Ihan noin niikun akateemisesta mielenkiinnosta tjs. on tullut kummasteltua sitä, miksi eduskunnan vuoden 2026 ensimmäisissä täysistuntopuheissa pääministeri Petteri Orpo ei saanut luonnehdituksi työtöntä ihmistä sellaiseksi, jolla olisi erilaisia kykenevyyksiä sovellettavissa sillä tavoin, että voisi esim. perustaa yritystoimintaa niiden varaan tai täydentää niitä jotenkin sopivasti ja sitten käydä tekemään sitä yritystoimintaa tai ehkäpä se työtön ensin harrastaisi ja kokeilisi jotain omatoimisesti, jotta hän sitten olisi valmiimpi sellaiseen yritystoimintaan, jossa olisi kelpo erottuvuutta muihin yrittäjiin tai ehkäpä valmistautumiset yrittäjyyteen ovat hänellä jo hyvinkin pitkällä, mutta byrokratia ja ongelmoittavat säädökset ovat vaikeuttajana. Tai ehkäpä hän ei sittenkään ryhdy harrastamaan yritystoimintaa, vaan menee niiden valmisteluidensa avustamana jollekin toiselle taholle töihin.

Työtön ilmentyi hänen puheissaan mahdollisuusrajoitteisena, joka voisi valita a) työllistyminen jonkun toisen palvelukseen tai b) opiskelemaan ryhtymisen. Toki eduskuntapuheissa on aikarajansa ja muutenkin täytynee olla jämäkkä argumentoimisissaan, mutta silti se, mitä tulee karsineeksi viestinnästään pois, jotta saa siihen jotain muuta mahtumaan, kertonee henkilöstä jotain oleellista.

Hän siis puhui esim. työllisten määrästä, pk-yrityksien kasvuedellytyksistä, investoinneista, talouden kasvusta, yrityksien mahdollisuuksista kasvattaa yritystään, työvoiman saatavuudesta, rahoituksen saamisesta yritystoiminnan kehittämiseen, kannattavuudesta opiskella voidakseen pärjätä todennäköisemmin, kannattavuudesta lähteä töihin "aamulla" rahaa elämiseen saadakseen yms.

Siinä vain on jotain "henkistä laiskuutta", kun on kyse poliitikosta, jos ei ole ajatuksissaan sillä tavoin miettimisen kautta orientoitunut, että tulisi luontevasti ottaneeksi viestintäänsä mukaan edes kohtalaisesti sen tunnistamisen, että ihmisillä voi olla jo meneillään jonkinlaista, josta voisi kehkeytyä jotain, mistä ansaita elantonsa.

Samaan syssyyn voisi mainita uutisoinnista, jonkalaisen olisi suonut loppuvan jo ajat sitten, mutta olisiko niissä lakien säätämisien hetkissä sitten niin vahvasti sellaista ideologiaa vaikuttamassa, että näillä tavoin voi käydä:

Valmistui taannoin tietotekniikan insinööriksi. Tehnyt opiskelujen ohella pelikehitystä, joka valmistumisen jälkeen tulkittiin ansiotyöksi. Pelin kehittäminen ei tuonut tuloja ja todellisuudessa hän oli työtön. Häneltä evättiin oikeus työttömyysturvaan, koska hänet katsottiin yrittäjäksi.

Kela lopetti työttömyys­korvauksen, koska hänen tekemänsä musiikin jakaminen katsottiin kevytyrittäjänä toimimiseksi. Musiikkia hän on tehnyt harrastuksenaan ja jakanut sitä netin eri palveluissa. Tuloja olisi periaatteessa saatavissa, mutta se olisi vain kymmeniä senttejä kuukaudessa. Hänet tiputettiin "viimeiselle tukimuodolle, eli toimeentulotuelle". Tästäkin saatetaan leikata musiikin jakamisen takia, minkä osalta Kela jo pyysikin perustelemaan, miksi häneltä "ei saisi leikata 50 prosenttia toimeentulotuesta".

Opiskelee toimeentulotuella bioanalyytikoksi, minkä kokee mielenkiintoiseksi, on kertomansa mukaan alalla hyvä, opinnot sujuneet erinomaisesti ja työllistymisnäkymät ovat hyvät. On jo käyttänyt kaikki Kelan myöntämät opintotukikuukaudet ja valtion takaamat opintolainat aikanaan kemian opintoihin yliopistolla, mistä hän ei valmistunut masennuksen ja sairastumisen vuoksi.

Poliitikkojen puheissa sanaa "toimeentulotuki" käytettäessä monille on kovin mahdotonta täydentää sitä lisäyksellä "tarkoitettu viimeisijaiseksi etuudeksi" eli vaikka he tekevätkin siten jonkinlaisesta velvollisuuseettisestä syystä (kaverit pakottaa), eivät he toimeentulotuella olevia halveeraavuudestaan huolimatta käy pehmentelemään puheitaan, vaan saattavatpa vielä jotain lorvimisesta ja vetelehtimisestäkin siihen mukaan töräyttää (mahdollisesti samaa puoluetta edustavia kuin Petteri Orpokin). Malliesimerkkiä herralta Sinuhe Wallinheimo (Kokoomuksesta hänkin) tammikuulta 2026: "Perustuloa on tosin jo kokeiltu Suomessa. Tutkitusti stressi väheni, kun vastikkeetonta, muiden ahkerien suomalaisten maksamaa verorahaa oli enemmän käytössä. Työllisyys ei sekään kyllä kokeilulla parantunut." Eli ettäkö muut ovat ahkeria, perustuloa käyttävät eivät? Niin niin, ei sanottu suoraan siten, mutta sanavalintaa tehdessä on tullut hyväksyneeksi sen miltä sanottu tuntuu ja kuulostaa.

Monien poliitikkojen ihmiskäsitys saattaisi laajentua, jos he tottuisivat jonkin helpon ja selittävän analogian käyttöön kuten "hän saa mielensä käyntiin hiukan muita hitaammin, mutta suoritusteho ja monenlaisten tilanteen hallinta on muuten kelpoisa ellei jopa erinomainen". Tällainen henkilö saattaisi sopivissa olosuhteissa olla aivan toisella lailla kykenenä kuin minkä vaikutelman hänestä voisi saada toisessa tilanteessa, eikä sinä olisi kyse valinnasta olla viitsimättä parempaan.