Paikallislehden voisi olettaa tarjoavan aikalauskuvauksia ihmisten ostovoimasta ja pienyrittäjien elannon hankkimisen mahdollisuuksista, joiden autenttisuutta faktamaisuuksilta kuulostavien osalta on paha mennä kiistämään, sillä onhan kyse kuitenkin luottamuksen arvoisena pysyttäytymistä haluavasta tahosta. Näistä ihmisten ostovoimasta ja pienyrittäjien toimeentulosta jossain määrin kertovuuksista kannattanee kai ainakin jonkun olla huolissaan, vaikka toisissa yhteyksissä saatetaan hihkua positiiviseen sävyyn vaikkapa Rakuunamäen kehityksestä, uudesta Prismasta tai siitä, ettei jotain hotellihanketta ole haluttu jättää ajamatta eteenpäin muiden tahojen käydessä hillitymmäksi ja varovaisemmaksi paljon maksavissa tavoitteissaan.

Viimeisimmän noin yhdeksän kuukauden ajalta toukokuusta 2024 taaksepäin on paikallislehdestä tullut huomioineeksi mm. seuraavanlaisia ihmisten ostovoimasta ja myyntiä harrastavien tahojen ongelmista indikoivuuksia:

• "turisteja on houkuteltava kauempaa kuin ennen"
• "Nythän on valitettavasti niin ettei ihmisillä ole varaa käydä ravintoloissa syömässä. Raaka-aineet ovat niin kalliita, mutta ravintoloissa ei pystytä nostamaan hintoja. Ruokailijat tekevät usein valinnan, että lähdetään syömään pizzaa ja hampurilaisia."
• "Yleinen kustannusten nousu on kurittanut kuluttajia jo pidemmän aikaa, ja se näkyy myös Lappeenrannan keskustan pubeissa."
• "Alus on kellunut tyhjän panttina laiturissa Saimaa Travelin konkurssin jälkeen."
• "Koska lipputulot jäävät Nuijamiehen kannalta usein pieniksi, sen olisi hankittava oma osuutensa oheismyynnillä. Käytännössä se tarkoittaa, että yleisön toivottaisiin ostavan mahdollisimman paljon juomia ennen esitystä ja väliajalla."
• "Imatrankosken alueellinen kilpailukyky on heikentynyt. Alueella ei juuri liiku ylimääräisiä ihmisiä, joten myös liikkeisiin eksyy harvoin uusia asiakkaita.
• "Grande Orchidée ei ole ollut missään vaiheessa kunnolla plussalla."
• "Opiskelijat näkyvät harvakseltaan Lappeenrannan keskustan katukuvassa. Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön toiminnanjohtaja Joonas Grönlund uskoo, että opiskelijoiden asuminen keskustassa voi lisätä opiskelijoiden jäämistä kaupunkiin valmistumisen jälkeen."
• "kuvataiteilijoiden talous on usein tiukalla, ja näyttelyn järjestäminen maksaa"
• "Lappeenrannan kaupunginteatteri kärsii SaiPan kanssa samasta syndroomasta. Yleisön puolelleen voittavaa esitystä ei löydy, ja imatralainen vaihtoehto houkuttaa lappeenrantalaisia enemmän."

Yrityskeskittymät ja maanlaajuisesti toimivat yritykset ovat tietenkin paremmassa asemassa liiketoiminnallisesti kuin vähänlaisesti tai vähämerkityksisesti verkostoituneet tahot, joten jonkun tunnetun tahon ilmaistessa tyytyväisyyttään esim. sitä kohtaan, että uusia yrityksiä tulee kaupunkiin harrastamaan liiketoimintaa tai jotkin entiset uudistavat vuokrasopimuksiaan, voi olla syytä arvioida rajautuuko tyytyväisyyden ilmaisu yksinomaan siihen, että yrityksien tulemiset ja pois lähtemättömyydet ovat merkki verotulojen saamisesta kaupungille vai sisältyykö tyyväisyyden ilmaisuun myös miljööseen, kaupunkikokemukseen ja tunnelmiin vaikuttavuuksien hyvin harkittu kelpuuttaminen.

Paikallislehden toimitus on kirjoitellut, että "Lappeenrannassa halpakauppojen suosio on näkynyt uusien liikkeiden avaamisena. Nykyään Isossa-Kristiinassa toimiva Flying Tiger on ollut kaupungissa jo vuodesta 2017, mutta sittemmin Myllymäkeen on tullut Rusta ja Normal on avannut liikkeensä sekä Isoon-Kristiinaan että Armadaan.", mihin on sitten siteerattu mukaan kuluttajakäyttäytymistä tutkivan uskomus, että "kalliimpien tuotteiden menekin väheneminen Lappeenrannassa liittyy pitkälti venäläisten asiakkaiden kaikkoamiseen".

Sinänsä Lappeenrannalla on monenlaisia "vankkoja perusrakenteita" tjs., jotka ovat niin vahvasti Lappeenrantaan sitoutuneet, vaikka toki sinne tänne päin Suomea toisinaan laajentelevatkin, että ainakin kaupungin päättäjien on rennompaa olla. Yliopistokin saa helposti rahoitusta ja lahjoituksia, sekä kokonaan uusia koulutuslinjoja, mikä viestii mukavasti siitä, että monilla tahoilla on luottamusta siihen, että täälläpäin asioita tehdään organisaatiotasoilla niin laadukkaasti, että alueen tai ainakin yliopiston kehittymistä kannattaa avustaa, mutta toisaalta koulutuslinjojen osalta kyse on paljolti hyödyn hankkimisesta jollekin taholle (valtiolle).

Moinen hyödyttämis-näkökulma ilmenee toisin rahoituksen vähentämisessä hyvinvointialueelle, mistä hyvinvointialuejohtaja on tullut sanoneeksi, että "Jos Etelä-Karjalan hyvinvointialue menettää autonomiansa, maakunta puretaan samalla." ja minkä seurauksena "edessä voi olla vielä huonommat ajat ja päätöksenteon siirtyminen kauemmas".

Lappeenrannan kaupunginjohtajaksikin pitkäksi aikaa päätynyt on todennut paikallislehdessä Fazerin vuonna 2022 harkitseman Lahteen siirtymisen olleen hänelle ajattelua muuttavaa, sillä "vahvoja olemassa olevia yrityksiä ei voi pitää itsestäänselvyyksinä" ja että hän aikoo "huolehtia siitä, ettei tällaista ajattelua ole". Samaisessa artikkelissa mainittiin muitakin hänen näkemyksiään kuten Danfossin kuulumisen "peruspilareissa" sellaiseen uuden teollisuuden koriin, jossa on "muitakin vihreän siirtymän ja uuden teknologian yrityksiä". Niitä kannattaa hänen mukaansa "houkutella ja niiden toimintaedellytyksiä kehittää". Toiseksi "elinkeinopolitiikan vahvoja näkemyksiä" vaativaksi koriksi hän nimeää perusteollisuuteen, joista listailee suuriksi ja työllistäviksi toimijoiksi erityisesti UPM.n, Metsän, Metson ja "viime aikoina paljon otsikoissa ollut Fazer".

Kaupungin taloutta hän pitää vakaana, päätöksenteon kulttuurin kokee olevan hyvällä tasolla ja "asiat myös etenevät". Toteaa muita perusteluita käyttäen Lappeenrannalla olevan parhaat mahdollisuudet olla Kaakkois-Suomen maakuntakeskus, mikä nyt sinänsä ei ole ollenkaan haihattelua. Tosin, maakuntakeskuskin vaikuttaa viittaavan häneen kertomisissaan sellaisiin ihmistä suurempiin asioihin kuten keskussairaala, "erilaiset valtion palvelut", maasotakoulu ja vahva koulutussektori.

Ei ole vielä käynyt ollenkaan selväksi onko kaupunginjohtaja Sallisella sellaista empaattisuutta, mitä tarvittaisiin kaupunkilaisten elämän ymmärtämiseen (talousaspektien sijaan tai täydennykseksi), sillä vuoden 2024 kahdessa ensimmäisessä Meidän Lappeenranta -asukaslehdessä (tammikuu ja toukokuu), hän keskittyy kirjoittelemaan kahdessa pääkirjoituksessaan käyttäen käsitteitä korkeakoulut, osaajat, kilpailukyky, opiskelijat ja "vahva matkailukohde" (Satama ja linnoituksen alue):

"Korkeakoulut osaajineen ovat Lappeenrannalle yksi tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä sijoittumistaan miettivien yritysten kannalta, mutta työn tarjonta ja kysyntä eivät nykyisellään kohtaa Lappeenrannassa riittävän hyvin ja oikea-aikaisesti."

"Kaupungin tahtotila on, että opiskelijat löytävät jo opintojensa aikana tiensä yrityksiin, jotta he jäisivät oman alan tehtäviin Lappeenrantaan."

"Sataman ja linnoituksen alue on jo ennestään vahva matkailukohde, ja tarjoaa erinomaiset puitteet Suomen makeimmalle kesälle."

Ei varmaankaan Sallisen syytä, mutta sinänsä pikanttia, kuinka eri tavoin erääseen Satamatiellä pitkään toimineeseen tahoon suhtauduttiin silloin, kun haluttiin saada sinne paikkeille tietynlainen keskittymä ja siinä kohdin, kun piti jostain syystä päästä heistä eroon:

"Kaupungilla oli tuolloin visio, että Linnoituksesta kehittyisi käsityöläisten keskittymä ja että vanhoja rakennuksia remontoitaisiin tähän tarkoitukseen yksi kerrallaan."

"Keväällä tänne pajalle tultiin Lappeenrannan toimitiloista ilmoittamaan, että meidän vuokraa aiotaan nostaa 150 prosenttia. Erityisesti ihmetyttää toimintatapa. Kukaan ei kutsunut meitä neuvottelemaan vuokrasta."

Ja sitten kehdataan sanoa, ettei kaupungilla ole muka kyvykkyyttä ja tahtoa saada näkemyksellisiä muutoksia aikaan.

Toisaallapäin kaupunkia on oletettavasti voitu hykerrellä tyytyväisenä jo moneen otteeseen heidän osittaisessa valtapiirissään toimivien yritysten saadessa aikaan esim. "suorastaan erinomaisen tilojen käyttöasteen" (Iso-Kristiinan kauppakeskus, 2024), "häpeämättömän hyvän tilanteen" (Assi Groupin toimitilat, 2023) ja ihan vaan kaikkien toimistotilojen olemisen täynnä (Iso-Kristiinaa vastapäätä oleva Centre, 2023). Iso-Kristiinan osalta kauppakeskuksen omistavan Cityconin keskusjohtaja mainitsee, että "heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta vapautuviin tiloihin on löytynyt aina uusia vuokralaisia" ja että "Lappeenrannan Isolla-Kristiinalla meni viime vuonna paremmin kuin useimmilla kauppakeskuksilla Suomessa." (kävijämäärä kasvoi 3,9:ään miljoonaan ja myynti 92,2:een miljoonaan euroon). Assi Groupin toimitilojen vuokraajista paikallislehti mainitsee (vuonna 2023) sekä Vapaudenaukion, että Armilanlinnan toimistotilat ovat käytännössä täynnä. Ei varmaankaan suurempaa muutosta vuotta myöhemminkään.

Muille toimitiloja vuokratakseen taloudellista riskiä ottavat tahot ovat tietenkin tehneet laadukkaat selvitystyöt sitä varten, että vuokraustoimintansa ja lisäpalveluiden myyntinsä voisi olla tuottoisaa liiketoimintaa, mikä tavallaan signaloi positiivisesti siitä, kuinka Lappeenranta on sijoittamisen ja sijoittautumisen kannalta kelpo paikka ainakin jonkinlaisiin liiketoiminnan tyyppeihin tai muotoihin rajautuen. Tällaista huomiota voivat kaupungin päättäjätkin käyttää hyväkseen jossain määrin arvioidessaan kaupunkistrategiansa onnistuneisuutta kaikkine strategiakärkineen, mutta toisaalta jos asiaa arvioisi niin, että aiheuttaako tai korreloiko toimitilojen täyttöaste edes vähän jonkinlaisten palveluekosysteemien muodostumiseen tai kehittymiseen, niin lieköhän joutuisi huomaamaan, ettei moinen sitten oikeastaan saanutkaan aikaan vaikkapa mainostoimistopalveluiden tai startup-yritysten lisääntymistä? Tätä pitäisi selvitellä erikseen, mutta äkkiseltään voisi esim. Fonectan yritystiedoista haeskellen ja aiempiin sieltä haeskeluihin mielessään verraten todeta, että hyvin ehtii mennä parikymmentä vuottakin, eikä mainitunlaisissa niin kummoisempaa määrien lisääntymistä esiinny. Osa lupaavilta vaikuttavista luovan alan palveluja tarjoavistakin saattaa päätyönään olla työntekijänä jossain isommassa yrityksessä, mutta nettisivuja on niin halpa pitää esille, ettei niitä ole raaskittu ottaa poiskaan. Hirmuiset määrät kotisivuttomia, toiminimellä tai osakeyhtiömuotoisesti toimivia Fonectasta löytyy myös, mikä voi ehkä monessakin tapauksessa tarkoittaa sitä, että joku on saanut esim. opiskeluajoilta hiukan referenssiä työnhakuun, kun on pitänyt jonkin aikaa yritystä, jolla on ollut ehkä vain yksi asiakas.

Jännittäviä satunnaisvaikutuksia tulee aiheutuneeksi Suomen hallituksen päätöksien vuoksi, joista eräänä monia kismittävä makeisien arvonlisävero. Suomen hallitus kun päätti nostaa makeiset ja suklaan yleiseen arvonlisäverokantaan, jolloin niiden verotus nousee 11,5 %:a. Fazer-yritys muiden muassa piti verokannan nousua syrjivänä, koska se jättää huomioimatta monet muut "herkuttelukategoriat". Pienyrityksille makeisvalmistajista konditorioihin ym. muutos aiheuttaa arvatenkin ja heidän kertomansakin mukaan merkittäviä ongelmia, joiden selvittämiseksi heidän täytyy arvioida ja suunnitella uudelleen mm. liiketoiminnan logistiikkaa ja ns. välikäsien käyttöä.

Sellaisten asioiden kuten tapahtumien osalta, joihin ei kenties tule laittaneeksi rahaa usein, vaan pikemminkin kerran tajuttuaan jotain tietynlaista erityistä olevan koettavissa, ei hintaisuus tule niin helposti päätöstä vastustavaksi tekijäksi kuin sellaisten asioiden osalta, joita harkitessa aiemmat käyttökerrat juolahtavat mieleen yhdessä mututietoisuudella käyttövaroistaan. Lappeenrannan Kisapuistonkin kerrottiin tulleen jonkinlaisesta korjaustarpeestaan, etäisyydestään ja jossain määrin "ankeista ajoista" huolimatta ns. täyteen "raskaan musiikin ystävistä, kun Lappeenranta Metal Night -tapahtuma kokosi yhteen oman kylän metallibändit". Paikallislehti kertoo, että "paikalle saavuttiin sekä Lemillä perustetun Staminan että Lappeenrannassa alkunsa saaneiden Mokoman, Kotiteollisuuden ja Takalaittoman perässä".

Noniin, eli ei siis millään meinaa kaupungilla mennä totaalisen huonosti, vaikka toisinaan voi tuntua, että yritystä siihenkin löytyy. Aina toisinaan siitäkin on luettavissa, kuinka jollain kaupunkiin vahvasti kytkeytyvällä taholla on mennyt toisaalla määriteltyjen arvosteluasteikkojen mukaan erinomaisen hyvin. Esim. lappeenrantalaisen Nuija Distilleryn ginit ovat paikallislehden mukaan osallistuneet "menestyksekkäästi" Lontoossa järjestettyyn alan kansainväliseen kilpailuun ja Visma Solutions, joka "tarjoaa asiakkailleen muun muassa sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja, toiminnanohjausjärjestelmiä, verkkolaskutusta sekä sähköisen allekirjoituksen työkalua", menestyy niin hyvin, että kuukausilaskutteiset sopimukset -liiketoimintamallillaan "uusia asiakkaita tulee kovaa vauhtia ja nykyiset asiakkaat pysyvät".

Siltikin, monista ihmisistä voi useinkin tuntua siltä, että paikallisia asukkaita ollessaan, heidän merkityksensä, halunsa, pyrkimyksensä ja mietteensä eivät tule huomioiduksi, eikä tällainen rajaudu ihan vähiin aihealueisiin.

Ja sitten on vielä sekin, että poliittiset päättäjät eivät aina pysty olemaan samaa mieltä asioista, joten edes kaupallinen näkökulma asioille ei varmista sitä, että jotain tapahtuu kuten kävi aikoinaan Leirin kauppakeskukselle:

"Demarit pistäisivät Leirin kauppakeskusratkaisun vielä naftaliiniin. Sosialidemokraatit haluaisivat pitää Leirin kauppakeskukseen liittyvän valmistelutyön toistaiseksi naftaliinissa.Kaupunginhallituksessa valmistelutyön keskeyttämistä esittäneen Anja Helvaston (sd.) mielestä Leirissä olisi otettava nyt pitempi aikalisä.- Meidän mielestämme ensin pitää odottaa rakentamisratkaisuja ydinkeskustan City-korttelissa ja Isossa-Kristiinassa. Ne on saatava ensin liikkeelle, ja vasta sen jälkeen tulee palata Leirin alueen kehittämiseen.Helvasto pelkää, että keskustan kauppapalveluissa voi syntyä liikepakoa -- --" (esaimaalehtiartikkelit.fi, 2010)

"Kesko ja SRV ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa kehittää kauppakeskus Leirin alueelle Lappeenrantaan. Kauppakeskukseen tulee vuokrattavaa liiketilaa noin 35 000 neliötä. Suunnitelmien mukaan kauppakeskuksen on määrä avautua vuonna 2014. Leirin kauppa- ja palvelukeskushankkeen kokonaisinvestoinnin määrä on noin 100 miljoonaa euroa. Keskon mukaan Leirin kauppakeskus olisi kokoluokassaan ja monipuolisuudessaan ylivoimainen Etelä-Karjalassa." (rakennuslehti.fi, 2011)

”Haluamme luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan kaupallisen ja toiminnallisen kokonaisuuden, joka tyydyttää talousalueen ja ympäristökuntien kuluttajien ja turistien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla Etelä-Karjalan alueella. Kauppakeskus tulee luomaan uutta vetovoimaa Etelä-Karjalan maakuntaan jo käynnistettyjen vapaa-ajan investointien lisäksi”, Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä kertoo." (rakennuslehti.fi, 2011)

Uusien katuviivojen lisäksi matkalle Uus-Lavolasta keskustaan on saatu mukaan uuden S-marketin sijoittuminen puoliväliin matkaa, mutta muutoin on kuin ennenkin. Tuon S-marketin viereisen leipomon seinän graffitit ja jonkinlainen rämäisyys oli saatu avajaisten aikoihin kontrastiksi tuolle ostospaikalle, sillä näistä kahdesta rämäisemmän ympäriltä oli käyty siistimässä viherkasvillisuutta niin paljon kuin irti oli saatavissa. Kai siinäkin paikallinen yhteistyökykyisyys ja asioiden sujuvuus tavoitteiden mukaisesti tuli jollain tavoin ilmentyneeksi.

Kun pullat on ostettu mukaan satamassa syötäväksi, voi siellä sitten koettaa nähdä samoin niitä visioita, joita kaupunkikehitystä työnsä tai muutoin perehtyväisyytensä puolesta miettivät ovat kokeneet näkevänsä. Lehtitietojen mukaan kaupunkikehityslautakunta päätti toukokuun 2024 alussa käynnistää keskeisten ranta-alueiden suunnittelun, koska "se tukee kaupungin strategiaa ja tähtää vahvasti alueen veto- ja pitovoiman lisäämiseen". Väitetysti tavoitteena on "kulkijan näkökulmasta sujuvat ja turvalliset reitit, toimiva pysäköinti, kaunis kaupunkikuva sekä viihtymisen ja olemisen paikat, jotka houkuttelevat jäämään ja viipyilemään".

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän mukaan Kaupunginlahtea ja Linnoitusta pidetään tunnustetusti upeina, mutta "ranta-alue ei ole laadullisesti tasapainoinen eikä se aina vastaa tavoiteltua imagoa", "niin sanottua sataman suoraa ja Linnoitusniemen kärkeä on syytä kehittää" ja "Kasinon ja kylpylän rannasta Myllysaareen asti on paljon tekemistä". Kaupunkikehityksen toimialajohtajan Pasi Leimin "käsityksen mukaan niin kaupungin johto kuin päättäjätkin haluavat parantaa ranta-alueita näkyvästi". Mainitsee alueen olevan "aivan erityinen koko maassa".

Saattaisi olla houkuttelevaa olla hiukan sarkastinen mainitsemalla ranta-alueiden uudistamisen muissa paikoin kaupunkia jääneen vähemmän kummoiseksi tai koettaa ympätä vertailevasti mukaan erään keskustan alueen kiistämättömän pitkäaikaistä keskeneräisyyttä ja erinäisistä syistä johtuvia päätöksientekojen viivästymisiä, mutta se olisi tavallaan halpamaista, koska toisinaan asiat eivät vain etene pelkällä halulla ja tahdolla, eikä "aluekehittämisen" kategorian käyttäminen vertailtavuuden perusteena ole sellaisenaan kovinkaan validia saati hyvätapaista.

Jonkinlaista lisäaikaa mm. Satama-alueen kehittämiselle, jonka "kohentamisen ratkaisevat lopulta päättäjät, joiden roolina on hyväksyä suunnitelmat ja osoittaa niille rahat" ja joka on "vetovoimainen, elävä ranta-alue, joka houkuttelee viihtymään ja oleskelemaan ympäri vuoden", saataneen kaupungin 375-vuotisjuhlavuotenaan järjestämästä "Suomen makein kesä"-kampanjasta. Siinä on lähtökohtaisesti mukana mm. Fazerin parahiksi kesäksi avautuva myymälä, mutta herkkuisuus viittaa myös kulttuuriin ja tapahtumiin. Alueen yrityksiä varten on lanseerattu asfalttitarra, "joka kertoo asiakkaille, että kyseisellä yrityksellä on tarjottavanaan jokin kampanjaan liittyvä etu, tarjous tai yllätys". Museot ovat koko kesän maksuttomia, ja Hiekkalinna, joka on "sataman ja linnoituksen rinnalla" noussut "matkailijoiden parhaiten Lappeenrantaan yhdistäväksi asiaksi", kertoo Lappeenrannan kaupungin matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja Mirka Rahman kaupungin verkkosivuilla. Saattaapa joku risteilyllekin lähteä, kun kerran järvi ja laivat siinä satamassa ovat, kunhan vain huomaa valita muun kuin sellaisen laivan, jonka on tarkoituskin pysyä satamassa tarjoamassa ruokaa ja juomaa.

Musisoinnin osalta joitakin voi järkyttää tieto siitä, että ns. "iltasoitto" on "luonut tunnelmaa Lappeenrannan kesäiltoihin jo vuodesta 2007 alkaen", mikä kuuluu vähän liiankin laajalle. Kyse on "vuosittain kesäkuun alusta elokuun loppuun jokaisena iltana klo 20" ilmoille kajahtavasta äänitteestä, joka on väitetysti "kaipuuta henkivä kansansävelmä Karjalan kunnailla, jonka edesmennyt director musices Hannu Sopanen tulkitsee trumpetillaan vuonna 2007" ja joka "soitetaan Lappeenrannan kaupunginteatterin katolta sijaitsevista äänentoistolaitteista". Silleen tuolla Lappeenranta Events -sivustolla sanotaan. Paikallislehti kysyi elokuussa 2023 lukijoiltaan, josko oltaisiin jo kyllästytty moiseen, mutta mitä vielä. Ehkä vähän soittopaikkaa ja soitettua kappaletta jos vaihdettaisiin toisinaan, toivoivat jotkut. Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Riikka Hjelt kertoo asiasta samoihin aikoihin, että "perinne on käytössä toistaiseksi, mitään puhetta sen lopettamisesta ei ole ollut".

Arvalla saapumispäivänsä vetäisevä kesämatkailija voi tulla saapuneeksi Satamatorilla niihin aikoihin, kun siellä on aitoa live-musiikkiakin, kuten esim. Neljäs Nainen, joka on "Kolmas Nainen -yhtyeen tuotantoon keskittynyt ruokolahtelainen, nelihenkinen kokoonpano" tai Sammuneet Lyhdyt, joka on lappeenrantalainen bändi, jonka ohjelmisto koostuu suomalaisista pop- ja rock-biiseistä tai Soivasti, joka soittelee "cover-biisejä ilman genrerajoja folk-rock tyyliin, akustisesti".

Viipyilemään ja jäämään houkuttelevuudet ovat juurikin niitä asioita, joiden osalta satama-aluetta voidaan ja monen mielestä pitääkin kehittää, mutta nykyiselläänkin se aiheuttaa tunnetta, että siellähän voisi hetken ollakin, jolloin matkankulku hidastuu ja kulkija käy miettimään, mitähän siellä tekisi.

Siinä voi kokea olevan jotain huolestuttavaakin, kuinka kaupunkilaisilta erikseen ja pitkän ajan kuluessa kysyttäessä, minkälaisen "kulttuurin unelmavuoteen" liittyvän idean he haluaisivat toteutuvan, jos mielipiteiden ilmaisuissa ei ilmenny selitystä tai mututuntumaa siitä, miten jokin tietynlaisen ideatoteutuksen kokeminen vaikuttaisi ihmisen mielessä. Kulttuurikokemustenhan on kuitenkin jo monesti sanottu olevan vähintäänkin hyvää terapiaa, mutta vastauksissa toistuvat jonkin paikan käyttäminen johonkin, symbolisuus, ihmisten kohtaaminen, aloillaan ollen tai ohikulkien jonkin kiinnostavalta tuntuvan kokeminen, kohderyhmään täsmäävyys, osallistuttavuus ym. Sinänsä varmaan monenlaisiksi käyttökelpoisiksi ideoiksi jalostettavissa olevaa, mutta huolestuttavuus olisikin siinä, että kuten poliittiset puolueet saavat pidettyä kerrytetyn jäsenistönsä, vaikka tekisivätkin asiat vain vähän jotain sinnepäin -tyyliin tai olemalla tekemättä jotain, mitä heiltä voisi odottaa heidän tekevän, voivat asukkaatkin kokea monien muiden asukkaiden kokevan olevan riittoisuudeltaan, laadultaan ja toteutukseltaan mitään erityisempää pois jättävää tai liiaksi, jos monenlaisen järjestämisestä ja päättämisestä vastuussa olevat tahot ihan vaan sivuavat tekemisissään tavanomaisia ideoita.

Toki monet koettavissa olevat asiat voivat olla niin vahvasti mielihyvää tuottavia, ettei niiden äärellä olevalta kannata mennä kyselemään, olisiko jonkun kuitenkin pitänyt tehdä tai järjestää jotain toisin, mutta jo kertaalleen järjestettyjä ja toteutettuja on tapana tehdä samoin uudelleen seuraavana ja sitäkin seuraavana vuonna, jolloin tottuneisuuksia tietynlaisuuteen ehtii muodostua monille. Siihen sitten vielä lisäksi ideavaatimattomuudet muissa yhteyksissä, missä mielipiteitä tiedustellaan, niin johan siinä onkin esim. kaupungin päättäjätahoille ilmapiiriä aistiskeltavaksi, jonka perusteella voidaan arvioida, ettei tekemisiä ja tekemättömyyksiä niin kovin kummoisesti tarvitse perustella, eikä silti ilmenny erityisempiä vaatimuksien ilmaisuja. Saattavatpa monet kokea, ettei mielipiteillään sitten kuitenkaan saada vaikutusta aikaan, joten mielipiteen ilmaisu voi jäädä tyystin tekemättä ellei sitä tiedustelemista tultaisi "ihan siihen viereen" melkeinpä tekemään.

Sen, mitä tässä pyritään sanomaan, ymmärtää paremmin, kun käy miettimään, minkälaista on jossain muualla, minkälaisia uusia mahdollisuuksia sovellettavaksi on muodostunut pitkin eri vuosikymmeniä ja sitten pohdiskelee, miksi sellaisia joitain ei ole edes koetettu sovitella mukaan kaupunkiin - palveluihin/palveluiksi, elämyksiin/elämyksiksi, yksilöiden erilaisiin elämänkulkuihin sopivuuksiin, jatkeeksi/muunnokseksi sille mitä on ollut jo pidempään tai vaikkapa joitain ihmisryhmiä sillä tapaa huomioivaksi, että muutaman vuoden kuluttua ideajaksotus on saavuttanut jonkinlaisen tavoitteensa ihmisiin vaikuttamisessa.

Kaupungin, maakunnan tai jonkin laajemman alueen imagon ja liiketoiminnallisten näkökulmien kannalta on kätevää perustaa jokin verkkosivusto, jossa valitunlaiset tapahtumat ja kokemukset luovat yhdessä jonkinlaisen innosteen, mihin voi päästä mukaan monenlaista, mikä ei taatusti kaikki kiinnosta. Ei sellainen sinänsä "syntiä" ole valkkailuun perustuvan helpohkon toteutuksensa vuoksi ja toisaalta ihmiset kykenevät kyllä tykästymään monenlaisesta, kunhan vain antavat mielellään lisäaikaa orientoitua toisin. Taste Saimaa on tällaisesta hyvänä esimerkkinä. Niiltä sivuilta löytyy mukavasti selattavissa olevat tapahtumaesittelyt, OpenStreetMap-pohjainen kartta runsaine paikkamerkintöineen, elämyskokemukset erikseen listailtuna, yli kymmenen PageDown-näppäimen painalluksen edestä partneriverkoston logoja ja houkuttelevasti esitetyt linkit muihin aihealueeseen (Saimaa) liittyviin matkailusivustoihin kuten Lake Saimaa, Visit Saimaa ym.

Hetkellisesti tai pidempään käytettävissä olevia itsensä harhauttamisen mahdollisuuksia matkailun, elämyksien, syömisen ym. muodossa voi käyttää niin eskapismiin kuin rutiinillakin, mutta laskeuduttuaan taasen arkensa tasolle, pitäisiköhän sitten löytyä aikaa mietiskellä, miksi kaikki se esim. teknologinen kehitys, josta "tuolla jossain" paljon puhutaan, ei ilmenny "tavallisten ihmisten" arjessa kuin lähinnä kauppojen hintalappujen muuttumisena sähköisiksi papereiksi ja liikennevalojen yölliset kilkatukset korvataan hitaasti älytutkilla? Ei paljon yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijat ole ottaneet osakseen käydä vaatimaan kaupungin älyllistymistä tavallisten ihmisten hyväksi, saati että yksilöillä pitäisi olla kehittyneempiä mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä, vaikkeivat olisikaan vaikkapa opiskelija- tai työssäkäyvä-statuksisia.

Sehän se vasta hupsua olisikin, että opiskelijat kävisivät jo opiskeluaikoinaan esittämään julkisia huomiointeja sen suhteen, kuinka jotain tehdään väärin tai on pielessä, sillä sehän olisi kai työurankin kannalta kaamea riski, jos terveydenhuollon opiskelijat alkaisivat olemaan sitä mieltä, että perusterveydenhuolto on ollut aina vain uudestaan monella eri tavoin rikki ja että he ovat jo opiskeluaikoinaan selvittäneet, mihin pitäisi saada muutosta ja ryhtyisivät sitten myöhemmin vaikuttamaan yleisiin mielipiteisiin vetoamalla ym., jotta muutosta alkaisi muodostua. Parempi vaan pitäytyä "tutkan alla" ja osallistua yleisesti hyväksyttyihin kannanottoihin kuten Tehyn hoitajien palkoista riehaantumisiin. Olkoot se sitten jotkut muut, jotka omaa alaa ja siinä ohessa kenties jotain muutakin kehittävät, vaikka olihan niillä opinnäytetöilläkin vissiin jonkinlainen tarkoitus tarjota mahdollisuus ajatella asioita ihan ajan kanssa uusiksi. IT-alan opiskelijatkin, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta, ovat hekin sellaisia lusmuja, etteivät millään ehättäisi ajattelemaan yleistä hyvää, kun mielessä kiintää pääsy johonkin merkittävään yritykseen töihin, josta saadulla palkalla voi sitten parantaa omaa ja läheistensä asemaa ja rahatilannetta, vaikka opiskeluaikoinaan he taatusti tulevat oppitunneilla ja omaehtoisesti tutustumaan mitä mielenkiintoisempiin, alaansa liittyviin asioihin.

Kaupunkikehitykseen osallistuvat virkahenkilöt ja äänestämisen kautta asemaansa päässeet eivät kai myöskään halua liiaksi hämmentää toisiaan ja muita ihmisiä näkemysten esittämisen kyvykkyydellään, joten esim. omien kotisivujen pitämättömyys on luonteva tapa pitäytyä rajoissaan. Jotkut ovat valinneet toimivansa tältä osin toisin, mutta päätyneet sitten kuitenkin myöhemmin siihen, että kunhan jotain esim. nuorista ja lapsista mainitsee täydennettynä harkitusti valitulla ajankohtaisella kannanotolla, joka on puolueen linjan mukaista, ei tavallaan yhteisesti sovituista käytännöistä sitten kuitenkaan suuremmin irtaannuta. Eräskin SDP:n nuorempi paikallinen edustaja näyttää heivanneen omat verkkosivunsa kokonaan pois ja pärjäilee some-profiileillaan, joihin ei ole samankaltaista "velvoitetta" tuottaa sisältöä.

Kokoomuksen kunnanvaltuutettu taasen on varmastikin saanut jonkinlaista noottia siitä, että hänellä on omat persoonallisen kelpoisat kotisivut ja hän on pitänyt kaupunkikehittyy.fi-blogia, jonka tarkoituksena on ollut "tuottaa tietoa kaupungin eri kehityskohteista" ja "samalla tavoitteena on tukea kaupungin kehittymistä tietoa jakamalla ja lisäämällä vuorovaikutusta kehittämisasioista". Tuossa blogissaan hän on selitellyt kuvin ja tekstein perusteita ja menneitä aikoja liittyen terveyspalveluihin, keskustaan, Lappeenrantaan ja urheiluun. Antaisi ihan hyvän vertailukohteen, jos muilta kaupunginvaltuutetuilta ja vähän muiltakin kysyttäisiin "miksei sinulla ole tällaista?" Niin, miksei?

Kuntalehdessä mainitaan (28.2.2024), että Lappeenrannan Asuntopalvelun uudeksi toimitusjohtajaksi 1.5.2024 alkaen on valittu kauppatieteiden maisterin koulutuksellinen Virolahden entinen kunnanjohtaja, joka on toiminut vuodesta 2023 Asuntopalvelun kehitysjohtajana. Ennen kunnanjohtajuuttaan, johon hänet valittiin vuonna 2019, hän toimi Miehikkälän ja Virolahden muodostaman kuntaparin hallintojohtajana. Kehitysjohtajan tehtäviin siirtyessään hänen mainitaan sanoneen, että "kiinteistösektori ja asuminen ovat aina kiinnostaneet minua ja tehtävä haastaa uuden oppimiseen" (Kuntalehti, 19.12.2022), mikä taisikin olla ainoa hänen intresseistään tai aikomuksistaan selvähkönlaisesti kertova uutinen tai artikkeli, jos muutamaa Google-hakua voi pitää riittävänä selvitystyönä.

Lappeenrannan Asuntopalvelu määrittää perustehtäväkseen keskittymisen asuntojen vuokraukseen "ylläpitämällä viihtyisiä, laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, rakennuttamalla uusia taloja sekä peruskorjaamalla nykyistä asuntokantaa". Missiokseen se mainitsee hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen asumisen keinoin. Noista perustehtävistä ja missiosta otettakoon erityisen huomion kohteeksi sanat viihtyisä, laadukas ja hyvinvointi, sillä vaihtelua näiden indikaattorimaisuuksien osalta on Lappeenrannan Asuntopalvelun asunnnoissa niin paljon pelkästä asuintalojen olemuksesta, toimivuudesta ja asukkaiden toiminnasta johtuen niin paljon, että voi sanoa mainituissa perustehtävissä ja missiossa epäonnistutun jo pidemmän aikaa.

Tämän kaupungin kokonaan omistaman yrityksen parhaimman näköalapaikan hankkinut on juurikin toimitusjohtaja, sillä ei tuolla yhteystietojen osiossa "hallinto" muitakaan Lappeenrannan Asuntopalvelun hallituksen kanssa asioista päättäviä päätöksentekijöitä ole mainittuna. Osakeyhtiölain mukaan esim. empaattisuus-velvoite ei tule lain osalta määritetyksi tai vaadituksi, vaan sen mukaan toimitusjohtaja on vain joku, joka "hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti" ja joka "vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty" yms.

Pikanttia osakeyhtiölaissa on maininta siitä, että "toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa" eli aivan mihin tahansa toimenpiteisiin toimitusjohtaja ei voi ryhtyä omalla päätöksellään.

Tästä päästäänkin siihen, minkälaisista ihmisistä Lappeenrannan Asuntopalvelun hallitus koostuukaan eli siis se, jolle "toimitusjohtajan on annettava tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi" ja joka taasen noudattaa Lappeenrannan kaupungin LPR 2037 - Kestäviä menestystarinoita -strategiaa, ainakin oletetun lähtökohtaisesti.

Lappeenrannan Asuntopalvelun hallituksessa on vuoden 2024 toukokuussa:

• ihmeviiksinen kokoomuslainen, Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja, jonkinlainen luottamustoimi myös Etelä-Karjalan jätehuollossa Lappeenrannan Kokoomuksen verkkosivujen mukaan
• metsästyksestä, kuntorasteista, Venäjän rajasta, luvattomasta rajanylityksestä ja kuolleista villisioista Facebook-sivuillaan viestivä vanhempi, puoluepoliittisesti liittoutumaton mieshenkilö
• paljon perussuomalaisista Facebookissa viestittelevä Perussuomalainen, jonka LinkedIn-sivu ei mainitse Lappeenrannan Asuntopalvelua, mutta nimen harvinaisuudenoloisuuden perusteella tohtinee arvata, että sama nuorempi naishenkilö kyseessä
• SDP:läinen järjestyksenvalvoja
• SDP:läinen rauhallissävyisiä, elämän ja arjen tavallisista tilanteista lapsikorostumalla Facebook-sivuillaan viestittelevä vanhempi, henkilökohtaisen avustajan koulutuksen hankkinut naishenkilö, joka toimii myös asukasyhdistyksen johtokunnassa
• kokoomuslainen vanhempi naishenkilö, joka ollut tai on edelleen puheenjohtajana vanhus-aiheisessa liitossa/yhdistyksessä ja Lappeenrannan Kokoomusnaiset ry:ssä
• puoluepoliittisesti liittoutumaton asukasedustaja, rauhallissävyisiä postauksia Facebook-sivuillaan tekevä vanhempi naishenkilö
• paljon perussuomalaisista Facebook-sivuillaan postaava asukasedustaja, joka myös paikallisten Perussuomalaisten varapuheenjohtaja

Eli siis ryhmä, jonka yhteentoimivuus ei tietenkään olisi mitenkään biasoitunutta ja jonka yhteiset näkemykset Lappeenrannasta, asumisesta, ihmisyydestä, elämästä, erilaisista systeemeistä ym. ovat erityisen paljon hyödyksi heidän arvioidessaan ja ehkä jopa suunnitellessaan sitä, miten Lappeenrannan Asuntopalvelu voisi pitää lupauksensa perustehtäviensä hoitamisesta ja missionsa toteutumista?

Lappeenrannan Asuntopalvelun sellaisen asukkaan näkökulmasta, joka on asustellut sen vuokra-asunnoista useissakin ja joista eräs on ollut erinomaisen mukava asua, toinen enimmäkseen kelpoisa, kolmas monin tavoin *turallaan oleva jne., tuntuu perustellulta pitää pätevänä olettamana, että toimitusjohtajan tehtäviin ei pidä kuulua pelkästään vuodesta toiseen samankaltaisena pysyttäytyvä hallinnollinen työ, tietojärjestelmäuudistusten käyntiin laittamisesta tiedon saajana oleminen ja isännöitsijöiden kanssa jutustelu siitä, onko jonkinlaiset minimitavoitteet saavutettu. Tehtäväkuvaan pitäisi kuulua jo toimitusjohtajan persoonan rapautumisen uhkan vuoksi aito, vaikkakin todennäköisesti delegoitu, huolehtiminen siitä, että asukkaat voivat todella kokea viihtyvänsä ja voivansa hyvin asuntonsa vuoksi, asuintalojen ulkoisen olemuksen hyväksyvänä ja optionaalisesti tuntea mielekkyyttä naapureidensa olemiseen sellaisia kuin ovat sen sijaan, että pitäisivät naapureitaan sanoinkuvaamattoman tyhminä yms.

Vai onko se sitten Lappeenrannan Asuntopalvelun hallitus, joka määrää, että "ei liikaa hyvää kaikille"? Ensimulkaisu kyseisen hallituksen kokoonpanoon saa herkästi miettimään, mitä kokoomuslaiset ja perussuomalaiset ovat viestineet julkisuudessa Suomen hallituksen hallitusohjelman toteuttamisesta ja siitä, kuinka heidän mukaansa on suunnilleen niin, että "ihminen pärjää ja voi niin hyvin kuin haluaa pärjätä ja voida", mutta toisaalta Lappeenrannan Asuntopalvelun toimivuuteen kohdistuva kritiikki ei tässä rajaudu viimeisimmän Suomen hallituksen aloittamisen ajankohtaan tai Lappeenrannan Asuntopalvelun kirjoituksen hetkiseen hallituskokoonpanoon, vaan huomioitavaksi pitäisi ehkä ottaa laajemminkin yhteiskunnassa vaikuttava ihmisten välisen kilpailuhengisyyden keinotekoisen ylläpitämisen pyrkimykset. Niiden implementoituneisuus voisi ilmetä siinäkin, että joitain asioita segregoidaan sosiaalisesti sillä tapaa, että sosioekonomisesti vähempimerkityksiset ihmisetkin voivat sanoa itselleen ja toisilleen "onneks ei sentään olla niin huonoja kuin nuo".

Tällaisten asioiden miettiminen saa huomionsa suuntautumaan myös siihen, mikä onkaan kykeneväisyys, viitsiväisyys tai jopa luvallista muille kaupunkikorsernin toimitusjohtajilla ja muille korkeamman tason päättäjille, sekä miksi jokin olisi heille henkilökohtaisesti riittävää. Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa aloittaa vuonna 2024 useita muitakin uusia merkittävissä asemissa olevia henkilöitä kuten Etelä-Karjalan työllisyysjohtaja ja Lappeenrannan kaupunginjohtaja. Pitänee ehkä viimeistään loppuvuodesta arvioida, onko mitään mennyt parempaanpäin näiden henkilöiden toimien vuoksi tai toimien vuoksi, joiden kerrotaan olevan heidän ansiotaan.

Kuntalain mukaan "valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia" ja "muiden toimielinten kokoukset puolestaan pääsääntöisesti suljettuja", mikä voi herätellä kuntalaisessa mietteitä siitä, jääkö häneltä tietämättä jotain, sillä toimielimien pöytäkirjoihin ei merkitä paljoakaan siitä, mitä kokouksissa keskustellaan. Kuntalaissa sanotaan myös, että nämä "muut toimielimet voivat päättää pitää kokoukset julkisina siltä osin kuin toimielimessä ei käsitellä lain perusteella salassa pidettäviä asioita", mutta että käytännössä "muiden toimielinten kuin valtuuston kokoukset pidetään suljetuin ovin". Sinänsä pikanttia, että lakisäädöksessä asti on käytetty sanaa "käytännössä", vaikka käytännön sanana voisi olettaa tarkoittavan jotain muutoksille altista.

Koska kaupunginvaltuuston kokous voi venähtää pitkäksikin ja harvempi kuulija pystyy muistamaan hetkeä pidempään sellaista, jolla ei kuulemisen hetkellä vaikuttanut olevan kummoisempaa merkitystä, voi yhdenlaisen kokonaisarvioinnin avuksi käyttää ohjelmistoteknisiä keinoja yhdistettynä soveltuvaan visuaaliseen esitystapaan. Tässä esitellyillä sanapilvillä (eng. word cloud) ei ole tarkoitus vain esitellä keinoja ja tiedon esitystapaa, vaan niille on perusteensa siinä, että kaupunginvaltuuston kokouksia seuraavalla on todennäköisesti jäänyt jo pidemmältä ajalta ihmetys siitä, miksi keskustelujen aiheet ovat niin rajoittuneita. Voisi jopa sanoa, että vaikka maailma ympärillä muuttuu monilla eri aloilla ja tavoilla, tällainen vaikutus ei pääse uuttumaan mukaan kaupunginvaltuuston kokouksissa lausahdeltuihin. Tällainen on merkittävää, sillä se mitä puhutaan, pitäisi ainakin teoriassa vaikuttaa siihen, että läsnä olevat muut henkilöt, jotka voivat osallistua päätöksentekoon ja mielipiteiden esittelyyn, saavat sanotusta ideaa sanoa jotain muutakin kuin jotain "turvallista ja tavanomaista".

Sanapilviä ryhmäpuheista ja talouskatsauksista aiheella talousarvio ja taloussuunnitelma

Ei ole ainakaan tällä erää tarkoitus esittää väittämiä joidenkin henkilöiden tai joidenkin tahojen motiiveista ym., vaan lähinnä asetella sanottua vertailtavaksi sellaisella tavalla, joka ei ole lukijalle kognitiivisesti kovin kuormittavaa. Tällaiseen tarkoitukseen useampiminuuttiset, esivalmistellut ryhmäpuheenvuorot ja moniminuuttiset kunnanjohdon ylimpien tahojen puheet sopivat erittäin hyvin. Aiheena on ollut talousarvion käsittely 11.12.2023 rajautuen kaupunginvaltuuston kokouksen osioon "Talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2026". Muita hyviä ehdokkaita tällaiselle käsittelylle olisivat esim. kaupunkistrategiasta keskustelemiset kokouksen puitteissa, sillä tuolloin varmastikin tuotaisiin esillä visioita ja mietteitä, jotka kuvastaisivat puhujan tai hänen edustamansa puolueen aitoja näkemyksiä ja linjauksia.

Näissä sanapilvissä olevien sanojen asettelussa voi kokea näkevänsä jotain merkityksellistä, mutta sen täytyy olla sattumaa, sillä sanapilviä generoiva ohjelmointikoodi tuottaa samoilla konfigurointiparametreillä ja samalla tekstisyötteellä joka ajolla erilaisen asettelun. Kirjasimen koko on suhteellinen perusmuotoiseksi tehtyjen puheessa esiintyneiden sanojen esiintymisien määrään. Ensimmäinen sanapilvistä perustuu vs. kaupunginjohtaja Sallisen puheeseen "strategiasta, strategian toteutumisesta, kaupungin lähitulevaisuuden näkymistä" ja talous- ja rahoitusjohtaja Iskaniuksen puheeseen, jossa "tarkemmin luvuista ja talousarvion yksityiskohdista". Toinen perustuu puolueiden edustajien, "vaalituloksen mukaisessa ryhmäjärjestyksessä" käyttämiin useamman minuutin mittaisiin puheenvuoroihin. Näiden jälkeen olisi heti seuraavana ollut yksittäisten kaupunginvaltuutettujen omien näkemysten ilmaisua ja tarkempaa keskustelua talousarviosta, miltä osin tätä kirjoitusta päivitetään myöhemmin harkinnan mukaan.

vs. kaupunginjohtaja Sallisen puheessa "strategiasta, strategian toteutumisesta ja kaupungin lähitulevaisuuden näkymistä"

talous- ja rahoitusjohtaja Iskaniuksen puheessa "tarkemmin luvuista ja talousarvion yksityiskohdista"

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro, Hänninen

SDP:n ryhmäpuheenvuoro, Tauriainen

Keskustan ryhmäpuheenvuoro, Kemppi

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro, Saarela

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro, Junttila

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro, Turunen

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro, Vättö

Vapauden liiton ryhmäpuheenvuoro, Huovinen

toteutusprosessi

1. kaupunginvaltuuston kokouksen videostriimi mp4-tiedostoksi
2. audioraidan erilleen irroittaminen videotiedostosta
3. eri puhujien puheiden erottaminen erillisiksi tiedostoiksi tarkalla rajauksella
4. jokainen äänitiedosto erikseen Googlen Speech-to-Text -tuotteella tekstimuotoiseksi
5. sanapilvien generoiminen tekstimuotoisesta puheesta käyttäen Python-ohjelmointikielistä koodia

sanapilvien generoiminen piti sisällään

1. tekstimuotoisen puheen lemmatisoinnin (perusmuotoistamisen)
2. täytesanojen (eng. stopwords) poistaminen
3. muutamien muiden tavoitteeseen nähden vähempimerkityksellisten sanojen kuten valtuutettu, alue, kuulija ym. poistaminen

työvälineet

• Visual Code: https://code.visualstudio.com
• Voikko: https://voikko.puimula.org
• Python: https://python.org (kera pakkauksien nltk, matplotlib, wordcloud)
• Natural Language Toolkit: https://nltk.org
• Stopwords ISO: https://github.com/stopwords-iso

Keskusta-alue saanee ainakin huomionsa oli päättäjissä ketä tahansa

Sellainen on jokseenkin merkittävä muutos, ettei kaupunginjohtajalla yllättäen enää olekaan virantoimitusvelvollisuutta, mistä saanee perusteen muodostaa hiukan tuntumaa siitä, minkälaisesta tilanteesta uuteen lähdetään.

"Kaupunginhallitus merkitsee kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan irtisanoutumisilmoituksen tiedoksi ja päättää, että Kimmo Jarvalla ei ole virantoimitusvelvollisuutta 21.11.2023 lukien." [1]

"Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se myöntää Kimmo Jarvalle eron kaupunginjohtajan virasta 21.5.2024 lukien niin, ettei Kimmo Jarvalla ole virantoimitusvelvollisuutta irtisanomisaikana."

Maakunnan laajuisesti elinvoimakehitys ei taida olla ihan pelkästään Lappeenrannan kaupunginjohtajan vastuulle, mutta kaupunginhallituksen kokousasiakirjoista on voinut huomata (esityslistalta päivälle 27.11.2023), että siellä todetaan suoraan näin: "Vuonna 2023 Suomen Yrittäjien teettämän elinvoimabarometrin mukaan Etelä-Karjala on Suomen toiseksi huonoin paikka yrittäjyyteen." [2] Numeerisesti ottaen "Suomen toiseksi huonoin" tarkoittaa esim. sitä, että Etelä-Karjala 2,96 ja esim. Uusimaa 3,75 ja Pirkanmaa 3,70. Kyse siis toukokuussa 2023 julkaistusta Taloustutkimuksen elinvoimabarometristä.

Toimiala-rajauksena on käytetty "Palvelut", mikä viittaa siihen, minkälaiselta taholta on kysytty mielipidettä. Esim. "Kauppa" antaisi hiukan erilaisia tuloksia. Esimerkeiksi on valittu muutama sellainen tulosnäkymä, joista saa helposti pelkän pikaisen silmäilynkin perusteella aikaan tuntemuksen, jota voi luonnehtia sanoilla kuten "miten voi mennä näin huonosti?" (vertaile vaikkapa maakunnan imagoa Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan osalta).

Kimmo Jarvan jätettyä tiedotteellista ym. tilaa muillekin kaupunkiorganisaatiossa työskenteleville, päätti kaupunginhallitus tarkistaa Lappeenrannan kaupunginjohdosta Sallisen ja Iskaniuksen palkkaa siten, että heille annetaan tuhansien eurojen palkankorotukset sijaisjärjestelyjen ajaksi, koska "heidän tehtävänsä ovat muuttuneet", mikä on sinänsä kuntalaisen kannalta jokseenkin merkityksetöntä, mutta näin erikoisesti muuttuneessa tilanteessa kenties mainitsemisen arvoista.

Vuoden 2024 alussa kaupunginjohtajan paikka laitettaneen joka tapauksessa hakuun, mitä ennen on kuitenkin, kuulemma, "käytävä keskustelut organisaatiosta ja johtamismallista". Lehtitietojen mukaan Kimmo Jarva ei ole tehnyt mitään virheitä, vaan "Luottamuspula liittyy enemmänkin kokonaisarvioon." ja on kuulemma ollut mukava henkilönä.

Apulaiskaupunkijohtaja Sallinen on kysyttäessä maininnut hänen kiinnostuksestaan kaupunginjohtajan tehtävään, että "Onhan se maakunnan kiinnostavin paikka. Katsotaan, minkälaiset hakukriteerit ovat eli millaista johtajaa ollaan hakemassa. Sen jälkeen teen omat päätökset.". Etelä-Saimaa on menneen vuoden aikana löytänyt häntä kehaisevia henkilöitä useitakin, mielipiteinä ollen mm., että "Sallinen potkii asioita eteenpäin tarmokkaasti ja on ratkaisuhakuinen", "Sallisen johtamistyyliä pidetään modernina" ja "Hän tarttuu asioihin ja vie niitä eteenpäin." On samaisten tietolähteiden mukaan myös "pykälät hallitseva" ja "perinteistä kuntajohtajaa dynaamisempi ja ehkäpä jo lähempänä yritysjohtajaa". Ja onpa vielä niinkin, että "Monesti elinkeinoelämä ottaa yhteyden Salliseen, jos päätöksentekoon uhkaa tulla pullonkauloja.", eikä sopine jättää mainitsematta, että "Sallinen tekee tosi paljon töitä. On perusteltua pohtia, vastaisiko esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajan nimike paremmin jo hänen nykyistäkin toimenkuvaansa". Viimeisin noista noin vuosi ennen Kimmo Jarvan eroilmoitusta, muut jostain siitä eroilmoitusta edeltäneen vuoden pituiselta ajalta.

Kaupunkilainen ei ole voinut saada hänestä samaa tuntumaa kuin kaupungille läheisemmin työskentelevät, joten heille Tuomo Sallinen on voinut jäädä mieleen esim. hänen kaupunginsihteerinä toimiessaan ja kysyessään erittäin selkeään ääneen erään kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi "onko nyt varmasti niin, ettei valtuustolla ole jättää yhtään aloitetta?". Niin, eihän sillä usein ole, vaikka "Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Kirjallinen aloite annetaan valtuuston puheenjohtajalle valtuuston kokouksen aikana ja siitä tehdään merkintä kokouksen pöytäkirjaan. Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi." (Turun kaupungin sivuilta)

Ei niitä monia juttuja Etelä-Saimaassa ole ollut, missä Sallista kehutaan, mutta muutamaan sellaiseen on päässyt mukaan useanlaista kykeneväisyydestä ym. mainitsevaa. Onpa sanottu niinkin, että "Sallisen profiili kaupungintalolla on jo noussut kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan tasolle" ja että, "Jarva on Sallisen esimiehenä delegoinut hänelle paljon tehtäviä, mutta onpa Sallinen niihin myös aktiivisesti hakeutunut". Itsensä tunteva ihminen ei ottane kummoisempia suorituspaineita muiden kehuista, jos tavanomainen toimintatapa on muutenkin sellainen, että sillä erottuu merkittävästi edukseen, mutta mitenkähän häneltä sujunee mietinnät muilla abstraktiotasoilla kuin päätöksenteon ylimmillä olevilla?

Toinen helppoa julkisuutta saanut kaupungin elinvoimakehitykseen kytkeytyvä henkilö on elinvoimajohtajan tittelillä toimiva Ding Ma, joka on kerännyt momentumia tunnettuudelleen jo jonkin aikaa ja tullut järjestäneeksi mm. netitsekin seurattavissa olleita keskusteluiltamia eri teemoin, joilla ei kuitenkaan ole ollut niin paljon seuraajia, että näihin videoihin oltaisiin kehdattu pitää linkkejä kaupungin sivuilla kovin kauan. Eräänlaisia hänen vetämiään suunnittelutalkoita eri toimialoille on ollut myös vuonna 2023, kuten edellisenäkin vuonna, mistä ilmeisesti saa yleisön nähtäville muutaman taulukon, joista näkee minkälaiset tavanomaisenoloiset ehdotukset ovat saaneet suunnittelutalkoihin osallistuneilta minkäkin verran suosiota.

Eri toimialojen "suunnittelutalkoiden" otsikkotason ideoista äänestämisestä

Lappeenrannan yrityspalveluyksikkö Wirma mainitsee, että "Suunnittelutalkoot ja Tammistartti on osa Lappeenrannan kaupungin ja yritysten kumppanuusmallia. Se on tapahtuma, joka kerää yhteen eri toimialojen yrityksiä ja jolla kaupunki haluaa rakentaa pohjaa avoimelle ja ratkaisukeskeiselle yhteistyölle alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi." Esittelevän tiedotteen mukaan "Boost Your Business Lappeenranta 2024 kerää yhteen alueemme yrittäjät, yritysten edustajat, opiskelijat ja muut elinvoiman kehittäjät. Tapahtumassa kuullaan alueemme yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä puheenvuoroja ja selviää mitä Lappeenrannan kaupunki ja GoSaimaa lupaavat tehdä yritysten hyväksi vuoden 2024 aikana." Vuoden 2023 Tammistartin antia ideoiden muodossa ovat olleet tarinattomat otsikot, joiden ideakelpoisuudesta on voitu äänestää. Jonkin verran keskusteluakin on saatettu käydä.

Jos kaupunkikehitystä koeteltaisiin tehdä tarinallisuuden avulla, saatettaisiin saada aikaan esim. seuraavanlaisia luonnehdintoja:

1. 80-luvulla lapsi saattoi suunnata keväällä keskustaan ensimmäisiä kertoja itse sinne asti pyörällään polkien ja ilman vanhemmiltaankaan sen kummemmin mielipidettä tiedustelematta, koska halusi käydä yhdessä tietyssä paikassa eli antikvariaatissa, joita oli tuolloin kait noin kolmisen erilaista. Jälkeenpäin ei muista matkalta paljoa muuta kuin antikvariaatissa olemisen ajan, mistä ostikin paljon luettavaa mukaan. Jos lapsi nykyisin lähtee käymään omineen kaupungissa, olisikohan hänelle jäänyt esim. vanhempiensa kanssa siellä käydessään mitään sellaista mieleen, että sinne pitäisi päästä omavalintaisin ajoituksin ja ilman muita ihmisiä mukana?
2. Porukka ihmisiä, töistä toisilleen tuttuja tai muuten vaan melko usein aikaa keskenään viettäviä miettii kesäaikaan jotain sellaista tekemistä, jota voi tehdä sen verran erossa muista ihmisistä, että voidaan keskittyä yhteishengen luomiseen muille lähistöllä oleville jonkinlaista esittämisen sijaan. Mitä vaihtoehtoja ensinnä mieleen tulleiden hylkäämisten jälkeen jää? Olisiko jossain aivan toisaalla ollut jotain sellaista, jota juuri tuolloin yksi heistä ehdottaa toivovansa voivan tehdä tässäkin kaupungissa?
3. Aikuiset ihmiset, jotka ovat olleet jo pidempään paljon yksin, mutteivat kuitenkaan varsinaisesti sosiaalisesti eristyksissä, kaipaisivat jotain baarinsävyistä (vrt. entinen Hemingway's), jossa on paljon tilaa ja jonne on helppo mennä, mutta siellä ei olisi alkoholin myyntiä, vaan se olisi luonteeltaan paikka, jossa on jonkinlaisena normina, että voi koetella muiden paikalla olijoiden kiinnostusta erilaisille puheen avulla selvennettäville asioille. Voisiko tällainen mitenkään saavuttaa toiminnan stabiiliuden asteen? Toimisiko ihmisten ns. luonteenlaatu jonkinlaisena vaikeuttajana?

Rujoksi ja rikkinäiseksi jäänyttä mm. kaupunginosissa kuten Sammonlahti, Lauritsala ja Voisalmi

Olisi syytä panostaa myös nykyistä keskustaa ja sen laitamia hiukan etäämmälläkin oleviin alueisiin, sillä kyllähän niidenkin jo pelkkä olemus, saati tarkempi tuntemus, uuttaa kaupungissa aikaansa viettävien mieleen muutakin kuin välittömiä mietteitä ja tuntemuksia, eivätkä kaikki kaupunkiin saapumisen reitit ole kulkematta heikommin kehitettyjen kaupunginosien läpi tai viereltä. Siinä kun vielä saapuva autoilija huomaa isokokoiselta digitaaliselta mainostaululta pelkkiä ei-kiinnostavuuksia kuten rengaanvaihto, S-marketin mainos kolmenlaisena ja joku grilli parikymmentä kilometriä kaupungista poispäin, niin eihän se kaupunkiin saapuminen ihan toivotusti tuolloin ala.

Ilmaisten ja vähämaksullisten kulkuvälineiden käytettävyyden lisääntyessä voisi luulla, että jopa vuosikymmenet melko samalla tavoin elinvoimaltaan köyhtyneet alueet voisivat nekin saada osakseen jotain kehittyneisyyttä, mutta monessa kaupunginosassa on jatkuvasti jokin ränsistyneisyys tai kiinniolevuus antamassa tuntumaa siitä, että ei sinnepäin kannata liiketoimintaa perustaa tai jäädä muutenkaan oleilemaan. Edellisisten suunnittelutalkoiden tuloksissa ei tainnut olla mitään eri kaupunginosiin suoraan viittaavaa, mikä on jokseenkin kummastuttavaa, sillä jos kerran yrittämisen haluja ja yrittäjänä toimimisen kokemusta on vaikka muille jakaa, niin kaipa sitä yhdessä arkkitehtien, sosiaalitieteilijöiden ym. kanssa pitäisi saada aikaan edes se, että eri kaupunginosat saisivat jonkinlaisen "startin" uudelleenkehittymiselleen.

Jos laajalti myötäiltynä tarkoituksena on pitää yllä jaottelua tämä hyvä ja parempi, nuo tuolla huonompia tai enintään kohtalaisia, niin sittenhän kaupunginosien kehittämiseen liittyvän aihelämppäilyn voisi lopettaa alkuunsa, mutta mainittakoon nyt kuitenkin jotain jo entuudestaan pielessä olevuudesta.

Kun kesällä käy joutessaan pyöräillen ilman kummoisempaa syytä vilkaisemassa miltä Voisalmessapäin nykyään näyttää, verraten sitä vaikkapa aikaan, jolloin on kenties asunutkin sielläpäin muutaman vuoden (esim. Kariniemen kerrostaloissa), niin siellähän jokseenkin samat tien risteyksen ja ruokakaupan läheisyyteen sijoittuneet yritykset tai ainakin rapistuneet rakennukset ovat edelleen. eli jonkinmoinen baari, ruokakauppa, apteekki.. ja ompeluosuuskunta Onnex. Paitsi, että viimeksi mainittu on uutistietojen mukaan sulkeutunut jo 2015. Terveysasemaa ei myöskään ole ollut alueella pitkään aikaan.

Kyseinen Onnex-osuuskunta on vaatetehdas Polan entisten työntekijöiden perustama osuuskunta, minkä käyttämän tietojärjestelmän kehitykseen kaupungissa toimineen ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat saattoivat optionaalisesti ottaa useina eri vuosina heille pakollisella projektityökursilla. Saattoivat "hypätä mukaan" tekemään jotain kuten koodaamista tai testaamista, jotta saivat opintopisteitä kerrytettyä. Ei tainnut aivan vuodessa valmistua se tietojärjestelmä (ei tarkempaa tietoa). Kuitenkin, tyhjää tilaa osuuskunnan toiminnan jäljiltä on ollut useita vuosia, mutta ei niillä paikkein ole tapahtunut paljon sen kummempaa kuin se, että kesäisin joku myy asfaltilla jotain kalasta tehtyä. Samanmoista meininkiä on muuallakin.

Sammonlahdessa on ollut "ostoskeskus" Sammontorin käytettävyyttä ja merkittävyyttä rajoittamassa jo parinkymmenen vuoden ajan Suzan pizzerian entiset tilat, joita käyttävät pelkästään yrityksen toimintaan liittyneet huonekalut ja työvälineet suljettujen ovien takana. Kyseisen ostoskeskuksen ulkoreunoilla yrityksen "avoinna"-mainos on ollut turruttamassa päättäjätahojen ym. haluja pitää Sammonlahtea millään erityisellä tavalla merkityksellisenä paikkana sen kaiken ajan, kun kyseisellä yrityksellä ei ole ollut minkäänlaista toimintaa kyseisessä paikkaa eli sellaiset parikymmentä vuotta.

Noin kerran kymmeneen vuoteen on voinut esiintyä esim. nettikeskustelussa ellei jopa paikallislehdessä mainintaa siitä, miten "kaupunki ei voi määrätä yrityksiä tai liiketilojen omistajia toimimaan jollain tavoin", mutta mitä moinen kertoo päättäjien kyvyistä ja haluista neuvotella? Entä mitä moinen jatkava alueen ihmisiä halveeraavuus viestii siitä viereltä kampukselle tai kampukselta kulkevien opiskelijoiden, tutkijoiden, töihin menijöiden, opettajien, muuten vaan kulkijoiden ym. ymmärryksestä ja haluista johonkin parempaan? Voisi luulla, että edes liiketaloutta opiskelevia opiskelijoita kiinnostaisi ottaa haastetta siitä, minkälaisilla neuvottelukeinoilla jotain ostoskeskusta saataisiin paranneltua sen itsensä kehittämiseksi ellei jopa koko kaupunginosan vetovoiman parantamiseksi.

Eräs syy sivummalla keskustaa olevien kaupunginosien kehittymättömyydellä saattaa olla se, että asioista päättämista edes harkitseva haluaa esitiedoiksi jotain "konkreettista" kuten nykyisiä ja arvioituja liikennevirtoja, jotta voi käyttää tällaisia numeerisia arvoja muun ajattelun apuna. Fiksumpi osaisi kuvitella vaiheittain kehittyvyyksiä perustaen ymmärryksensä muuhunkin kuin yksinkertaisiin käsitteisiin, parametreihin ja priorisointeihin. Priorisointi on eräs paha, jonka vuoksi moni asia jää tekemättä tai viivästyy, koska ajattelun kohteeksi otettavissa olevaa ei oikeastaan edes ajatella kunnolla silloin, kun sitä olevinaan ajatellaan. Täten esim. eräs pyörätiekin, jota käyttäen voi ohittaa keskustan kautta kulkemisen ja tehdä siirtymän kaupunginosasta toiseen, on sitä pitkin traktorilla ajamisen jälkeen sillä tapaa pitkän matkaa rikki, että pyörällä siitä ajaessa, pyörän vanteita hyppyyttää suunnilleen joka metrin jälkeen pyörätietä laidasta laitaan halkovat asfaltin rikkoumat. Jos tällainen reitti kategorisoidaan samaan muiden kulkuväylien mahdollisten korjaamisten kanssa, se melkeinpä tietenkin jää aina tappiolle priorisointikisassa, mutta entäpä jos reitin merkittävyyttä ajateltaisiin "ajatuksella"? Toisaalta, voihan se olla, että kyseinen on rikottu tahallaan, jotta saadaan ohjattua kulkijoita kulkemaan keskustan kautta.

Lauritsalan suunnalla on tehty joitakin järeämmän luokan muutoksia, kuten purettu kokonainen koulurakennus ja rakennettu uutta toisaalle, sekä tehty vähän liikenneympyrääkin. Erästä ennen muinoin ollutta matalakorkuista rakennusta ja siinä ollutta baariakaan ei enää ole, vaan sen tilalla on kerrostalo. S- ja K-ryhmän kookkaahkot ruokakaupat ovat löytäneet paikkansa reitiltä keskustasta Lauritsalaan, mutta Lauritsalan keskustan entisen Siwan paikalla on pelkkää tyhjää puretun rakennuksen jäljiltä ja sen lähistöllä on rapistuneita rakennuksia, tyhjää liiketilaa, esteettistä sekavuutta ja jo pidempään toiminut ruokapaikka.

Tökerän nimenmuutoksen tehnyt Minimani on nykyään Mainio, minkä voi ottaa tuntuvan eri tavoin riippuen siitä, mitä sen toimipistettä havainnoi. Sammonlahden sellaista pidettiin muutoksen jälkeen pitkän aikaa hiukan karmean näköisenä kaikkine ulkoisine keskeneräisyyksineen ja muine ympäristövikaisuuksineen, mutta toisenlaisten kulkuvirtojen läheisyydessä toimiva toimipiste Myllymäessä ujuttuu maantieteellisesti erittäin lähellä toisiaan toimivien Rustan, Tokmannin, Puuilon ja Bilteman sekaan luontevammin.

Voinee olettaa, että Mainio-yrityksen johtoportaassa on koettu olevan käypää dataa muiden tahojen käyttöön tarjoavaa, kun voidaan vertailla, millä eri perustein kahden eri toimipisteen myynti eroaa toisistaan. Moisessa nimenvaihdossa, joka perustuu sanojen kuten kelpoisa, suberb, hieno, useful yms. käytettävyyden turmelemiseen, on myös jonkinlaista ihmisyyttä halveeraavuutta, sillä siinä on jotain linjakkuutta muuallakin esiintyneisiin tavoitteisiin hämärtää ihmisten käsitystä siitä, mikä on parempaa ja huonompaa, ikään kuin tavoitteella saada ainakin joillekin kaikki tuntumaan epämääräisesti "jonkinlaiselta", oli ne jotkin (tuotteet) sitten tosiasiallisesti parempaa tai huonompaa.

Ohimennen voinee mainita, että silloin kun mainituissa Myllymäen liikkeissä on paljon asiakasvirtoja, sielläpäin aivan lähettyvillä olevassa Gigantissa, XXL:lässä, Vepsäläisessä, huonekaluliikkeissä ym. muissa lähtökohtaisesti kalliimpia tuotteita myyvissä liikkeissä voi olla "ihan kuollutta". Mainittujen yritysten kattaman alueen rajoissa on toiminut myös Plantagen (puutarhamyymäläketju). Sen julkaiseman tiedotteen mukaan: "valitettavasti Plantagen Lappeenranta ei ole koskaan ollut yritykselle kannattava ja myymälä sulkeutuu 27.2.2022." Kuvassa näkyvä tornimainen valomainos näkyy kauemmaskin, muistuttaen ihmisiä logovähyydellään siitä, että kyseinen kauppakeskus ei ole erityisen suosittu paikka (sen Facebook-sivujakin on päivitetty viimeksi 2018).

"Oman kylän vaikuttajiin" (luonnehdinta kaupungin verkkosivuilla) lukeutuva Tapani Suni mainitsi järjestetyssä ns. pyöreän pöydän keskustelussa (syyskuussa 2023) Lahden teollisuusseuralla olevan käytössä hyvä yhteistyön malli sille, kuinka viedä yritysten toiveita etiäpäin päättäjätahoille, mutta voisi sarkastisesti todeta, että Lappeenrannassa on jo sellainen yhteistyön malli, missä päättäjät ja suuri osa elinkeinoelämää yhdessä jättävät asioita kehittämättä.

Ulkomaisia ihmisiä pitäisi saada käymään, jäämään ja tulemaan uudelleen

Selailemalla paikallislehdessä julkaistuja juttuja, joissa esitetään mielipiteitä liittyen Lappeenrannan lentokentän merkittävyyteen, voi tunnistaa, kuinka yhteisesti tärkeä asia saa paljonkin keskustelua aikaan, mutta kuitenkin pitkälti vain siten, että käytetään yhteisesti tuttuja käsitteitä loogisesti toimivissa argumenteissa ja lausahduksissa, mutta ei mennä ollenkaan syvällisempiin yksityiskohtiin. Tällaisia käsitteitä ovat esim. turisti, reitti, lähimaakunnat, markkinointi ja ylläpitokustannukset. Sille voi kuitenkin antaa jonkin verran arvoa, että jonkinlaista paatosta on enemmän kuin monen muun asian osalta. Seuraavat otteet kaupunginvaltuutettujen sanomisista ovat paikallislehti Etelä-Saimaan jutuista vuosilta 2019 ja 2023:

1. Lappeenrannan lentokentän markkinoinnin tukeminen voisi Jarvan mukaan kiinnostaa yritysten lisäksi esimerkiksi Kaakkois-Suomen kaupunkeja.
2. Matkustajia löytyy venäläisten tilalle. On tällä reitillä niin houkutteleva hinta ja kohde.
3. Toivon, että lennot jatkuvat. Nyt on saatava turisteja Keski-Euroopasta tänne eikä vain täältä sinne.
4. Saimaasta puuhataan samanlaista menestystarinaa kuin Lapista. Suomen huippuhelteistä vapaa sää houkuttelee lisää turisteja
5. Voisimme myös rakentaa siitä tulevaisuuden ilmaliikenteen kehitysalustaa yhdessä yritysten ja alueen korkeakoulujen kanssa.
6. Täällä maan kolkassa tarvitaan lentokenttää. Nyt on haettava uusia ajatuksia matkailuun. Kun venäläisten matkailu on nolla, matkailijaporukkaa on saatava muualta.
7. Tänne on saatava Keski-Euroopasta turisteja. Siinä on pakko onnistua.
8. Mutta lentoliikenne tuo tietynlaista hypeä ja buustia alueelle. Ja Berliinin reitti palvelee elinkeinoelämääkin.
9. Hyödyt leviävät laajalle mutta lappeenrantalaiset veronmaksajat maksavat. Lähimaakunnat on saatava mukaan talkoisiin.
10. Jatkuvan kyselytutkimuksen mukaan lennoilla saapuvista eurooppalaisista Etelä-Karjalaan jää jopa 60 prosenttia. Koneiden täyttöasteet ovat hänen mukaansa olleet myös erinomaisia, kesäkaudella jopa yli 90 prosenttia.

Toisinaan ns. veto- ja pitovoimiin liittyvä näkökulma pitäisi ehkä voida tulla sanotuksi, jotta voitaisiin suunnitella ja toteuttaa muutoksia, joilla vaikutettaisiin asioihin, joihin vaikutettaessa tultaisiin samalla tehtyä muutoksia joihinkin veto- ja pitovoimiin liittyvän näkökulman ongelmiinkin. Täten, kun keskustellaan tai tokaistaan jotain syistä ulkopaikkakuntalaisten tulla Lappeenrantaan käymään, käytetään liian vähän käsitteitä, huomioita ja viittauksia, jotta ulkopaikkakuntalaisen kävijän kokemuksellisuus tulisi ymmärrettyä.

Moniatoimiareenasta tai Lappeenrannassa visiteeraamisesta keskustellessa tai sellaisesta lehdessä kirjoitettaessa ei juuri koskaan mainita ulkopaikkakuntalaisten kokemuksia rapauttavista seikoista muita kuin sellaisia, jotka ovat jotenkin olevinaan ilmiselviä kuten pitkäkestoiset työmaat ja palveluiden puute. Merkittäviä seikkoja toki ja tällaisia kompensoivat paljonkin jonkinlaiset yleistuntumat, jotka muodostuvat vaikkapa "järven läheisyydestä", "siistiydestä" ja kellonajasta.

Jos vuoden 2023 kesänä parkkeerasi itsensä vartiksi aikavälillä klo 12 - 15 Kansalaistorin luo eli kaupungintalon läheisyyteen, käveli sieltä Valtakadun/Kauppatorin risteykseen tekemään samat ja sieltä sitten Gallerian suuntaan, mistä Gallerian läpi kulkien jatkoi kierrokselle Iso-Kristiinaan, niin minkähänlaisia havaintoja tuolloin tulikaan tehneeksi muista ihmisistä, heidän mietteistään, heidän suhtautumisestaan alueen palveluihin, toiveistaan, olettamuksistaan tulla uudestaan Lappeenrannan keskustaan, olivat he sitten lappeenrantalaisia tai ulkopaikkakuntalaisia?

Ennen iltapäivää monen alan työntekijät ja muut edustajat ovat varmaankin töissä, joten siitä saa selitystä sille, miksi joitakin väestödemografian edustajia ja ihmisryhmien kokoonpanoja ei näkyisi, mutta "väärään aikaan" kaupungissa kävijän kannalta tällainenkin vaikuttaisi hänen havainnoimisissaan huomioimaansa. Osittain harhaan saattaisi aatteluissaan mennä siinäkin, ettei tule huomioineeksi ihmisten saapumista ja menemistä jonkin parkkihallin kautta, jolloin ulkotiloissa nähty voisi korostua ajattelussa liiaksi, vaikka olisikin hetki sitten saanut kokemusta joillakin käytävillä kulkemisesta ja siellä väljästi kulkevista ihmisistä.

Noihin aikoihin tulisi kuitenkin todennäköisesti nähneeksi monia olemuksensa huolimattomasti muodostaneita ihmisiä, kenties ainoastaan yhden kävelevän ja hyväntuulisen oloisen nuoriparin, useita köyhän oloisena kulkevia ihmisiä jonkin yhden asian tekemisensä jälkeen, rauhallisesti käyttäytyviä nuorisolössejä monin paikoin vailla erityisempää tekemistä, ihmisten ostoskassien olemista enemmänkin ruokakaupan kasseja kuin jonkin erikoistavaraliikkeen sellaisia, yksikseen kulkevia resupekkoja, muutama "tärkeän näköinen" henkilö matkalla vakiruokapaikkaansa, suht autioita kahviloita, mitään ostettavaa löytämättömiä ihmisiä poistumassa vaatteita ym. myyvästä liikkeestä, outlet-myymälän myyjää ilman asiakkaita, hämmentyneitä ihmisiä tajumassa etteivät pääse pois Normal-liikkeestä kulkematta samaan suuntaan nuorien ihmisten kanssa kierrosta loppuun, muita ihmisiä arvioimassa toisten ihmisten kulkemista ollessaan syömässä/juomassa jotain, mukavien palvelukonseptien jäämistä jonkinlaiseen vähemmistöön muiden palveluiden seassa, kymmenissä muissakin kaupungeissa olevan liikkeen olemista taas yhdessä kaupungissa keräämässä itselleen tunnettuutta, taideteoksien avulla aikaansaatua hämäävyyttä kaupungin elinvoiman tilasta, linja-autoa odottavien ihmisten toisistaan etäällä pysymistä, totaalista vajetta ihmisistä tekemässä someen lyhyitä videoita, penkeille lysähtäneitä ihmisiä toivomassa heille olevan saavutettavissa edes jotain sitä jotain muille saatavissa olevaa, päättämättömyyttä sen suhteen mihinkä sitä seuraavaksi menisi ym.

Kun ulkopaikkakuntalainen on kokemuksensa saanut, ei hän sitten myöhemmin menemissuuntiinsa liittyviä päätöksiä tehdessään yhtäkkiä vain päädy Lappeenrantaan ilman kulkemisiensa ja aikeilujensa edes suurpiirteistä suunnittelua, vaan Lappeenranta voi olla esim. jonkinlainen välivaihe, josta on jäänyt mieleen, että siellä voisi käydä nopsaan tekemässä sen ja sen, minkä jälkeen voi jatkaa matkaa muualle.

Hotelleissa yöpymisten laskemiset, joissain monivuotisissa käyntikohteissa käymiset ja jollain tiellä kulkevien autojen määrät ovat toki jollain tapaa käteviä vaikkapa kaupunginhallitukselle, jonka on helpompi perustella asioita numeerisilla selitteillä kuin jollain deskriptiivisemmällä. Sinänsä sitä voisi kai toivoa, että kaupunki (valtuusto ym.) ottaisi kaupungin kehittämiseen huolitellusti ja mielikuvitusta käyttävän valmistellusti määräävän/ohjaavan asenteen, mitä tulee yrittämisen vapauksiin, mutta toisaalta sekin tuntuisi väärältä, että se kohdistuisi kaikkeen. Onhan tavallaan mukavampaa, että yrittäjät voivat yllättää jollain mieluisalla esim. satamassa tai Rakuunamäellä. Tai ainakin siihen asti, kunnes alkaa menemään pieleen tai käydään viemään tilaa joltain toisenlaiselta.

Kaikki kaupunkikehitys ei tietenkään ilmenny ns. katutasolla

Siinä on jokin kummallinen epäsuhta, jos yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät paljon yhteistyötä monen tahon kanssa, sekä niillä on meneillään omaa tutkimus- ja kehitystyötä, ettei moinen ilmenny ideavahvistimina esim. kauppojen tarjonnassa, tapahtumissa, juhlapuheissa tai mainonnassa. Jossain määrin syynä voi olla se, että joistain "perinteisistä" kulttuurillisista ominaispiirteistä halutaan pitää kiinni, jolloin esim. digitaaliset implantit ohjelmistoineen, kehonsisäiset tietoverkot, at-home -mittausten tekoälyinen analysointi ym. eivät aivan sovi esim. akseleille "pari tuntia urheilua, illanvietto baarissa, hotelliyö ja jossain briljantisti eksoottisessa ravintolassa käynti" tai "tarjousten houkuttelemana käymään huonekaluliikkeissä ja sitten takaisin" tai "koulun jälkeen ruokakaupan kautta selaamaan nettiä".

Kun erästä tämänvuotista Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokousta tallenteena käy läpi siten, ettei kelaile sitä taakse- tai eteenpäin, vaan vain hetkittäin pysäyttää siksi aikaa, että kirjailee ylös sellaisia seikkoja, joiden olettaa olevan tarkoitettu merkittäväksi niiden toimesta, jotka ovat valmistelleet kyseisen näytelmän kaupunginvaltuuston kokouksessa läsnä olevien esitettäväksi, käy ennen loppuvaiheita "vuotamaan läpi vaikutelmaa" suunnittelijoiden mietteistä. Saattaa esim. huomioida, kuinka ohjeistetusti esille jätetyt esineet, maneerien tai ilmaisujen liioittelevuus, kameroiden zoomaukset ja kuvakulmat, personoidut assosiaatiot esim. joidenkin kaupunginvaltuutettujen aiempiin tekoihin, joidenkin henkilöiden vaatetuksien keskinäiset samankaltaisuudet, ulkopuolisille suunnatut piilovitsailut, sanatoistot, samaan kuvaan änketyt useat yhdessä vaikuttamaan tarkoitetut nyanssit ym. perustuvat erilaisiin ideapooleihin ja muihin rajallisiin mahdollisuuksiin, joista ennen kokousta analyytiikkaohjelmisto valikoi kaupunginvaltuutetuille ym. lausuttuvaa ja kuvausryhmällä kohdennettavaa. Samainen analytiikkaohjelmisto todennäköisesti myös generoi tehtävälistoja ym. ohjeita, joiden perusteella kukin osallistuva tietää, missä kohdin hänen on tarkoitus toimia mitenkin.

Valtuustotyöskentely on tyypillisesti sitä, että aikuiset ihmiset leikkivät asiallisesti pukeutuneena esim. tunnin verran poliitikkoja, jotka tekevät päätöksiä, vaikka heidän mietteidensä ilmaisut ovat jokseenkin, sanoisiko, sössötystä jolla ei ole erityisempiä vakavasti otettavan mielipiteen piirteitä tai sitten he sanovat jotain "turvallista", jolla keskustelua saadaan vietyä eteenpäin mitään kehityskulkuja tai persoonan yleisölle kelpaavuutta vaarantamatta. Kaupunkilaiset, kenties kaikissa kaupungeissa, ovat jo ajat sitten tunnistaneet, että kaupunkikehitys tapahtuu kuitenkin helpon arvattavasti, sillä Lappeenrannan hallintahan on sellaista helpon lupsakkaa, parametrien säätö -perustaista toimintaa, jota erilaiset alaryhmät kaupunkiorganisaatiossa pääsevät sitten toteuttamaan ja antamaan vaikutelmaa, että päättäjät ovat muka tehneet päätöksiä "vaikeista asioista".

Poliittisen toiminnan seurantaan kaupunkilaisilla on hyvin vähän viitseliäisyyttä ja tämän tajuavana, poliittiset "päättäjät" kokevat tavallaan huvittavana sen, että joku yrittää "kräkätä" auki poliittisen toiminnan kaavan ja siinä onkin eräs olennainen peruste sille, miksi kaupunginvaltuuston kokous perustuisi idealtaan jonkin tietyn kaupunkilaisen piilonälvimiseen. Sellaiseen osallistuminen tekee heistä myös ihan eri tavalla mielenkiintoisia ihmisiä, kuin jos heistä muodostettaisiin tuntuma pelkästään heidän valtuustotyöskentelynsä ja muualla esiintymisiensä perusteella, valtuutettuna tai arjen ihmisenä. Piilonälvimiseen on, varmastikin, olemassa monenlaisia julkisen netin kautta saavuttamattomia nettiryhmiä. Niillä ei välttämättä ole mitään erityistä primääriä tarkoitusta, mutta niihin osallistuvilla on pitkältä ajalta tottuneisuutta siihen, että heidän toimintansa ei paljastu, sillä sellainen on paljon enemmän ns. maan tapa kuin sanomalehtiä lukien voisi luullakin. Tässä tapauksessa kyse olisi kuitenkin enemmästä kuin samanmielisyyksien osoittamisesta, sillä kyse olisi yhteiskäyttöohjelmistojen integroitumisesta tekemiseen mukaan siten, että kaupunkilaiset ym. pääsisivät jo kauan ennen esim. kaupunginvaltuuston kokousta suht eksaktiin selvyyteen siitä, missä kohdin mitäkin merkitykselliseksi tarkoitettua tullaan käyttämään.

Sinänsä piilonälviminen on jokseenkin negatiivisesti latautunut sana ja on mahdollista, että lappeenrantalaisuuteen ei ehkä tyylillisesti sovi liian töykeä piilonälviminen. Sana "häjyinen" saattaisi olla paremmin luonnehtiva, sillä sitä olisi monesti kivempi käyttää ja luonnehtivaksi kokea siinä missä olisi mukavampaa käyttää sanaa "hitonmoinen" sanan "perkeleellinen" sijaan. Ts. toiminta olisi siis "häjyistä" eli jotakuinkin sellaista, missä ei pyritä murskaamaan ja tuhoamaan sitä, jota "häjyisästi nälvitään", mutta halutaan myös suhtautua toimintaan pelinä, jossa on kiva ikään kuin olla paremmassa asemassa kuin joku vastustajan oloinen. Lappeenrantahan on siis kaupunki, jossa monet ihmiset ovat pitkälti passiivisia tyytyjiä, toisten ollessa jonkinlaisen harjoittelun vuoksi ikään kuin jotain asiaa puoltava, joten kun joku oikeasti käyttää aikaa monenlaisen toiminnan "aukikräkkäämiseen" ja alkaa tulla liian hyväksi siinä, kyllähän sellainen erottuu ja "alkaa vaatimaan vastatoimia".

Ennen matkailuaiheista kaupunginvaltuuston kokouksen ajallista sijoittumista erään kokousta oletettavasti netin kautta katsovan asuintalon huoneistoon kuului pauhaavan oloista vedenlaskettelua jostain ylemmästä asunnosta (vajaalaatuisesti muutosrakennettu huoneisto), missä oli se erottuva piirre, että se kuulosti erehtymättömästi siltä kuin joku tekisi tarkoituksella vesihanalla "kaasuttelevaa" liikettä eli nosti vedenpauhun kuuluvuutta samalla tahdilla kuin paineltaisiin auton kaasupohjinta kytkin pohjassa ennen liikkeelle ampaisua. Tätä ei jatkunut kovin kauan, mutta tapahtuessaan samana päivänä, jolloin oli kaupunginvaltuuston matkailuaiheinen valtuuston kokous, muodostui kokouksen alkuvaiheilla valtuutettu Markus Iitiän hiukan liian pyrkivästä sanan "tie" sanamuotojen tapailusta yhdessä hänen pään alueen piirteisyyksiensä kera assosiaatio YouTube-kanavaan Throttle House (autojen testailua ja arvostellua, [1]), jonka toisessa juontajassa oli paljon samannäköisyyttä hänen kanssaan ja olisi myös helppo kuvitella Markus Iitiä hihittelemässä, innostumassa tjm. samantapaisesti kuin kyseinen juontaja.

"saattaa olla ettei koske suoraan teitä, mutta jos teille tai heille tulee uusi idea matkailun osalta"

Koska kyseessä olisi analytiikkaohjelmiston luomasta suunnitelmasta jonkun henkilön haitaksi, syötetietoina tällaista matkailuaiheista kokousta varten olisi varmastikin käytetty tiettyjen kaupunginvaltuutettujen kohtaamisia matkailullisessa hengessä. Esim. Markus Iitiän puhuessa, näkyy Heikki Järvenpään päätä, joka muistuttaisi tiettyä katsojaa siitä, että Heikki Järvenpää on ollut vuonna 2019 kolmesti Helsinkiin päin menevässä junassa samassa junanvaunussa, aivan siinä lähellä lähes tyhjässä vaunussa, ja hänen lähettyvillään eri rivillä on ollut joku muu henkilö, joka näytti korostuneen resuiselta kuten tuolloinen Heikki Järvenpääkin. Ensi kerralla vaikutti siltä kuin VR.n työntekijät olisivat edesauttaneet sitä, että moiset tilanteet pääsisivät muodostumaan, missä Heikki Järvenpää on nähtävillä isovatsaisena, parta monen päivän edestä ajamatta ja hiukset unohtuneesti sekaisin, sekä muistettavuuden vahvistamiseksi vielä joku muukin lähettyvillä ollut tavallaan asiallisesti istuvana, kuuskymppisenä mieshenkilönä, joka näytti stereotyyppisesti ottaen liian vanhalta mihinkään palkattavaksi, liian köyhästi pukeutuvalta tullakseen monessakaan paikkaa hyvin palvelluksi ja liian heiveröiseltä mentaalisesti voidakseen vastustaa minkäänlaista vaikuttamista. Kyseisessä junan vaunussa ei ollut juurikaan muita ihmisiä suurimman osan junamatkaa.

On ollut tavanomaista, että matkatessa Lappeenrannasta Helsinkiin, monet keinotekoisen oloiset tilanteet, tapahtumat ja seikat vaikuttavan pyrkivän saamaan tuntemaan tilanteet siltä, ettei Helsinkiin matkaaminen olisikaan kauttaaltaan onnistuneen oloinen ja muistamisen arvoinen. Esim. hetkeä myöhemmin puhuneen Kalle Saarelan ollessa kuvassa ja selittämässä, miten pitäisi saada isoja urheilutapahtumia Lappeenrantaan, päätyi kuvaan isosti mukaan Jani Mäkelä, joka taasen oli eräänä kylmänä talvipäivänä 2019 hivuttautunut melko tyhjässä Matkakeskuksen odotustilassa niin lähelle, että se tuntui kuin hän olisi tahallaan pyrkinyt tunkeutumaan henkilökohtaiseen tilaan aivan liian lähelle (ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Proxemics). Juna oli tuolloin myöhässä jo toista tuntia eli ihmiset kävivät välillä ulkona ihmettelemässä ja tekivät sitten päätöksiään menemisistään. Siihen kovin lähelle se sitten tuli, muttei sanonut mitään. Tämä olisi voinut jäädä unohdettavaksi asiaksi, mutta tästä tapahtumasta pyrittiin muiden ihmisten toimesta tekemään sellainen, että se ikään kuin "kytkisi" useita erilaisia perussuomalais-assosiaatioita johonkin hetkeen ja vieläpä sillä vivahteella, että mukaan assosiaatioihin piti myös koettaa änketä jotain tekohetkien aikaista muistumaa omasta menneisyydestä. Ts. Jani Mäkelä ei asettautunut siihen lähellä huomaamattaan, vaan jonkinlaisen esiaikeen perusteella, jota myöhemmin sovellettiin ja jalostettiin monin tavoin - tyypillisesti rasismi- ja maahanmuutto-teemaisesti. Näitä myöhempiä menneeseen viittailemisiä hyödynnettiin mm. kymmenissä sellaisissa ärsyttämistapahtumissa, jotka sijoittuivat spatiaalisesti (maantieteellinen sijainti) ottaen 50 metrin toleranssilla siihen kohtaan pyörätietä, joka vie asuinalueelta Lappeenrannan keskustaan ja jonka vierellä olevassa kerrostalossa oli asunut asianomaisen eri aikoina asianomaisen ongelmallisiin elämäntilanteisiin joudutettua isää ja tavallisempaa elämää elänyttä isoäitiä. Ts. kyse oli myös muistojen turmelemiseen pyrkimisestä koettamalla muokata harvemmin ajateltuihin asioihin "kytkeytyviä" assosiaatioita siten, että yritelmät ajatella menneisyyttä saisivat samalla aikaan myös rasismi- ja maahanmuuttosävyistä ajattelua, mikä ärsyttämään pyrkivien tahojen teorioissa perustuisi ikään kuin psykologisiin käsitteisiin kuten ehdollistaminen ja priming. Samankaltaista sitten eri puolin kaupunkia, asunnon läheisyydessä, netissä, toisiinsa kytkeytyvinä assosiaatioklustereina, skeemaisuuksien uudelleenohjelmoinnin yrittämisineen ym. Tästä päästäisiin myös erääseen perusteeseen sille, miksi on kirjoitettu blogikirjoitus "Ettei vain perussuomalaiset järkkäilisi tummaihoisia ym. ihmisiä ärsyttämään joitakin suomalaisia maineensa kelpoistamisen vuoksi?".

Jos oletetaan, että analytiikkaohjelmisto tajusi ottaa nämä aiemmat kohtaamiset huomioon ja se tiesi Throttle Housen olevan eräs suosikki-kanavani YouTubessa, minkä luvaton tietoturva-ongelmien hyödyntäminen olisi paljastanut, olisi oletettavaa, että tarkoitus oli saada ajattelemaan suunnilleen samoihin aikoihin useammanlaista hyytynäisyyttä ja jäätymistä ajattelukykeneväisyyteen liittyen.

Throttle Housen toinen juontajahan on sellainen, että hän antaa itsensä päätyä hiukan hömelöksi ja mitä hän toisinaan korostaa elekielelläänkin, millä on tässä se merkitys, että eräs lappeenrantalainen "laahustajatyyppi" tuolla kaupungilla, joka tapaa sijoittua johonkin erilaisten kävijävirtojen viereen seisomaan ja on siinä sitten pitkän aikaa, on olemukseltaan monella tapaa samanoloinen kuin tämä toinen Throttle Housen juontaja hömelöimmillä hetkillään, vaikkakin ilman eleilyä ja ilmeilyä. Throttle Housen muistamista taasen oli valmisteltu juuri ennen kaupunginvaltuuston kokousta pauhaavan oloisella vedenlaskettelulla, mitä taasen on usein käytetty fight-or-flight -efektin aikaansaamiseen eli elimistön saamiseen stressireaktio-tilaan, jossa on vaikea ajatella mitään laadukkaasti. Jani Mäkelä -tapauksen aikainen talven kylmyys taasen on runsaasti dopamiini-välittäjäaineita kuluttavaa aina siihen saakka, kunnes ei enää jaksa ajatella laadukkaasti. "Hiukan tärähtäneisyyden" käsitteen vahvempaa käyttöä ajattelussa on voitu teorisoida saatavan aikaan Markus Iitiän vieressä olevalla Linda Brandt-Ahteella, joka hänkin näyttää jotenkin höynähtäneeltä, mutta tulee sitten kuitenkin puhuessaan sanoneeksi jotain, mikä ei puolla hänen olemistaan "hiukan tärähtänyt", kuten ei Throttle Housen tyyppikään "ole oikeasti sellainen".

Kun Eeva Arvela ehdotteli

"miten voitas kytkeä ja olisko se teidän mielestä mahdollista niin kytkeä Karhusaari, Myllysaaren alue siis uima-alueen, Linnoitus, keskusta ja satama"

"se ois sellane upee upee kolmio"

alkoi varmasti monesta muustakin netitse katsojasta, joita ei tietenkään paljoa ollut, ihmetyttämään, miksi hän osoittelee niin epämukavan oloisella tavalla ja kovin pitkään sillä etusormellaan viestintäänsä tehostaakseen ikään kuin katsellen mielestään kuvia ja sitten osoitellen niitä, mutta kuitenkin siten, että sormi ei tähdännyt mihinkään, vaan hän vain "pökki" sillä eteenpäin. Kun tarkastelee, mitä kaikkea samoihin videokuviin päätyikään, sieltä löytyy monenlaista violetin, lilan ja punaisen sävyistä, sekä eräänlaisia graafiteoriasta tuttuja elementtejä kuten kukkapuska (yhteenkytkevyys) ja karkkirasian valkoinen täplä punaiselle pohjalla (noodi), joten oliko hän saanut tehtäväkseen lämppäillä katsojien/katsojan mielestä esiin jonkinlaista signalointiin rinnastuvaisuutta, missä sormella tökkiminen oli kuin sykäyksien tuottamista, värisyyksien samankaltaisuudet vahvistumista ja kolmiomaisesta yhteenkytkevyydestä puhumisen tarkoitus herätellä esiin muistoa amk:n matematiikan oppitunnista, missä eräs Pavel-niminen henkilö piti viereisen pulpetin tuolilla istuessaan korvassaan kolmioviivainta roikkumassa ilman mitään erityistä tarkoitusta? Tämä Pavel-henkilö oli vain eräällä hetkellä kenellekään suoraan esittämättä laittanut kyseisen kolmioviivaimen korvaansa roikkumaan ja ottanut sen sitten muutaman minuutin kuluttua pois. Juuri tällaiset menneisyydessä tehdyt myöhempää valmistelevuudet ovat eräänä syynä sille, miksi Eeva Arvelan käytös on epäilyttävää. Hänen korvassaanhan oli mainittua värien samankaltaisuutta myötäilevä korvakoru siten esille, että se oli erottuvuudeltaan parhaimmassa asemassa kaiken sen suhteen, mitä videokuvassa oli näkyvissä. Eräs syy tähän välishow'hun saattoi olla siinä, että siinä pyrittiin lämppäilemään tietynlaista matemaattisvivahteisuutta turhamerkityksisessä tilanteessa ja missä tarkoitus olisi eri aikoina läpivietyjen matemaattisuuksista kiinnostuneisuuden kyllästyttäminen, mihin taasen olisi perusteena se, että matemaattinen ajattelu voi olla vaarallista vallanpitäjille, jos sellaisen avulla saa liian laadukkaasti tajuttua, minkälaista peliä kaupunginhallinta (ja elinkeinoelämä ym.) oikeastaan onkaan.

Otettaessa huomioihin mukaan hetkeä myöhemmin ääneen päässeen Markku Papinniemen hiusten vaje hänen "ei näe metsää puilta"-tokaisunsa kera, tulee ajautuneeksi mietteeseen, että aika pianhan sitä ollaan tultu aika vahvasti sivunneeksi monia sellaisia asioita, jotka ovat olleet jo useita vuosia erityisessä asemassa merkittävimmissä nettituotannoissani: Markus Iitiän "tie"-selitys (11 kpl julkaisusarjan numeroa, joiden kansikuvituksena tyypillisesti autiota tietä, piennarta tai levähdyspaikkaa); lilan, pinkin ja violetin sävyjen samassa videokuvassa pitkään esiintymistä (näiden sävyistä kauluspaitaa politiikka-aiheisen blogiyhteisön profiilikuvassa); pappisuus ja metsäisyys (blogin nimessä sana "uskottavaa", metsäisyyttä header-kuvituksena itse tehdyllä julkaisuohjelmistolla julkaistuja julkisia teoksia listaavalla sivulla).

Sen jälkeen, kun Joonas Grönlund oli kertoillut jonninjoutavan selityksensä

"mitä pitäis tapahtua, että vaikka Aasiasta lennätettäs maanantaina tänne koneellinen turisteja ja niille laitettas Lappeenranta-verkkarit tai -haalarit vuodenajasta riippuen ja sitten ne kulkis yrittäjältä toiselle viikon verran tai neljä päivää tai mikä se aika oliskaan, sitten ne lennätettäs takaisin ja tulis uusi seuraa koneellinen ja sama homma jatkuis"

hän vetäytyi taaksepäin, jolloin hänen pulskahkon kehonsa takaa pääsi esille Helena Puolakka, jolla oli yllään raitapaita, jonkalaisia samassa huonetilassa oli vain yhdellä toisella (Huotarinen Markku), joka oli "ihan sattumalta" vaihtunut tuoksi kerraksi Tauriaisen Jussin tilalle. Täten saatiin myös lisäviittausta menneisiin tapahtumiin, sillä hän oli dementoituneen oloisuudessaan menneitä laahustajatyyppien kohtaamisia mieleen tuova ja heihin vertautuva, mikä mahdollisti täten myös ainakin teoreettista muistijälkien vahvistumista mainittuun hetkittäin hallitun höhlään Throttle Housen juontajaan ja Linda Brandt-Ahteeseen. Primääri vertautuvuus lienee kuitenkin ollut tarkoitettu kohdistuvan siihen laahustajatyyppiin, jota kaikista eniten on pyritty asettelemaan kulkureiteille "tuolla kaupungilla" ym. Kyse on henkilöstä, jonka tuhannet ihmiset ovat varmasti nähneet laahustamassa pitkin samoja katuja vähintään kymmeniä kertoja, mutta kuten Lappeenrannassa on tavanomaista, moisesta keinotekoisesta ihmisiin vaikuttamisesta ei pukahdeta mitään. Lappeenrantahan on perinteisesti, jo kymmenen vuosien edestä, kaupunki, jossa esitetään yhdenvertaisuuden ja muun käytännössä hömpän asemaan jäävän olevan "kaupungin DNA:ssa" tjs., vaikka sosioekonomiset ym. primitiivisemmät seikat ovat eniten merkitseviä ihmisten toisiinsa suhtautuessa. Kyseisestä laahustajatyypistä ei lukuisista huomiointikerroista huolimatta ole saanut vaikutelmaa, että hän olisi hallitusti hetkittäin höhlä, vaan pikemminkin jatkuvasti vaisun sekaisin ja muiden pyynnöstä joitakin ihmisiä kymmenittäin ja sadoin kerroin tahallaan ärsyttävä. Kyseisen henkilön käyttöön on jo vuoden 2014 paikkeilla "lanseerattu" vaakaraitaisuus-teemaisuus, mihin on pyritty sumputtamaan kaikenlaista "raitaisuutta" Uuno Turhapuro -elokuvista tutusta Marjatta Raidasta kadunnimiin kuten Raitakatu.

Joonas Grönlundin takaa esille päässeestä Helena Puolakasta olisi pikantisti mainittavissa, että hän on tämän erään katsojan sukulaisen pitkäaikainen tuttava, joka oli ollut mukana hänen johtajan roolista eläkkeellejäämis-juhlallisuuksissaankin hänen vanhusten palvelutalo -työpaikallaan. Sattumoisin, tämä sukulainen oli eräällä aiemmalla kerralla juna-asemalle ajaessaan olevinaan huudahtanut edellä ajaneelle äkkipysäyttäjälle "ei päätä, eikä häntää", mikä oli siitä omituinen huudahdus, että aidossa tilanteessa (vrt. keinotekoinen) reaktiomainen tunnetila olisi saanut viiveettömämmin huudahduksen esille, mutta tuolloin se tuli kuin siten sanoen kuin olisi vielä kertaalleen koetettu miettiä, miten sen sanoisi, ettei kyydissä olevalta jäisi kuulematta tuo huudahdus (auto jäi itselle viikonlopuksi lainaan). Linda on sattumoisin myös tämän katsojan tekstissä aiemmin mainitun isoäidin nimi ja Ahti-silli taasen toiselta puolelta sukua olevan isoisän erästä herkkua. Tässä kohdin syytä muistuttaa, että jos analytiikkaohjelmiston tietosyötteiksi on annettua sellaisia käsitteitä ym., joista on tarkoitus muodostaa juuri tiettyyn henkilöön vaikuttavuutta, niin tietenkin tällaiset assosiaatiot ovat merkityksellisiä, vaikka joku hötkyli saattaisikin sanoa, että "luulet vaan".

Erityistä huomioitavaa myös se, että kun kokouksessa alettiin täten Joonas Grönlundin toimesta puhumaan verkkareista ja heti kohta tehdään vihjailevaa viittausta monien kaupunkilaisten tietämään laahustajaan, joka on siis kulkenut pitkin kaupungin eräitä pitkiä katuja suunnilleen joka päivä useita vuosia ja joka istahtelee sitten jossain vaiheessa pitkäksi aikaa esim. kauppakeskuksen penkille, siinä tullaan hämmentäneeksi lisävertautuvuudella "toisenlaiseen Ramboon" eli tähän tiettyyn katsojaan, joka on lenkkeillyt jo pitkälti yli kymmenen vuotta suunnilleen joka päivä ja jota monet yrittävät väkisin saada vertautumaan (muiden mielissä) tähän surkeammassa asemassa olevaan. Ja mikseipä yrittäisi, sillä kysehän on kuitenkin erilaisten voimien eräänlaisesta kamppailusta, missä politiikot ym. valtaa määritelmän puolesta pitävät eivät pitäisi siitä, jos tämä joku "kräkkäisi" heidän toimintakaavansa auki ja saisi ihmisiä tunnistamaan, miten "kaikki on pelkkää vitsiä" tjs. - tai ainakin pitkälti.

Kalle Saarela pääsee toisen kerran ääneen sen jälkeen, kun Riitta Munnukka on käynyt selittämässä jotain helposti unohdettava, saapunut paikoilleen, Jarvan selitettyä toisenlaista, Jari Karhun selitettyä jotain muuta Riitta Munnukan vierestä paikaltaan ja Riitta Munnukan selittäessä vielä kertaalleen jotain paikaltaan taustallaan GANT-paitaista henkilöä. Heidän jälkeensä kuvaa zoomataan taaksepäin samoihin aikoihin kun Kalle Saarela toteaa, että "yksi pieni yksityiskohta kiinnittää niiku huomiota", jolloin kuvaan pääsee sana "muovi" taustalla olevista roska-astioista. Kalle Saarela selittää osittain piilosta, kuinka tekonurmirullat ovat olleet mätänemässä "jo kymmeniä vuosia sitten". Taisi olla Eveliina Lohkon vieressä ja Kalle Saarelan edessä se, joka totesi, että olisi "peiliin katsomisen paikka".

Jos oletettaisiin, että analytiikkaohjelmisto olisi olettanut, että Eeva Arvelan edessä ollut karkkirasia valkoisella täplällä punaisella pohjalla olisi oletettavasti jäänyt kaiken viivyttelyn seurauksena katsojan mieleen paremminkin, Kalle Saarelan lausuma sana "yksityiskohta" ja kuvan zoomaaminen siten, että sinisellä pohjalla ollut valkokirjaiminen sana "muovi" korostuu, olisivat ne yhdessä Riitta Munnukan takana olleen valkotekstisen GANT-paitaisuuden kanssa muodostamassa "valkoisena erottuvuuden" idean tulemista ajattelussa sellaiseksi, että sen huomaisi jonkin aikaa jatkossa aiempaa helpommin eri ympäristöissä (ainakin jonkin teorian mukaan), sillä ajallisesti ja spatiaalisesti noista viimeisimmät tapahtuivat samoilla hetkillä ja tavallaan samoin paikoin (videokuvasta, videokuvan etäisyyksien tajua sekoittavasti, katsoen).

Kuten monet muutkin menneisyydessä keinotekoisesti "mieleen jätetyt" tapahtumat, symboliikka ym., joihin on myöhemmin viittailtu epätodellisen runsaasti aivan tuntemattomien ihmisten toimesta, on kirjainyhdistelmä GANT myös eräs tällainen, sillä Gofore-yritys ("digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen keskittynyt yhtiö"), joka toimii nykyisin myös Lappeenrannassa, oli eräs potentiaalinen työnantaja tälle eräälle katsojalle. Helsingissä tavatulla työhaastattelijalla oli ollut päällään ohut villapaita, jossa oli hienostuneen kokoinen, mutta hyvin erottuva GANT-tekstiompele. Merkittävää tämä on juuri sen vuoksi, että vaikka työhaastattelut ovat luonteeltaan tilanteita, joista ei viestitä ulkopuolisille, tuosta kyseisestä GANT-paitaisuudesta pyrittiin tekemään muiden ihmisten toimesta ns. kognitiivinen referenssipiste eli erään määritelmän mukaan sellainen, jonka kautta ajatukset johonkin ajatuskokonaisuuteen saavat alkunsa, kun niihin suuntiin ajatteluaan pitkästä aikaa suuntaa. Muut ihmiset esim. saivat tietoonsa kaikenlaista tuolloisissa keskusteluissa mainittua tai tapahtunutta kuten sen, kuinka työhaastattelija oli eräässä vaiheessa avannut erään toisessa huoneessa olleen kaapin ja oven ja täten näyttänyt pikaisesti heidän serverikaappiaan. Kyseisestä työhaastattelusta on myös pyritty tekemään muistuttava tekijä sille, kuinka ikää tulee lisää ja aikaa kuluu, joten Riitta Munnukan jokseenkin vanhahtavien kasvojen taustalla näkyvän GANT-paitaisuuden voi spekuloiva merkitsevän juurikin pyrkimystä saada tuntemaan, ettei olisi kelpaava johonkin. Jos tämä pahastuttaa häntä, pahastumiset voi suunnata kohti analytiikkapelin suunnittelijoita ja sen hyväksyjiä. Pianhan siinä Riitta Munnukan ym. jorinoiden jälkeen todettiinkin näennäisen johonkin kokouksen kannalta oleellisen asiaan liittyvästi, että "olisi peiliin katsomisen paikka", mutta eiväthän ihmisten aivot sillä tapaa toimi, etteivätkö ne esim. loisi ennusteita asioiden toisiinsa liittyvyyksistä muillakin tavoin kuin miten asiat näennäisesti vaikuttavat rajautuvan johonkin hetkeen.

Joillekin seikoille ei saanut muodostettua mitään erityisempää merkitystä, vaikka tuntuikin esim. siltä, että johonkin siinä pyritään, kun puheenjohtajana toiminut Sanna Koskenranta käytti sanaa "vihko" niin moneen kertaan:

"mitä sillä on merkitystä jos menee vihkoon, mitä sillä on merkitystä, sitten yritetään taas uudestaan joko samalla tai uudella idealla"

"kun keskustelu jatkui näinkin pitkään, ei tää nyt ehkä vihkoon mennyt, aihe oli kiinnostava ja nostitte esille tärkeitä asioita, joista varmasti päättäjinä saadaan eväitä ja keskustelua oli varmasti myös mielenkiintoista seurata"

Vierailijanakin ollut henkilö siinä hänen vieressään tuli päätyneeksi sitä käyttämään. Kenties sen vuoksi, että sen sanomisen toistaminen puheenjohtajan toimesta sai sen tuntumaan hänestä siltä, että se oli jotenkin trendikästä kokousta mahdollisesti seuraavien mielestä?

"jos tämä menee vihkoon, olette sitten tässä valtuuston puheenjohtajan kanssa rikoskumppaneina"

Vai olisiko sittenkin siitä vielä jotain saanut irti, että Ari Torniaisen mainitessa Imatralla olevan tapahtumia ja Lappeenrannalta infraa puuttuu, hänen taustallaan näkyi taaksepäin vetäytyessään sanoja Marko ja koskisuus? Jouni Kemppi pitää siinä vierellä melko korkealle kohotettuna ja mihinkään tukematta kierrelehtistä vihkoa.

Hetkinen.. koskisuus, Koskenranta.. SannaK.. olin erään toisen SannaK:n illanvietoissa päässäni lippikseen rakennetut ovenkahvat. Vihkoon menemisen käyttäminen pieleen menemisen synonyyminä..? Ei, nyt taitaa mennä liian vaikeaksi.

Tosin, olisihan tuossa vielä tuota Marjatta Moilasta, jonka illan spesialiteettina oli ilmentyä hiuksista osa paikoiltaan valahteena kertomassa Pave Maijasen kuoleman jälkeen syntyneestä "keskipenkki"-ideasta ja pyytää ideaa miten saadaan toteutettua tämä keskipenkki. Taustallaan hänellä on kaksiovista salin ovea ja niidet kahvat. Mikä todennäköisyys olisikaan sille, että hänkin pyrki osaltaan johdattelemaan ajatuksia tilanteeseen, jossa tämä eräs katsoja olisi illanvietossa päässään lippikseen rakennetut, korvien kohdalta erkaantuvat ovenkahvat?

-- - -- - -- -- - -- - -- -- - -- -- - -- - --

Kaupunginvaltuuston kokouksessa taideaiheilla tuli myös esille jonkinlaista epäilyttävyyttä, vähine perättäisine puheenvuoroineen:

"keskustelu alkaa.. valtuutettu Huovinen"

"otetaas vielä valtuutettu Armisen kysymys tähän"

"annetaan nyt kuitenkin nyt tuonne Leimille vastauspuheenvuoro"

Erään kaupunginvaltuuston kokouksen ryhmäpuheenvuorot ja strategiajohtajaa sijaistanut Ding Ma saivat päätymään mietteeseen: "Jos totuttaudutaan puhumaan liiaksi strategiamittareista, kärkitavoitteista ja jonkinlaisina komponentteina ajatelluista toimintayksiköistä kuten kouluista, hälventyykö kyvykkyys ymmärtää, mistä mikäkin ilmiö ja vaikuttava tekijä muodostuu eli eikö osata vai haluta nähdä, mihin vaikuttamalla voitaisiin saada minkäkinlaisia muutoksia aikaiseksi?"

Siis.. onhan toki toisinaan meneillään hankkeita, selvityksiä ym. liittyen vaikkapa maaomaisuuden hallintaan, Sammontaloon, museoihin tjm., joihin liittyen asioista saatetaan kommentoida spesifisemmin, mutta silloin kun kyse on tavoitteista kaupunkina ja otetaan puheeksi se, miten kaupungin vetovoimaa ym. saataisiin parennettua, on tuolloin eräs soveliaimpia tilaisuuksia mainita esim. opiskelijoista lähtevistä ideoinneista ja niiden tukemisista. Tällainen pitäisi juolahtaa valtuutetun mieleen ensiajatusten kanssa ja siten päätyä puheenvuoroihin ilman edes asiasta mainitsemista, mutta valtuutetut tapaavat pitäytyä etäällä sellaisesta ja puhuvat mieluummin vaikkapa kuntataloudellisista ym. mittareista.

Kyse oli siis kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen ja tilinpäätökseen liittyvästä kommentoinnista 6.6.2022 [1]. Tapaan käyttää ihan piruuttani 10 - 20 min aikaa näiden kokoustallenteiden selailuun, josko niissä olisi jotain hyvälaatuista mainitsemisen aihetta.

Vaikka "rohkeat kokeilut" olikin eräällä kalvolla mukana muiden sanojen seassa ja Markus Iitiä käytti kokouksen loppupuolella sanaa "hullunhauskuus" viitatessaan tavoitteisiin, strategisten päämäärien päivittämiseen, sekä joustavaan ja tehokkaaseen toimintamalliin, kukaan puhujista ei vihjannut minkäänlaiseen sellaisen toiminnan tukemiseen, josta voisi joku päivä kehkeytyä jotain innovatiivista tai jotenkin merkittävää edes vaikkapa kuntaimagon kannalta. Ei osoitettu tunnistettavan opiskelijoiden ideointikyvykkyyttä tai sitä kuinka jossain yrityksessä työskentelevä saattaisi olla valmis muuntamaan kokonaista toimialaa, jos vain saisi soveltuvaa asiantuntija-apua tai ilmaistu sitä kuinka jotkin nykyiset käytännöt toimivat esteenä jollekin kehitykselle jo varhaisissa vaiheissaan.

Sen sijaan puhuttiin melkeinpä listaavista asioista kuten "keskustan elävöittäminen, työllisten määrä, kaupunki muuttovoittajana, kaupungin tulorahoitus, kysynnän lisääntyminen, palveluiden määrät, kuluttajien luottamus talouteen, vetovoimatekijät, kärkitavoitteet ja uuden teollisuuden sijoittuminen kaupunkiin" eli vahvasti talouteen ja rahamäärillä mitattaviin asioihin liittyviin seikkoihin keskittyen.

Ottaen huomioon, että kyse ryhmäpuheenvuoroissa on edes jollekin yleisölle viestimisestä ja missä kokouksesta otetaan videoclippejä vaikkapa puolueen Facebook-sivuille, luulisi edes jonkinlaista innostavuutta haluttavan aina laittaa mukaan kaikkien puolueiden toimesta, mutta hyvin varovaista sanojen käyttämistä oli:

• "Nuoret saavat työtä kaupungista ja haluavat jäädä tänne, harrastusmahdollisuuksien oltava monipuolisia, nopeat työllistymisen edellytykset huomioitava koulutussuunnitelmassa, ydinkeskustaan saatava uutta elämää.." eli samanlaista perushuttua, mitä esiintyy varmasti monen muunkin kaupungin valtuustossa.
• Myönnätys sille, että "keskustan kehittäminen on epäonnistunut" ei palvele mitään erityistä tarkoitusta, vaan moinen kuulostaa lähinnä "ajan ostamiselta" tehdä jotain toisin sitten joskus myöhemmin.
• Eräs puhuja keksi korostaa digitaalisuuden merkitystä ja sitä, että dataa pitää hyödyntää "täysmääräisesti", mitä se sitten tarkoittaakaan, mutta arvatkaapa vaan laajeniko tällainen tokaisu johonkin hienoisempaan, kuten tekoäly, big data, omadata, analytiikka. Naeh.
• Tilinpäätöstä tietysti kehuskeltiin, sillä onhan kaupunginhallituksessa myös oman puolueen väkeä: "viime vuoden tilinpäätös on äärimmäisen hyvä. tästä voidaan kiittää lappeenrantalaista hyvää yhteistyöhenkeä, joka vallitsee niin poliittisten päättäjien kuin viranhaltijoidenkin kesken"
• Ja pitihin siellä tietysti jossain välissä olla mukana kehut myös Sanna Marinille, kun SDP:n edustaja pääsi ääneen.

Arviointikertomukseen, kaupunkistrategiaan, tapahtuneisiin muutoksiin ja tulevaisuuteen viitattiin uutisistakin tutuin esimerkein:

• "yhteiskuntatieteellinen tiedelinja tuo kaupunkimme tuhat lisäopiskelijaa ja paljon työntekijöitä"
• "nuorisotyöttömyyden lasku on ilahduttavaa"
• "osaajia houkutellaan palveluilla kuten perhepalveluilla"
• "henkilöstöraportin mukaan kaupungin työntekijät voivat hyvin"
• "pitää tehdä hyvät koulut lapsille ja nuorille"
• "Fazerin makeistehtaan lähtö Lappeenrannasta on tietysti ikävä asia"

"Tarvitaan rohkeutta ja myönteistä uskoa", sanottiin.

Vaivaannuttavat aiherajaukset monitoimiareenasta keskusteltaessa ja sitä esitellessä

Tein heinäkuussa 2023 pikku selvittelyn monitoimiareena-aiheen käsittelystä Etelä-Saimaassa muodostaakseni vaikutelmaa siitä, missä rajoissa aiheen käsittely pysyttäytyy ja koen kummastuttavaksi, ehkä jopa huolestuttavaksi, kuinka "taloudelliset seikat" ja "jonkinlainen elinvoima" vaikuttavat olevan tekijöitä, jotka toimivat "hiljaisina perusteina" esim. sille, miksei lukijoiden mieltä lämppäillä tarjoamalla ideoita siitä, minkälaisissa muissa kombinaatioissa "taloudelliset seikat" ja "jonkinlainen elinvoima" voisivat tulla toteutuneeksi.

Etelä-Saimaa tulee ensi vuonna muuttamaan torialueen läheisyyteen, joten sen merkittävyys kaupungilaisten ym. mielipiteisiin saa vahvistusta sitä kautta, että sen toimitukselliset aikaansaannokset juontuvat helpommin ja useammin ihmisten mieleen, koska sen fyysinen läheisyys on nähtävissä ja aistittavissa välittömämmin. Sillä on vielä varhaista spekuloida, miten sen emoyhtiön Sunnuntaisuomalaisen jokapäiväiseksi muuttuva "feature-journalismin osio" ja mahdollinen painetun version viikottaisten lehtien vähempi ilmestymismäärä vaikuttaa sen sisältötuotantoon ja aihekiertoon, mutta toimittajaresurssien vajeesta on ollut mainintaa, joten ei sen kaupunkikehityksen ideoinnin varaan voine liikaa laskea.

Oma pikku selvittelyni tarkoittaa sitä, että kyseistä lehteä tilaamattomana käytin läheisen Sammonlahden kirjaston ilmeisesti usein vapaana olevaa tietokonetta ilmaiseen ePress-sanomalehtipalvelun käyttöön hakeakseni esille sellaiset Etelä-Saimaan lehdet, joissa käsiteltiin monitoimiareenaa, toriareenaa, kauppatoria ym. tiettyyn paikkaan liittyvää "aietyötä". Ajallisesti rajauksena oli vuoden 2023 alusta heinäkuun loppuun. Myöhemmin kävin vielä lukaisemassa, oliko kaupunginjohtaja Kimmo Jarva puoltanut monitoimiareenan sijaintia jollain sellaisella tavalla, mitä ei oltu jo sanottu moneen kertaan, kun oli ollut niin reteesti esillä kyseinen juttu esaimaa.fi:ssä, mutta eipä siinä mitään erityistä lisää ollut.

Taloudellisia seikkoja käsittelevyyksiä huomioimissani artikkeleissa, mielipidekirjoitteluissa, haastatteluissa ym. olivat sanalistoina ilmaisten tällaiset:

• rakentamisvaiheen työpaikat, investointimenot, tuotto-odotukset, tilavuokrat, rahoitus, miljoonaluokkaa, kiinteistösijoitusyhtiöt
• kaavamuutokset, vaihtoehtovariaatiot (kaikissa monitoimiareena pääosassa), torin siirto, sijaintiehdotukset
• rakennuttaminen ja suunnittelu tehtävissä osakokonaisuuksina
• monitoimiareenan ympärille kaavailtu kokonaisuus (asuntoineen, hotelleineen ym.)
• liikennöintimäärät, saavutettavuus, pysäköintipaikat

Elinvoimaisuus on sanana helpon oloinen käyttää ja moneen juttuun se olikin sujautettuna jossain muodossaan, vaikkei sen merkitystä kenties yhtä tekstikappaletta enempää avattukaan:

• keskustan elinvoima, keskustan elävöittäminen
• huipputason esiintyjien kiinnostuneisuus
• opiskelijoiden saaminen keskustaan ja kohtaamaan toisiaan
• signaalit elinvoimasta, maakunnan elinvoimaisuus

Sinänsä olisi vähän höpsöä käyttää sanaa "runnovuus" päätöksentekoon liittyen, sillä näitä asioita käsitellään hyvin verkkaisesti sekä kaupunginvaltuustossa, uutisointiväleinä ottaen, että mietinnän pidemmän ajan kehittymisen muodossa. Sitä en tiedä onko edes radiossa mietiskelty ääneen, millä eri tavoin kauppatorin alue voisi olla toisenlainen ja millä perustein. Erillinen monitoimiareenakysely on tehty (1502 vastausta), mutta sitä haukuttiin tarkoituksenhakuiseksi ilmeisesti useidenkin vastaajien osalta.

Itse arvostaisin sitä, että kaupunkikuva ja kokemuksisuus eivät jäisi muutoksien jälkeen staattisiksi ja alati vähemmän kiinnostavaksi, vaan olisivat osana sellaista vaikuttamista, mikä saisi paikkakuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia toistuvasti tajuamaan ja kaipaamaan uudenlaisia kehityskulkuja, mitä vaikkapa alueen koululaitokset omineen tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa ovat tarjoamaisillaan. Sitä ei äkkiseltään voi sanoa, mitä tällainen konkreettisesti ottaen tarkoittaisi, mutta voinee olettaa, että torilla käsin punottuja koreja ostellessa tai atomia syödessä ei ehkä juonnu helposti mieleen, mihin kaikkeen esim. LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutilla on käyttökelpoisuutta tai millä tavoin julkisen terveydenhuollon toimivuuden ongelmia voidaan kompensoida esim. älylaitteita ja analytiikkaa hyödyntämällä. Toisaalta, suurieleisesti toteutettuna tällainenkin, mitä se olisikaan, muuntaisi kaupunkikuvaa ja sekin pitäisi voida perustella.

Ongelmana monenlaisessa päätöksenteossa on se, että kun pitää tehdä päätöksiä useista asioista, halutaan ikään kuin "lukita" yhdet päätöksenteot joihinkin pitkään samana pysyviin olettamuksiin, jotta on sitten vähemmän kognitiivistä stressiä tehdä päätöksiä jossain toisessa asiassa, joka jollain tavoin liittyy tuohon toiseen asiaan. Se, mitä mm. Etelä-Saimaa on aiheuttanut, on se, että päättäjät voivat varmemmin luottaa siihen, ettei lukevan yleisön joukosta tule kummoisemmin esille mielipiteitä, jotka muuntaisivat niitä rajoja, joissa Kauppatorin kohtalosta keskustellaan. Tämän vuoksi "päätösrohkeudesta" puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että joko monitoimiareena kaikkineen tulee tai sitten mennään jollakin vanhalla mallilla.

Etelä-Saimaasta lukemani perustuu näinä päivinä julkaistuihin lehtiin: 24.8., 16.8., 12.7., 4.7., 1.7., 18.6., 7.6., 4.6., 2.6., 1.6., 31.5., 7.5., 28.4., 27.4., 13.2., 28.1., 15.1.

Muutama sivujuonteinen tekstikatkelma, jotka lukemisen ohessa tuli huomioiduksi:

• "Keskustan kaupallinen keskipiste sijaitsee Kirkkokadulla vastapäätä Marian kirkkoa ja lähellä Marian aukiota."
• "Armadan ja City-korttelin tienoo tulee jatkossakin pysymään kaupallisten toimintojen painopisteenä Koulukadulla, eikä tarkoitus ole, että se olisi päästä päähän yhtä vetovoimainen kaupanteon kannalta."
• "Alustavan suunnitelman mukaan tornihotellin rakentaminen voisi alkaa vuonna 2025 ja uusi hotelli avautuisi vuonna 2027."
• "Muut sijoittajia etsivät ja suunnittelupöydällä olevat hankkeet ovat Garden Helsinki, Turun ratapiha, Oulun elämysareena ja Jyväskylän Hippos2020."
• "Uusia kaupunginvaltuutettuja ja siten mahdollisesti uusia näkemyksiä jääareenan paikasta on 20, mikä on runsas kolmasosa (39,2 prosenttia) valtuutetuista. Heidän kannastaan alkaa saada isommin selkoa, kun valtuustoryhmät kokoontuvat pohtimaan areena-asiaa elokuun loppupuolella."
• "Lappeenrannan uuden kauppatorin avajaiset lokakuussa 1956 saivat tungoksen aikaan kauppahallin käytävälle."
• "Meidän lappeenrantalaisten mielestä hiekkalinna on varmaan jo kulunut idea, mutta turisteille se näyttää kelpaavan."
• "Lappeenrannan kaupungilta hän [Sataman Loisteen yrittäjä] toivoo jämäkämpää otetta sataman isännöimiseen. Nyt vuokralainen ei kuule isännästään muuten kuin vuokrankorotusilmoituksina."

Kisakenttä Oy:n toriareenan esisuunnitelma -esityksestä huomioita

huomaavaisuuden osoituksia esisuunnittelussa:

• ei vaadi ympäröivien katujen sulkemista rakentamisen aikana
• todettu, ettei vielä ole tehty tarkkaa arkkitehtuurityötä, mutta visualisointikuviin viitaten mainitaan (24:35), kuinka on mietitty huomioidun, kuinka pyritään ajattelemaan ympäröivään ympäristöön sopivutta eri näkökulmista (mm. viereisten kerrostalojen asunnoista katsoen) - "ei saisi vaikuttaa teollisuushallilta"
• varjoisuustarkastelua tehty (35:33), jotta tiedetään ennalta voidaanko turvata auringonpaiste niinä kuukausina, kun torialueella yleisesti liikutaan (26:22)
• useammanlaisia visualisointiluonnoksia (28:07)
• ollut joskus aikoinaan viiskytluvulla jonkinlaisen kisakentän paikkana
• entisiä rakennuksia alta pois ja kaikki uusiksi, jotta voidaan paremman suunnitella kokonaisuuden toimivuutta
• rahoitusseikat.. (skipattu)
• molemmin puolin areenan lyhyempiä sivuja niin korkeaa kuin voidaan tai esim. hotellioperaattorista riippuen, halutaan

hanke osana kaupungin strategisia tavoitteita (50:55):

• hanke synnyttää työpaikkoja välittömästi ja välillisesti keskustan alueella
• luo positiivisen signaalin kaupungin kehittymisestä
• hanke lisää keskustan palveluiden kysyntää ja laajentaa nykyistä palvelutarjontaa
• olisi toivottavaa saada ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita integroitua paremmin lappeenrantalaisiksi (syyt tulla keskustaan, oleilla siellä, tutustua ihmisiin)
• ihmisten keskeinen kokoontumispaikka niin peli-iltoina kuin muidenkin tapahtumien yhteydessä

seuraavina vaiheina:

• kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät hanketta ja sille pyydetään jatkoselvityslupa joulukuussa
• "Mikäli jatkoselvityslupa katsotaan aiheelliseksi, perustetaan hankkeelle ohjausryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, yksityisomisteisen mallin liiketaloudellisen menestymisen malli sekä hankkia areenalla ja hotellille investoijat.
• "Jos hanke saa jatkoselvitysluvan ja se todetaan selvityksessä elinvoimaiseksi, tuodaan siitä uusi esitys kaupunginvaltuustolle päätettäväksi. Tavoiteaikataulu uudelle käsittelylle on kevät 2023.
• "Mikäli hanke päätetään toteuttaa, on realistinen rakennusvaihe aikavälillä 2026-2028.

kalvoilta:

• "Motivaationa Kisakenttä Oy:n rahoittajilla on ollut kaupungin ja maakunnan elinvoiman sekä kulttuuritarjonnan kehittäminen. Kisakenttä Oy:n tarkoituksena ei ole olla osallisena tulevassa areenayhtiössä, vaan yhtiön tavoite on mahdollistaa hankkeen eteneminen."
• "Käytännössä hanketta on toistaiseksi ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa Kisakentän omistajina olevia yksityishenkilöitä. Kaikki hankkeeseen kohdistunut työ on tehty korvauksetta."

mietteitä:

• Voisiko tätä olla oikeasti suunniteltu jo paljonkin aiemmin sillä idealla, että antaa muiden kuntien lähellä ja vähän kauempaa tehdä omia päätöksiään ihmisten houkuttelemiseksi kaupunkiinsa, jotta voidaan sitten yllättää ja ottaa vihdoin torialue tällaiseen käyttöön?
• Minkälaisena Lappeenranta tuntuisi paikallisista ihmisistä ja Lappeenrannassa paljon aikaa viettäville niinä aikoina, kun he eivät mitenkään Lappeenranta Areenaa käytä eli tuntuisiko areena-alue kilometrin tai pidemmän matkan päästä siltä, että se on jotenkin erityisesti Lappeenrantaa määrittävä ja ettei mikään pysty kilpailemaan sen luomien mielikuvien ja ajan kanssa kehkeytyvien mutu-tuntumien kanssa?
• Miten Lappeenranta kävisi tuntumaan ei-paikkakuntalaisten mielissä sen seurauksena, kun Lappeenrannasta puhutaan jossain yhteydessä (esim. uutiset) ja tullaan kenties taas kerran sivunneeksi Lappeenrantaa siten, että areena-alue on kuvissa tai puheissa mukana? Ja miken tällainen alue vaikuttaa kaupungissa vain harvoin jonkin aikaa käyviin ihmisiin? Miten he muistavat Lappeenrannan sieltä jo poistuttuaan, jos he eivät ole ollenkaan asioineet areena-alueella tai sen läheisyyteen aiotuissa kaupoissa tai hotelleissa? Visualisointikuvien perusteella areena-aluetta ei ulkoapäin, korkeiden, rakennettavaksi aiottujen kerrostalojen suunnasta sinänsä edes ajattele niin helposti tapahtumapaikaksi, joten sellainenkin tietysti vaikuttaa.
• Mitäpä jos ei olisikaan areena-aluetta, mutta muutoin alue laitettaisiin merkittävästi uusiksi? Vaikka poliittisilla päättäjillä on ollut vuosikymmeniä aikaa miettiä, miten Lappeenrantaa pitäisi kehittää, he saattavat suuressa määrin keskittyä asioihin kuten "palvelut lisääntyy", "vetovoima lisääntyy", "enemmän ihmisten kohtaamista" eli paljolti talous-vetoisiin syihin.

Kritiikittömiä huomioita kaupunginvaltuuston kokouksen osiosta monitoimiareena-aiheella

Katselin 12.12.2022 käydyn kaupunginvaltuuston kokouksesta sen osion, missä aiheena oli "Selvityksen käynnistäminen monitoimiareenan toteuttamisesta keskustan alueelle".

Koska kaupunginvaltuuston kokous on julkinen sellainen, niin siellä puhutussa voisi luulla tulevan helpohkosti esille näkemyksiä ja huolta siitä, miten mikäkin muutos kaupungissa vaikuttaa kaupungin olemukseen eri ihmisten mielissä ym., mutta monen valtuutetun osalta kommentointi oli suunnilleen "täytyyhän tällaisen ehdotuksen toteuttamisen mahdollisuus selvittää, kun kerran tällainen ainutlaatuinen tilaisuus on ilmaantunut", eikä paljon muuta. Toisaalta kaupungin selvitykset ovat usein jokseenkin laajoja ja paljon työtä vaatineita, joten eivät joidenkin valtuutettujen kiitokset virkahenkilöiden suuntaan (tässä ja muissa kokouksissa) varmaankaan aivan "tyhjiä sanoja" ole olleet. Ehkäpä kaupunginvaltuutetut olettavat, että kaupungin selvitys kattaa joka tapauksessa ehdotelman kelpoisuuden vaikkapa ns. kaupunkikuvan kannalta, mutta saanee sellaisesta itsekin ilmaista näkemyksensä? Vai saako, sillä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja itse asiassa muistutti kokousväkeä eräällä hetkellä siitä, että "tässä yhteydessä käsitellään vain sitä, että.. eli ei esimerkiksi sitä, voisiko torikojut olla jossain eri kohtaa kaupunkia"? Kankeita systeemejä moiset kokoukset, sano.

Eräs totesi olevansa selkeästi vastaan - "ei jatkoon", toinen pähkäili selvitystyön konsulttikustannuksien määriä, useat olivat sellaisenaan selvitystyön tekemisen kannalla - "kyllähän sellainen tietysti kannattaa tehdä", joku ehdotti selvitystyön tekemistä "talon sisällä" eli kaupungin virkahenkilöiden työnä. Huolta ilmaistiin alueen mahdollisesti kymmeniksi vuoksi muuttumisen vuoksi, epäilyä kävijöiden riittävyydestä tuli mainituksi ja tulipa joku tarjonneeksi jonkinlaisen ajatuslipsahduksen käyttämällä sanaa "jääareena" ikään kuin se olisi hyvä luonnehdinta alkuperäiseen ehdotukseen nähden.

Katkelmia valtuutettujen käytössä olleesta kokousasiakirjasta:

• Kaupungin viranhaltijoiden alustavan arvion mukaan mahdollinen monitoimiareenan toteuttamisen selvitys Kauppatorin alueelle kestää noin puoli vuotta.
• Alueen toteutus tulee vaatimaan 3D-asemakaavoitusta ja 3D-kiinteistönmuodostusta, jota ei ole vielä toteutettu Lappeenrannassa. 3D-kiinteistöt ovat omiaan selkeyttämään erityisesti laajoja rakennushankkeita, jossa rakennusten eri kerroksiin tulee useita toimijoita ja eri käyttötarkoituksia, kuten monitoimiareena, pysäköintihalli, liike- ja toimistotiloja tai hotelli ja asuntoyhtiöitä sekä tori- ja piha-alueita.
• Mahdollisessa hankkeen selvitysvaiheessa kaupunkisuunnittelu tulee käynnistämään alustavan asemakaavaluonnoksen laatimisen Kisakenttä Oy:n tekemän esityksen pohjalta.
• Selvitysvaiheessa tulisi selvittää tarkemmin hankkeen teknistä toteutettavuutta sekä pysäköinti- ja liikenneratkaisuja. Työlle tulee varata riittävä asiantuntemus ja resurssit.
• Osana selvitystä ja alustavan asemakaavan laatimista arvioidaan hanke-esityksen vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia kauppatorin ja kauppahallin toimintaan, palveluiden saavutettavuuteen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä liikenteen toimivuuteen. Vaikutusten arviointien osalta laaditaan tarvittavia tarkentavia aineistoja esimerkiksi havainnekuvia ja kaupunkikuvallisia tarkasteluja tarkentuneiden suunnitelmaaineistojen pohjalta.

Vaikka eräs puhuja mainitsi, että pitäisi välttää arrogantin asenteen vaikutelman antamista eli pitäisi kuunnella erilaisia yhteisöjä, asukkaita jne., mikä oli toki mukavaa, kukaan kokouksessa puhuja ei millään tavoin ehdotellut sitä, että jos kerran selvitystyötä tehdään, niin tehtäisiin siinä samalla vauhdilla sellainen selvitystyö, missä alueen toimintaa ja olemusta ym. mietittäisiin muidenkinlaisten palveluiden, rakennusten tjm. sijoittamisen näkökulmista. Täytyisihän monenlaisten samaan alueeseen kohdistuvien selvitystöiden kuitenkin jonkin verran samaa sisältää. Tosin, selvitystyö ja suunnittelu ovat paljolti eri asioita, joten ulkopuolisia konsultteja, arkkitehtejä ym. varmaankin pitäisi käyttää, mutta toisaalta luulisi, että selvitystyötä tekevillä ohjausryhmineen olisi ehdottaa suunnittelupalveluita tarjoaville hyviä täsmäkysymyksiä, vaikka tuloksena olisikin ehkä vain suunnitelmien ehdotelmia. Siltikin, kun kaupunki lopulta tuo selvitystyön tuloksia asukkaidenkin ihmeteltäväksi, olisi ihan erilaista ottaa kantaa pelkkään alkuperäisestä ehdotuksesta johdettuun selvitystyöhön kuin siihen ja sen vaihtoehtoihin.