Paikallislehden voisi olettaa tarjoavan aikalauskuvauksia ihmisten ostovoimasta ja pienyrittäjien elannon hankkimisen mahdollisuuksista, joiden autenttisuutta faktamaisuuksilta kuulostavien osalta on paha mennä kiistämään, sillä onhan kyse kuitenkin luottamuksen arvoisena pysyttäytymistä haluavasta tahosta. Näistä ihmisten ostovoimasta ja pienyrittäjien toimeentulosta jossain määrin kertovuuksista kannattanee kai ainakin jonkun olla huolissaan, vaikka toisissa yhteyksissä saatetaan hihkua positiiviseen sävyyn vaikkapa Rakuunamäen kehityksestä, uudesta Prismasta tai siitä, ettei jotain hotellihanketta ole haluttu jättää ajamatta eteenpäin muiden tahojen käydessä hillitymmäksi ja varovaisemmaksi paljon maksavissa tavoitteissaan.

Viimeisimmän noin yhdeksän kuukauden ajalta toukokuusta 2024 taaksepäin on paikallislehdestä tullut huomioineeksi mm. seuraavanlaisia ihmisten ostovoimasta ja myyntiä harrastavien tahojen ongelmista indikoivuuksia:

• "turisteja on houkuteltava kauempaa kuin ennen"
• "Nythän on valitettavasti niin ettei ihmisillä ole varaa käydä ravintoloissa syömässä. Raaka-aineet ovat niin kalliita, mutta ravintoloissa ei pystytä nostamaan hintoja. Ruokailijat tekevät usein valinnan, että lähdetään syömään pizzaa ja hampurilaisia."
• "Yleinen kustannusten nousu on kurittanut kuluttajia jo pidemmän aikaa, ja se näkyy myös Lappeenrannan keskustan pubeissa."
• "Alus on kellunut tyhjän panttina laiturissa Saimaa Travelin konkurssin jälkeen."
• "Koska lipputulot jäävät Nuijamiehen kannalta usein pieniksi, sen olisi hankittava oma osuutensa oheismyynnillä. Käytännössä se tarkoittaa, että yleisön toivottaisiin ostavan mahdollisimman paljon juomia ennen esitystä ja väliajalla."
• "Imatrankosken alueellinen kilpailukyky on heikentynyt. Alueella ei juuri liiku ylimääräisiä ihmisiä, joten myös liikkeisiin eksyy harvoin uusia asiakkaita.
• "Grande Orchidée ei ole ollut missään vaiheessa kunnolla plussalla."
• "Opiskelijat näkyvät harvakseltaan Lappeenrannan keskustan katukuvassa. Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön toiminnanjohtaja Joonas Grönlund uskoo, että opiskelijoiden asuminen keskustassa voi lisätä opiskelijoiden jäämistä kaupunkiin valmistumisen jälkeen."
• "kuvataiteilijoiden talous on usein tiukalla, ja näyttelyn järjestäminen maksaa"
• "Lappeenrannan kaupunginteatteri kärsii SaiPan kanssa samasta syndroomasta. Yleisön puolelleen voittavaa esitystä ei löydy, ja imatralainen vaihtoehto houkuttaa lappeenrantalaisia enemmän."

Yrityskeskittymät ja maanlaajuisesti toimivat yritykset ovat tietenkin paremmassa asemassa liiketoiminnallisesti kuin vähänlaisesti tai vähämerkityksisesti verkostoituneet tahot, joten jonkun tunnetun tahon ilmaistessa tyytyväisyyttään esim. sitä kohtaan, että uusia yrityksiä tulee kaupunkiin harrastamaan liiketoimintaa tai jotkin entiset uudistavat vuokrasopimuksiaan, voi olla syytä arvioida rajautuuko tyytyväisyyden ilmaisu yksinomaan siihen, että yrityksien tulemiset ja pois lähtemättömyydet ovat merkki verotulojen saamisesta kaupungille vai sisältyykö tyyväisyyden ilmaisuun myös miljööseen, kaupunkikokemukseen ja tunnelmiin vaikuttavuuksien hyvin harkittu kelpuuttaminen.

Paikallislehden toimitus on kirjoitellut, että "Lappeenrannassa halpakauppojen suosio on näkynyt uusien liikkeiden avaamisena. Nykyään Isossa-Kristiinassa toimiva Flying Tiger on ollut kaupungissa jo vuodesta 2017, mutta sittemmin Myllymäkeen on tullut Rusta ja Normal on avannut liikkeensä sekä Isoon-Kristiinaan että Armadaan.", mihin on sitten siteerattu mukaan kuluttajakäyttäytymistä tutkivan uskomus, että "kalliimpien tuotteiden menekin väheneminen Lappeenrannassa liittyy pitkälti venäläisten asiakkaiden kaikkoamiseen".

Sinänsä Lappeenrannalla on monenlaisia "vankkoja perusrakenteita" tjs., jotka ovat niin vahvasti Lappeenrantaan sitoutuneet, vaikka toki sinne tänne päin Suomea toisinaan laajentelevatkin, että ainakin kaupungin päättäjien on rennompaa olla. Yliopistokin saa helposti rahoitusta ja lahjoituksia, sekä kokonaan uusia koulutuslinjoja, mikä viestii mukavasti siitä, että monilla tahoilla on luottamusta siihen, että täälläpäin asioita tehdään organisaatiotasoilla niin laadukkaasti, että alueen tai ainakin yliopiston kehittymistä kannattaa avustaa, mutta toisaalta koulutuslinjojen osalta kyse on paljolti hyödyn hankkimisesta jollekin taholle (valtiolle).

Moinen hyödyttämis-näkökulma ilmenee toisin rahoituksen vähentämisessä hyvinvointialueelle, mistä hyvinvointialuejohtaja on tullut sanoneeksi, että "Jos Etelä-Karjalan hyvinvointialue menettää autonomiansa, maakunta puretaan samalla." ja minkä seurauksena "edessä voi olla vielä huonommat ajat ja päätöksenteon siirtyminen kauemmas".

Lappeenrannan kaupunginjohtajaksikin pitkäksi aikaa päätynyt on todennut paikallislehdessä Fazerin vuonna 2022 harkitseman Lahteen siirtymisen olleen hänelle ajattelua muuttavaa, sillä "vahvoja olemassa olevia yrityksiä ei voi pitää itsestäänselvyyksinä" ja että hän aikoo "huolehtia siitä, ettei tällaista ajattelua ole". Samaisessa artikkelissa mainittiin muitakin hänen näkemyksiään kuten Danfossin kuulumisen "peruspilareissa" sellaiseen uuden teollisuuden koriin, jossa on "muitakin vihreän siirtymän ja uuden teknologian yrityksiä". Niitä kannattaa hänen mukaansa "houkutella ja niiden toimintaedellytyksiä kehittää". Toiseksi "elinkeinopolitiikan vahvoja näkemyksiä" vaativaksi koriksi hän nimeää perusteollisuuteen, joista listailee suuriksi ja työllistäviksi toimijoiksi erityisesti UPM.n, Metsän, Metson ja "viime aikoina paljon otsikoissa ollut Fazer".

Kaupungin taloutta hän pitää vakaana, päätöksenteon kulttuurin kokee olevan hyvällä tasolla ja "asiat myös etenevät". Toteaa muita perusteluita käyttäen Lappeenrannalla olevan parhaat mahdollisuudet olla Kaakkois-Suomen maakuntakeskus, mikä nyt sinänsä ei ole ollenkaan haihattelua. Tosin, maakuntakeskuskin vaikuttaa viittaavan häneen kertomisissaan sellaisiin ihmistä suurempiin asioihin kuten keskussairaala, "erilaiset valtion palvelut", maasotakoulu ja vahva koulutussektori.

Ei ole vielä käynyt ollenkaan selväksi onko kaupunginjohtaja Sallisella sellaista empaattisuutta, mitä tarvittaisiin kaupunkilaisten elämän ymmärtämiseen (talousaspektien sijaan tai täydennykseksi), sillä vuoden 2024 kahdessa ensimmäisessä Meidän Lappeenranta -asukaslehdessä (tammikuu ja toukokuu), hän keskittyy kirjoittelemaan kahdessa pääkirjoituksessaan käyttäen käsitteitä korkeakoulut, osaajat, kilpailukyky, opiskelijat ja "vahva matkailukohde" (Satama ja linnoituksen alue):

"Korkeakoulut osaajineen ovat Lappeenrannalle yksi tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä sijoittumistaan miettivien yritysten kannalta, mutta työn tarjonta ja kysyntä eivät nykyisellään kohtaa Lappeenrannassa riittävän hyvin ja oikea-aikaisesti."

"Kaupungin tahtotila on, että opiskelijat löytävät jo opintojensa aikana tiensä yrityksiin, jotta he jäisivät oman alan tehtäviin Lappeenrantaan."

"Sataman ja linnoituksen alue on jo ennestään vahva matkailukohde, ja tarjoaa erinomaiset puitteet Suomen makeimmalle kesälle."

Ei varmaankaan Sallisen syytä, mutta sinänsä pikanttia, kuinka eri tavoin erääseen Satamatiellä pitkään toimineeseen tahoon suhtauduttiin silloin, kun haluttiin saada sinne paikkeille tietynlainen keskittymä ja siinä kohdin, kun piti jostain syystä päästä heistä eroon:

"Kaupungilla oli tuolloin visio, että Linnoituksesta kehittyisi käsityöläisten keskittymä ja että vanhoja rakennuksia remontoitaisiin tähän tarkoitukseen yksi kerrallaan."

"Keväällä tänne pajalle tultiin Lappeenrannan toimitiloista ilmoittamaan, että meidän vuokraa aiotaan nostaa 150 prosenttia. Erityisesti ihmetyttää toimintatapa. Kukaan ei kutsunut meitä neuvottelemaan vuokrasta."

Ja sitten kehdataan sanoa, ettei kaupungilla ole muka kyvykkyyttä ja tahtoa saada näkemyksellisiä muutoksia aikaan.

Toisaallapäin kaupunkia on oletettavasti voitu hykerrellä tyytyväisenä jo moneen otteeseen heidän osittaisessa valtapiirissään toimivien yritysten saadessa aikaan esim. "suorastaan erinomaisen tilojen käyttöasteen" (Iso-Kristiinan kauppakeskus, 2024), "häpeämättömän hyvän tilanteen" (Assi Groupin toimitilat, 2023) ja ihan vaan kaikkien toimistotilojen olemisen täynnä (Iso-Kristiinaa vastapäätä oleva Centre, 2023). Iso-Kristiinan osalta kauppakeskuksen omistavan Cityconin keskusjohtaja mainitsee, että "heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta vapautuviin tiloihin on löytynyt aina uusia vuokralaisia" ja että "Lappeenrannan Isolla-Kristiinalla meni viime vuonna paremmin kuin useimmilla kauppakeskuksilla Suomessa." (kävijämäärä kasvoi 3,9:ään miljoonaan ja myynti 92,2:een miljoonaan euroon). Assi Groupin toimitilojen vuokraajista paikallislehti mainitsee (vuonna 2023) sekä Vapaudenaukion, että Armilanlinnan toimistotilat ovat käytännössä täynnä. Ei varmaankaan suurempaa muutosta vuotta myöhemminkään.

Muille toimitiloja vuokratakseen taloudellista riskiä ottavat tahot ovat tietenkin tehneet laadukkaat selvitystyöt sitä varten, että vuokraustoimintansa ja lisäpalveluiden myyntinsä voisi olla tuottoisaa liiketoimintaa, mikä tavallaan signaloi positiivisesti siitä, kuinka Lappeenranta on sijoittamisen ja sijoittautumisen kannalta kelpo paikka ainakin jonkinlaisiin liiketoiminnan tyyppeihin tai muotoihin rajautuen. Tällaista huomiota voivat kaupungin päättäjätkin käyttää hyväkseen jossain määrin arvioidessaan kaupunkistrategiansa onnistuneisuutta kaikkine strategiakärkineen, mutta toisaalta jos asiaa arvioisi niin, että aiheuttaako tai korreloiko toimitilojen täyttöaste edes vähän jonkinlaisten palveluekosysteemien muodostumiseen tai kehittymiseen, niin lieköhän joutuisi huomaamaan, ettei moinen sitten oikeastaan saanutkaan aikaan vaikkapa mainostoimistopalveluiden tai startup-yritysten lisääntymistä? Tätä pitäisi selvitellä erikseen, mutta äkkiseltään voisi esim. Fonectan yritystiedoista haeskellen ja aiempiin sieltä haeskeluihin mielessään verraten todeta, että hyvin ehtii mennä parikymmentä vuottakin, eikä mainitunlaisissa niin kummoisempaa määrien lisääntymistä esiinny. Osa lupaavilta vaikuttavista luovan alan palveluja tarjoavistakin saattaa päätyönään olla työntekijänä jossain isommassa yrityksessä, mutta nettisivuja on niin halpa pitää esille, ettei niitä ole raaskittu ottaa poiskaan. Hirmuiset määrät kotisivuttomia, toiminimellä tai osakeyhtiömuotoisesti toimivia Fonectasta löytyy myös, mikä voi ehkä monessakin tapauksessa tarkoittaa sitä, että joku on saanut esim. opiskeluajoilta hiukan referenssiä työnhakuun, kun on pitänyt jonkin aikaa yritystä, jolla on ollut ehkä vain yksi asiakas.

Jännittäviä satunnaisvaikutuksia tulee aiheutuneeksi Suomen hallituksen päätöksien vuoksi, joista eräänä monia kismittävä makeisien arvonlisävero. Suomen hallitus kun päätti nostaa makeiset ja suklaan yleiseen arvonlisäverokantaan, jolloin niiden verotus nousee 11,5 %:a. Fazer-yritys muiden muassa piti verokannan nousua syrjivänä, koska se jättää huomioimatta monet muut "herkuttelukategoriat". Pienyrityksille makeisvalmistajista konditorioihin ym. muutos aiheuttaa arvatenkin ja heidän kertomansakin mukaan merkittäviä ongelmia, joiden selvittämiseksi heidän täytyy arvioida ja suunnitella uudelleen mm. liiketoiminnan logistiikkaa ja ns. välikäsien käyttöä.

Sellaisten asioiden kuten tapahtumien osalta, joihin ei kenties tule laittaneeksi rahaa usein, vaan pikemminkin kerran tajuttuaan jotain tietynlaista erityistä olevan koettavissa, ei hintaisuus tule niin helposti päätöstä vastustavaksi tekijäksi kuin sellaisten asioiden osalta, joita harkitessa aiemmat käyttökerrat juolahtavat mieleen yhdessä mututietoisuudella käyttövaroistaan. Lappeenrannan Kisapuistonkin kerrottiin tulleen jonkinlaisesta korjaustarpeestaan, etäisyydestään ja jossain määrin "ankeista ajoista" huolimatta ns. täyteen "raskaan musiikin ystävistä, kun Lappeenranta Metal Night -tapahtuma kokosi yhteen oman kylän metallibändit". Paikallislehti kertoo, että "paikalle saavuttiin sekä Lemillä perustetun Staminan että Lappeenrannassa alkunsa saaneiden Mokoman, Kotiteollisuuden ja Takalaittoman perässä".

Noniin, eli ei siis millään meinaa kaupungilla mennä totaalisen huonosti, vaikka toisinaan voi tuntua, että yritystä siihenkin löytyy. Aina toisinaan siitäkin on luettavissa, kuinka jollain kaupunkiin vahvasti kytkeytyvällä taholla on mennyt toisaalla määriteltyjen arvosteluasteikkojen mukaan erinomaisen hyvin. Esim. lappeenrantalaisen Nuija Distilleryn ginit ovat paikallislehden mukaan osallistuneet "menestyksekkäästi" Lontoossa järjestettyyn alan kansainväliseen kilpailuun ja Visma Solutions, joka "tarjoaa asiakkailleen muun muassa sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja, toiminnanohjausjärjestelmiä, verkkolaskutusta sekä sähköisen allekirjoituksen työkalua", menestyy niin hyvin, että kuukausilaskutteiset sopimukset -liiketoimintamallillaan "uusia asiakkaita tulee kovaa vauhtia ja nykyiset asiakkaat pysyvät".

Siltikin, monista ihmisistä voi useinkin tuntua siltä, että paikallisia asukkaita ollessaan, heidän merkityksensä, halunsa, pyrkimyksensä ja mietteensä eivät tule huomioiduksi, eikä tällainen rajaudu ihan vähiin aihealueisiin.

Ja sitten on vielä sekin, että poliittiset päättäjät eivät aina pysty olemaan samaa mieltä asioista, joten edes kaupallinen näkökulma asioille ei varmista sitä, että jotain tapahtuu kuten kävi aikoinaan Leirin kauppakeskukselle:

"Demarit pistäisivät Leirin kauppakeskusratkaisun vielä naftaliiniin. Sosialidemokraatit haluaisivat pitää Leirin kauppakeskukseen liittyvän valmistelutyön toistaiseksi naftaliinissa.Kaupunginhallituksessa valmistelutyön keskeyttämistä esittäneen Anja Helvaston (sd.) mielestä Leirissä olisi otettava nyt pitempi aikalisä.- Meidän mielestämme ensin pitää odottaa rakentamisratkaisuja ydinkeskustan City-korttelissa ja Isossa-Kristiinassa. Ne on saatava ensin liikkeelle, ja vasta sen jälkeen tulee palata Leirin alueen kehittämiseen.Helvasto pelkää, että keskustan kauppapalveluissa voi syntyä liikepakoa -- --" (esaimaalehtiartikkelit.fi, 2010)

"Kesko ja SRV ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa kehittää kauppakeskus Leirin alueelle Lappeenrantaan. Kauppakeskukseen tulee vuokrattavaa liiketilaa noin 35 000 neliötä. Suunnitelmien mukaan kauppakeskuksen on määrä avautua vuonna 2014. Leirin kauppa- ja palvelukeskushankkeen kokonaisinvestoinnin määrä on noin 100 miljoonaa euroa. Keskon mukaan Leirin kauppakeskus olisi kokoluokassaan ja monipuolisuudessaan ylivoimainen Etelä-Karjalassa." (rakennuslehti.fi, 2011)

”Haluamme luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan kaupallisen ja toiminnallisen kokonaisuuden, joka tyydyttää talousalueen ja ympäristökuntien kuluttajien ja turistien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla Etelä-Karjalan alueella. Kauppakeskus tulee luomaan uutta vetovoimaa Etelä-Karjalan maakuntaan jo käynnistettyjen vapaa-ajan investointien lisäksi”, Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä kertoo." (rakennuslehti.fi, 2011)