Vaivaannuttavat aiherajaukset monitoimiareenasta keskusteltaessa ja sitä esitellessä

Tein heinäkuussa 2023 pikku selvittelyn monitoimiareena-aiheen käsittelystä Etelä-Saimaassa muodostaakseni vaikutelmaa siitä, missä rajoissa aiheen käsittely pysyttäytyy ja koen kummastuttavaksi, ehkä jopa huolestuttavaksi, kuinka "taloudelliset seikat" ja "jonkinlainen elinvoima" vaikuttavat olevan tekijöitä, jotka toimivat "hiljaisina perusteina" esim. sille, miksei lukijoiden mieltä lämppäillä tarjoamalla ideoita siitä, minkälaisissa muissa kombinaatioissa "taloudelliset seikat" ja "jonkinlainen elinvoima" voisivat tulla toteutuneeksi.

Etelä-Saimaa tulee ensi vuonna muuttamaan torialueen läheisyyteen, joten sen merkittävyys kaupungilaisten ym. mielipiteisiin saa vahvistusta sitä kautta, että sen toimitukselliset aikaansaannokset juontuvat helpommin ja useammin ihmisten mieleen, koska sen fyysinen läheisyys on nähtävissä ja aistittavissa välittömämmin. Sillä on vielä varhaista spekuloida, miten sen emoyhtiön Sunnuntaisuomalaisen jokapäiväiseksi muuttuva "feature-journalismin osio" ja mahdollinen painetun version viikottaisten lehtien vähempi ilmestymismäärä vaikuttaa sen sisältötuotantoon ja aihekiertoon, mutta toimittajaresurssien vajeesta on ollut mainintaa, joten ei sen kaupunkikehityksen ideoinnin varaan voine liikaa laskea.

Oma pikku selvittelyni tarkoittaa sitä, että kyseistä lehteä tilaamattomana käytin läheisen Sammonlahden kirjaston ilmeisesti usein vapaana olevaa tietokonetta ilmaiseen ePress-sanomalehtipalvelun käyttöön hakeakseni esille sellaiset Etelä-Saimaan lehdet, joissa käsiteltiin monitoimiareenaa, toriareenaa, kauppatoria ym. tiettyyn paikkaan liittyvää "aietyötä". Ajallisesti rajauksena oli vuoden 2023 alusta heinäkuun loppuun. Myöhemmin kävin vielä lukaisemassa, oliko kaupunginjohtaja Kimmo Jarva puoltanut monitoimiareenan sijaintia jollain sellaisella tavalla, mitä ei oltu jo sanottu moneen kertaan, kun oli ollut niin reteesti esillä kyseinen juttu esaimaa.fi:ssä, mutta eipä siinä mitään erityistä lisää ollut.

Taloudellisia seikkoja käsittelevyyksiä huomioimissani artikkeleissa, mielipidekirjoitteluissa, haastatteluissa ym. olivat sanalistoina ilmaisten tällaiset:

• rakentamisvaiheen työpaikat, investointimenot, tuotto-odotukset, tilavuokrat, rahoitus, miljoonaluokkaa, kiinteistösijoitusyhtiöt
• kaavamuutokset, vaihtoehtovariaatiot (kaikissa monitoimiareena pääosassa), torin siirto, sijaintiehdotukset
• rakennuttaminen ja suunnittelu tehtävissä osakokonaisuuksina
• monitoimiareenan ympärille kaavailtu kokonaisuus (asuntoineen, hotelleineen ym.)
• liikennöintimäärät, saavutettavuus, pysäköintipaikat

Elinvoimaisuus on sanana helpon oloinen käyttää ja moneen juttuun se olikin sujautettuna jossain muodossaan, vaikkei sen merkitystä kenties yhtä tekstikappaletta enempää avattukaan:

• keskustan elinvoima, keskustan elävöittäminen
• huipputason esiintyjien kiinnostuneisuus
• opiskelijoiden saaminen keskustaan ja kohtaamaan toisiaan
• signaalit elinvoimasta, maakunnan elinvoimaisuus

Sinänsä olisi vähän höpsöä käyttää sanaa "runnovuus" päätöksentekoon liittyen, sillä näitä asioita käsitellään hyvin verkkaisesti sekä kaupunginvaltuustossa, uutisointiväleinä ottaen, että mietinnän pidemmän ajan kehittymisen muodossa. Sitä en tiedä onko edes radiossa mietiskelty ääneen, millä eri tavoin kauppatorin alue voisi olla toisenlainen ja millä perustein. Erillinen monitoimiareenakysely on tehty (1502 vastausta), mutta sitä haukuttiin tarkoituksenhakuiseksi ilmeisesti useidenkin vastaajien osalta.

Itse arvostaisin sitä, että kaupunkikuva ja kokemuksisuus eivät jäisi muutoksien jälkeen staattisiksi ja alati vähemmän kiinnostavaksi, vaan olisivat osana sellaista vaikuttamista, mikä saisi paikkakuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia toistuvasti tajuamaan ja kaipaamaan uudenlaisia kehityskulkuja, mitä vaikkapa alueen koululaitokset omineen tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa ovat tarjoamaisillaan. Sitä ei äkkiseltään voi sanoa, mitä tällainen konkreettisesti ottaen tarkoittaisi, mutta voinee olettaa, että torilla käsin punottuja koreja ostellessa tai atomia syödessä ei ehkä juonnu helposti mieleen, mihin kaikkeen esim. LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutilla on käyttökelpoisuutta tai millä tavoin julkisen terveydenhuollon toimivuuden ongelmia voidaan kompensoida esim. älylaitteita ja analytiikkaa hyödyntämällä. Toisaalta, suurieleisesti toteutettuna tällainenkin, mitä se olisikaan, muuntaisi kaupunkikuvaa ja sekin pitäisi voida perustella.

Ongelmana monenlaisessa päätöksenteossa on se, että kun pitää tehdä päätöksiä useista asioista, halutaan ikään kuin "lukita" yhdet päätöksenteot joihinkin pitkään samana pysyviin olettamuksiin, jotta on sitten vähemmän kognitiivistä stressiä tehdä päätöksiä jossain toisessa asiassa, joka jollain tavoin liittyy tuohon toiseen asiaan. Se, mitä mm. Etelä-Saimaa on aiheuttanut, on se, että päättäjät voivat varmemmin luottaa siihen, ettei lukevan yleisön joukosta tule kummoisemmin esille mielipiteitä, jotka muuntaisivat niitä rajoja, joissa Kauppatorin kohtalosta keskustellaan. Tämän vuoksi "päätösrohkeudesta" puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että joko monitoimiareena kaikkineen tulee tai sitten mennään jollakin vanhalla mallilla.

Etelä-Saimaasta lukemani perustuu näinä päivinä julkaistuihin lehtiin: 24.8., 16.8., 12.7., 4.7., 1.7., 18.6., 7.6., 4.6., 2.6., 1.6., 31.5., 7.5., 28.4., 27.4., 13.2., 28.1., 15.1.

Muutama sivujuonteinen tekstikatkelma, jotka lukemisen ohessa tuli huomioiduksi:

• "Keskustan kaupallinen keskipiste sijaitsee Kirkkokadulla vastapäätä Marian kirkkoa ja lähellä Marian aukiota."
• "Armadan ja City-korttelin tienoo tulee jatkossakin pysymään kaupallisten toimintojen painopisteenä Koulukadulla, eikä tarkoitus ole, että se olisi päästä päähän yhtä vetovoimainen kaupanteon kannalta."
• "Alustavan suunnitelman mukaan tornihotellin rakentaminen voisi alkaa vuonna 2025 ja uusi hotelli avautuisi vuonna 2027."
• "Muut sijoittajia etsivät ja suunnittelupöydällä olevat hankkeet ovat Garden Helsinki, Turun ratapiha, Oulun elämysareena ja Jyväskylän Hippos2020."
• "Uusia kaupunginvaltuutettuja ja siten mahdollisesti uusia näkemyksiä jääareenan paikasta on 20, mikä on runsas kolmasosa (39,2 prosenttia) valtuutetuista. Heidän kannastaan alkaa saada isommin selkoa, kun valtuustoryhmät kokoontuvat pohtimaan areena-asiaa elokuun loppupuolella."
• "Lappeenrannan uuden kauppatorin avajaiset lokakuussa 1956 saivat tungoksen aikaan kauppahallin käytävälle."
• "Meidän lappeenrantalaisten mielestä hiekkalinna on varmaan jo kulunut idea, mutta turisteille se näyttää kelpaavan."
• "Lappeenrannan kaupungilta hän [Sataman Loisteen yrittäjä] toivoo jämäkämpää otetta sataman isännöimiseen. Nyt vuokralainen ei kuule isännästään muuten kuin vuokrankorotusilmoituksina."

Kisakenttä Oy:n toriareenan esisuunnitelma -esityksestä huomioita

huomaavaisuuden osoituksia esisuunnittelussa:

• ei vaadi ympäröivien katujen sulkemista rakentamisen aikana
• todettu, ettei vielä ole tehty tarkkaa arkkitehtuurityötä, mutta visualisointikuviin viitaten mainitaan (24:35), kuinka on mietitty huomioidun, kuinka pyritään ajattelemaan ympäröivään ympäristöön sopivutta eri näkökulmista (mm. viereisten kerrostalojen asunnoista katsoen) - "ei saisi vaikuttaa teollisuushallilta"
• varjoisuustarkastelua tehty (35:33), jotta tiedetään ennalta voidaanko turvata auringonpaiste niinä kuukausina, kun torialueella yleisesti liikutaan (26:22)
• useammanlaisia visualisointiluonnoksia (28:07)
• ollut joskus aikoinaan viiskytluvulla jonkinlaisen kisakentän paikkana
• entisiä rakennuksia alta pois ja kaikki uusiksi, jotta voidaan paremman suunnitella kokonaisuuden toimivuutta
• rahoitusseikat.. (skipattu)
• molemmin puolin areenan lyhyempiä sivuja niin korkeaa kuin voidaan tai esim. hotellioperaattorista riippuen, halutaan

hanke osana kaupungin strategisia tavoitteita (50:55):

• hanke synnyttää työpaikkoja välittömästi ja välillisesti keskustan alueella
• luo positiivisen signaalin kaupungin kehittymisestä
• hanke lisää keskustan palveluiden kysyntää ja laajentaa nykyistä palvelutarjontaa
• olisi toivottavaa saada ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita integroitua paremmin lappeenrantalaisiksi (syyt tulla keskustaan, oleilla siellä, tutustua ihmisiin)
• ihmisten keskeinen kokoontumispaikka niin peli-iltoina kuin muidenkin tapahtumien yhteydessä

seuraavina vaiheina:

• kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät hanketta ja sille pyydetään jatkoselvityslupa joulukuussa
• "Mikäli jatkoselvityslupa katsotaan aiheelliseksi, perustetaan hankkeelle ohjausryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, yksityisomisteisen mallin liiketaloudellisen menestymisen malli sekä hankkia areenalla ja hotellille investoijat.
• "Jos hanke saa jatkoselvitysluvan ja se todetaan selvityksessä elinvoimaiseksi, tuodaan siitä uusi esitys kaupunginvaltuustolle päätettäväksi. Tavoiteaikataulu uudelle käsittelylle on kevät 2023.
• "Mikäli hanke päätetään toteuttaa, on realistinen rakennusvaihe aikavälillä 2026-2028.

kalvoilta:

• "Motivaationa Kisakenttä Oy:n rahoittajilla on ollut kaupungin ja maakunnan elinvoiman sekä kulttuuritarjonnan kehittäminen. Kisakenttä Oy:n tarkoituksena ei ole olla osallisena tulevassa areenayhtiössä, vaan yhtiön tavoite on mahdollistaa hankkeen eteneminen."
• "Käytännössä hanketta on toistaiseksi ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa Kisakentän omistajina olevia yksityishenkilöitä. Kaikki hankkeeseen kohdistunut työ on tehty korvauksetta."

mietteitä:

• Voisiko tätä olla oikeasti suunniteltu jo paljonkin aiemmin sillä idealla, että antaa muiden kuntien lähellä ja vähän kauempaa tehdä omia päätöksiään ihmisten houkuttelemiseksi kaupunkiinsa, jotta voidaan sitten yllättää ja ottaa vihdoin torialue tällaiseen käyttöön?
• Minkälaisena Lappeenranta tuntuisi paikallisista ihmisistä ja Lappeenrannassa paljon aikaa viettäville niinä aikoina, kun he eivät mitenkään Lappeenranta Areenaa käytä eli tuntuisiko areena-alue kilometrin tai pidemmän matkan päästä siltä, että se on jotenkin erityisesti Lappeenrantaa määrittävä ja ettei mikään pysty kilpailemaan sen luomien mielikuvien ja ajan kanssa kehkeytyvien mutu-tuntumien kanssa?
• Miten Lappeenranta kävisi tuntumaan ei-paikkakuntalaisten mielissä sen seurauksena, kun Lappeenrannasta puhutaan jossain yhteydessä (esim. uutiset) ja tullaan kenties taas kerran sivunneeksi Lappeenrantaa siten, että areena-alue on kuvissa tai puheissa mukana? Ja miken tällainen alue vaikuttaa kaupungissa vain harvoin jonkin aikaa käyviin ihmisiin? Miten he muistavat Lappeenrannan sieltä jo poistuttuaan, jos he eivät ole ollenkaan asioineet areena-alueella tai sen läheisyyteen aiotuissa kaupoissa tai hotelleissa? Visualisointikuvien perusteella areena-aluetta ei ulkoapäin, korkeiden, rakennettavaksi aiottujen kerrostalojen suunnasta sinänsä edes ajattele niin helposti tapahtumapaikaksi, joten sellainenkin tietysti vaikuttaa.
• Mitäpä jos ei olisikaan areena-aluetta, mutta muutoin alue laitettaisiin merkittävästi uusiksi? Vaikka poliittisilla päättäjillä on ollut vuosikymmeniä aikaa miettiä, miten Lappeenrantaa pitäisi kehittää, he saattavat suuressa määrin keskittyä asioihin kuten "palvelut lisääntyy", "vetovoima lisääntyy", "enemmän ihmisten kohtaamista" eli paljolti talous-vetoisiin syihin.

Kritiikittömiä huomioita kaupunginvaltuuston kokouksen osiosta monitoimiareena-aiheella

Katselin 12.12.2022 käydyn kaupunginvaltuuston kokouksesta sen osion, missä aiheena oli "Selvityksen käynnistäminen monitoimiareenan toteuttamisesta keskustan alueelle".

Koska kaupunginvaltuuston kokous on julkinen sellainen, niin siellä puhutussa voisi luulla tulevan helpohkosti esille näkemyksiä ja huolta siitä, miten mikäkin muutos kaupungissa vaikuttaa kaupungin olemukseen eri ihmisten mielissä ym., mutta monen valtuutetun osalta kommentointi oli suunnilleen "täytyyhän tällaisen ehdotuksen toteuttamisen mahdollisuus selvittää, kun kerran tällainen ainutlaatuinen tilaisuus on ilmaantunut", eikä paljon muuta. Toisaalta kaupungin selvitykset ovat usein jokseenkin laajoja ja paljon työtä vaatineita, joten eivät joidenkin valtuutettujen kiitokset virkahenkilöiden suuntaan (tässä ja muissa kokouksissa) varmaankaan aivan "tyhjiä sanoja" ole olleet. Ehkäpä kaupunginvaltuutetut olettavat, että kaupungin selvitys kattaa joka tapauksessa ehdotelman kelpoisuuden vaikkapa ns. kaupunkikuvan kannalta, mutta saanee sellaisesta itsekin ilmaista näkemyksensä? Vai saako, sillä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja itse asiassa muistutti kokousväkeä eräällä hetkellä siitä, että "tässä yhteydessä käsitellään vain sitä, että.. eli ei esimerkiksi sitä, voisiko torikojut olla jossain eri kohtaa kaupunkia"? Kankeita systeemejä moiset kokoukset, sano.

Eräs totesi olevansa selkeästi vastaan - "ei jatkoon", toinen pähkäili selvitystyön konsulttikustannuksien määriä, useat olivat sellaisenaan selvitystyön tekemisen kannalla - "kyllähän sellainen tietysti kannattaa tehdä", joku ehdotti selvitystyön tekemistä "talon sisällä" eli kaupungin virkahenkilöiden työnä. Huolta ilmaistiin alueen mahdollisesti kymmeniksi vuoksi muuttumisen vuoksi, epäilyä kävijöiden riittävyydestä tuli mainituksi ja tulipa joku tarjonneeksi jonkinlaisen ajatuslipsahduksen käyttämällä sanaa "jääareena" ikään kuin se olisi hyvä luonnehdinta alkuperäiseen ehdotukseen nähden.

Katkelmia valtuutettujen käytössä olleesta kokousasiakirjasta:

• Kaupungin viranhaltijoiden alustavan arvion mukaan mahdollinen monitoimiareenan toteuttamisen selvitys Kauppatorin alueelle kestää noin puoli vuotta.
• Alueen toteutus tulee vaatimaan 3D-asemakaavoitusta ja 3D-kiinteistönmuodostusta, jota ei ole vielä toteutettu Lappeenrannassa. 3D-kiinteistöt ovat omiaan selkeyttämään erityisesti laajoja rakennushankkeita, jossa rakennusten eri kerroksiin tulee useita toimijoita ja eri käyttötarkoituksia, kuten monitoimiareena, pysäköintihalli, liike- ja toimistotiloja tai hotelli ja asuntoyhtiöitä sekä tori- ja piha-alueita.
• Mahdollisessa hankkeen selvitysvaiheessa kaupunkisuunnittelu tulee käynnistämään alustavan asemakaavaluonnoksen laatimisen Kisakenttä Oy:n tekemän esityksen pohjalta.
• Selvitysvaiheessa tulisi selvittää tarkemmin hankkeen teknistä toteutettavuutta sekä pysäköinti- ja liikenneratkaisuja. Työlle tulee varata riittävä asiantuntemus ja resurssit.
• Osana selvitystä ja alustavan asemakaavan laatimista arvioidaan hanke-esityksen vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia kauppatorin ja kauppahallin toimintaan, palveluiden saavutettavuuteen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä liikenteen toimivuuteen. Vaikutusten arviointien osalta laaditaan tarvittavia tarkentavia aineistoja esimerkiksi havainnekuvia ja kaupunkikuvallisia tarkasteluja tarkentuneiden suunnitelmaaineistojen pohjalta.

Vaikka eräs puhuja mainitsi, että pitäisi välttää arrogantin asenteen vaikutelman antamista eli pitäisi kuunnella erilaisia yhteisöjä, asukkaita jne., mikä oli toki mukavaa, kukaan kokouksessa puhuja ei millään tavoin ehdotellut sitä, että jos kerran selvitystyötä tehdään, niin tehtäisiin siinä samalla vauhdilla sellainen selvitystyö, missä alueen toimintaa ja olemusta ym. mietittäisiin muidenkinlaisten palveluiden, rakennusten tjm. sijoittamisen näkökulmista. Täytyisihän monenlaisten samaan alueeseen kohdistuvien selvitystöiden kuitenkin jonkin verran samaa sisältää. Tosin, selvitystyö ja suunnittelu ovat paljolti eri asioita, joten ulkopuolisia konsultteja, arkkitehtejä ym. varmaankin pitäisi käyttää, mutta toisaalta luulisi, että selvitystyötä tekevillä ohjausryhmineen olisi ehdottaa suunnittelupalveluita tarjoaville hyviä täsmäkysymyksiä, vaikka tuloksena olisikin ehkä vain suunnitelmien ehdotelmia. Siltikin, kun kaupunki lopulta tuo selvitystyön tuloksia asukkaidenkin ihmeteltäväksi, olisi ihan erilaista ottaa kantaa pelkkään alkuperäisestä ehdotuksesta johdettuun selvitystyöhön kuin siihen ja sen vaihtoehtoihin.