Paikallislehden tekemisestä ohjannee jonkinlainen suunnitelmallisuus, joten jos esim. kuukauden aikana ei vaikuta tulevan julkaistuksi uutisia tai muunlaista kirjoittelua jostain aiheesta tai näkökulmasta, siitä ei ehkä voine/pitäne päätellä, mikä on lehden ns. linja? Voisiko sitten vaikkapa puoli vuotta olla sellainen aika, jonka puitteissa pitäisi jo käydä välittymään tuntumaa siitä, kuinka paikallislehti ei vain raportoi ja esittele asioita, vaan se sekä toimii ihmisten ajattelun innoittajana ja muutoshalujen herättelijänä, että se myös tunnistaa aikaansaamansa vaikutuksen/motivoituneisuuden ja käy mahdollistamaan muutosvoimien kehkeytymistä lisää?

Touko- ja helmikuun välisenä aikana (2024, 2025) kerättyjen paikallislehden uutisten, artikkelien, kolumnien ym. otsikkoisen sisällön tarkempaan syyniin valitsemisen kriteereinä on käytetty a) Lappeenranta-keskeisyyttä/-viitteisyyttä, b) kaupungin kehittymisestä kertovuutta, c) kaupungin toimivuudesta/toimimattomuudesta/kelpaavuudesta kertovuutta, d) kaupungin vertautuvuutta ym. sellaista.

Hyvin suuri osa paikallislehden sisällöstä on jostain aivan muista asioista kertovaa kuin Lappeenrannasta tai sen lähiseuduista. Siinä kertautuvat monet samat aiheet uutisten, pääkirjoitusten ym. muiden juttujen muodossa, mitä on kaikissa muissakin lehdissä ja uutissivustoilla. Sen sisältönä on myös Keskisuomalainen-konsernin monessa muussa sen lehdissä julkaisemaa sisältöä kuten vaikkapa "positiivinen psykologia"-juttu: "Positiivisessa psykologiassa keskitytään ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin, voimavaroihin ja näiden edistämiseen." Lyhyt juttu, useita kuvia, joitain vinkkejä tekstin ohessa erikseen. Ei tulla ottamaan mukaan tarkempaan arviointiin.

Oli huomioitavissa, että juttujen keräämisen alkukuukausilla eli toukokuusta heinäkuuhun, kertymä oli vähäisempi kuin myöhemmillä kuukausilla, mikä johtui varmastikin myös vuosittaisista leppoisemmista kuukausista, joten paikallislehdessäkin lienee oletettu ihmisten kiinnostuksen lehden sisältöön olevan erilainen kuin muina kuukausina. Elokuuhun päästyä juttujen lajittelukäytäntökin alkoi olla stabiloituneempi ja täten lehtijuttua ensi kertaa silmäillessäkin tiesi jo varmemmin, mihin lokeroon se tulee päätymään. Näköislehteä tai painettua lehteä ei tullut käytettyä oikeastaan ollenkaan, vaan vain lehden verkkosivuja. Myöhempinä kuukausina eli elokuusta alkaen juttuja tuli määrän lisäämisen vuoksi esivalkattua hieman löyhemmin perustein, koska aiempien kuukausien perusteella oli sitten kuitenkin jäänyt epäilyä siitä, että joskohan tämä paikallislehti tosiaan on lähinnä vain sellainen raportoiva ja esittelevä, mitä sitten harrastetaan vieläpä niinkin, että monenlainen vähänkään särähtävyys ja ihmisiä suurempana "lössinä" mukaansa muutoshaluihin tempaavuus on suodattunut pois jo juttujen ideointivaiheessa.

Päätoimittajien monet vaihtumiset eivät ole ehkä koskaan aiheuttaneet sitä, että lehden toimintatapa olisi sillä tapaa muuttunut, että informaation hankintaan, tiedon setvimiseen ja mahdollisuuksien esittämiseen tottuneet toimittajat lopettaisivat sellaisen varovaisuuden, missä liian tutkivaksi journalismiksi menevyys voisi aiheuttaa ongelmia esim. mainosmyynnin tai yhteiskunnallisen aseman suhteen. Puuttuvaa paikallistason tutkivaa journalismia on tavallaan hämäävänoloisesti tullut korvaamaan "tuolta kauempaa maailmalta" hankitut käännösjutut, jotka voivat sinänsä olla hyvinkin mielenkiintoisia, uteliaisuutta herättävästi kuvitettu ym.

Jaotteluksi kriteerit läpeisseille jutuille muodostui seuraavanlainen:

• arkipalvelut - palveluihin kuten säh­kö­yh­tiön toimin­taan liittyvää
• henkilöityvät - arjen ihmisiä esittele­vyyksiä (julkkikset, muutta­jat ja muut kaupun­kilaiset)
• ilkivalta ja uhkaavuudet - virkavalta eli yleen­sä polii­si on saat­tanut jou­tua tehtä­välle
• opiskelu - LUT:n ja LAB:n opiske­li­joi­den asioista, enim­mäkseen
• kaupunkiympäristömuutokset - aikeilut, meneillään olevuudet, näke­myk­siä asioi­den tilois­ta ym.
• kulttuurikohtaamisia - ihmisten oleilua yh­des­sä (konser­tit, urhei­lu­ta­pah­tumat tjm.)
• ruokailua ja baarisuutta - ruokaan ja juomaan liitty­väis­tä on ollut paljon
• talous, vetovoimatekijät - erityisesti kaupunki­kehi­tyk­sestä, mutta voi jäädä vaisuk­sikin
• tektied - teknologiaa tai tiedet­tä, jolla uutuus­arvoa kenties vielä jäljellä
• terveysasiaa - hyvinvointialueen päätök­sistä koulu­jen tervey­stutki­muksiin, mieli­pitei­lyistä kuntou­tumisiin ym.
• yrityksiä - perustamisia, laajen­tumisia, saavu­tuksia, pop-up -myymä­löitä, vaikeuk­sia ym.

Joihinkin juttukategorioihin päätymässä olleiden juttujen pois jättämisen syynä on voinut olla esim. se, että ne eivät tuntuneet tuovan mitään lisää "kokonaiskuvaan". Tällaisia oli muutama kategorioissa "henkilöityvät" ja "yrityksiä". Jotkin poliitikkojen mielipidekirjoitukset olivat ns. jonninjoutavaa, joten ne hylättiin myös.