Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät artikkelit, uutiset ym. voi hyvällä tahdolla kokea auttavan muodostamaan koherenttia, alati tarkentuvaa näkemystä asioista, joten mediakonsernin eri lehtien sisällön asioita selittävyyttä ei välttämättä tarvitse heti lähtökohtaisesti käydä rajaamaan kaupunkikohtaisuuksiin, sillä ne eivät ole sillä tapaa ilmiöllisiä, että ne ilmenisivät eri kaupungeissa kovin eri tavoin. Tosin, yhteensovittelun kannalta käännösartikkeli "Robert F. Kennedy Jr. pakeni nuorena pahaa oloa huumeisiin - uusi terveysministeri uskoo lääketeollisuuden ohjailevan Yhdysvaltoja" (23.12.2024, New York Times -jutun käännös) täytyy ehkä jättää rannalle ja joskohan "Hannun positiivinen puoliso muuttui vihaiseksi salaliittoteoreetikoksi, joka suunnitteli öisin poliitikkojen hirttämistä" (12.10.2024) on sitten kuitenkin hiukan liian anekdoottinen ja kenties polemiikkinen?

Jos siis olettaa, että artikkelit terapiassa käymisistä, diagnoosin kanssa elämisestä, "kaikesta huolimatta"-kykenevyyksistä ym. voisivat ajan kanssa saada muodostuneeksi käsitystä, minkälaista on elää jonkinlaisena ja minkälaisena jokin diagnoosi voi ilmetä ym., voisiko tämä olettama kuitenkin olla väärä ja vahvistukset olettaman toimivuudelle johtuisivat vain sattumista, missä paikallislehtien sisällöt perustuvat ideoihin siitä, että sisältöjen on oltava erilaisia kuin aiemmin, sujuvalukuisia ja valokuviltaan laadukkaita ilman erityisempää tavoitetta niiden yhteentoimivuudelle?

Kun paikallislehti kuitenkin korostaa itseään luonnehtimisissaan, että se keskittyy erityisesti lappeenrantalaisille tärkeisiin ym. asioihin, voinee siltä täten vaatia, että kun se kirjoittaa hyvinvointialueesta, johon kaupunki olennaisesti kuuluu, sen kirjoittelussa ei olisi näin karsivia aiherajauksia kuten on vaikuttanut olevan:

• rakennukset ja niiden käyttötarkoituksien muutokset,
• hyvinvointialueen laajuiset talouslaskelmat,
• STT:n tuottama uutinen nuorison syömisten seurannasta,
• palveluista leikkaamisesta haastatellaan hyvinvointialueen johtajaa,
• asiakasmaksujen nousu,
• YTHS:n palveluiden käyttäjiksi löytämisestä kertomista prosentein,
• EKHVA rekrykampanjan esittelyä jopa videon kera,
• muutaman sairaanhoitajan esittely,
• hoivakodin olemuksen esittelyä kuvin,
• hyvinvointialueen valtuutetut marmattavat vähäisistä päätöksenteon mahdollisuuksista,
• yt-neuvottelut ja
• johtajien esittelyt?

Haettaessa Google-haulla esille artikkeleita ym. käyttäen aikarajausta 1.1.2023 – 28.2.2025, ei esim. hakurimpsulla "site:esaimaa.fi psykiatria" löydä yhtään hakutulosta. Hakurimpsu "site:esaimaa.fi terapia ekhva" antaa yhden hakutuloksen (5.1.2024), jossa kerrotaan kehnon "kesälääkärin" vastaanotolle pääsemisestä. Hakurimpsu "site:esaimaa.fi adhd" palauttaa luettavaksi muutamia henkilöesittelyä, mutta siis vain henkilöesittelyjä. Kun hakee suoraan paikallislehden sivujen hakukoneella erikseen hakusanoilla psykiatria, adhd ja mielenterveys, muodostuu tuntuma siitä, että paikallislehti ei tee ollenkaan sen selvittelyä, kuinka hyvin terveysalan ammattilaisilta sujuu terveyspalveluiden toimivuuteen osallistuminen tai miten käyttökelpoista tai järkevää niiden toiminnan perustana oleva koulutus on. Pikemminkin edes sinnepäinkään vivahtavaa edustavat lähinnä lähtökohdat kuten "lääkäreiden määrä" tai "terapiaan pääsyn odottelu" eli ikään kuin koulutuksessa tai ammattilaisissa ei edes olisi mitään epäiltävää.

Tällainen on ongelmallista alueellisen demokratian kannalta, sillä jos ihmisten mielissä ei tule "lämppääntyneeksi" jotkin aiheet, mahdollisuudet ja tosiseikat, eivät ne silloin suuremmin osallistu heidän orientoituneisuutensakaan muodostumiseen eli siihen, mistä juontuvat mm. ne, mitä he päivänsä aikana tulevat ajatelleeksi ja mitä he ottavat puheeksi muiden kanssa. Kunnan- ja aluevaltuutettujenkaan ei täten tarvinne stressailla, kun heiltä ei monet hoksaa tulla edes kysymään, josko jotkin asiat pitäisi ottaa puheeksi. Ehei, sen sijaan, he keskustelevat todennäköisemmin esim. terveydenhuollon palveluvalikoimasta, argumentoiden siihen liittyvästi jotain yksinkertaisesta.

Toisaalta, kun haeskelee paikallislehdestä aihemerkinnöillä kuten vaikkapa "masennus" ja "mielenterveyden ongelmat", ei hakutulosten perusteella tohtisi käydä väittämään, etteikö sellaisia artikkeleita olisi vuosien mittaan julkaistu paljonkin, joilla monet ennen muinoin leimaavammat diagnoosit, tuntemukset ja kokemukset tulevat tutustutetuksi sellaisella elämään luontaisesti kuuluvalla tavalla, ettei heti alkuunsa jää vaikutelmaa, että ne määrittäisivät yksilöiden lopullisen kohtalon ja etteikö heitä voisi ottaa osaksi muita yhteisöjä. Ne ja muut kuten vaikkapa ihosairaudet ja tukielinongelmat kuitenkin otannan perusteella jonain muuna vuona enemmänkin kirjoitteluissa mukana. Aivan artikkelimääriä per aihemerkintä laskemalla ei pääse selvyyteen, kuinka monesti jostain asiasta on kerrottu erityisesti, sillä esim. vuodelta 2025 "masennus"-artikkeleissa olisi myös nepsyä ja unenpuutetta. Samaisen aihemerkinnän käyttö ei myöskään liene systemaattista, sillä vuodelta 2024 niitä on 12 ja vuodelta 2023 taasen 14, mutta vuodelta 2022 jopa 47.

Sinänsä siellä jossain mielenterveysaiheiden piiriin kuuluvina nuo vuoden 2022 artikkelit ovat, mutta olisi hyvin mielenkiintoista kuulla tai lukea perusteista, jotka määrittelevät rajoja sille, kuinka syvälle johonkin aiheeseen mennään ja mitä raakataan tyystin pois, sillä helppohan se olisi löytyy esim. sellaista julkaisuista kuin Longevity.Technology, EurekAlert!, SciTechDaily tai NewScientist sellaista uutisointia, joka sopisi hyvin lukijoiden arkitajulla ymmärrettäväksi, mutta jonkalaisia paikallislehdessä ei liiaksi ilmene.

Mainittakoon, että esivalintavaiheessa paikallislehdessäkin ilmestyneistä Sunnuntaisuomalainen-osion juttuja kuten "Positiivisessa psykologiassa keskitytään ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin, voimavaroihin ja näiden edistämiseen" ei otettu ollenkaan huomioon, vaan mukaan arviointiin otettiin sellaiset, jotka edes ohimennen viestivät siitä, miten asiat sujuvat Lappeenrannassa tai Etelä-Karjalassa, mitä tulee terveyteen ja hyvinvointiin liittyvyyteen. Muutamia näihin kriteereihin sopimattomia otettiin sivummalle ikään kuin muistutukseksi siitä, mitä siellä paikallislehdessä saattaisi esiintyä kuten "syövän hoitoon on luvassa uusia suosituksia" (14.9.2024), "Tero Juuti, 37, sai adhd-diagnoosin, mikä selitti monta asiaa" (12.10.2024), "harvinaissairaudet diagnosoidaan aikuisilla keskimäärin 18 vuoden viiveellä" (22.12.2024), "Mehiläinen ostamassa Liettuan suurimman terveyspalveluyhtiön" (9.1.2025) ja "masennuksesta on tullut osa lapsuutta - osa nuoristo toivoo, ettei Instagramia ja Tiktokia olisi koskaan keksitty" (New York Times -käännösartikkeli, 18.12.2024).