Aikoinaan eli tuossa 90-luvun puolivälin jälkeen Lappeenrannassa oli jonkinlainen kaupungin yrittäjäksi ryhtymisen apu käytettäväksi ajanvarauksella. Siellä sitten tulee kertoneeksi, kuinka haluaisi käydä hyödyntämään kehittymäänpäin olevaa websivujen tekijyyden osaamistaan, mutta sitä ei otettu hyvällä, että idean perustana ei ollut liiketoimintasuunnitelmaa, vaan pikemminkin vain halu ja jonkin verran näyttöä aiemmista tekemisistä. Tulipa jopa saaneeksi kuullaakseen, kuinka se on kerrassaan ärsyttävää, kuinka monet haluaisivat ryhtyä yrittäjäksi, mutta heillä ei ole sitä varten suunnitelmaa ja aikomuksia tarkemmin mietittynä. Nykyisin sitä voinee käydä milloin vain ns. kevytyrittäjäksi, mutta tuolloin, tuon yhden tilanteen perusteella jäi tuntuma kuin pitäisi jo heti alkuunsa olla valmis ottamaan merkittävää taloudellista riskiä tai sitten antaa olla koko hommelin.

Ei kovin kauan aikaa tuosta, sama "meininki" ilmentyi siinä, kuinka oli ottanut pienoisen taloudellisen riskin rahojen vuokraan, laskuihin ja ruokaan riittämisen kannalta, kun ryhtyi myymään kuvankäsittelyohjelmaa ja sitä varten ohjelmoituja scriptejä netitse, sillä sitä teki toiminimellä, joka taasen vaikutti moniin Kelan etuuksiin. Liiketoiminnallisesti kyse oli niinkin simppelistä kuin silloin tällöin bannerimainoksien laittamisesta soveltuville sivustoille ja pelkästään se riitti siihen, että kuukausituloiksi kertyi tuolloisia markkoja sen verran, että menojen jälkeen oli varaa hiukan humputellakin, eikä Kelan tukiakaan tarvinnut ollenkaan. Sellaisesta ei ollut lähellekään eksaktia ymmärrystä, mikä olisi tuotteiden markkinoitavuuspotentiaali, minkälaiset tulevaisuuden näkymät olisivat vuoden kulttua tai yltääkö myynti säännöllisesti jonkin vähimmäistason yli. Kyse oli vieläpä aivan muulle käyttöjärjestelmälle tehdystä ohjelmistosta, jota myi, joten riskinä oli, että käyttäjäkunta alkaisi parissa vuodessa olemaan aivan liian vähäinen sellaisen liiketoiminnan toimivuuden kannalta. Tulipa kuitenkin yritettyä. Bannerimainonnan lisäksi hyödyllistä myynnin kannalta oli, että myynnissä olleesta kuvankäsittelysovelluksesta ja siihen tekemistään skripteistä tehtiin muutamaan ulkomaiseen lehtiin artikkelit ja että yhteisöllisistä syistä monet halusivat nähdä asiaan liittyvän käyttöjärjestelmän pysyvän "elossa".

Vuonna 2025 yrittäjyyden halutaan laajalti tarkoittavan hyvin mietittyyn liikeideaan perustuvana, missä tuntumien saamiseen kokeiluja tekemällä "saadaan lupa" toiminnan vakiintumisen jälkeen tai joskus ei edes silloin. Yksinosaajien kyvykkyyksiä ei tyypillisesti osata tunnistaa monellakaan taholla, saati niiden kehittymispotentiaalia, joten vaikka tekoälyisyydenkin voidessa korvata konsultointitarpeita on silti monien mielestä johonkin kirjoittamattomaan sääntöön perustuvasti välttämätöntä verkottua ihmisten kanssa yhdessä tekemisen tarkoituksessa tai muutoin edessä on "sure failure from the beginning". Sehän ei sinänsä tarkoita, etteikö yksinosaaja voisi ryhtyä milloin vain tekemään kaikenlaista muiden kanssa, mutta haasteita voi asettaa myös se, että mahdolliset kanssatekijät kuten opiskelijat voivat olla jo lähtökohtaisesti suuntautuneet menemään vuolemaan rahaa jonnekin aivan muualle. Voi olla myös niinkin, että opiskelijoista ei vain löydy sellaisia osaamisen ja motivoituneisuuden kombinaatioita, jotka olisivat pidemmän päälle kovinkaan käyttökelpoisia. "Senioritason" kanssaperustajat, konsultoitavat ym. voivat taasen käydä kalliiksi heti alkuunsa.

Jos nyt kuviteltaisiin, että korkeakoulutettu työtön olisi hyödyntänyt koulu- ym. osaamistaan liiketoiminnan perustaksi tarkoitetun tuotteen kehittämiseksi, valmistellut useita versioita liiketoimintasuunnitelmasta, tehnyt palvelusopimuksen kahdella kielellä, pitänyt yllä ajantasaista dokumentaatiota asiakkaita varten, selvitellyt ajoittain markkinatilannetta ym., niin mitähän Lappeenrannan suunnalla toimivat yrittäjyyspyrkimykseksi määritelmällisesti auttavat tahot ovatkaan viime aikoina tehneet sellaista, joka voisi olla edes jossain vaiheessa jotenkin hyödyksi tällaiselle henkilölle?

Etelä-Karjalan työllisyysalue

Tähän työllisyysalueeseen kuuluvat kaikki maakunnan kunnat ja sen vastuukuntana toimii Lappeenranta. Sen toiminnan aloittamisesta kerrotaan kaupungin sivuilla 23.9.2024 [1], että

"Uudistus tuo kunnille lisää työkaluja työllisyyden sekä elinvoiman edistämiseen ja palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa, Natunen jatkaa."

"Uudistuksessa ei ole kyse pelkästään työllisyyden edistämisestä. Elinvoiman vahvistamisen keinovalikoima koko maakunnassa kasvaa ja tämä vaatii eri toimijoiden yhteistyön koordinointia. Tavoitteemme on, että työllisyysalue tuo eri toimijoita valmisteluvaiheen päätyttyäkin yhteen alueen elinvoimaan, työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja kotoutumiseen liittyvissä asioissa, täydentää muutosjohtaja Johanna Ilmoni Lappeenrannan kaupungilta."

"Palveluja ja henkilöstöä ei ole tarkoitus vain siirtää valtiolta kunnille. Uudistus on nähty myös mahdollisuutena kehittää työvoimapalveluja entistä vaikuttavammaksi. Valmistelussa on huomioitu muun muassa ammatillisen koulutuksen vahvempaa suuntaamista alueen työllisyyden parantamiseen ja yritysten tarpeita varten, sekä kotoutumisen edistämistä työllisyyden hoidossa. Kuntien rooli osaajien aktiivisessa houkuttelussa alueelle on edelleen tärkeää, täsmentää Natunen."

Kuulostaa tilastojen parantamiselta, eikä sanaakaan ihmisten potentiaaleista. Etelä-Karjalan liiton sivuilla kerrotaan hanke-tietona [2], että kyse on myös ekosysteemin kehittämisestä ja Lappeenrannan kaupungin elinvoimajohtaja on tohkeissaan [3] siitä, kuinka toimivammat verkostot muiden toimijoiden kanssa yhdessä paremmin hyödynnettyjen palvelujen kanssa mahdollistavat "parhaiten asiakkaita hyödyntävän palvelujen kokonaisuuden" luomisen.

"TE2024 – Elinvoimaa Etelä-Karjalaan -hankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Karjalan toimintaympäristöön parhaiten soveltuva elinvoima-, työllisyys-, koulutus- ja yrityspalveluekosysteemi, jolla tuetaan vahvasti Etelä-Karjalan maakuntaohjelman kehittämistavoitteita, muun muassa elinkeinopalveluiden saavutettavuutta, työllisyyden edistämistä ja työperäistä maahanmuuttoa sekä osaamisen kehittämistä ja opiskelijoiden integroitumista alueelle."

"Kun hyödynnämme tulevaisuudessa entistä paremmin kuntien työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluja sekä rakennamme toimivia verkostoja muiden toimijoiden kanssa, saamme parhaiten asiakkaita hyödyntävän palvelujen kokonaisuuden."

Jos kuviteltu korkeakoulutettu työtön olisi hyödyntänyt koulu- ym. osaamistaan liiketoiminnan perustaksi tarkoitetun tuotteen kehittämiseksi niin pitkään, että työhistoriaan oli jäänyt aukkoa, hän ei tulisi tulevaisuudessa saaneeksi edes mahdollisuutta palkkatukeen yrityksessä, joka voisi hetkeksi palkata hänet, jotta hän voisi rahoittaa tuotekehitystään ja muuta siihen liittyvää, sillä hallitus on päättänyt sen rajaamisesta. Kyseessähän voi olla tilanne, missä suoraan korkeakoulusta otetaan töihin opiskelijoita, joita työnantaja voi "muovailla" ja "muotoilla" miten haluaa, joten rekrytoitavuuden kannalta tilanne voi olla hankala, vaikka vielä jokin vuosi sitten olisi opiskellut muiden kanssa samoilla opintojaksoilla ja todennut osaavansa asiat useimpia muita paremmin. On vain ollut vähemmän osaava itseilmaisussa tilanteissa, joissa olisi tarkoitus saada esiteltyä itsensä rekrytoitavuutta edesauttavalla tavalla.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa "luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi", missä "ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja valmiuslakia ja missä muutokset koskisivat palkkatuen myöntämistä kunnalle tai kuntayhtymälle. Tästä ovat lausunnot antaneet "Lappeenrannan kaupungin työllisyyspalvelut" ja "Kaakkois-Suomen TE-toimisto", mistä yhdet tekstikatkelmat kummankin osalta:

"Kuitenkin kuntien palkkatuen rajaaminen jatkossa ainoastaan alentuneesti työkykyisten tai yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen heikentää vastaavasti monien muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden palveluvalikoimaa ja työllistymistä. Lappeenrannan kaupunki ei näe kannatettavana, että lain tasolla lähdetään rajaamaan sitä keinovalikoimaa, joilla työllisyysalueet voivat työllistymistä edistää."

"Uudistuksen tavoitteet ja toisaalta käytettävissä olevien määrärahojen niukkuus suhteessa asiakastarpeisiin tulevat oletettavasti jo luonnostaankin ohjaamaan palkkatuen kohdentumista tehtäviin, joilla voidaan olettaa olevan palkkatuettua työssäoloaikaa pitempikestoista vaikutusta henkilön työllistymiseen. Eri alueilla on erilaiset työnhakijarakenteet ja työmarkkinatilanteet ja sen myötä myös erilaiset tarpeet palkkatuen käytölle työllistymisen edistymisen tukena."

Eivät siis sinänsä puolla tavoiteltua palkkatuen rajattavuutta, mutta milloinkapa eräs hallitus on sellaisista mielipiteistä aikomuksiaan kummoisemmin muuttanut? Myöhemmin Etelä-Karjalan työllisyysalueelta pyydettiin erikseen kirjallista asiantuntijalausuntoa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan taholta, mihin vastatessaan [5] Etelä-Karjalan työllisyysalue tulee ilmaisseeksi tunnistavan, että palkkatuettavuus on jo ennestään ollut lähellä mahdottomuutta ja että kunnilla tulee jatkossa olemaan paineita tuuppia työttömiä nopeammin johonkin sellaiseen, missä ne voivat välttää aiheutuvia "sakkomaksuja".

"Samaan aikaan työttömyysturvauudistuksen ja palkkatukiuudistuksen kanssa kunnan rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennetaan ja varhennetaan. Kunnat osallistuvat työttömyysetuuden perusosan rahoitukseen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, ja rahoitusvastuu laajenee koskemaan myös ansio- ja peruspäivärahaa. Tähän asti kuntien mahdollisuudet vaikuttaa niin sanottuun sakkomaksuun ovat perustuneet työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, valmennuksiin ja koulutuksiin osallistumiseen sekä kuntouttavan työtoiminnan että palkkatuetun työn aktivoivaan luonteeseen."

"Palkkatuettujen työmahdollisuuksien kaventumisen rinnalla myös kuntouttavan työtoiminnan asema vaikeammin työllistettävien palveluna muuttuu rahoituksen näkökulmasta. Työttömien palveluihin aktivointi ei siirrä etuuden rahoitusvastuuta valtiolle. Jatkossa työttömyysturvavastuu tarkoittaa, että kunta maksaa myös palveluajalta niin kutsuttua 'sakkomaksua'."

"Käytännössä työllisyysalueet eivät pysty tukemaan kuntien palkkatukityöllistämistä. Kunnat ovat perinteisesti tarjonneet työllistymismahdollisuuksia heikommassa työmarkkina-asemassa oleville."

"Työllisyysalueen kyky vastata haastavassa suhdannetilanteessa palvelutarpeeseen on rajattu. Käytännössä työllisyysalue joutuu karsimaan palveluista."

Edellä luonnehdittua skenaariota kuvitellun työttömän tilanteesta on kerrottu enemmin sanoin suoraan Etelä-Karjalan työllisyysjohtajaksi valitullekin hiukan sen jälkeen, kun työllisyysalueet vasta aloittivat. Vuoden alussa Lappeenrannan kaupunki haki työllisyysjohtajaa "johtamaan ja kehittämään", mutta mitä se kehittävyys tarkoittaa, selvinnee ehkä sitten joskus.

"Tehtäväsi on johtaa ja kehittää uutta Etelä-Karjalan työllisyysaluetta ja luotsata alueen työllisyyspalvelut TE2024-uudistuksen jälkeen pysyväksi toiminnaksi ja osaksi toimivaa yhteistä elinvoiman ja työllisyyden edistämisen ekosysteemiä."

"Sanna Natunen on valintatyöryhmän yksimielinen esitys Etelä-Karjalan työllisyysjohtajaksi" (esaimaa.fi, 3.5.2024)

"Lappeenrantalainen Sanna Natunen johtaa koko Etelä-Karjalaa kohti suurta uudistusta" (esaimaa.fi, 26.9.2024)

Suunnitelma "Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta"

Kaupunginvaltuustojen jäsenillekin jaettu suunnitelma [7] sisältää monenlaista lisätietoa siitä, minkälaiseksi ekosysteemiksi ja minkälaisin tavoittein työllisyysalue voisi kehittyä. Lappeenrannan kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 18.9.2023 ja ehdotti, että suunnitelma hyväksyttäisiin kaupunginvaltuustossa, minkä se tekikin kokouksessaan 9.10.2023. TE2024-valmistelu Etelä-Karjalassa on aloitettu marraskuussa 2021 ja sen "valmistelussa ovat alusta asti olleet mukana laaja-alaisesti niin kunnat kuin muutkin sidosryhmät".

Tilastotietona suunnitelmassa mainittiin, että "Kesäkuussa 2023 uusien työpaikkojen määrä oli 22,5 % matalampi kuin vuosi sitten, ja 31,5 % matalampi kuin kuukausi aiemmin. Seutukunnittain tarkasteltuna uusien avointen työpaikkojen määrä laski Lappeenrannan seudulla -31 % ja Imatran seudulla -14 %."

Maakunnan kaupungin- ja kunnanvaltuustojen kerrotaan olevan sitoutuneen tavoittelemaan koko maakunnan elinvoiman vahvistamisen ja työllisyysasteen nostamisen lisäksi seuraavia tavoitteita:

• Koko maakunnan palvelutarpeisiin parhaiten sopivaa palvelumallia siten että henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaat saavat oikea-aikaisesti palvelutarpeensa mukaisia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluja. Asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sekä helposti saavutettavia palveluja: Asiakkaiden palvelutarpeiden nopeaa tunnistamista, selkeitä asiakasprosesseja ja saumattomia asiakaspolkuja.
• Monikanavaisesti tarjottavia palveluja: Palveluja tarjotaan sähköisesti, kasvokkain, puhelimitse ja kuvallisella etäyhteydellä.
• Toimivaa työllisyys- ja elinvoimapalvelujen ekosysteemiä sekä vaikuttavaa ja dynaamista yhteistyötä yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
• Hyvinvointialueen ja työllisyyden ekosysteemin toimivia yhdyspintoja ja vaikeimmin työllistettävien palvelujen sujuvaa hoitamista ja palvelujen tehostamista.
• Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista ja kohtaannon parantamista toimivan ekosysteemin avulla ennakointitietoja ja hankintoja hyödyntäen.
• Toimivia yhteistyörakenteita ja aktiivista yhteistyötä Kaakkois-Suomen työllisyysalueiden välille sekä yhteistyötä tarpeiden mukaisesti myös muiden työllisyysalueiden kanssa.
• Muutoksen kohteena olevan henkilöstön osallistumisen mahdollistamista valmisteluun sekä aktiivista ja ajantasaista ulkoista ja sisäistä viestintää.

Kaavaillusta ekosysteemistä kerrotaan tällaista:

"TE2024 uudistuksen yksi tavoite Etelä-Karjalassa on maakunnallisen työllisyys-, koulutus-, elinvoima- ja yrityspalveluiden ekosysteemin luominen. Entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaava ja alueen elinvoimaa vahvistava toimintaympäristö luodaan yhdessä ja jo tehty työ työllisyysohjelman puitteissa tukee tätä. Ekosysteemin rakentamisessa on tähän mennessä muun muassa tunnistettu asiakassegmenteittäin keskeisiä toimijoita ja palveluja sekä suunniteltu yhdessä toimenpiteitä ja kokeiluja, joilla asiakkaiden palveluja ja työllisyyden edistämistä Etelä-Karjalassa parannetaan myös tulevina vuosina."

"Jo olemassa olevia yhteistyötahoja Etelä-Karjalassa ovat kuntien lisäksi muun muassa Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Kaakkois-Suomen TE-toimisto ja ELY-keskus, KEHA-keskus, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Sampo, LUT-yliopisto, LAB- ammattikorkeakoulu, alueen muut oppilaitokset, yrityspalveluihin liittyvät toimijat (Kehy, Wirma, Business Mill), Migri, Kela, maakunnan yhdistykset, työnantajat ja yritykset. Lisäksi alue on mukana monissa alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa. Tavoitteena on valtakunnallisten toimijoiden huomioiminen entistä vahvemmin sekä yhteistyön tiivistäminen muiden työllisyysalueiden kanssa myös jatkossa."

"Keskeiset yhteistyökumppanit ovat tällä hetkellä vahvasti mukana työllisyyden edistämisessä jo työllisyysjohtoryhmän kautta. Yhteinen TE2024-valmistelu on lisännyt verkostossa mukana olevia tahoja, ja uusia yhteistyömuotoja rakennetaan parhaillaan. Yhteistyön osalta olennaista on toisten työn tunteminen ja niin oman kuin muiden toimijoiden roolin näkeminen osana yhteistä elinvoimaekosysteemiä. Yhteistyön muodoissa suunnittelussa on muuan muassa yhteiset alustat, yhteiset tilaisuudet sekä konkreettinen yhteinen työskentely."

Työllistymisen monialainen edistäminen (TYM-laki)

Tämä laki on tullut voimaan samaan aikaan TE-palvelu -uudistuksen kanssa (1.1.2025), mistä edellä mainittu suunnitelma [7] mainitsee, että:

"Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakas olisi jatkossa työtön henkilö, joka tarvitsee osaamisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi intensiivistä ja pitkäkestoista useamman viranomaisen yhteensovitettua tukea."

"Tuleva työllisyysalue huomioi palveluissa positiivisen erityiskohtelun heikommassa työmarkkina-asemassa oleville asiakasryhmille siten, että kaikille pyritään takaamaan palvelutarpeen edellyttämät palvelut ja mahdollisuus työhön."

"Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisen kannalta olennaista on hyvä yhteistyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa myös laajemmin kuin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun osalta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää tällä hetkellä työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimäistä palvelumallia. Työllisyyden edistämisen ja hyvinvointialueen yhdyspinnat on tunnistettu ja valmistelua tehdään yhdessä."

Yhteistoimintamallina työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömän palvelutarpeen ja suunnittelevat hänelle tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet [8], mikä perustuu pitkälti vuosina 2015 - 2024 toimineeseen monialaiseen yhteispalveluun (TYP):

"Palvelukokonaisuuteen sisältyy työttömän palvelutarpeen mukaisesti yhteen sovitettuna julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntoutuspalveluja sekä mahdollisesti muita työllistymistä edistäviä palveluja. Palveluista sovitaan monialaisessa työllistymissuunnitelmassa, jonka viranomaiset laativat yhdessä työttömän kanssa. Palvelukokonaisuus on tarkoitettu niille työnhakijoille, joiden työllistyminen edellyttää pitkäkestoista ja tiivistä viranomaisten palvelujen yhteensovittamista ja työllistymisen tukea. "

Maakunnallinen rekrytointituki

Kirjoitushetkellä vasta ideana on maakunnallinen rekrytointituki, josta Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy on kuntien puolesta tehnyt kyselyn, johon on voinut vastata maaliskuun puoleenväliin asti. Sitä esittelevän luonnoksen [23] mukaan:

"Etelä-Karjalassa suunnitellaan uutta maakunnallista rekrytointitukea, jonka tavoitteena on helpottaa työnantajien rekrytointia ja tukea työttömien työllistymistä."

"Rekrytointituki tarjoaa työnantajille hienon mahdollisuuden vahvistaa työvoimaansa ja tukea työttömien työnhakijoiden siirtymistä työelämään."

"Rekrytointituki on harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen erillispalkkio rekrytoinnin tueksi työnantajille."

"Tämä ei ole vain taloudellinen etu, vaan myös arvokas keino löytää motivoituneita työntekijöitä ja rikastuttaa työyhteisöä uusilla osaajilla."

"Rekrytointitukea tullaan kehittämään yritysten ja toimijoiden kanssa, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin työnantajia ja työnhakijoita."

Ehkäpä se hyödyttäisi hetkellisesti rahoitusta yritystoimintaansa varten valmistelevaa, jos on ollut pitkäaikaistyöttömänä syystä tai syistä, mutta paljoa muuta siitä ei voi vielä sanoa, sillä asiasta ei ole ainakaan Google-haulla löydettävissä yhtään uutista tai oikeastaan muutakaan lisätietoa kuin pyyntö kommentoida luonnosta.

Tapahtumia

Vielä tänne saakka luit..? Syksyn 2024 ja vuoden 2025 muutaman ensimmäisen kuukauden välillä Lappeenrannassa on tapahtunut jotain uudenlaista tai entisenlaista, joihin osallistumalla on voinut olla jonkinlaista mahdollisuutta saada yrittäjyystavoitteitaan edistymään. Tai sitten ei, sillä voipa olla, että kaikki nämä menevät jollain tavoin ohi aikeista.

"LAB-ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan kaupunki järjestävät IdeaMiitti-tapahtuman 27.9.2024 klo 13 Rakuunamäen juhlatilassa. IdeaMiitissä LAB-ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan kaupungin hankkeiden valmistelijat esittelevät innovatiivisia ideoitaan yrityksille lyhyissä, noin kolmen minuutin pitchauksissa. Esitysten jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä, osallistua keskusteluun ja antaa palautetta. Tapahtumassa on runsaasti aikaa yritysten puheenvuoroille, verkostoitumiselle ja yhteystietojen vaihtamiselle. Lisäksi tapahtumassa pohditaan sekä ajankohtaisia rahoitusmahdollisuuksia että yrityksille tarjolla olevaa tukea liiketoiminnan kasvattamiseen." (lab.fi, 12.9.2024) [10]

"Tervetuloa maksuttomaan Startti yrittäjyyteen -tilaisuuteen 21.8.2024. Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden tulla kuulemaan, mitä markkinoinnin ja talouden suunnittelussa tulee huomioida ja kuinka voit hakea starttirahaa yritystoimintaa aloittaessasi. Voit osallistua paikan päällä Lappeenrannan kaupungintalolla tai hyppää mukaan linjoille. Iltapäivän ohjelmassa: Aloitussanat, Lappeenrannan kaupungin yrityspalvelut esittäytyy; Starttiraha ja Te-toimisto esittäytyy; Markkinoinnin perusteita yrittäjille, Katja Lamminen, Markkinointi Hurmaa Oy; Talouden suunnittelu, Minna Kokki, Tilitoimisto Kiti talous Oy; Yritysostolla yrittäjäksi, Marja Mustapää, Wirma yrityspalvelut; Vapaata keskustelua." (tapahtumat.ekarjala.fi) [15]

"Yrittäjä, tule mukaan verkostoitumaan sekä keräämään voimavarojasi muiden kanssayrittäjien kanssa. Tässä tilaisuudessa et jää yksin! Tilaisuuden tarkoituksena on puhaltaa yhteen hiileen, tarjota vertaistukea sekä luoda että tuoda esille uusia työkaluja yrittäjän arkeen. Yrittäjän Voimala -tilaisuuksia järjestetään yhteensä 4 kappaletta vuoden 2024 aikana. Syksyllä käynnistyy uusi tilaisuussarja, Yrittäjän voimala, joka tarjoaa eteläkarjalaisille yrittäjille mahdollisuuden kehittää osaamistaan, parantaa työhyvinvointiaan ja verkostoitua maakunnan muiden yrittäjien kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena on luoda luova ja rento ilmapiiri, jossa osallistujat voivat vapaasti esittää kysymyksiä ja keskustella ilman asiantuntijajargonia." (tapahtumat.lappeenranta.fi, kehy.fi) [19, 20]

"Lappeenrannan Yrittäjät kutsuvat sinut mukaan kevään rennoimpaan after work -iltaan! Spring Beer Fest 2025. Ajankohta: lauantaina 5.4.2025 alkaen klo 17, Paikka: Ravintola Totem. Yksityistilaisuus klo 22 saakka – tai vaikka 23 asti, jos porukkaa riittää! Tule mukaan herkuttelemaan erikoisoluilla, nauttimaan huippuseurasta ja hyvästä ruuasta, sekä vaihtamaan ajatuksia muiden yrittäjien kanssa rennossa tunnelmassa. Illan aikana luvassa myös muutama puheenvuoro – ja tietysti tiukkaa tietoa ja leikkimielistä kilpailua tietovisan muodossa! Ohjelmassa mm: Karaoke koko illan ajan; Biljardipöytä aukeaa ruokailun jälkeen – kuka hanskaa Turhapuromaiset kierrepallot?; Tietovisa, jossa mitataan rautaista yleistietoutta ja soveltavaa yrittäjavainua; Osallistumismaksu: 30 € (sis. alv), Hintaan sisältyy tervetulojuoma, ruoka ja loistava seura – mitä muuta yrittäjä voisi kaivata?" (yrittajat.fi) [28]

"Lappeenrannan kaupungin yrityspalvelut järjesti tiistaina 17.9.2024 järjestyksessään jo kolmannet Etelä-Karjalan Teollisuustreffit, jossa Etelä-Karjalassa toimivien teollisuusyritysten, oppilaitosten ja Lappeenrannan kaupungin edustajat tapasivat toisiaan. Tapahtuma piti sisällään yritysten välisiä pikatreffejä sekä kahvipöytäkeskusteluja." (epressi.com) [14]

"Tervetuloa Meijän City Foorumiin maanantaina 28.4. Lappeenrannan kaupungintalolle. Foorumitoiminnan tavoitteena on yhdessä alueen kiinteistön omistajien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa kehittää ja lisätä kaupunkikeskustan elävyyttä ja vetovoimaa. Foorumin yksi tärkeä tehtävä on myös toimia tiedonvälitys- ja keskustelukanavana elinkeinoelämälle tulevista hankkeista sekä uusista palveluista. Ohjelma: 16.30 Kahvittelut; 17.00 Tilaisuuden avaus; 17.15 Kaupungin investointiohjelma, keskustan alueen kehittämisalueet, Maarit Pimiä, kaupunginarkkitehti; 17.45 Kaupungin keskustan alueen remontit, Olli Hirvonen, kaupungininsinööri; 18.15 Vilkas tapahtumakesä, Riikka Hjelt, tapahtumatoiminnan koordinaattori." (tapahtumat.ekarjala.fi) [16]

"Uusia keinoja tulevaisuuden haasteisiin etsitään Lappeenrannassa Kulttuuritila Nuijamiehessä torstaina 3.10. klo 18 alkaen. Silloin - pari päivää varsinaisen eurooppalaisen teemapäivän jälkeen - vietetään Euroopan yhteistä Säätiöpäivää miettimällä, miten kulttuurin supervoima auttaa löytämään ennennäkemättömiä tapoja kohdata tulevaisuuden haasteet ja rakentamaan niihin ratkaisuja." (epressi.com) [9]

"Kulttuurikahvila Kulttuuritila Nuijamiehessä 3.9.2024 klo 17:00 - 18:00. Kulttuurikahvila kutsuu luovan alan tekijät yhteisen pöydän ääreen verkostoitumaan. Osallistujien kesken arvotaan lahjakortteja Kulttuuritila Nuijamieheen! Aiheena Etelä-Karjalan kulttuurialan talousvaikutukset. Katsaus kulttuurialan taloudelliseen vaikuttavuuteen Etelä-Karjalassa pohjautuen tutkittuun tietoon. Etelä-Karjalassa työskentelevät n. 700 henkilötyövuotta tuo lähes 100 miljoonan euron tuloksen maakuntaan -Välillisten vaikutusten myötä vielä runsaasti sitäkin enemmän." (tapahtumat.ekarjala.fi) [21]

"Kutsumme teidät jälleen marraskuussa 2024 toimialakohtaisiin suunnittelutalkoisiin, joiden aikana esille nousseita kehittämiskohteita esitellään vuoden 2025 Boost Your Business Lappeenranta-tilaisuudessa. Tule mukaan suunnittelutalkoisiin vaikuttamaan ja ideoimaan ratkaisuja tulevaisuuden menestykselle sekä rakentamaan yhdessä pohjaa avoimelle ja ratkaisukeskeiselle yhteistyölle alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja kasvun esteiden purkamiseksi. Suunnittelutalkoot on tapahtuma, jossa keskitytään eri toimialojen haasteisiin ja toimialan yritysten huomioihin. Keskustelussa esille nousseista ja priorisoiduista osa-alueista valmistellaan toimenpidekokonaisuudet, joita lähdetään viemään aktiivisesti eteenpäin vuoden 2025 aikana. Tänä vuonna usean toimialan suunnittelutalkoot järjestetään samana päivänä torstaina 28.11.2024 klo 13.00 - 16.00 Lappeenrannan kaupungintalolla. Työpajatyöskentelyssä haemme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat toimialan elinvoimaisuuden edellytykset ja menestystekijät? Mitkä ovat toimialan elinvoimaisuuden esteet ja pullonkaulat? Mitä tulisi kehittää, jotta edellytykset kannattavaan liiketoimintaa säilyvät? Mihin asioihin Lappeenrannan kaupunki voi vaikuttaa? Millä toimenpiteillä saadaan muutosta aikaan Mitä teemoja seuraavan vuoden aikana tulisi nostaa esiin? Miten vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken voisi lisätä ja kehittää?" (greenreality.fi) [17]

"Vuotuinen kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen keskittyvä Talent Boost Summit järjestetään Lappeenrannassa tiistaina 12.11.2024. Paikka: Lappeenrannan kaupunginteatteri, Kaivokatu 5, Lappeenranta. Tilaisuus sopii kaikenkokoisille yrityksille ja on varsinkin sinua varten, jos vastaat näistä kysymyksistä myöntävästi: Oletko rekrytoimassa ensimmäistä kansainvälistä osaajaa eli talenttia tai opiskelijaa? Kiinnostaako monikulttuurisen työyhteisön rakentaminen yrityksessäsi Haluatko saada pidettyä talentit työssä ja rakentaa pitovoimaa yrityksessä?" (workinfinland.com) [11]

Lappeenrannan Kaupungin yrityspalveluiden Facebook-sivuilta [24] vielä hiukan lisää tapahtumia hakien olisi huomioitavissa ainakin Idearace-liikeideakilpailu, Rahoitusrundi 2025 - maksuttomat rahoitusinfotilaisuudet yrittäjille, Business Festival (Lappeenrannassa 21.-23.5.2025), paneelikeskusteluja kuten "Mitä on tulevaisuuden yhteistyö?", Etelä-Karjalan Yrittäjägaala ja Etelä-Karjalan Yrittäjäkahvit. Joo-o, huti, ohi, huti, lähestulkoon, ei sinne päinkään, huti, ohi..

Järeämpänä tapahtumana voisi pitää Boost Your Business Lappeenrantaa, jonka kerrottiin ennakkoon tuovan "lavalle inspiroivia kasvutarinoita ja konkreettisia vinkkejä, joilla voit viedä yrityksesi tai ideasi uudelle tasolle".

Vuoden alku on paras hetki kokoontua yhteen ja luoda liekkiä tekemiseen! Lappeenrannan kaupunki ja yrittäjäjärjestöt puhaltavat nyt yhteen hiileen ja kutsuvat sinut mukaan kaupungin suurimpaan yritystapahtumaan LUT-yliopistolle, jossa nostetaan yritysten ja alueen toimintaedellytyksiä. Tule mukaan yksin, kaksin tai koko työyhteisösi kera ja aloita vuosi 2025 aivan liekeissä! Boost Your Business Lappeenranta 2025 kerää yhteen alueemme yrittäjät, yritysten edustajat, opiskelijat ja muut elinvoiman kehittäjät. Tapahtumassa kuullaan alueemme yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä puheenvuoroja, on aikaa verkostoitua osallistujien kesken ja selviää mm. mitä Lappeenrannan kaupunki lupaa tehdä yritysten hyväksi vuoden 2025 aikana!(yrittajat.fi) [18]

Tapahtumana se sisälsi aluksi kampusalueen kierroksen ennakkoon ilmoittautuneille. Tilaisuuden avasivat kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen aiheella "Mainettaan parempi maakunta" ja LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa aiheella "Lappeenrannan kaupunki. Kasvua vai puhetta kasvusta?" Näiden jälkeen elinvoimajohtajan puheenvuoro ja sitten suhteellisen lyhyitä puheita yrittämiseen liittyen kahvi- ja verkostoitumistaukoon asti. Sitten lisää lyhyehköjä puheita paneelikeskustelun alkuun asti, jossa keskustelun moderaattori ja kolme yrittäjää paneelikeskustelemassa. Lopuksi ruokailu ja viralliset jatkot VENN Lappeenrannassa. Myöhemmin sitten Facebookiin paljon valokuvia, joista olisi tarkoitus käydä ilmi, kuinka oli mukavaa ja hyödyllistä.

Kuviteltu yrittäjyyspyrkimyksellinen henkilö olisi voinut kokea "Kaakkois-Suomen merkittävimmän digitaalisuuteen keskittyneen yritystapahtuman", Digikaappauksen, äkkiseltään mielenkiintoisena. Se järjestettiin Holiday Club Saimaalla 31.10.2024. Vai olikohan se sitten kuitenkaan sen mielenkiintoisempi kuin jos olisi katsonut YouTubesta muutaman laatudokumentin samoista aiheista ja kuvitellut olevansa samassa huonetilassa "tärkeiden henkilöiden kanssa"; joilla oli varaa maksaa pääsymaksu?

"Digikaappaus on Kaakkois-Suomen keskeinen teknologiatapahtuma, joka valmentaa yrityksiä tekoälyn ja digitaalisen transformaation aikakauteen. Vuotuinen tapahtuma esittelee uusimmat teknologian trendit ja sovellukset. Osallistumalla Digikaappaukseen saat näkemystä tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja mahdollisuuden verkostoitua muiden edelläkävijöiden kanssa."

Siellä ovat aukenivat aamukahvin merkeissä aamuyhdeksältä, minkä jälkeen tapahtuma alkoi avauspuheenvuorolla ja jota seurasi yksi kolmen vartin puheenvuoro tekoälystä yritystoiminnassa ja yksi kolmen vartin paneelikeskustelu tekoälystä Kaakkois-Suomessa. Lounas seuraavaksi ja ohjelmatiedoista lukien ilmeisesti samaan aikaan kuunneltavissa aiheista tekoälyn etiikka ja digitaaliset kaksoset. Jonkinlainen tekoäly-showroomikin. Ennen iltapäiväkahveja kaksi kolmen vartin puheenvuoroa, aiheina "digitaalinen asiakaskokemus" ja "kuinka suomalaiset yritykset voivat hyödyntää lumi-supertietokonetta - yhtä maailman tehokkaimmista tekoälyalustoista". Kahvien jälkeen WithSecurelta käydään heittämässä kolmen vartin verran juttua tietomurrosta ja niiltä suojautumisesta ja sitten vielä yksi paneelikeskustelu aiheesta "tekoäly ja vastuullisuus". Lopuksi järjestäjien esittäytyminen, loppusanat ja afterworkiksi nimitetty.

Eniveis..

Kaipa sitä silti voi pitää hyvänä, että Lappeenranta kaupunkina kehittyy elinvoimaisuuden suhteen:

"10 vuoden kuluttua Lappeenranta on itäisen Suomen veturi, joka vahvistaa rajaseutualueen elinvoimaa ja siten koko Suomen hyvinvointia ja turvallisuutta." (businesssouthkarelia.fi) [12]

"Lappeenrannan seutukunta on tehnyt merkittävän nousun Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Kuntarankingissa 2025. Kaupunkiseutu nousi vertailussa viisi sijaa ja sijoittuu nyt sijalle 16/25, ollen Kaakkois-Suomen paras seutukunta yritystoiminnan toimintaympäristön osalta." (lappeenranta.fi) [25]

"Lappeenrannan kaupunki ja suomalaisyhtiö Polarnode valmistelevat uutta datakeskusta Lappeenrantaan. Investoinnin arvo tulee olemaan keskuksen valmistuessa miljardin euron luokkaa." (yle.fi) [29]

Se jäi hiukan mietityttämään, että mitähän onkaan ollut sisältönä sillä Lappeenrannan kaupungin verkkosivulla, jonka oli aiemmin kirjanmerkittänyt ja josta ei sitten enää myöhemmin ollut vihjeenä jäljellä kuin verkkosivun osoite, jossa mainittiin jotakuinkin, että "kasvuyrittäjyydelle ja startup-toiminnalle luodaan entistä paremmat edellytykset"?