Maastossa ollessa jo hiukan luntakin, mukana kulkevasti valaisuvälineestä jo toisenlaista hyötyäkin kuin koitettaessa valaista sillä maastoa, missä kaikki on pitkälti tummasävyistä. Jonkin verran tuiskuttanut, mutta sehän on vain mukavaa, sillä se saa paremmin unohtamaan hetkeksi, mistä olikaan metsään tullut. Tähänkin metsään tullut tutustuneeksi muutaman kymmenen kerran verran, joista useimmat kesäaamuisin, kun muita ihmisiä ei erityisemmin näy edes jalkakäytävillä. Tämä ei ole metsänä niin suurilaajuinen, että sinne olisi käyty erikseen merkitsemässä mitään reittejä, vaan polut ovat ja niitä voi käyttää. Tässäkin metsässä kombinoitavaksi helpompaa ja haastavampaa osuutta, optionaalisesti metsäkoneiden jättämiä jälkiä seuraten.

Yölenkkeillessä ja lumen jo vähän sadettua, näkyvyyttä riittää suht pitkälle. Valokuvat liioittelevat paljonkin sitä, kuinka hyvä näkyvyys yöaikaan oikeastaan onkaan, sillä ne on otettua kahdellä älypuhelimella, joista toisella on otettu valokuva ja toista on käytetty valaistukseen hiukan eri tavoin kuin sitä käyttäisi lenkkeilyn aikana. Joissain paikoin oli havaittavissa hennon lumipeitteen alla jääpintaa, mikä voisi tulla äkkiä ongelmaksi, jos sellaisen huomaa vasta siinä vaiheessa, kun lenkkeilyrytmiin aiheutuu äkillinen ja kenties vaikeasti hallittava muutos.