prev
next
Monen oppilaan käsiala on niin sotkuista, että tekstistä ei saa edes selvää. Opetusneuvoksen mukaan opetussuunnitelman perusteissa vaatimukset kirjoitustaidosta ovat ennallaan. Äidinkielen tunnilla kirjoitetut tarinat ovat usein lyhyitä, eikä ympäristön kuvailuun tai henkilöhahmojen rakentamiseen jakseta keskittyä. Käsin kirjoittamista pidetään hitaana ja vaikeana. Käsiala on osa omaa persoonaa. Kehumme mieluusti kaunista käsialaa ja nauramme epäselville harakanvarpaille. Käsialassa on ilmaisuvoimaa, josta erkaantuminen harmittaa kirjailija Niina Hakalahtea. Sanataidetyöläisenä hän on huomannut, että suhde tekstiin muuttuu käsin kirjoittamisen myötä. Yksittäiset asiat muistuvat yllättäen mieleen, ja paperin kulmaan tehdyt muutokset, koukerot ja pikku piirustukset ovat osa prosessia. - Koukeroiden näkeminen on tärkeää. Tekstiin syntyy hyviä vahinkoja ja hedelmällisiä sattumuksia, Hakalahti kuvaa.
Ruotsin koululaisilla on erittäin suuria ongelmia lukemisen kanssa. Edholmin mielestä lukeminen on parasta oppia analogisesti, oikeiden kirjojen avulla, koska ne perustuvat opetussuunnitelmiin sen sijaan, että opiskelijat joutuisivat googlettamaan tietoja. 20-25 prosenttia oppilaista ei osaa lukea riittävän hyvin jatkaakseen opintojaan tai pärjätäkseen hyvin elämässä. Edholmin mielestä lukeminen on parasta oppia analogisesti, oikeiden kirjojen avulla, koska ne perustuvat opetussuunnitelmiin sen sijaan, että opiskelijat joutuisivat googlettamaan tietoja. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa tämä näkyy myös varsin selvästi, kun esimerkiksi varhaisnuoruuden lukemista arvioitiin. Siinä voidaan nähdä, että ruotsalaisia lapsia häiritsevät digitaaliset apuvälineet luokkahuoneessa paljon enemmän kuin monien muiden maiden oppilaita, Edholm toteaa. Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön opetusneuvos Jaa Juho Helmisen mukaan Suomessa ei voi tutkimuksen perusteella yksiselitteisesti todeta, että digilaitteilla olisi kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia oppimiseen tai oppimistuloksiin.
Heikko lukutaito puolestaan aiheuttaa yhteiskunnallista osattomuutta ja kasvattaa ihmisten välistä eriytymistä entisestään. "Me kaikki päädymme tilanteisiin, joissa on meitä koskevia päätöksiä, jotka ovat kirjallisessa muodossa. Jos lukutaito on heikkoa, on tavallaan vähän sen varassa, että joku auttaa. Toisin sanoen se kaventaa itsenäisyyttä." Itseä koskevien päätösten lisäksi myös julkista keskustelua käydään usein teksteillä. Uutisissa, kolumneissa, pääkirjoituksissa, sosiaalisen median päivityksissä, blogeissa ja esimerkiksi Instagramin päivityksissä keskustellaan päivittäin ajankohtaisista, monia koskettavista asioista.
Pisa testaa yhdeksäsluokkalaisten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Edellisessä, vuoden 2018 Pisa-vertailussa huolta herätti tason yleisen laskun lisäksi erityisesti heikoimpien lukijoiden joukon kasvu. Jo 14 prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukee niin huonosti, että se vaikeuttaa yhteiskunnassa toimimista. Siis joka seitsemännen nuoren lukutaito on sillä tasolla, ettei hän todennäköisesti pärjää peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa tai työelämässä. Oppimistulosten heikentyminen on kulkenut yhtä matkaa internetin ja erityisesti sosiaalisen median käytön yleistymisen kanssa. Kun kaikki maailman tieto tuntuu löytyvän taskussa aina kulkevasta älypuhelimesta, koulu on asiantuntijoiden mukaan menettänyt asemaansa tiedon lähteenä. Osa asiantuntijoista arvelee älypuhelinten muuttaneen suhtautumista oppimiseen yleensäkin. Ne ovat myös muuttaneet opiskelutapoja, kun tiedonhankinnan osaaminen on alkanut korostua muistamisen sijaan. Joitakin asioita pitäisi kuitenkin opetella edelleen ulkoa.
Todennäköisesti oppimistulosten heikentymisen taustalla on useita syitä. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni. Peruskoulunsa päättävien osaamisen huonontuminen on vakava ongelma. Huonosti lukevien osuus on jo hälyttävällä tasolla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa osaajia, mutta nyt osaamistaso heikkenee. On kuitenkin varottava kaatamasta syytä vain koulujen niskaan. Suomalainen koulu on pysytellyt paljon paremmin ajassa kiinni kuin moni tunnustaa, vaikka kaikenlaista hiottavaa tietenkin aina on. On pidettävä huolta siitä, että opettajan ammatti on houkutteleva ja että opettajat voivat keskittyä opettamiseen. Koulutukseen on siis panostettava, mikä tarkoittaa rahaa. Samalla on ymmärrettävä, että kaikkia ongelmia ei saada korjattua vain rahaa lisäämällä.
Samalla on huomattu, että yhä harvempi lukee vapaa-ajallaan. Se vaikuttaa oppimistuloksiin, sillä lukeminen parantaa lukutaitoa, laajentaa sanavarastoa ja helpottaa abstraktia ajattelua. Tässäkin kehitystä selitetään sillä, että älypuhelin paitsi tarjoaa koukuttavia ärsykkeitä myös heikentää kärsivällisyyttä. Monet käytännön työtä tekevät opettajat ovat myös huomanneet, että viime vuosina kasvava joukko vanhempia ja oppilaita on alkanut ajatella olevansa koulun asiakkaita. Lisäksi moni opettaja kertoo monien lasten nukkuvan liian vähän. Muitakin syitä on esitetty. Kuten koulun suhteen aina, taustalla on usein oma kokemus. On syytetty opetussuunnitelman perusteita sekä niiden huonoa toteuttamista. On syytetty inkluusiota mallina ja toisaalta sen väärää toteuttamista. Jotkut epäilevät uusia koulurakennuksia ja valtavia yhdistettyjä luokkia, toiset taas kurin vähyyttä ja liiallista leimaamisen pelkoa, jonka vuoksi peruskoulusta voi päästä ilman toimivaa lukutaitoa. Suomessa olisi myös syytä pohtia, mikä yhteiskunnassamme väsyttää ja stressaa monia nuoria ja heikentää heidän oppimistaan.
Jos opetusryhmät kasvavat, oppilasjoukko on heterogeenisempi, oppimiserot kasvavat alueellisesti ja koulujen sisällä, Hopsu sanoo. Kouluihin tarvittaisiin enemmän erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia, kuraattoreja ja terveydenhoitajia. -Myös nuorten mielenterveyden ongelmat vaikuttavat kouluarkeen. Jos ei ole terveydenhoitajaa, eikä kuraattoria saatavissa, opettaja ratkoo tunnilla myös näitä muita kuin oppimisen haasteita. Inkluusiota ei tulisi käyttää säästökeinona. Hopsun mukaan pienluokkia tulisi säilyttää tai oppimisen tukea tarvitseville tulisi järjestää muulla tavalla riittävä tuki. Jos tukea ei ole riittävästi heille, jotka eivät pärjää, se vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Päinvastoin kehityskulku on ollut sen kaltainen, että muualla Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa tulokset ovat laskeneet tosi dramaattisesti. Siellä kyse ei ole maahanmuuttajista, Razmyar sanoo. Suomen Pisa-tulosten heikentyminen on jatkunut pidempään. Esimerkiksi matematiikassa Suomen tulokset ovat kääntyneet laskuun jo vuodesta 2006 lähtien. Uusimpien tietojen mukaan heikkojen matematiikan osaajien osuus on kasvanut. Jopa useampi kuin joka viides peruskoulun loppusuoralla olevista oppilaista ei saavuttanut sitä matematiikan tai lukutaidon minimitasoa, joka tarvitaan, jotta voisi toimia täysipainoisena yhteiskunnan jäsenenä. Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa yli 40 prosenttia suomalaisoppilaista raportoi, että digilaitteet häiritsevät heitä lähes jokaisella matematiikan oppitunnilla. Ja oppilaat, jotka kertoivat käyttävänsä digilaitteita matematiikan oppimiseen yli 4 tuntia päivässä, pärjäsivät selvästi heikommin kuin ne oppilaat, jotka käyttivät digiä oppimiseen enintään 2 tuntia päivässä, Saarinen toteaa.
Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen on laskenut edelleen, ja oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Tulokset ovat tältä osin esimerkiksi Pisa-tulosten mukaisia. Koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ja asenteet ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi vuonna 2017 tehtyyn vastaavaan arviointiin verrattuna. Erityisen paljon on voimistunut usko sattuman merkitykseen koulumenestystä selittävänä tekijänä. Näin ajattelevat aiempaa useammin erityisesti pojat.
Pisa-tutkimuksessa Suomen lisäksi osaaminen heikentyi myös lähes kaikissa muissa kehittyneissä teollisuusmaissa eli OECD-maissa. Suomen osaaminen on silti hyvällä tasolla, sillä se oli OECD-maiden keskitasoa parempi kaikissa kolmessa kategoriassa. Suomessa matematiikassa heikkojen osaajien määrä on kasvanut ja huippuosaajien määrä on romahtanut. Suomessa ja muissa maissa matematiikan osaamisen tasoa selittää muun muassa sosioekonominen tausta, eli vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus.
Sellaisia tavallisia keskitason oppilaita meillä on huomattavan vähän. On joko niitä, jotka pärjäävät todella hyvin tai niitä, jotka pärjäävät heikosti. Keskitason oppilaat tuntuvat kadonneen jonnekin. Näin kertoo Vantaan Myyrmäen koulun aineenopettaja Kai Ruokojärvi omista havainnoistaan. Ruokojärvi on toiminut viitisen vuotta historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana kolmessa eri yläkoulussa, ja sama ilmiö on toistunut kaikissa niistä. Ruokojärven mukaan hänen kollegansa ovat tehneet samanlaisia havaintoja. Mihin keskikasti sitten tuntuu hävinneen? - Oma tuntemus on, että enemmän he ovat siirtyneet arvosana-asteikon alapäähän. Erityisesti seiskan oppilaat ovat hävinneet. Arvosanat meinaavat jäädä vitoseen, ja nekin vaativat aika löyhää arviointia ja helppoja kokeita, että heikoimmat saadaan läpi, Ruokojärvi sanoo.
Ruokojärven havainnot saavat jonkin verran vahvistusta kansallisen tason tutkimuksista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi teki saman havainnon 9. luokan matematiikan arvioinnissa vuonna 2021, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Annette Ukkola. - Osaaminen ei noudattanut normaalijakaumaa, kuten aiempina vuosina, vaan osaaminen oli jakautunut kolmeen populaatioon. Oli keskitasoisia oppilaita, mutta heitä oli vähemmän kuin aiemmin. Selvästi erottui keskitasoa heikommat ja toisaalta edistyneet oppilaat. Vielä on epävarmaa, meneekö tulos koronapandemian piikkiin ja jää yksittäiseksi havainnoksi, vai onko ilmiö pysyvä.
Toisaalta tämän vuoden keväällä julkaistussa 6. luokan oppimistulosten pitkittäisarvioinnin alustavissa tuloksissa tehtiin samankaltainen havainto. - Ensimmäisissä tuloksissa näytti siltä, että matematiikassa keskitasoisia oppilaita olisi vähemmän, ja osaaminen olisi painottunut vähän keskitason alapuolella ja keskitason yläpuolella oleviin. Mutta tämä vaatii vielä tarkempia analyyseja, Ukkola sanoo. "Arvosanoissa selvää inflaatiota" 6. luokan arvioinnissa havaittiin oppilaiden osaamisen ja opettajien antamien arvosanojen ero. Karvin arvioinnissa alle viidesosa oppilaista saavutti äidinkielessä opetussuunnitelman kriteerien mukaisen hyvän osaamisen eli vähintään arvosanan 8. Silti 81 prosenttia tytöistä ja 58 prosenttia pojista sai opettajaltaan todistukseen arvosanan 8, 9 tai 10. - Arvosanoissa on selvää inflaatiota. Hyvään osaamistasoon yltäviä oppilaita on vähemmän, mutta arvosanoissa kaseja ja parempiakin numeroita kuitenkin on ihan reilusti. Sama ilmiö nähtiin myös 9. luokan matematiikan arvioinnissa vuonna 2021. Tuolloin verrattiin oppilaiden osaamisen. kehittymistä ja opettajien antamia arvosanoja pidemmällä aikavälillä. Arvosanan 8 sai matematiikassa lähes samalla osaamistasolla, jolla vuonna 2000 sai arvosanan 6. - Kun osaamistasoa verrattiin eri vuosina, kaikissa arvosanaluokissa osaaminen oli laskenut. Kympin oppilaskin osaa nyt vähemmän kuin aiempina vuosina, Ukkola sanoo.
Oppilaiden osaamisen eriytyminen vaikuttaa paljon myös opettajan työhön, Kai Ruokojärvi kertoo. - Se on tasapainoilua. Ne, jotka ovat hyviä, saavat hetkessä tehtyä tehtävät, joiden tekemiseen joillain menee koko tunti. On iso työ, että saa molempia opetettua. Ruokojärven mukaan kaikki lähtee kotoa. Oppilaista näkee, kenelle on kotona luettu ja kenen kanssa on pelattu esimerkiksi sanapelejä. Ruokojärvi näkee myös sen, kenen kotona katsotaan uutisia ja keskustellaan maailman menosta. Lisää tukea tarvittaisiin Ruokojärven mielestä myös kouluihin: enemmän erityisopettajia ja ohjaajia, joilla olisi aikaa auttaa yksittäisiä oppilaita.
Monissa oppilaitoksissa luntataan, mutta Teknillisessä korkeakoulussa ongelma on suututtanut opettajat pahan kerran. Liikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorion opetusassistentti Lauri Karppinen kyllästyi viime syksynä tehtäviä netistä kopioiviin oppilaisiinsa, kun assistentit ja opettajat saivat tietotekniikan laboratorion kursseilla lunttauksesta kiinni 41 opiskelijaa. Lunttaajien todellinen lukumäärä on todennäköisesti huomattavasti suurempi. Karppinen kertoo, että lunttaajia jää edelleen kiinni viikoittain. "Heitä on niin paljon, että kaikkia tapauksia ei voi kiikuttaa rehtorille. Hän ei muuten muuta ehtisi tehdäkään kuin käsitellä lunttaustapauksia." Syy lunttauksen lisääntymiseen on Internet. "Ainahan opiskelijat ovat yrittäneet luntata, mutta netin käyttöä on nykyään alentanut entisestään lunttaajien rimaa, ja kiusaus lunttaamiseen on suurempi", Karppinen miettii. Lunttausyritykset ovat nykyisin aikaisempaa kehnompia, kertoo Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston opettava tutkija Sanna Liimatainen. "En tiedä, eivätkö lunttaajat todella ymmärrä, että opettaja voi vain harvoin olla huomaamatta vilppiä. Vilpin huomaa jo siitä, että vastausten tyyli muuttuu täysin. Lisäksi plagioituja tekstejä on helppo etsiä Internetistä. Opettajilla on todella käytössään samat välineet kuin opiskelijoillakin."
Sähköistymisen myötä plagioinnista on tullut Mooren mukaan helpompaa, kun kokonaisia kappaleita ja ajatuksia on mahdollista kopioida eri lähteistä. Useimmiten plagioinnissa on kyse Mooren arvion mukaan siitä, että opiskelija ei käy läpi alkuperäistä lähdettä. Tämän sijaan hän ottaa ajatuksen tutkielmaansa toisesta tutkielmasta suoraan. Tällöin lähdeviite otetaan toisesta tutkimuksesta mukaan oman plagioidun tekstin osaksi. Moore on perehtynyt ennen kaikkea YAMK-tasoisten opinnäytetöiden tutkimukseen. Hänen arvionsa mukaan huono luku- ja kirjoitustaito näkyvät erityisesti niissä. – Töitä ei ole kirjoitettu akateemisesti ja niissä voi olla monia puutoksia. Lähdetekstiin voidaan viitata virheellisesti tai ei viitata ollenkaan.
Digitalisaation myötä korkeakoulu- opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito ovat heikentyneet, Moore arvioi. Tämä vaikuttaa myös siihen, miksi plagiointia todetaan enemmän. - Tätä ei ole juurikaan tutkittu, vaikka se on olennaista opintomenestyksen kannalta. Kun opiskelijat eivät osaa enää kunnolla lukea tai kirjoittaa, on opinnäytetöiden tekeminen haastavaa, Moore kommentoi aiemmin IS:lle. Ongelma ei koske vain Suomea. Tutkimustuloksia vilpin ja plagioinnin lisääntymisestä korkeakouluissa koronapandemian aikana ja jälkeen on julkaistu useassa maassa. Saksassa vilpistä tiedusteltiin suoraan 1600 opiskelijalta kesällä 2020. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat myönsivät, että he olivat huijanneet enemmän etäaikana toteutetuissa tenteissä kuin perinteisissä kokeissa.
<-- Pääministeri ei taaskaan oikein arvostanut työttömiä
Miten näin vähillä vaikutteilla voi kukaan tehdä hyviä äänestyspäätöksiä? -->