Henkilöhaastatteluna tehdyt yritysesittelyt voivat toimia hyvin mieleenjäävinä lyhyinä tarinoina, missä lukijan elämänkokemus vaikuttaa paljon siihen, tuntuuko luettu miten läheisesti hänen elämänpiiriinsä kuuluvalta. Joillekin Kauppakadun Nesteen sittenkin toiminnan jatkuminen aiemman yrittäjän voimin voi tuntua tutummantuntuiselta kuin Suunnittelutoimisto AFRY:n kasvaminen teollisuuden ja vihreän siirtymän ruokkiessa sen kasvua. Yrittäjäkolmikon suorittama Lappeenrannan keilahallin ostaminen taasen voi tuntua enemmän joitakin puhuttelevalta kuin Päivi Partasen irtisanoutuminen museojohtajuudesta ryhtyäkseen itsenäiseksi yrittäjäksi aivan eri alalle.

Yrittäjyydessä sana "yrittäminen" viittaa hiukan samalla tapaa kilpailuun ja onnistumisen epävarmuuteen kuin muussakin seurattavissa olevassa, missä voi asettua jännittämään, kuinkahan joku onnistuu yrittämisessään. Yrittäjäkertomuksien lukeminen voi kirjoituksen sisällöstä riippuen tarjota myös mahdollisuuden tulkita "rivien välistä" millä tavoin kaupungissa voi menestyä tai edes pärjätä ns. omillaan. Yrittäjyyteen tapaa myös kiteytyä kenties suht kiistatonta tietotaitoa, mikä tosin voi hajautua eri henkilöiden välille, joita yrityksessä työskentelee.

Paikallislehteä ei välttämättä voi "syyttää" siitä, että se ei ole tuonut jotain yrittäjää esille, sillä joidenkin alojen osalta yrittäjät voivat olla erittäin harvassa, mutta toisaalta paikallislehteä pitäisi ehkä haastaa menemään elinvoimajohtajan "tontille" ja käymään inspiroimaan ihmisiä joko tulemaan kiinnostuneiksi asioista, joiden tiimoilta joku muu voisi ryhtyä yrittäjäksi tai visioimaan, mitä Lappeenrannasta puuttuu tai minkälaiseksi se voi muuntua, jos siellä olisi sellaista ja sellaista.

Pidemmältä ajalta saman lehden lukijalle voi kertyä yrittäjäesittelyjen huomioimisia sen verran paljon, että hän alkaa kokemaan niiden lähestyvän jonkinlaista kattavuutta suhteessa kaupungin kokoon, sellaista kuitenkaan koskaan saavuttamatta. Toisaalta, jos yrittäjäesittelyiden huomioinnissa rajautuisi vain sellaisten tulokulmien huomioimisiin, joissa kerronta sisältää sekä haastattelun muodossa yrittäjän menneisyydestä ja tulevaisuuden aikeista kertomista, että yritystoiminnan luonnehdintaa konseptista yksityiskohtiin, näitä kattavempia artikkeleita ei oikeastaan olisikaan kovinkaan monia.

Uutisen ja artikkelin raja ei aina ole aivan selkeä, joten jos näiden molemmanlaisia ajattelee "juttuina", huomaisi, että osa näistä yrittäjästä ja yrityksestä kertovista jutuista on minimaalisen informatiivista kuten HS:n Salongin (parturi-kampaamo) laajentuminen toisen liikkeen avaamisella samassa kaupungissa. Siinä samalla sitten lyhykäinen viittaus yrittäjän menneisyyteen, sekä sananen henkilökunnan siirtymisistä ja uuden henkilökunnan palkkaamisesta. Paljon pidempää esittelyä edustaisi vaikkapa artikkeli Biljardisali Foulin yrittäjästä Arto Koskisesta, missä kerronta ei aivan myötäile sellaista yritystoimintaa, jossa haasteiden kautta asiat ovat alkaneet sujumaan, vaan se koostuu enemmänkin ongelmista, haasteista, empaattisuudesta muita ihmisiä kohtaan ym., missä mennään lähemmäs riskirajoja sen suhteen, kuinka paljon "huonoa" ihmisestä voidaan kertoa, ettei siitä enää olisi paluuta mahdollisuuteen tehdä jutusta leppoisan sävyistä. Juttu kuitenkin tulee antaneeksi lukijalle vaikutelman, että "olisi oikeastaan ihan kiva, jos tämä henkilö onnistuisi tekemisissään". Paljon nähnyt vaivaa, mutta silti "Tämäkin talvi on ollut koko ajan alamäkeä. Ihmisillä ei ole rahaa enää mihinkään. Ja mistä tingitään ensimmäiseksi? Ymmärrettävästi harrastuksista ja ravintolakäynneistä."

Pelkkä yrittäjän nimeen ja häneen aiempaan toimintaansa yksilöityvä aikomuskin on eräänlainen yrittäjäesittely, vaikkakin vain sivuavasti, kuten yrittäjä Samun Heinon päätös ostaa Lappeenrannan ydinkeskustan laidalla oleva Platanin talo, mistä 27.8.2024 kerrotaan, että "yrittäjä Samu Heinon toiveissa on, että hän voisi ensi tammikuussa kertoa, mitä Platanin talolle on tulossa". Ylekin tuli huomioineeksi (26.8.2024) kyseisen talon myynnin ja sai yrittäjän kertomaan sen verran, että "pitää katsoa, miten tietyt lupa-asiat selviävät". Yle luonnehtii "korkeimman tarjouksen tehneen imatralaisen V-M Heinon toimitusjohtajan pyörittävän myös hotelli -ja ravintolatoimintaa". Kaupunginjohtajan kertoi kysyttäessä mielipiteenään, että "Ostaja on kuitenkin maksanut talosta lähes 100 000 euroa, joten hänellä myös intressiä kehittää sinne toimintaa. Olisin enemmän huolissani, jos talo olisi myyty viidellä tonnilla." Kaupungin mukaan "talo on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, joten sitä ei saa purkaa".

Kyseinen Platanin talon tapaus on oikeastaan monimutkaisempi kuin vain suojelluksi määritetyn talon ostaminen ja uudenlaisen käytön kehittäminen sille. Ostamistapahtuman jälkeiseltä ajalta ei vielä huhtikuussa alussa 2025 löydä minkäänlaista uutista, mutta edeltäviltä vuosilta löytyy joukko tapahtumakäänteitä tuosta rapistuvasta rakennuksesta, mitkä tosin muistuttavat tavanomaista kaavoitusprosessia, missä kaavoitusaikeet muuttuvat lausuntopyyntöjen ja kuntalaisaloitteiden myötä. Wikipediassa viimeisin päivitys Platanin talosta on vuodelta 2022 ("Lappeenrannan kaupunki on myymässä Platanin taloa.").

Vieressä olevaan Anni Swanin puistoon kaavailtiin alunperin kaksikerroksista kerrostaloa. Toisella puolen vieressä jo uudehko opiskelijatalo Loas Teatteri onkin ja samaisella kadulla oleva Koulukatu avautui liikenteelle 1.11.2024. Mielenkiintoisena sivujuonteena aiheen käsittelyssä on se, kuinka Yle on antanut sekä Platanin talolle, että sen vierellä olevalle Anni Swanin puistolle merkittävän määrän huomiota, joten yleisö ei ole ollut vain paikallislehden tietojen varassa. Kummallsta sinänsä, että kun asiasta käy hakemaan vielä niidenkin lisäksi lisää tietoa, huomaa, että Lappeenrannan kaupunginhallituksen julkisista kokoustiedoista ja samalla myös kokouspöytäkirjoista vaikuttavaa puuttuvan kaikki, mitä on ollut päivien 9.1.2023 ja 14.8.2023 välillä, missä olisi oletettavasti ollut mukana kaupunginvaltuuston kokouksessa (4.9.2023) viitattu kaupunginvaltuuston käsittely liittyen kyseisiin alueisiin. Ja edelleen kaupungin sivuilta, osiosta "Päätöksenteko" esityslistoja ja pöytäkirjoja esille hakiessa ensilataamisessa minkä tahansa toimielimen kohdalla kestää pitkälti yli minuutin, jolloin moni varmaankin kyllästyy edes yrittämään enempää. Ollutkaan vielä montaa vuotta sama vika (kolme vuotta? neljä?).

Uuden omistajan liiketoiminnallisiin haasteisiin sisältyy, että hyväksytyn kaavaehdotoksen mukaan "rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy". Sinänsä erikoinen tapaus, sillä Platanin talo on uutisvalokuvissa vuosien 2020 ja 2025 välillä näyttänyt aina jotenkin huonosti mitään edustavalta (seiniltään rapistunut, eri puolin spraymaalauksinen, pienehkö tönö uusien kerrostalojen seassa tai tontiltaan rakennustyömaan parkkipaikkana).

Ensisilmäyksellä "klassista" yritysesittelyä muistuttavat artikkelit mm. K-markettien kauppiaasta, harrastus- ja kokeilupohjalta 4H-yrittäjiksi ryhtyneistä, pitkäaikaisesta hevostarvikeyrittäjästä, hoitajasta artesaaniksi ja sitä kautta vintage-puodin perustajasta, unelmien täyttymykseksi second hand -yritystään kutsuvasta, rauhallisissa ja harmonisissa tiloissa pilatestunteja ja fysioterapiaa tarjovasta, parturi-kampaamoon uutta yritysjatkoa saavuus palvelutarjontaa laajentavan työntekijän palkkaamisella, kutomopalveluita tarjoavasta, nuorisokolmikon "digipalveluihin" keskittyneestä yrityksestä, taloustilanteen ja nettikirppisten vuoksi lastenvaatekirppiksensa osalta lopettamispäätöksen tehneestä, remonttihommien tekijästä, vast'ikään avautuneesta kosmetologin perustamasta kauneushoitolasta, paikallisesta yrittäjäkolmikosta irtaantuneesta korukaupan perustajasta, Kauppakadun Nesteen jatkamisesta sittenkin entisen yrittäjän voimin ja museon johtotehtävistä monenlaisia koulutukseen, ohjaukseen, terapiaan ym. tarjoavan yrityksen perustajasta. Siinä olikin melkein kaikki kymmenisen kuukauden ajalta julkaistut "klassiset" yrittäjäesittelyt paikallislehdessä.

Edellä mainituista ehkä vain viimeisin on sellainen, joka ei olisi "liian tavallinen", vaikkakin palveluita tarjottaessa pelkästään monenlaiset seikat puheensävystä huonetilojen esineiden järjestyneisyydestä voivat saada palvelun tuntumaan eroavan merkittävästi jostain kategorisesti samanlaisen yrityksen toiminnasta. Lehtijuttuina vastaantulevina tavallisuudelta liiaksi tuntuvuus voi käydä uuttamaan lukijaan suht pysyväluonteiseksi muuntuvaa tuntumaa siitä, kuinka rajoittuneita mahdollisuudet yritystoimintaan voivatkaan kaupungissa olla ellei kyse ole eri mittaraille mitaten paljon suuremmasta yrityksestä. Hieman toisensävyisiä olisivat henkilöesittelyt työntekijöistä ja johtajista kuten mm. kaupungin virassa ääniammattilaisena työskennelleen imatralaiseen audioalan yrityksen työntekijäksi siirtymisestä, Visma Consulting -yrityksestä teknologiayritys Twodayksi muuntuneen liiketoimintajohtajana toimisesta ja laaja-alaisesti aikuisviihdettä tehneestä nuoresta eroottisesta tanssijasta. Lakritsiyrityksen toimitusjohtajasta kertovassa pitkähkössä artikkelissa kytkökseksi Lappeenrantaan ei aivan olisi riittänyt aiempi siellä opiskeleminen, sillä yritys itsessään on kouvolainen.

Joidenkin yrittäjien esittelyssä lähdetään siitä tulokulmasta, että jonkin onnistumista kokeillaan kuten kolmen lappeenrantalaisen yrityksen sen kokeilemista, josko Kauppahallissa saisi aikaan myyntiä pop up -lihakaupalla ja josko toisessa pop up -kaupassa myytävät jäätelöntapainen gelato ja korut olisivat asiakkaisiin vetoavia. Konkursseista ja lopettamisista ei niin runsaasti uutisoitu, mutta Bar Q -ravintoloita pyörittäneen yrityksen kerrottiin olevan "konkurssimenettelyn alkuvaiheessa". Toisessa ääripäässä lappeenrantalainen perheyritys Laitex, joka nimitettiin Vuoden yritykseksi. Siinä jossain menestysjatkumon välimaissa Lappeenrannan Linnoituksessa toimiva Kahvila Majurska, jonka lattian kerrotaan menneen "remonttikuntoon", koska niin monet asiakkaat käyttivät nastakenkiä sen tiloissa.

Muihin kaupunkeihin ja kuntiin liittyvyyksien osalta artikkelit ovat sinänsä yhtä kelpoista kuin muutenkin, kuten "Ylen artikkeli maalaa karun kuvan hiljentyneestä Imatrasta" (2.11.2024), "Rajamarket panostaa nyt elintarvikkeisiin ja verkkokauppaan" (15.1.2025), "Zsarin kauppa purettiin - ostaja jätti maksamatta" (2.12.2024), "Outletkylä Zsarin kauppasumma ei ole ilmestynyt konkurssipesän tilille" (26.9.2024), "Konkurssiin menneen Micaro Makeisten raunioille syntyi uusi makeistehdas" (10.12.2024) ja "Unelmahuvila Ruokolahdella on liki täyteen buukattu ensi kesäksi" (3.10.2024). Suurikokoisista yrityksistä ja yrityksistä, joissa koulutusorganisaatio on jollakin tavoin osallisena, kerrotaan enemmän taloudesta, vetovoimatekijöistä ja päättäjistä, sekä kaupunkiympäristömuutoksista mainitessa.