Kaupungin talouteen, vetovoimatekijöihin ja asioista päättämiseen liittyvät uutisoinnit ja pitkälti kaikki, mistä lukijat voivat kokea voivansa tehdä päätelmiä tai edes saada sellaista tuntumaa, ettei heistä tunnu siltä, että heidän tarvitsisi itse uhrata aikaansa miettiäkseen mielestään esillä mitään enempää kuin mitä lehdessä on kerrottu, ovat myös erinomaisen hyvin paikallislehteen sopivia. Toisaalta, sillä ei välttämättä ole minkäänlaisia kilpailijoita siellä paikallistasolla, joten se voi suunnitella uutistensa ja selvittelyjensä laajuudet, aihevalinnat, julkaisuajankohdat ym. varsin vapaasti.

Sitä on hyvin vaikea arvioida suoraan havainnoiden, kuinka tyytyväisiä kaupunkilaiset ym. ovat paikallislehden toimintaan, sillä sen uutisoimiseen viittaamiset sen Facebook-sivuilla voivat jäädä hyvin vähälle kommentoinnille ja monikymmentuhatpäinen Facebook-ryhmä, joka on tarkoitettu erityisesti lappeenrantalaisille, ei tapaa ilmentää juuri minkäänlaista kiinnostusta kaupungin talouteen, vetovoimatekijöihin ja asioista päättämiseen, ellei kyse ole niin paljon "rummutetusta" asiasta kuin monitoimiareenahanke ja silloinkin siitä saataneen aikaan lähinnä juupaseipäs-väittely, joka keskittyy olettamuksiin vastapuoleksi olkinukkeiltujen näkemyksistä ja niihin vastaamiseen tavoilla, jotka ovat laadullisesti tylsistyttävän rajoittuneita.

Vaikka sillä on rajansa, kuinka tiuhaan paikallislehti voi uutisoida ja muuten kirjoitella näistä aiheista, sillä onhan sillä osioina myös ulkomaat ja mainoksiakin pitäisi joihinkin kohtiin sijoittaa, kuukausien mittaan lukijoille alkaa muodostua vaikutelmaa kaupungista sillä tapaa, että kerrotuista asioista muistamiset tuntuvat sopivan yhteen, eivätkä ne ole ristiriidassa lukijan uskomusten ja kokemusmaailman kanssa. Täten(kin) aiheutuvan eräänlaisen luottamussuhteen ylläpitämisessä paikallislehti ei oletettavasti voisi epäonnistua kovinkaan monta kertaa, sillä sitä ei hevillä unohdettaisi. Toisaalta, tässäkin tulisi huomioitavaksi sen miettiminen, antaako paikallislehti päättäjien olla liiankin rauhassa ja jotka tulevat käyttämään paikallislehteä välineenään sitten, kun heillä on jotain sellaista kerrottavaa, jonka halutaan välittyvän monelle ja joka jättää heistä silleen just sopivan vaikutelman?

--

Varsinkin heinäkuussa ja kesäaikaan muutenkin monet lukijat ovat aivan jossain muualla kuin paikallislehden äärellä, netissä tai paperi-sellaisen, mutta jos siitä elokuusta eteenpäin tarkastelee talouteen, vetovoimatekijöihin ja päättäjyyteen liittyviä uutisia ja artikkeleita, niin johan se siinä on jotain masentavaa, kuinka edes masentavista asioista ei ole kuin usein aiemminkin uutisoiduista vielä jotain.

Elo-syyskuussa kerrotaan, että Fazerin kaupungissa pysymisestä ollaan huolestuneita, Nuijamiehen rahoituskampanja jäi kauas tavoitteestaan, Suomen makein kesä -kampanja sai aikaan vain vähäistä piristystä lappeenrantalaisissa yrityksissä, Kauppahallin yrittäjäkato ja tulevaisuus huolettaa, Etelä-Karjalan kunnissa jonkin verran veronkorotuspaineita, lentoaseman kohtaloa mietityttää matkustajamäärien riittämättämyyden vuoksi ja Yritystilan talous on heikko. Jonkinlaista shokeeraavaa yllättävyyttä taisi monille tarjota monen merkittävän alueen yrityksen muutosneuvottelut.

Samaisen ajanjakson osalta vähemmän negatiivisia uutisia, artikkeleita ja kolumnikirjoituksia näistä aiheista oli vaivaannuttuvan vähän asukkaisiin liittyvästi, vaan ne käsittelevät pikemminkin Tuomo Sallisen kaupunginjohtajuutta, Danfossin hyviä ja huonoja uutisia, maahanmuuttajien "hurjaa tahtia" kasvamista Lappeenrannassa ja kansainvälisyyssetelien tarjoamista ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden saamiseksi jäämään Lappeenrantaan, kaupungin organisaatiouudistusta, kuntavaaliehdokkuuksia, työllisyyspalvelujen uudistamista, Von der Leyenin ja pääministerin vierailun hyötyä rajaseudun kaupungeille ja hallituksen talousarvion vaikutusta Lappeenrannan seudulla. Poliitikkouutisissa lähinnä Heidi Vätön loikkaaminen Vasemmistosta demareihin ja selvitystä alueen kansanedustajien ulkomaan matkoista. Joku mielipidekirjoittaja halusi stopin Etelä-Karjalan näivettymiselle ja joitakin franchiseyrityksiä pyrkii Lappeenrantaan.

Kulttuuri- ja urheilugaalan saaminen Etelä-Karjalaan edustanee ihmisläheisempää aihetta, sillä "järjestäjät linjaavat gaalan tavoitteiksi kulttuurin ja liikunnan voimavarojen yhdistämisen sekä uusien ihmisiä yhteen tuovien tapojen luomisen"? Museon uuden johtajan hakeminen alkaa näinä aikoina ja se olikin sitten useamman uutisen arvoista loppuvuonna.

Loka-marraskuun huonompina uutisina yms. olivat lomautettujen "huomattava määrän kasvu" Etelä-Karjalassa, lapsiperheissä palkasta vähän rahaa jäävyys, sanahelinäisyys hallituksen Itä-Suomi -toimien osalta (mielipidekirjoitus), toimeentulotuella elävien vaikeutunut kodin etsintä, kevään vaalien ehdokashankinnan vaikeutuminen oletetusti politiikan houkutteluvuuden vähentymisen vuoksi, yrityskauppojen vähyys Etelä-Karjalan kovatuloisimpien listoilla, Yritystilan taloutta jouduttiin kohentamaan miljoonasijoituksella ja lainaohjelman keventämisellä, ministeriö leikkaa Lappeenrannassa monista paikoin kuten teatterilta, orkesterilta ja museoilta, nuorisotyöttömyys on lisääntynyt, kaupunki vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä uudelleenarvioimaan koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ja Itä-Suomen teatterijohtajat ounastelevat joidenkin teattereiden kuolemisella (mielipidekirjoitus). Jotenkin vaisu valikoima tuokin aiheidensa puolesta, toimituksellisessa mielessä, vai onko Lappeenranta vain niin tylsä paikka?

Monenlaista parempaan päin kehittymisten ilmentymiä uutisoitiin ym. myös kuten Lappeenrannan sijoituksen merkittävä parantuminen Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan, mihin oli kyselty mielipiteitä yrityksiltä ja yrityspäättäjiltä. Sijoituksena 23/53, kun edellisvuonna sijoitus oli 40. Artikkeliin oli haettu kommenttia kaupunginjohtajalta, joka kertoi mm., että "pyrimme aidosti ratkaisemaan yritysten asioita kaupungilla" ja että "johtavat viranhaltijat ovat tehneet valtavan määrän yritysvierailuja". Maakuntatason pärjäämisen osalta esitellään yhden artikkelin verran maakuntajohtajan mietteitä Itä-Suomen kehittämistä pohtineen työryhmään aikaansaannoksista, erityistalousalueesta ja EU-rahasta. Rahakertymistä juttua kirjoituksissa "yritykset kasvattivat alueen veropottia jälleen isosti: kärjessä tutut toimijat" ja "Lappeenrannan veroprosentti ennallaan - kunnallisveroja kassaan noin 136 miljoonaa euroa". Itä-Suomi 2030 -juttusarjassa haastateltu kehottaa kaupunkiseutuja yhteistyöhön ja haluaisi muistuttaa, että "Itä-Suomessa tehdään myös huipputeknologiaa, vaikka se syrjässä olevana voikin tuntua olevan". Saimaan markkinoinnista kerrotaan lyhykäisesti, kuinka se on mukana Pure Saimaa -matkailuliitteessä, sillä "pyrimme aktiivisesti houkuttelemaan tänne matkailijoita myös talvilomalle". Black Fridaytä pidettiin lappeenrantalaisissa liikkeissä tärkeänä olla mukana ja Auto-Kilta tarvitsee autoja varten paikoisalueen laajennuksen. Kiikun kaakun hyvänä uutisena olemisen suhteen on se, että Fazerin tehtaanmyymälä saa vuoden lisäaikaa niillä perusteilla, että aiempi myynti ylitti mukavasti odotukset ja että tulevaisuudesta on vain sumuinen näkymä, mutta eri sesongeista on hyödyllistä saada lisää kävijädataa.

Muut uutiset ym. ennen loppuvuoden viikkoja painottuivat lievästi tuleviin kunta- ja aluevaaleihin ja ehdokashankintaan, joista mainittiin useampaan kertaan, että niihin ehdokkaaksi lähteminen ei määrällisesti houkuta kuten joskus ennen, mutta "yli puolet kyselyyn vastanneista kunnanvaltuutetuista aikoo ehdolle kunnallisvaaleissa". Ehdolle asettumista vähentävinä tekijöinä mainitaan esimerkkeinä "yksityiselämän kuormitus, häirintä ja uhkailu sekä kunnan taloudellinen tilanne". STT:n artikkelin mukaan "kuntalaisia epäilyttävät oman kunnan päättäjät ja päätöksenteko". Erikseen uutisen tapainen siitä, keitä Vihreät asettavat ehdolle kuntavaaleissa. Poliitikkojen mielipidekirjoituksista laadullisesti huomionarvoiselta tuntui metsäasioissa ydinosaamisensa äärellä olevan näkemykset kaupungin metsäohjelmasta. Museotoimenjohtajan valinta oli jostain syystä niin merkittävää, että siitä tehtiin pari pidempää artikkelia, joista toisessaan tentattiin ehdokkaita ja toisessa selviteltiin julkisuuslinjauksen muuttumiselta vaikuttavuutta. Hintatietoisia kaupunkilaisia saattoi lämmittää tieto, että "Lappeenrannan kaupunginhallitus siirsi Kimpisen lisämiljoonan talousarviokäsittelyyn" (suorituspaikkojen pinnoitteet ja valaistuksen uusiminen) ja että "Lappeenrannan kassaa kartutettu muun muassa Voiskataloa ja uimahallia varten - edessä investointirysäys" (juttu sisältää 15:n kohdan listan rakennusinvestoinneista). Triviaali- ja vertailutietoa tarjoilivat artikkelit, joista toisessa kerrotaan venäläisten kiinteistökaupoista Etelä-Karjalassa (2024 vain 6 kpl, jotka kaikki Imatralla, "huippuvuonna 2008 he ostivat 907 kiinteistöä" Suomesta) ja toisessa vertaillaan viikonloppureissujen hintoja mm. Lappeenrannassa, Helsingissä ja ulkomailla.

Joulukuussa valtuustoaiheissa oli parin jutun verran jatkohaluista, lyhykäisesti kaupunginvaltuuston vuoden viimeisen kokouksen läpikäymistä (parkkipaikat ja talousarvio) ja missä valtuutettu Huovinen (lehti kirjoittaa hänen nimensä sekä "Huovinen", että "Huovila") pääsee monella mielipiteellä esille, listailua kaupunginvaltuutetun mahdollisuuksista saada vuodessa jopa yli 10000 euroa palkkiota ja listailua valtuuston kokouksia väliinjättäneiden väliinjättämismääristä. Muilta osin poliitikot eivät olleet lehdessä juuri mitenkään esille, ellei lasketa Keskustan sen poliitikon kerrotun "nousevan Keskustan puoluehallitukseen", joka kaupunginvaltuuston kokouksissa ei puhu mitään juuri koskaan ja sitten niitä muutamaa aluehallituksen ja -valtuuston päätöksistä uutisointia (lainanottovaltuudet, sopeutuspäätökset ja ylimmän johdon yt-neuvottelut), sekä lautakunnan puheenjohtajan mainitsemaa museotoimenjohtajan valinnan siirtymistä seuraavalle vuodelle ja olihan siitä vielä erikseenkin uutinen.

Veto- ja pitovoimaisuuden suunnalla kohti "positiivisempaa Lappeenrantaa" halutaan yhdessä mielipidekirjoituksessa ja toisessa asuntorakentamiseen toivotaan "vihreyttä ja kauneutta", korkeimmin koulutettuen asumisia pääsi hakemaan postinumerohaulla, kaupunginarkkitehti toivoo Itä-Suomi 2030 -juttusarjan henkilö- ja työrooliesittelyssään "enemmän positiivista puhetta" ja "painottaa kaupunkien ja yritysten vastuuta Itä-Suomen kehittämisessä". Lappeenrannan Yrittäjien uusi puheenjohtaja haluaisi nähdä keskustaa ryhdyttävän elävöittämään aktiivisesti ja mainitsee "hyvänä esimerkkinä kehittyvästä yrityskulttuurista Etelä-Karjalan Yrittäjien, paikallisyhdistysten, yliopiston ja Lappeenrannan kaupungin Boost Your Business-tapahtuman, joka järjestettiin ensi kertaa".

Monen oletettavasti olankohautustakin vähemmälle huomiolla jättämiä aiheita saattaisivat olla olleet Lauritsalan kartanon myyntiin laittaminen, seurakuntayhtymän miljoonan euron alijäämäinen talousarvio, listailua kunnossapitopäällikön tietoon tulleista valituksista auraukseen liittyen, selvittely lappeenrantalaisten kaupungilta hakemista korvauksista, kaupunki ostaa PEPO Areenasta vuoroja kesäpalloilulajeille ja länsialueen koululaisille, listailu Lappeenrannan työnantajien maksamista tulospalkkioista ja keskustan kellotapulin kävelykierroksien oleminen vielä jonkin aikaa mahdollista. Joulukuun huonona uutisena monelle, että Lappeenrannassa monet saavat jatkossa vähemmän asumistukea, koska Lappeenranta tipahtaa eräiden muiden kaupunkien kanssa alimpaan kuntaryhmään.

Ohitse lappeenrantalaisuuden ja Lappeenrannan meneviä talouteen, vetovoimiin ja päättäjyyteen liittyviä artikkeleita ja uutisia:

Outletkylä Zsarin kauppasumma ei ole ilmestynyt konkurssipesän tilille - ostaja vakuuttaa, ettei ole vetäytymässä (26.9.2024)

Wolt ja Klarna nousevat esiin ihmisten velkaongelmissa - "Lainarahalla joudutaan ostamaan ruokaa" (8.11.2024)

Ylen artikkeli maalaa karun kuvan hiljentyneestä Imatrasta - Mitä sanovat kaupunginjohtaja ja yrittäjien puheenjohtaja? (12.11.2024)

Zarin kauppa purettiin - ostaja jätti maksamatta (2.12.2024)

Korkean teknologian Nordic Nano Group avaa tehtaan Imatralle (18.10.2024)

Voiko visio Imatran erämuseosta "ohittamattomana kohteena matkalla Itä-Suomeen" enää toteutua? (15.12.2024)

Imatran valtuusto näki valoa tunnelin päässä ja hyväksyi budjetin - eniten keskustelua käytiin bussivuoroista ja urheilutalosta (17.12.2024)