asiakkaalle aiemmin tuntemattomat tuotemerkit ja -valmistajat pääsevät täten esille siinä missä kaikki muutkin Fruugossa mukana olevat.

Tultuaan Fruugon hyväksymäksi vähittäiskauppiaaksi, myyjä saa käyttöönsä webpohjaisen työkalun tilauksien hallintaan, sekä raportointi- ja analyysipalvelut. Tämän lisäksi Fruugo tarjoaa käytettäväksi ohjelmointirajapinnan, jonka avulla myyjä voi integroida Fruugon omaan jo olemassa olevaan verkkokauppajärjestelmäänsä – tai (ilmeisesti) käyttää vain Fruugon tarjoamaa järjestelmää. Fruugo Wikissä on saatavilla mm. dokumentaatio Fruugon ohjelmointirajapintaa varten, sekä lista kielletyistä tuotteista.

5   LOGISTIIKKARATKAISUT JA MAKSUJÄRJESTELMÄT

Asiakas voi samalla ostoskerralla tilata useiden myyjien tuotteita, saaden jokaisen myyjän tuotteet omissa lähetyksissään eli tuotteita ei keräillä yhteen isoon lähetykseen, vaan pyrkimyksenä on saada tilatut tuotteet asiakkaalle mahdollisimman nopeasti.

Myyjä voi hyödyntää lähetyksien toimittamiseen asiakkaalle Fruugon Posten Logistik SCM Oy:n kanssa tekemään MyPack-palvelua tai myyjä voi järjestää tuotteiden lähetyksen itsenäisesti. Tuotteiden palautuslogistiikassa Fruugo tulee myös apuun hoitamalla myyjän puolesta rajat ylittävien tuotteiden palautukset (tässä hyödynnetään ilmeisesti Itellaa ja DHL:lää?), myyjän hoitaessa kunkin maan sisäiset palautukset. Tilausten seurannassa on kaksi valinnaista toimitustapaa, joista halvempaan ei välttämättä ole saatavilla tuotteen seurantapalvelua, tuotteen matkatessa kohti ostajan postiluukkua.

Tuotteiden maksaminen käy kullekin maalle ominaisilla maksutavoille, joita Suomessa ovat verkkopankkimaksut Sammosta Tapiolaan, sekä luotto-/ja pankkikorttimaksut Visalla ja MasterCardilla; Hollannissa tarjolla ollen iDeal-maksaminen.

Myyjälle Fruugon hyödyntämisestä ei kerry mitään aloituskustannuksia. Fruugo ottaa vain välityspalkkion jokaisesta myydystä tuotteesta. Myyjä saa rahansa myydystä tuotteesta heti, kun kulloisenkin tuotteen palautusaika umpeutuu.

6   ARVIOITA, SUOSITUKSIA JA EHDOTUKSIA

6.1   Sähköisessä liiketoiminnassa suoriutumisesta

Verkon kautta tapahtuva vähittäiskauppa tulee Forrester Researchin vuonna 2009 tekemän arvion mukaan kasvamaan 65 %:lla vuoteen 2013 mennessä (Fruugo, 2009a), minkä osalta Fruugossa on arvioitu suurimman kasvupotentiaalin olevan maiden rajat ylittävässä kaupankäynnissä. ”Kunnianhimoiset tavoitteet, vaiheistettu alku”, toteaa Fruugon toimitusjohtaja Juha Usva Tietoviikolla tammikuussa 2009 (Alkio, Mystinen Fruugo paljastaa liikeideansa, 2009a). Tuolloin Fruugo oli julkistanut pitkään salaisena pitämänsä liikeidean. Mainospuheissaan yhtiö lupasi tehdä verkko-ostamiselle saman mitä Google teki nettihauille (Alkio, Suomen nettitähdet joutuivat ahtaalle, 2009b).

Usvan mainitsema vaiheistettu alku ilmenee hyvin Fruugo.comin liikennöintitilastoista, joissa selkeästi eniten edustettuna ovat suomalaiset käyttäjät ja seuraavaksi ne toiset maat, joissa Fruugo tällä hetkellä toimii. Tosin, Alexan tilastoihin kannattaa suhtautua siinä mielessä varauksella, että ne pohjautuvat Alexan selainpalkin asentaneiden käyttäjien vierailemiin sivustoihin.

Vuonna 2008 yhtiön tuolloinen toimitusjohtaja Reijo Syrjäläinen kertoo Arctic Startupille (Kukkosuo, 2008), että Fruugo Oy:ssä on uskottu voitavan tarjota asiakkaille ja vähittäismyyjille helpompi, yksinkertaisempi ja turvallisempi tapa käydä kauppaa verkossa, joka tehostaa nykyisen e-kaupankäynnin logistiikkaketjua, karkottaa huolet myyjän luotettavuudesta ja suoraviivaistaa maittain vaihtelevien liiketoiminnallisten olosuhteiden (säädökset, lait, verot, jne.) käsittelyä. Lokakuussa 2009 Fruugon sivuille löytää tiensä vain 30 000–50 000 kävijää viikossa (Alkio, Suomen nettitähdet joutuivat ahtaalle, 2009b).

Alun perin jo vuonna 2006 perustetun yrityksen taustalta löytyy muutamia nimekkeitä henkilöitä, jotka ovat samalla eräitä yrityksen suurimmista osakkeenomistajista. Nimeltä mainittakoon Risto Siilasmaa ja Jorma Ollila. Nimekkäistä taustavoimista on saattanut olla jotain apua siinä yhteydessä, kun se sai Tekesiltä 1,5 miljoonan euron ”avustuspotin”, arvioidaan Kauppalehdessä (Kauppalehti, 2008). Taustavoimien mahdollisesta vaikutusvoimasta ja heidän rahallisista sijoituksistaan huolimatta, Fruugokin on ajautunut taloudellisesti ahtaalle, vain alla kaksi vuotta julkitulemisensa jälkeen. Yhtiön blogissa tilanteeseen suhtaudutaan kuitenkin optimistisessa henkessä:

Our financial situation has been tough during this fall, but the immense efforts and dedication of everyone at Fruugo, not to mention the trust in the idea behind Fruugo, have let us overcome the biggest obstacles. All challenges aren’t behind us just yet, but we have room to concentrate on the tasks at hand and continue working on the service full steam ahead. (Fruugo, 2009c)

Fruugo-aiheisissa artikkeleissa ja muissa havainnoissa on monesti kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, kuinka paljon Fruugo on saanut kulumaan rahaa jo ennen markkinoilla tuloaan ja sen jälkeen.

”In any case it sounds like a really serious venture: to burn up multiple millions and hire up to 150 people before the product even hits the market. (Tikka, 2008)”

Kauppalehti kertoo, että vuonna 2008 yhtiö ei kerännyt liikevaihtoa laisinkaan, vaan kaikki rahat kuluivat yhtiön verkkopalvelun rakentamiseen, kuukautta kohden yhtiön negatiivisen kassavirran eli niin sanotun burn raten ollessa siten keskimäärin toista miljoonaa euroa (Siljamäki, 2009). Toimitusjohtaja Juha Usvan mukaan kulurakennetta on sittemmin painettu alaspäin yhtiön siirtyessä tuotekehitysvaiheesta kohti operatiivista toimintaa (Siljamäki, 2009).

Sittemmin yhtiö on kertaalleen irtisanonut puolet työntekijöistään ja lokakuussa 2009 yhtiö kertoo lomauttaneensa lähes puolet työntekijöistään – ” at least for the time being” (Fruugo, 2009c). Sinänsä, samojen työntekijöiden pitäminen loputtomiin olisi liiketoiminnan kannalta tavallaan omituistakin, vaikka YT-neuvottelut ja työväen pääsääntöisesti negatiivisessa valossa nähdäänkin. Suurimmat voimavarat tarvitaan usein juuri suunnittelu- ja toteutusvaiheiden ensimmäisten iteraatioiden aikana. Näiden vaiheiden jälkeen visio alkaa olla jo siinä määrin terästynyt ja tuotekehittely niin pitkällä, ettei vakituisia henkilöstöresursseja tarvita enää niin paljon, ainakaan ihan koko ajan. Palvelun beta-tarra otettiin pois helmikuun 5. päivä 2010 (Fruugo, 2010).

Todennäköistä lienee, että yrityksen talous ei liene aivan optimaalinen, päätellen sanan ’lisärahoitus’ useasta esiintymisestä Fruugosta puhuttaessa. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan ”valtaosa yhtiön rahoituksesta tulee edelleen sijoittajilta, eikä varsinainen liiketoiminta riitä mitenkään kattamaan raskaan organisaation kuluja” (Moisio, 2009). Sanoma-konserni on jatkanut omaa rahoitustaan (Peltola, 2009), sillä ollen Fruugosta nyt noin kahdeksan prosentin osuus (Alkio, Mystinen Fruugo täydensi hallitustaan, 2009c). Tammikuussa 2009 Sanoma-konsernillaoli vajaan kuuden prosentin osuus, suurimpina osakkeenomistajina ollen Risto Siilasmaa (30,9 %) ja yhtiön alkuperäinen perustaja, Nils Frosblom (29,2 %) (Alkio, Mystinen Fruugo paljastaa liikeideansa, 2009a).

6.2   Sähköisen liiketoiminnan kehittämiskohteita

Tämän raportin taustatyötä tehdessä eli käytännössä internet-lähteitä keräten ja läpikäyden, tuli erittäin vahvasti esiin se kuinka vähän Fruugo näkyy yleensä missään. Tämän raportin lähteiksikin kertyi lähinnä sellaisia, jossa kerrotaan rahoituksesta, rahasta, lomautuksista, taantumasta, hallituskokoonpanomuutoksista, jms. Lukuisien hakukoneiden kautta hakeminen tuotti varsin ”laihanlaisesti” tietoa, eikä Fruugo nouse kovin usein esillä blogikirjoituksissakaan. Muista sosiaalisen median palveluista ja välineistä Fruugo on viime aikoina noussut esille lähinnä omissa Twitter-viesteissään, niiden uudelleentweettauksissa, sekä joissain harvoissa yksittäisissä tapauksissa.

Tälläinen on itseasiassa varsin hämmästyttävää, sillä voisi kuvitella, että tälläinen funktionaalisesti hyvin toimiva, modernin näköinen ja yleensä ottaen mielekkään oloinen ja tarpeellinen palvelu saisi sosiaalisessa mediassa paljon enemmän huomiota. Vai liekö kyse tässä vaiheessa vain siitä, että palvelua ei ole julkistettu käytettäväksi esim. USA:ssa?

Lokakuussa 2009 toimitusjohtaja Juha Usva kertoi Digitodaylle (Moisio, 2009), että ”panostukset mainontaan ovat olleet maltillisia osittain siksi, että beta-vaiheen palvelu on ollut keskeneräinen. – Keskeneräisenä ei kannata lähteä rummuttamaan.” Helmikuussa 2010, beta-statuksen jo poistuttua, voisi jälleen olettaa, että nyt Fruugo alkaa panostaa markkinointiin laajemmassa määrin, mutta ainakaan vielä huhtikuun alkaessa ei Fruugosta ole juuri missään kuulunut.

Yhtiön toimitusjohtaja perustelee helmikuisen Markkinointi & Mainonta -lehden verkkosivuilla (Laitila, 2010) laajan näkyvyyden puuttumista sillä, että heidän markkinointinsa on ollut ”suhteellisen kohdistettua” ja että he analysoivat jatkuvasti ”eri keinojen toimivuutta, ja optimoimme panostuksiamme tulosten perusteella”. Toisaalta hän mainitsee samassa yhteydessä, että yhtiö näkyy sosiaalisessa mediassa, mikä lienee eufenismi sille, että Fruugo on löydettävissä Facebookista ja Twitteristä – mutta on käytännössä vähemmän tiedostettu kuin myöhäisen lähdön sosiaaliseen mediaan ottaneet poliittiset puolueet.

Näkymisen sosiaalisessa mediassa täytyy tarkoittaa enemmän kuin sitä, että on rekisteröity tilit Facebookista ja Twitteristä, olkoonkin että Fruugon Facebook-sivut ovat keskimääräistä informatiivisempia. Toisaalta, vaikka nykyään voidaankin ajatella, että sosiaalisessa mediassa viittaukset itseen ovat elinehto (”muuten ei ole olemassa”), niin jossain myöhemmässä tilanteessa Fruugo voi olla niin tunnettu hyvästä toiminnallisuudestaan, mielekkäästä käyttötuntumastaan ja erityisesti selkeydestään, että se tulee ilman viittauksien tai mainonnan havaitsemista mieleen itsestään. Näinhän on itseasiassa käynyt jo mainituille Facebookille ja Twitterille – ainakin tunnettuuden osalta. Kyseisen vaiheen saavutettuaan, voi alkaa enemmän korostumaan se, että Fruugo palveluna on jo alun perin rakennettu sosiaalisuusaspekti huomioiden.

Fruugolla on ollut monta vuotta aikaa kehittää palveluaan, eikä vastaavia taida olla kovin runsaslukuisesti. Useimmat muut useita vähittäismyyjiä palveluunsa haalivat palvelut lähinnä uudelleenohjaavat vähittäiskauppiaan omille sivuilleen tekemään haluamansa ostoksen. Sellainen vähentää heti ostokokemuksen mielekkyyttä, varsinkin kun jokaisella myyjällä on erilaiset sivustot, erilaisine navigointeineen ja erilaisine käytäntöineen ja rajoituksineen.

Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, missä määrin yhtiön taustahahmoihin kuuluva, mainostoimisto Bob Helsingistä vuonna 2006 lähtenyt (Sihvonen, 2009) Marko Parkkinen on ollut vaikuttamassa siihen, kuinka paljon, miten ja milloin Fruugo mainostaa, sillä häneltä on Taloussanomien mukaan (Hyvönen, 2007) irronnut mm. seuraavanlaiset lausahdukset:

• Mainonta ei vaikuta millään tavalla yrityksen prosesseihin, se ei siis saa mitään aikaan.
• Mainontaan käytetään suhteessa liikaa panoksia, jotka mieluummin pitäisi käyttää asiakkaisiin.
• Oikeasti mainontaa ei tarvita kuin murto-osa nykyisestä.

Voinee kai kuitenkin odottaa, että jo kuluvan kevään aikana jotain merkittävää tapahtuu, mutta tapahtuuko tuo jokin kielialueilla, joilla puhutaan enimmäkseen englantia, se jää nähtäväksi. Toimitusjohtaja Juha Kertoo helmikuussa Tietokone-lehdelle (Lehto, 2010) heidän tutkivan eri vaihtoehtoja koko ajan ja arvioi Fruugon olevan varmuudella muissakin maissa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Toivottavasti näin tapahtuu, sillä olisi ikävää, jos TechCrunchin artikkelikommenteissa esiintynyt viime lokakuinen ennustus toteutuisi:

“This looks increasingly like the Boo.com story. And they already wrote a book about it so there isn’t much money to be made there either…” (Bernardi, 2009)

6.3   Taustatietojen haussa käytettyjä erikoistuneita hakukoneita

Hain tietoa hakusanalla ’fruugo’ erilaisista metahakukoneista, blogihakukoneista, uutispalveluista (Taloussanomat, Tietoviikko, yms.), Helsingin Sanomien arkistosta (Sanoma-konserni on eräs Fruugon merkittävistä osakkeenomistajista), sekä muutamista ”enemmän älykkäistä hakukoneista”, mutta erilaisten viittausten määrä on hyvin vähäistä. Jonkin toisen yrityksen kohdalla seuraavia vastaavat haut voisivat tuottaa runsaammin tietoa, mutta Fruugon tapauksessa ei ainakaan ihan vielä:

• http://www.kosmix.com/topic/fruugo
• http://www.kngine.com/Search?q=fruugo&o=0
• http://www.iseek.com/iseek/search.html?l=en&query=fruugo&sbl=2
• http://delicious.com/search?p=fruugo
• http://www.spezify.com/#/fruugo
• http://search.twitter.com/search?q=fruugo
• http://www.evri.com/news/for?query=fruugo
• http://www.icerocket.com/search?tab=blog&q=fruugo

6.4   Poimintoja käyttäjäkertomuksista

Suomalaisilta keskustelufoorumeilta löysin muutamia kommentteja Fruugosta ja se otos, minkä tässä tuon esiin on itseasiassa lähes kaikki mitä oli saatavilla.

Motiivien epäilyä ja pöyristyneisyyttä:

”Vähän sellainen olo, että tästä saadaan Suomessa taas syy olla sijoittamatta senttiäkään verkkosivustoja tekeviin firmoihin. -- Ja nyt leivotaan isoa julkisuutta jollekin projektille, joka ei ole tuottanut vielä senttiäkään fyrkkaa ja jos tuo rojahtaa tuosta turvalleen, on taas hyvä syy pitää pussin suu säpissä 2010-luvunkin.” (Optimointi.com, rekisteröitynyt käyttäjä, 16.1.2009)

”Ollilat, Herlinit & kump ajattelee vain rahaa, eli kuinka saisivat sitä lisää itselleen. Globalisoituneessa maailmassa he pitävät itseään maailman kansalaisina, kunnes sitten tulevat kykenemättömiksi lentelemään ympäri maailmaa ja haluavat turvalliseen ja puhtaaseen Suomeen. Siihen mennessä onkin sitten syntynyt uusien Olliloiden ja Herlinien sukupolvi tuhlaamaan veronmaksajien rahoja korruptoituneen valtionhallinnon avustuksella.” (Iltalehti.fi, anonyymi käyttäjä, 4.12.2008)

”Ovatkohan yhtään ajatelleet eri maiden takuu/palautus -lainsäädäntöjen vaikutuksia?” (MuroBBS, rekisteröitynyt käyttäjä, 7.5.2009)

”No eivät varmasti ole.” (MuroBBS, rekisteröitynyt käyttäjä, 7.5.2009)

”Tällä palstalla on nyt niin paljon useissa ketjuissa Fruugo-juttuja että haiskahtaa piilomainonnalta. Varsinkin kun asiasisältö oli täyttä tuubaa...” (Ellit, anonyymi käyttäjä, 23.9.2009)

”Taida tulla lasta ei paskaa koko touhusta, uutinen aukeamisesta ja lafka jo suljettu, mitä tosta ees uutisoidaan, säälittävää hypeä kuplan ympärillä. Aika tyypillistä suomessa.” (Suomi24.fi, anonyymi käyttäjä, 8.5.2009)

”Millähän perusteella Tekes suostui maksamaan Fruugon kaltaisesta humppuukkisijoituksesta 1.5 miljoonaa euroa tukirahaa? Ei verkkokauppaan ja nettiportaaliin nyt ihan 14.5 miljoonaa kulu (puhumattakaan tulevista tappioista). Paljonko näistä kustannuksista todellisuudessa muodostuu mm. Fruugon johtoportaassa häärivän Jorma Ollilan bonuksiin ja palkkoihin?” (Suomi24.fi, anonyymi käyttäjä, 17.7.2009)

”Web-sivustojen ja sovelusten kehittäminen ei todellakaan maksa miljoonia, päinvastoin. Ohjelmoijien palkat eivät ole Suomessa kovin korkeita, joten on aikamoinen mysteeri minne se raha on oikein kadonnut, kun kyseessä ei kuitenkaan ole erityisen monimutkainen järjestelmä. Kyseisen verkkokaupan pystyisi todella osaava ammattilainen pystyttämään itse ilman lisäapua. Kun lähdetään tuolle byrokraattiselle tielle, jossa on konsultteja, varajohtajia managereita ja johtajan johtajia, niin kyllä niitä kuluja piisaa. Kyseisen järjestelmän serveripuolen ylläpidonkin voi ostaa pilkkahintaan, niin en aivan käsitä mistä nuo kuluerät ovat tulleet.” (Suomi24.fi, anonyymi käyttäjä, 17.7.2009)

Heräämisiä:

”On tuossa tavallaan ideaa. Ajatushan on se, että esim Mökin Mummo pystyy ostamaan vaikka Hollantilaisesta alan liikkeestä hamppukassin, koska Fruugo hoitaa kaiken intearaktion käyttäjän ja liikkeen välissä. Eli tuotteiden kuvaukset, webisaitti etc. on selkeällä suomenkielellä, postikulut hienosti listattuna jne. Asiakkaan on helpompi myöskin luottaa vastapuoleen, jos tämä on jonkun seulan jälkeen päätynyt Fruugon kumppaniksi.” (MuroBBS, rekisteröitynyt käyttäjä, 7.5.2009)

”Vaikuttaa paremmalta miltä aluksi tuntui. Ehkä tämä ei perus-muromaailmankansalaiselle ole mullistava mutta peruskäyttäjälle kyllä.” (MuroBBS, rekisteröitynyt käyttäjä, 7.5.2009)

”Toimiiko Fruugo siis verkkokauppojen integraattorina? Saako sieltä tavarat kohtuulisin toimituskuluin kaikista verkkokaupoista? Vai ohjaako se verkkokauppojen sivuille? Jos on ensimmäinen ratkaisu, se on hienoa. Jos on jälkimmäinen vaihtoehto, niin on kyllä aika pirun turha.” (Suomi24.fi, anonyymi käyttäjä, 4.2.2009)

”Jos itse pystytte laittamaan uuden Amazonin pystyyn pikkurahalla, niin laittakaa, ihmiset! Älkää mollatko niitä, jotka uskaltavat yrittää! Ihmeellistä hommaa, että kun joku uskaltaa riskeerata, se herättää näin paljon pahaa verta. Luuletteko, että Nokia ikuisesti elättää Suomen? Tai EU:n tukimiljoonat? Uudesta liiketoiminnasta se hyvinvointi tulee, ja sitä Fruugo yrittää.” (Suomi24.fi, anonyymi käyttäjä, 13.10.2009)

Turhaan huhuiluja:

”Onko kukaan tilannut Fruugo nettikaupasta mitään? Tilaisitteko? Kertokaa kokemuksia. Kannattaako tuolta tilata mitään?” (Demi.fi, rekisteröitynyt käyttäjä, 12.2.????)

”Eikö kukaan tiedä tästä paikasta mitään?” (Demi.fi, rekisteröitynyt käyttäjä, 12.2.????)

”onko kokemuksia kyseisen lafkan kanssa diilaamisesta?” (DVDPlaza, rekisteröitynyt käyttäjä, 28.12.2009)

Hinnan syynäämistä:

”Tuolta löytyy teline muutaman euron halvemmalla (http://www.fruugo.com/fi/fi/eur/product/759170/garmin-coloradon-kaideteline). Itsekkin puntaroimassa 705 ja Coloradon välillä.” (Fillari-lehden foorumi, rekisteröitynyt käyttäjä, 18.10.2009)

”valaiskaapa vielä seuraavassa asiassa. edellämainitun vahvarin hintahaarukkaa kartoittaessa, löysin sen suomen kaupoista halvimmillaan 297€:n hinnalla (markantalo). sitten silmääni osui fruugo verkkopalvelu jonka kautta laite kustantaisi vain 239€ (+12€ toimitus). (DVDPlaza, rekisteröitynyt käyttäjä, 28.12.2009)

”Decleor Aromessence Ylang Ylang Night Balm | Fruugo - Tuotteet Meinaat tuota? Saisikohan mistään halvemmalla? :o” (Ellit, anonyymi käyttäjä, 3.12.2009)

”Niin ja itse olen tilannut Fruugo.netistä Tigin shampoita ja hoitoaineta jotka hinnaltaan ovat olleet 23-41 euroa eli sieltäkin saa aika halvalla jos suomessa ko. pullut maksavat yli 50€.” (Demi.fi, anonyymi käyttäjä, 8.2.????)

”Fruugo välittää tuotteita briteistä suomeen ja maksutapana käy suomalaiset verkkopankkitunnukset. Tuotteiden hinnat on lähes yhtä alhaiset kuin suoraa Englannista.” (Suomi24.fi, anonyymi käyttäjä, 24.9.2009)

6.5   Positiivisesti sanottua

”Fruugo on saanut osakseen niin paljon negatiivista uutisointia, että annetaan vähän kehujakin. Vaikken ole vielä mitään ostettavaa löytänytkään, kaupasta näkee mukavasti, mitä tapahtuu, kun suunnitellaan palvelu tyhjästä nykyaikaisilla tekniikoilla ja moderneilla konventioilla. Kokonaisuus on ilahduttavan elegantti.” (Matias Pietilä blogissaan köyttöliittymä.net)

http://matias.pietila.fidisk.fi/koyttis/2009/10/12/fruugo-on-aika-jees/

7  Toimistokuvia