Keskusta-alue saanee ainakin huomionsa oli päättäjissä ketä tahansa

Sellainen on jokseenkin merkittävä muutos, ettei kaupunginjohtajalla yllättäen enää olekaan virantoimitusvelvollisuutta, mistä saanee perusteen muodostaa hiukan tuntumaa siitä, minkälaisesta tilanteesta uuteen lähdetään.

"Kaupunginhallitus merkitsee kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan irtisanoutumisilmoituksen tiedoksi ja päättää, että Kimmo Jarvalla ei ole virantoimitusvelvollisuutta 21.11.2023 lukien." [1]

"Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se myöntää Kimmo Jarvalle eron kaupunginjohtajan virasta 21.5.2024 lukien niin, ettei Kimmo Jarvalla ole virantoimitusvelvollisuutta irtisanomisaikana."

Maakunnan laajuisesti elinvoimakehitys ei taida olla ihan pelkästään Lappeenrannan kaupunginjohtajan vastuulle, mutta kaupunginhallituksen kokousasiakirjoista on voinut huomata (esityslistalta päivälle 27.11.2023), että siellä todetaan suoraan näin: "Vuonna 2023 Suomen Yrittäjien teettämän elinvoimabarometrin mukaan Etelä-Karjala on Suomen toiseksi huonoin paikka yrittäjyyteen." [2] Numeerisesti ottaen "Suomen toiseksi huonoin" tarkoittaa esim. sitä, että Etelä-Karjala 2,96 ja esim. Uusimaa 3,75 ja Pirkanmaa 3,70. Kyse siis toukokuussa 2023 julkaistusta Taloustutkimuksen elinvoimabarometristä.

Toimiala-rajauksena on käytetty "Palvelut", mikä viittaa siihen, minkälaiselta taholta on kysytty mielipidettä. Esim. "Kauppa" antaisi hiukan erilaisia tuloksia. Esimerkeiksi on valittu muutama sellainen tulosnäkymä, joista saa helposti pelkän pikaisen silmäilynkin perusteella aikaan tuntemuksen, jota voi luonnehtia sanoilla kuten "miten voi mennä näin huonosti?" (vertaile vaikkapa maakunnan imagoa Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan osalta).

Kimmo Jarvan jätettyä tiedotteellista ym. tilaa muillekin kaupunkiorganisaatiossa työskenteleville, päätti kaupunginhallitus tarkistaa Lappeenrannan kaupunginjohdosta Sallisen ja Iskaniuksen palkkaa siten, että heille annetaan tuhansien eurojen palkankorotukset sijaisjärjestelyjen ajaksi, koska "heidän tehtävänsä ovat muuttuneet", mikä on sinänsä kuntalaisen kannalta jokseenkin merkityksetöntä, mutta näin erikoisesti muuttuneessa tilanteessa kenties mainitsemisen arvoista.

Vuoden 2024 alussa kaupunginjohtajan paikka laitettaneen joka tapauksessa hakuun, mitä ennen on kuitenkin, kuulemma, "käytävä keskustelut organisaatiosta ja johtamismallista". Lehtitietojen mukaan Kimmo Jarva ei ole tehnyt mitään virheitä, vaan "Luottamuspula liittyy enemmänkin kokonaisarvioon." ja on kuulemma ollut mukava henkilönä.

Apulaiskaupunkijohtaja Sallinen on kysyttäessä maininnut hänen kiinnostuksestaan kaupunginjohtajan tehtävään, että "Onhan se maakunnan kiinnostavin paikka. Katsotaan, minkälaiset hakukriteerit ovat eli millaista johtajaa ollaan hakemassa. Sen jälkeen teen omat päätökset.". Etelä-Saimaa on menneen vuoden aikana löytänyt häntä kehaisevia henkilöitä useitakin, mielipiteinä ollen mm., että "Sallinen potkii asioita eteenpäin tarmokkaasti ja on ratkaisuhakuinen", "Sallisen johtamistyyliä pidetään modernina" ja "Hän tarttuu asioihin ja vie niitä eteenpäin." On samaisten tietolähteiden mukaan myös "pykälät hallitseva" ja "perinteistä kuntajohtajaa dynaamisempi ja ehkäpä jo lähempänä yritysjohtajaa". Ja onpa vielä niinkin, että "Monesti elinkeinoelämä ottaa yhteyden Salliseen, jos päätöksentekoon uhkaa tulla pullonkauloja.", eikä sopine jättää mainitsematta, että "Sallinen tekee tosi paljon töitä. On perusteltua pohtia, vastaisiko esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajan nimike paremmin jo hänen nykyistäkin toimenkuvaansa". Viimeisin noista noin vuosi ennen Kimmo Jarvan eroilmoitusta, muut jostain siitä eroilmoitusta edeltäneen vuoden pituiselta ajalta.

Kaupunkilainen ei ole voinut saada hänestä samaa tuntumaa kuin kaupungille läheisemmin työskentelevät, joten heille Tuomo Sallinen on voinut jäädä mieleen esim. hänen kaupunginsihteerinä toimiessaan ja kysyessään erittäin selkeään ääneen erään kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi "onko nyt varmasti niin, ettei valtuustolla ole jättää yhtään aloitetta?". Niin, eihän sillä usein ole, vaikka "Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Kirjallinen aloite annetaan valtuuston puheenjohtajalle valtuuston kokouksen aikana ja siitä tehdään merkintä kokouksen pöytäkirjaan. Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi." (Turun kaupungin sivuilta)

Ei niitä monia juttuja Etelä-Saimaassa ole ollut, missä Sallista kehutaan, mutta muutamaan sellaiseen on päässyt mukaan useanlaista kykeneväisyydestä ym. mainitsevaa. Onpa sanottu niinkin, että "Sallisen profiili kaupungintalolla on jo noussut kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan tasolle" ja että, "Jarva on Sallisen esimiehenä delegoinut hänelle paljon tehtäviä, mutta onpa Sallinen niihin myös aktiivisesti hakeutunut". Itsensä tunteva ihminen ei ottane kummoisempia suorituspaineita muiden kehuista, jos tavanomainen toimintatapa on muutenkin sellainen, että sillä erottuu merkittävästi edukseen, mutta mitenkähän häneltä sujunee mietinnät muilla abstraktiotasoilla kuin päätöksenteon ylimmillä olevilla?

Toinen helppoa julkisuutta saanut kaupungin elinvoimakehitykseen kytkeytyvä henkilö on elinvoimajohtajan tittelillä toimiva Ding Ma, joka on kerännyt momentumia tunnettuudelleen jo jonkin aikaa ja tullut järjestäneeksi mm. netitsekin seurattavissa olleita keskusteluiltamia eri teemoin, joilla ei kuitenkaan ole ollut niin paljon seuraajia, että näihin videoihin oltaisiin kehdattu pitää linkkejä kaupungin sivuilla kovin kauan. Eräänlaisia hänen vetämiään suunnittelutalkoita eri toimialoille on ollut myös vuonna 2023, kuten edellisenäkin vuonna, mistä ilmeisesti saa yleisön nähtäville muutaman taulukon, joista näkee minkälaiset tavanomaisenoloiset ehdotukset ovat saaneet suunnittelutalkoihin osallistuneilta minkäkin verran suosiota.

Eri toimialojen "suunnittelutalkoiden" otsikkotason ideoista äänestämisestä

Lappeenrannan yrityspalveluyksikkö Wirma mainitsee, että "Suunnittelutalkoot ja Tammistartti on osa Lappeenrannan kaupungin ja yritysten kumppanuusmallia. Se on tapahtuma, joka kerää yhteen eri toimialojen yrityksiä ja jolla kaupunki haluaa rakentaa pohjaa avoimelle ja ratkaisukeskeiselle yhteistyölle alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi." Esittelevän tiedotteen mukaan "Boost Your Business Lappeenranta 2024 kerää yhteen alueemme yrittäjät, yritysten edustajat, opiskelijat ja muut elinvoiman kehittäjät. Tapahtumassa kuullaan alueemme yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä puheenvuoroja ja selviää mitä Lappeenrannan kaupunki ja GoSaimaa lupaavat tehdä yritysten hyväksi vuoden 2024 aikana." Vuoden 2023 Tammistartin antia ideoiden muodossa ovat olleet tarinattomat otsikot, joiden ideakelpoisuudesta on voitu äänestää. Jonkin verran keskusteluakin on saatettu käydä.

Jos kaupunkikehitystä koeteltaisiin tehdä tarinallisuuden avulla, saatettaisiin saada aikaan esim. seuraavanlaisia luonnehdintoja:

1. 80-luvulla lapsi saattoi suunnata keväällä keskustaan ensimmäisiä kertoja itse sinne asti pyörällään polkien ja ilman vanhemmiltaankaan sen kummemmin mielipidettä tiedustelematta, koska halusi käydä yhdessä tietyssä paikassa eli antikvariaatissa, joita oli tuolloin kait noin kolmisen erilaista. Jälkeenpäin ei muista matkalta paljoa muuta kuin antikvariaatissa olemisen ajan, mistä ostikin paljon luettavaa mukaan. Jos lapsi nykyisin lähtee käymään omineen kaupungissa, olisikohan hänelle jäänyt esim. vanhempiensa kanssa siellä käydessään mitään sellaista mieleen, että sinne pitäisi päästä omavalintaisin ajoituksin ja ilman muita ihmisiä mukana?
2. Porukka ihmisiä, töistä toisilleen tuttuja tai muuten vaan melko usein aikaa keskenään viettäviä miettii kesäaikaan jotain sellaista tekemistä, jota voi tehdä sen verran erossa muista ihmisistä, että voidaan keskittyä yhteishengen luomiseen muille lähistöllä oleville jonkinlaista esittämisen sijaan. Mitä vaihtoehtoja ensinnä mieleen tulleiden hylkäämisten jälkeen jää? Olisiko jossain aivan toisaalla ollut jotain sellaista, jota juuri tuolloin yksi heistä ehdottaa toivovansa voivan tehdä tässäkin kaupungissa?
3. Aikuiset ihmiset, jotka ovat olleet jo pidempään paljon yksin, mutteivat kuitenkaan varsinaisesti sosiaalisesti eristyksissä, kaipaisivat jotain baarinsävyistä (vrt. entinen Hemingway's), jossa on paljon tilaa ja jonne on helppo mennä, mutta siellä ei olisi alkoholin myyntiä, vaan se olisi luonteeltaan paikka, jossa on jonkinlaisena normina, että voi koetella muiden paikalla olijoiden kiinnostusta erilaisille puheen avulla selvennettäville asioille. Voisiko tällainen mitenkään saavuttaa toiminnan stabiiliuden asteen? Toimisiko ihmisten ns. luonteenlaatu jonkinlaisena vaikeuttajana?

Rujoksi ja rikkinäiseksi jäänyttä mm. kaupunginosissa kuten Sammonlahti, Lauritsala ja Voisalmi

Olisi syytä panostaa myös nykyistä keskustaa ja sen laitamia hiukan etäämmälläkin oleviin alueisiin, sillä kyllähän niidenkin jo pelkkä olemus, saati tarkempi tuntemus, uuttaa kaupungissa aikaansa viettävien mieleen muutakin kuin välittömiä mietteitä ja tuntemuksia, eivätkä kaikki kaupunkiin saapumisen reitit ole kulkematta heikommin kehitettyjen kaupunginosien läpi tai viereltä. Siinä kun vielä saapuva autoilija huomaa isokokoiselta digitaaliselta mainostaululta pelkkiä ei-kiinnostavuuksia kuten rengaanvaihto, S-marketin mainos kolmenlaisena ja joku grilli parikymmentä kilometriä kaupungista poispäin, niin eihän se kaupunkiin saapuminen ihan toivotusti tuolloin ala.

Ilmaisten ja vähämaksullisten kulkuvälineiden käytettävyyden lisääntyessä voisi luulla, että jopa vuosikymmenet melko samalla tavoin elinvoimaltaan köyhtyneet alueet voisivat nekin saada osakseen jotain kehittyneisyyttä, mutta monessa kaupunginosassa on jatkuvasti jokin ränsistyneisyys tai kiinniolevuus antamassa tuntumaa siitä, että ei sinnepäin kannata liiketoimintaa perustaa tai jäädä muutenkaan oleilemaan. Edellisisten suunnittelutalkoiden tuloksissa ei tainnut olla mitään eri kaupunginosiin suoraan viittaavaa, mikä on jokseenkin kummastuttavaa, sillä jos kerran yrittämisen haluja ja yrittäjänä toimimisen kokemusta on vaikka muille jakaa, niin kaipa sitä yhdessä arkkitehtien, sosiaalitieteilijöiden ym. kanssa pitäisi saada aikaan edes se, että eri kaupunginosat saisivat jonkinlaisen "startin" uudelleenkehittymiselleen.

Jos laajalti myötäiltynä tarkoituksena on pitää yllä jaottelua tämä hyvä ja parempi, nuo tuolla huonompia tai enintään kohtalaisia, niin sittenhän kaupunginosien kehittämiseen liittyvän aihelämppäilyn voisi lopettaa alkuunsa, mutta mainittakoon nyt kuitenkin jotain jo entuudestaan pielessä olevuudesta.

Kun kesällä käy joutessaan pyöräillen ilman kummoisempaa syytä vilkaisemassa miltä Voisalmessapäin nykyään näyttää, verraten sitä vaikkapa aikaan, jolloin on kenties asunutkin sielläpäin muutaman vuoden (esim. Kariniemen kerrostaloissa), niin siellähän jokseenkin samat tien risteyksen ja ruokakaupan läheisyyteen sijoittuneet yritykset tai ainakin rapistuneet rakennukset ovat edelleen. eli jonkinmoinen baari, ruokakauppa, apteekki.. ja ompeluosuuskunta Onnex. Paitsi, että viimeksi mainittu on uutistietojen mukaan sulkeutunut jo 2015. Terveysasemaa ei myöskään ole ollut alueella pitkään aikaan.

Kyseinen Onnex-osuuskunta on vaatetehdas Polan entisten työntekijöiden perustama osuuskunta, minkä käyttämän tietojärjestelmän kehitykseen kaupungissa toimineen ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat saattoivat optionaalisesti ottaa useina eri vuosina heille pakollisella projektityökursilla. Saattoivat "hypätä mukaan" tekemään jotain kuten koodaamista tai testaamista, jotta saivat opintopisteitä kerrytettyä. Ei tainnut aivan vuodessa valmistua se tietojärjestelmä (ei tarkempaa tietoa). Kuitenkin, tyhjää tilaa osuuskunnan toiminnan jäljiltä on ollut useita vuosia, mutta ei niillä paikkein ole tapahtunut paljon sen kummempaa kuin se, että kesäisin joku myy asfaltilla jotain kalasta tehtyä. Samanmoista meininkiä on muuallakin.

Sammonlahdessa on ollut "ostoskeskus" Sammontorin käytettävyyttä ja merkittävyyttä rajoittamassa jo parinkymmenen vuoden ajan Suzan pizzerian entiset tilat, joita käyttävät pelkästään yrityksen toimintaan liittyneet huonekalut ja työvälineet suljettujen ovien takana. Kyseisen ostoskeskuksen ulkoreunoilla yrityksen "avoinna"-mainos on ollut turruttamassa päättäjätahojen ym. haluja pitää Sammonlahtea millään erityisellä tavalla merkityksellisenä paikkana sen kaiken ajan, kun kyseisellä yrityksellä ei ole ollut minkäänlaista toimintaa kyseisessä paikkaa eli sellaiset parikymmentä vuotta.

Noin kerran kymmeneen vuoteen on voinut esiintyä esim. nettikeskustelussa ellei jopa paikallislehdessä mainintaa siitä, miten "kaupunki ei voi määrätä yrityksiä tai liiketilojen omistajia toimimaan jollain tavoin", mutta mitä moinen kertoo päättäjien kyvyistä ja haluista neuvotella? Entä mitä moinen jatkava alueen ihmisiä halveeraavuus viestii siitä viereltä kampukselle tai kampukselta kulkevien opiskelijoiden, tutkijoiden, töihin menijöiden, opettajien, muuten vaan kulkijoiden ym. ymmärryksestä ja haluista johonkin parempaan? Voisi luulla, että edes liiketaloutta opiskelevia opiskelijoita kiinnostaisi ottaa haastetta siitä, minkälaisilla neuvottelukeinoilla jotain ostoskeskusta saataisiin paranneltua sen itsensä kehittämiseksi ellei jopa koko kaupunginosan vetovoiman parantamiseksi.

Eräs syy sivummalla keskustaa olevien kaupunginosien kehittymättömyydellä saattaa olla se, että asioista päättämista edes harkitseva haluaa esitiedoiksi jotain "konkreettista" kuten nykyisiä ja arvioituja liikennevirtoja, jotta voi käyttää tällaisia numeerisia arvoja muun ajattelun apuna. Fiksumpi osaisi kuvitella vaiheittain kehittyvyyksiä perustaen ymmärryksensä muuhunkin kuin yksinkertaisiin käsitteisiin, parametreihin ja priorisointeihin. Priorisointi on eräs paha, jonka vuoksi moni asia jää tekemättä tai viivästyy, koska ajattelun kohteeksi otettavissa olevaa ei oikeastaan edes ajatella kunnolla silloin, kun sitä olevinaan ajatellaan. Täten esim. eräs pyörätiekin, jota käyttäen voi ohittaa keskustan kautta kulkemisen ja tehdä siirtymän kaupunginosasta toiseen, on sitä pitkin traktorilla ajamisen jälkeen sillä tapaa pitkän matkaa rikki, että pyörällä siitä ajaessa, pyörän vanteita hyppyyttää suunnilleen joka metrin jälkeen pyörätietä laidasta laitaan halkovat asfaltin rikkoumat. Jos tällainen reitti kategorisoidaan samaan muiden kulkuväylien mahdollisten korjaamisten kanssa, se melkeinpä tietenkin jää aina tappiolle priorisointikisassa, mutta entäpä jos reitin merkittävyyttä ajateltaisiin "ajatuksella"? Toisaalta, voihan se olla, että kyseinen on rikottu tahallaan, jotta saadaan ohjattua kulkijoita kulkemaan keskustan kautta.

Lauritsalan suunnalla on tehty joitakin järeämmän luokan muutoksia, kuten purettu kokonainen koulurakennus ja rakennettu uutta toisaalle, sekä tehty vähän liikenneympyrääkin. Erästä ennen muinoin ollutta matalakorkuista rakennusta ja siinä ollutta baariakaan ei enää ole, vaan sen tilalla on kerrostalo. S- ja K-ryhmän kookkaahkot ruokakaupat ovat löytäneet paikkansa reitiltä keskustasta Lauritsalaan, mutta Lauritsalan keskustan entisen Siwan paikalla on pelkkää tyhjää puretun rakennuksen jäljiltä ja sen lähistöllä on rapistuneita rakennuksia, tyhjää liiketilaa, esteettistä sekavuutta ja jo pidempään toiminut ruokapaikka.

Tökerän nimenmuutoksen tehnyt Minimani on nykyään Mainio, minkä voi ottaa tuntuvan eri tavoin riippuen siitä, mitä sen toimipistettä havainnoi. Sammonlahden sellaista pidettiin muutoksen jälkeen pitkän aikaa hiukan karmean näköisenä kaikkine ulkoisine keskeneräisyyksineen ja muine ympäristövikaisuuksineen, mutta toisenlaisten kulkuvirtojen läheisyydessä toimiva toimipiste Myllymäessä ujuttuu maantieteellisesti erittäin lähellä toisiaan toimivien Rustan, Tokmannin, Puuilon ja Bilteman sekaan luontevammin.

Voinee olettaa, että Mainio-yrityksen johtoportaassa on koettu olevan käypää dataa muiden tahojen käyttöön tarjoavaa, kun voidaan vertailla, millä eri perustein kahden eri toimipisteen myynti eroaa toisistaan. Moisessa nimenvaihdossa, joka perustuu sanojen kuten kelpoisa, suberb, hieno, useful yms. käytettävyyden turmelemiseen, on myös jonkinlaista ihmisyyttä halveeraavuutta, sillä siinä on jotain linjakkuutta muuallakin esiintyneisiin tavoitteisiin hämärtää ihmisten käsitystä siitä, mikä on parempaa ja huonompaa, ikään kuin tavoitteella saada ainakin joillekin kaikki tuntumaan epämääräisesti "jonkinlaiselta", oli ne jotkin (tuotteet) sitten tosiasiallisesti parempaa tai huonompaa.

Ohimennen voinee mainita, että silloin kun mainituissa Myllymäen liikkeissä on paljon asiakasvirtoja, sielläpäin aivan lähettyvillä olevassa Gigantissa, XXL:lässä, Vepsäläisessä, huonekaluliikkeissä ym. muissa lähtökohtaisesti kalliimpia tuotteita myyvissä liikkeissä voi olla "ihan kuollutta". Mainittujen yritysten kattaman alueen rajoissa on toiminut myös Plantagen (puutarhamyymäläketju). Sen julkaiseman tiedotteen mukaan: "valitettavasti Plantagen Lappeenranta ei ole koskaan ollut yritykselle kannattava ja myymälä sulkeutuu 27.2.2022." Kuvassa näkyvä tornimainen valomainos näkyy kauemmaskin, muistuttaen ihmisiä logovähyydellään siitä, että kyseinen kauppakeskus ei ole erityisen suosittu paikka (sen Facebook-sivujakin on päivitetty viimeksi 2018).

"Oman kylän vaikuttajiin" (luonnehdinta kaupungin verkkosivuilla) lukeutuva Tapani Suni mainitsi järjestetyssä ns. pyöreän pöydän keskustelussa (syyskuussa 2023) Lahden teollisuusseuralla olevan käytössä hyvä yhteistyön malli sille, kuinka viedä yritysten toiveita etiäpäin päättäjätahoille, mutta voisi sarkastisesti todeta, että Lappeenrannassa on jo sellainen yhteistyön malli, missä päättäjät ja suuri osa elinkeinoelämää yhdessä jättävät asioita kehittämättä.

Ulkomaisia ihmisiä pitäisi saada käymään, jäämään ja tulemaan uudelleen

Selailemalla paikallislehdessä julkaistuja juttuja, joissa esitetään mielipiteitä liittyen Lappeenrannan lentokentän merkittävyyteen, voi tunnistaa, kuinka yhteisesti tärkeä asia saa paljonkin keskustelua aikaan, mutta kuitenkin pitkälti vain siten, että käytetään yhteisesti tuttuja käsitteitä loogisesti toimivissa argumenteissa ja lausahduksissa, mutta ei mennä ollenkaan syvällisempiin yksityiskohtiin. Tällaisia käsitteitä ovat esim. turisti, reitti, lähimaakunnat, markkinointi ja ylläpitokustannukset. Sille voi kuitenkin antaa jonkin verran arvoa, että jonkinlaista paatosta on enemmän kuin monen muun asian osalta. Seuraavat otteet kaupunginvaltuutettujen sanomisista ovat paikallislehti Etelä-Saimaan jutuista vuosilta 2019 ja 2023:

1. Lappeenrannan lentokentän markkinoinnin tukeminen voisi Jarvan mukaan kiinnostaa yritysten lisäksi esimerkiksi Kaakkois-Suomen kaupunkeja.
2. Matkustajia löytyy venäläisten tilalle. On tällä reitillä niin houkutteleva hinta ja kohde.
3. Toivon, että lennot jatkuvat. Nyt on saatava turisteja Keski-Euroopasta tänne eikä vain täältä sinne.
4. Saimaasta puuhataan samanlaista menestystarinaa kuin Lapista. Suomen huippuhelteistä vapaa sää houkuttelee lisää turisteja
5. Voisimme myös rakentaa siitä tulevaisuuden ilmaliikenteen kehitysalustaa yhdessä yritysten ja alueen korkeakoulujen kanssa.
6. Täällä maan kolkassa tarvitaan lentokenttää. Nyt on haettava uusia ajatuksia matkailuun. Kun venäläisten matkailu on nolla, matkailijaporukkaa on saatava muualta.
7. Tänne on saatava Keski-Euroopasta turisteja. Siinä on pakko onnistua.
8. Mutta lentoliikenne tuo tietynlaista hypeä ja buustia alueelle. Ja Berliinin reitti palvelee elinkeinoelämääkin.
9. Hyödyt leviävät laajalle mutta lappeenrantalaiset veronmaksajat maksavat. Lähimaakunnat on saatava mukaan talkoisiin.
10. Jatkuvan kyselytutkimuksen mukaan lennoilla saapuvista eurooppalaisista Etelä-Karjalaan jää jopa 60 prosenttia. Koneiden täyttöasteet ovat hänen mukaansa olleet myös erinomaisia, kesäkaudella jopa yli 90 prosenttia.

Toisinaan ns. veto- ja pitovoimiin liittyvä näkökulma pitäisi ehkä voida tulla sanotuksi, jotta voitaisiin suunnitella ja toteuttaa muutoksia, joilla vaikutettaisiin asioihin, joihin vaikutettaessa tultaisiin samalla tehtyä muutoksia joihinkin veto- ja pitovoimiin liittyvän näkökulman ongelmiinkin. Täten, kun keskustellaan tai tokaistaan jotain syistä ulkopaikkakuntalaisten tulla Lappeenrantaan käymään, käytetään liian vähän käsitteitä, huomioita ja viittauksia, jotta ulkopaikkakuntalaisen kävijän kokemuksellisuus tulisi ymmärrettyä.

Moniatoimiareenasta tai Lappeenrannassa visiteeraamisesta keskustellessa tai sellaisesta lehdessä kirjoitettaessa ei juuri koskaan mainita ulkopaikkakuntalaisten kokemuksia rapauttavista seikoista muita kuin sellaisia, jotka ovat jotenkin olevinaan ilmiselviä kuten pitkäkestoiset työmaat ja palveluiden puute. Merkittäviä seikkoja toki ja tällaisia kompensoivat paljonkin jonkinlaiset yleistuntumat, jotka muodostuvat vaikkapa "järven läheisyydestä", "siistiydestä" ja kellonajasta.

Jos vuoden 2023 kesänä parkkeerasi itsensä vartiksi aikavälillä klo 12 - 15 Kansalaistorin luo eli kaupungintalon läheisyyteen, käveli sieltä Valtakadun/Kauppatorin risteykseen tekemään samat ja sieltä sitten Gallerian suuntaan, mistä Gallerian läpi kulkien jatkoi kierrokselle Iso-Kristiinaan, niin minkähänlaisia havaintoja tuolloin tulikaan tehneeksi muista ihmisistä, heidän mietteistään, heidän suhtautumisestaan alueen palveluihin, toiveistaan, olettamuksistaan tulla uudestaan Lappeenrannan keskustaan, olivat he sitten lappeenrantalaisia tai ulkopaikkakuntalaisia?

Ennen iltapäivää monen alan työntekijät ja muut edustajat ovat varmaankin töissä, joten siitä saa selitystä sille, miksi joitakin väestödemografian edustajia ja ihmisryhmien kokoonpanoja ei näkyisi, mutta "väärään aikaan" kaupungissa kävijän kannalta tällainenkin vaikuttaisi hänen havainnoimisissaan huomioimaansa. Osittain harhaan saattaisi aatteluissaan mennä siinäkin, ettei tule huomioineeksi ihmisten saapumista ja menemistä jonkin parkkihallin kautta, jolloin ulkotiloissa nähty voisi korostua ajattelussa liiaksi, vaikka olisikin hetki sitten saanut kokemusta joillakin käytävillä kulkemisesta ja siellä väljästi kulkevista ihmisistä.

Noihin aikoihin tulisi kuitenkin todennäköisesti nähneeksi monia olemuksensa huolimattomasti muodostaneita ihmisiä, kenties ainoastaan yhden kävelevän ja hyväntuulisen oloisen nuoriparin, useita köyhän oloisena kulkevia ihmisiä jonkin yhden asian tekemisensä jälkeen, rauhallisesti käyttäytyviä nuorisolössejä monin paikoin vailla erityisempää tekemistä, ihmisten ostoskassien olemista enemmänkin ruokakaupan kasseja kuin jonkin erikoistavaraliikkeen sellaisia, yksikseen kulkevia resupekkoja, muutama "tärkeän näköinen" henkilö matkalla vakiruokapaikkaansa, suht autioita kahviloita, mitään ostettavaa löytämättömiä ihmisiä poistumassa vaatteita ym. myyvästä liikkeestä, outlet-myymälän myyjää ilman asiakkaita, hämmentyneitä ihmisiä tajumassa etteivät pääse pois Normal-liikkeestä kulkematta samaan suuntaan nuorien ihmisten kanssa kierrosta loppuun, muita ihmisiä arvioimassa toisten ihmisten kulkemista ollessaan syömässä/juomassa jotain, mukavien palvelukonseptien jäämistä jonkinlaiseen vähemmistöön muiden palveluiden seassa, kymmenissä muissakin kaupungeissa olevan liikkeen olemista taas yhdessä kaupungissa keräämässä itselleen tunnettuutta, taideteoksien avulla aikaansaatua hämäävyyttä kaupungin elinvoiman tilasta, linja-autoa odottavien ihmisten toisistaan etäällä pysymistä, totaalista vajetta ihmisistä tekemässä someen lyhyitä videoita, penkeille lysähtäneitä ihmisiä toivomassa heille olevan saavutettavissa edes jotain sitä jotain muille saatavissa olevaa, päättämättömyyttä sen suhteen mihinkä sitä seuraavaksi menisi ym.

Kun ulkopaikkakuntalainen on kokemuksensa saanut, ei hän sitten myöhemmin menemissuuntiinsa liittyviä päätöksiä tehdessään yhtäkkiä vain päädy Lappeenrantaan ilman kulkemisiensa ja aikeilujensa edes suurpiirteistä suunnittelua, vaan Lappeenranta voi olla esim. jonkinlainen välivaihe, josta on jäänyt mieleen, että siellä voisi käydä nopsaan tekemässä sen ja sen, minkä jälkeen voi jatkaa matkaa muualle.

Hotelleissa yöpymisten laskemiset, joissain monivuotisissa käyntikohteissa käymiset ja jollain tiellä kulkevien autojen määrät ovat toki jollain tapaa käteviä vaikkapa kaupunginhallitukselle, jonka on helpompi perustella asioita numeerisilla selitteillä kuin jollain deskriptiivisemmällä. Sinänsä sitä voisi kai toivoa, että kaupunki (valtuusto ym.) ottaisi kaupungin kehittämiseen huolitellusti ja mielikuvitusta käyttävän valmistellusti määräävän/ohjaavan asenteen, mitä tulee yrittämisen vapauksiin, mutta toisaalta sekin tuntuisi väärältä, että se kohdistuisi kaikkeen. Onhan tavallaan mukavampaa, että yrittäjät voivat yllättää jollain mieluisalla esim. satamassa tai Rakuunamäellä. Tai ainakin siihen asti, kunnes alkaa menemään pieleen tai käydään viemään tilaa joltain toisenlaiselta.

Kaikki kaupunkikehitys ei tietenkään ilmenny ns. katutasolla

Siinä on jokin kummallinen epäsuhta, jos yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät paljon yhteistyötä monen tahon kanssa, sekä niillä on meneillään omaa tutkimus- ja kehitystyötä, ettei moinen ilmenny ideavahvistimina esim. kauppojen tarjonnassa, tapahtumissa, juhlapuheissa tai mainonnassa. Jossain määrin syynä voi olla se, että joistain "perinteisistä" kulttuurillisista ominaispiirteistä halutaan pitää kiinni, jolloin esim. digitaaliset implantit ohjelmistoineen, kehonsisäiset tietoverkot, at-home -mittausten tekoälyinen analysointi ym. eivät aivan sovi esim. akseleille "pari tuntia urheilua, illanvietto baarissa, hotelliyö ja jossain briljantisti eksoottisessa ravintolassa käynti" tai "tarjousten houkuttelemana käymään huonekaluliikkeissä ja sitten takaisin" tai "koulun jälkeen ruokakaupan kautta selaamaan nettiä".