Vuosia tyhjillään olleet ja tyhjenevät toimitilat kertovat aina myös ympäristöstään, mitä jokainen epäonnistunut muutoksien aikaansaamisen yritelmä pahentaa. Sellaisen merkittävyyttä voidaan koettaa häivyttää laajentamalla tarkastelualuetta vaikkapa maakunnalliselle tasolle tai johdatella huomiota johonkin toiseen alueeseen, missä on väitetysti kehittymässä jonkinlainen keskittymä, oletettavasti hyvien yhteyksien varrella yms. Epäonnistuminen voisi tässä viitata siihen, kuinka kaupungin vaikuttamiskeinot ovat lainsäädännöllisesti rajalliset, eivätkä kiinteistöjen omistavat muuallakaan ole aina, jos useinkaan osallistuneet "yhteiseen" paikalliseen keskusteluun siitä, minkälainen kehitys jollekin alueelle laajemminkin olisi hyväksi, vaan ne ovat ne kaupalliset intressit, jotka tapaavat määrittää pääöksienteon etenemistä. Toisinaan voi jossain vaikuttaa toki siltäkin, ettei edes se ole niin kovin tärkeää, joten siinä se sitten jossain se kaupunkikuvaa pahentava tönö on useita vuosia muovautumassa olemukseltaan joksikin, jolle suurin piirtein kaikki muut haluaisivat jotain jo tehtävän. Tai ehkä se jokin ei näytä ulkoisesti huonolta, mutta toistuvat tyhjentyvä-uutisoinnit olisivat sitä, mikä pahentaa vaikutelmia.

Toimistotalo paraatipaikalla tyhjenee vuokralaisista (17.2.2025, ess.fi): Lahden suunnittelujohtaja Juha Helminen työskentelee BW Towerin viidennessä kerroksessa. Hän pitää talon tyhjenemisen syynä sitä, että monet vuokralaisista ovat alun perin tulleet taloon 10 vuoden sopimuksilla, jotka ovat päättymässä. Toimistojen vuokraustilanne on muuttunut paljon niistä ajoista. Helminen toivoo, että omistaja alkaisi aktiivisemmin markkinoida rakennusta vuokralaisten saamiseksi. Hän pelkää, että rakennuksen maine on kärsinyt omistajan aiemmista laiminlyönneistä. Tyhjillään oleva rakennus keskeisellä paikalla ei silti olisi kovin hyvä käyntikortti kaupungille.

Rustan ja JYSKin tiloihin aiotaan löytää vuokralaiset (3.9.2026, ess.fi): Huonekaluliike JYSKin ja tavaratalo Rustan poistuminen Lahden Paavolasta jättää jälkeensä tuhansia neliömetrejä tyhjää liiketilaa. Nyt etsitään etenkin sellaista vuokralaista, joka kykenisi ottamaan käyttöönsä molempien yritysten entiset liikehuoneistot. -- -- Aikanaan Suomen ensimmäinen Citymarket Kauppakatu 13:ssa on ollut tyhjillään siitä lähtien, kun kaupan toiminta siirtyi viime vuoden marraskuussa uuteen rakennukseen samaisen kadun toiselle puolelle. Lahden kaupungin kaavasuunnitelmissa JYSKin ja Rustan toimitalo, vanha Citymarket ja kiinteistöjen välinen kaupungin omistama pysäköintikenttä on "potentiaalinen kehitysalue", jonka tuleva käyttötarkoitus on epävarma. Epävarmuus johtuu siitä, että liikekiinteistöjen tontit ovat yksityisomistuksessa. Omistajat vastaavat siitä, miten he haluavat kehittää kiinteistöjään.

Vähemmän aikaa Lahdessa asuneena esitiedot eivät välttämättä tarjonne riittävää tietopohjaa sen kuvittelemiseen, miltä jokin alue kuten Paavola voisi näyttää vaikkapa parin vuoden kuluttua, mistä selvää ottaminen paljastaakin useammanlaista kehityskohdetta. Tarkoitus on mm. laajentaa (yle.fi, 30.3.2026) keskustaa Paavolan suuntaan, mitä tavoitteena edistänevät Luhdan kortteliin kaavoitetut/rakentumassa olevat asuin- ja toimistokiinteistöt (yle.fi, 13.11.2023), minkä kuitenkin korttelina kerrottiin pysyvän keskeneräisenä (yle.fi, 14.11.2023) vielä pitkään ja sitähän se onkin. Uusi ja laajempi K-Citymarket avautui sinnemain (yle.fi, 3.9.2025) vuonna 2025, korvaten tien toisella puolella olleen entisen, joka alueena on Uudistuva Paavola -kartan mukaan "potentiaalinen kehitysalue", jonka "tuleva käyttötarkoitus vielä epävarma".

Samaiseen Luhdan kortteliin on kaavoitettu voitavan sijoittaa myös 18-kerroksinen hotelli, mihin sijoittumisesta hotellikonserni Strawberry on ilmaissut kiinnostuksensa ja vakuuttanut olevansa siitä edelleen kiinnostunut - jos sille löytyy rahoittaja. Ylelle haastattelun videopuhelussa antanut hotelliyhtiön kehitysjohtaja tuli haastatteluklipissä (16.2.2026) toruneeksi(?) lahtelaisia siitä, että heiltä saattanee puuttua uskoa kaupungin kehittymisen mahdollisuuksiin, minkälaista ei sanottane ilman, että sillä olisi oleellista todellisuuspohjaa?

"Jos ette usko omaan kaupunkiinne, kuka uskoo? Miksi vieraat tulisivat, jos te ette usko heidän tulevan."

Tämä Paavolaan suunniteltu Clarion-hotelli olisi 16-kerroksinen ja mikä kaupunginjohtaja Niko Kyynäräisen mukaan perustuu pitkän työn tulokseen (yle.fi, 27.1.2026) hotellitoimijan löytymiseksi ja missä osansa ovat tehneet mm. Lahden seudun matkailu- ja kehittämisyhtiö sekä kaupunki, eikä se hotellikonsernin mukaan välttämättä jäisi sen Lahden ainoaksi hotelliksi, jos se vain osoittautuu onnistuneeksi hankkeeksi. Oleelliset tahot tunnistavat hyvin, että "Lahdessa on isojen tapahtumien aikaa pulaa majoituksesta, mutta hiljaisina aikoina hotellihuoneita on tyhjillään." ja että "Lahti ja seudullinen matkailuyhtiö ponnistelevat sen eteen, että kaupunkiin saataisiin lisää tapahtumia ja lisää matkailijoita ympäri vuoden." Strawberryn kehitysjohtajan mukaan "yhtiö ei laske pelkästään sen varaan, että muut järjestävät matkailijoita kaupunkiin", vaan siellä nähdään, että "hotelli, joka tarjoaa muutakin kuin yösijan, vetää itsessään kävijöitä puoleensa". Kyseessä olisi hotelli, jonka kokonaiskerrosala on 12 600 kerrosneliötä (lahti.fi, 27.1.2026), johon on suunniteltu 205 huonetta sekä kaksi ravintolaa, joissa on tilat noin 500 hengelle ja lisäksi siihen on tulossa noin tuhannen neliön konferenssitilat ja 300 hengen juhlatila.

Ihan kiva, mutta onkohan se sitten kuitenkaan mukavaa hotellivieraiden tulla takaisin esim. käymästä siinä lähettyvillä olevasta Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta, kun ennen hotelliin sisään menemistä joutuu kulkemaan ohitse kenties hyvinkin pitkäksi aikaa tyhjäksi Rustalta ja JYSK:ltä jääneiden liiketilojen ohitse, joiden ulkoseiniin kuitenkin kertyneet graffitit ym. sommittuvat yhteen sen entisen K-Citymarketin käyttämän rakennuksen kanssa, jolle ei siis ole keksitty uutta käyttötarkoitusta? Huomionarvoista lienee, että niillämain on jouduttu keskeyttämään kaavoittamista (yle.fi, 6.10.2026), jota pidetään niin vakavana, että on erikseen mainittu sellaisen voivan aiheuttaa turhia lisäkustannuksia, "jos jo kertaalleen teetetyt ja keskeytyksen aikana vanhentuneet selvitykset pitää tehdä uudelleen"

Kuinkahan näihin samoihin mietteisiin suhteutuvat Sari Estilän mielipiteessä (6.10.2025) ilmaistut uhkat siitä, kuinka "suuret henkilöstöleikkaukset johtavat elinvoimaisuuden sijasta näivettymiseen"? Hän on puheenjohtajana KTK Tekniikan Asiantuntijoista sekä Tekniikka ja Terveys KTN:ssä. Hänen mielipidekirjoituksensä oli julkaistu sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) verkkosivuilla, että paikallislehti Etelä-Suomen Sanomissa. Asia liittyi mielipidekirjoituksessa esitetyn taustoituksen mukaan siihen, että "Lahden kaupunki tavoittelee yt-neuvotteluissa jopa yli sadan henkilötyövuoden vähennystä" ja että "talouden sopeuttaminen voi johtaa irtisanomisiin ja osa-aikaistamisiin, mutta ei lomautuksiin, kun kaupunki on ilmoittanut etsivänsä pysyviä säästöjä" ja että "neuvottelut koskevat elinvoiman, kaupunkiympäristön ja konsernihallinnon palvelualueilta, joilla työskentelee tällä hetkellä 987 henkilöä".

Resurssileikkaukset kaupunkisuunnittelussa aiheuttavat muun muassa maaomaisuuden hankinnan, kaavoituksen ja tonttien luovutuksen viivästymisen. Tämä vaikeuttaa yritysten sijoittumista ja uusien työpaikkojen syntymistä Lahteen. Rakennusvalvonnassa resurssipula näkyy rakennuslupien käsittelyn ja tarkastusten hidastumisena. Kaupunkitekniikan ja Tilakeskuksen kokeneen ja osaavan, hankintalain tuntevan henkilöstön vähentäminen vaarantaa hankintojen kilpailutuksen. Hankkeita ei pystytä valmistelemaan eikä kunnossapidosta ja ylläpidosta huolehtimaan, jos ammattitaitoista henkilökuntaa ei jatkossa ole tarpeeksi. Yleisten alueiden kunnossapidon laadun heikkeneminen aiheuttaa kustannuksia hyvinvointialueelle. Ympäristöterveyden henkilöstön vähyys aiheuttaa puolestaan terveysturvallisuuden vaarantumisen.

Kaupunki itsessään, kuten Päijät-Hämekään, eivät ole tyystin lamaantuneet lehtiotsikoiden jonkinmoisista uhkaavuuksista ja yleisestä valppaudesta rahankäytön liian höveliäisyyden huomaamiseen. Täten investointikohteisiin, kaavoittamisaikomuksiin, visiointeihin ja toteutukseen voivat edelleen päästä niin superkampus kuin monitoimitalotkin, eivätkä Lahteen laajentavat toimijatkaan ihan tyystin ole sitä unohtaneet. Kaupunkinjohtajan katsauksessa (7.10.2026), talousarvioesityksessä vuodelle 2027, "myönteiselle käänteelle luovat edellytyksiä käynnissä olevat investoinnit, korkeakoulutoiminnan kasvu sekä yritysten lisääntyvät sijoittumiset" ja "kasvavan opiskelijamäärän vaikutukset näkyvät vähitellen koko kaupungin elinvoimassa".

Rahoittajan karut luvut: Päijät-Hämeessä niin rahantarve kuin investoinnit laskivat – lukujen seassa on kuitenkin positiivisia signaaleja (2.9.2026, ess.fi): Tilastojen lukuihin piiloutuu silti myös positiivisiakin viestejä: kauppaa ja kuluttajapalveluita on rahoitettu selvästi viime vuosia enemmän, ja investoinneissa kaupan lisäksi matkailu näkyy kasvavana kohteena. Yritysrahoituksessa suurin pudotus osui teollisuuteen, jonka rahoitus laski viime vuoden vertailuajankohdan 14 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon.

Lahti kyntää miinuksella ikävän sitkeästi (30.8.2025, ess.fi): 2020-luvun alkupuolella Lahti takoi toinen toistaan isompia ylijäämiä, mutta se ei ollut vain kaupungin omaa ansiota. Kiitos kuului valtion avokātiselle koronatuelle ja rahakkaille kiinteistökaupoille. joista kertyneet tulot kirkastivat tilinpäätösten tunnusluvut petollisen loistokkaiksi. Sittemmin nämä kertaluontoiset tulonlähteet ovat ehtyneet, ja kaupunki joutui viime vuonna kirjaamaan ensimmäisen miinusmerkkisen tuloksensa pitkiin aikoihin.

Lahti voi saada "superkampuksen" – "Eläkeyhtiöt tulevat taistelemaan, kuka saa rahoittaa" (11.12.2025, ess.fi): Elinvoima- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Milla Bruneau (kok) katsoo, että kampusratkaisu on Lahdelle "elinvoimakytkin" - Jos yliopisto sijoittuu kaupungin keskustaan, koko keskustan dynamiikka ja rytmi muuttuu. Kaupunki alkaa elää eri tavalla. Keskiviikon valtuustoinfossa Helena Salakka (kok.) totesi Lahden saavan todellisen superkampuksen, johon kuuluvat LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu. Koulutuskeskus Salpaus, Lahden lyseo ja Lahden yhteiskoulu.

Lahden suurhankkeet kasautuvat samoille vuosille (8.9.2026, ess.fi): Yksi suurimmista tulevista hankkeista on Mukkulan moni toimitalo, jonka tuorein kustannusarvio on 36,7 miljoonaa euroa. Monitoimitaloon on tarkoitus sijoittaa Mukkulan ala- ja yläkoulut, päiväkoti, kirjasto ja nuorisotilat. Suunnitelman mukaan talo valmistuisi kesällä 2030. -- -- Kaupunki pyrkii aikatauluttamaan investointinsa siten, että yhdelle vuodelle kohdistuu investointimenoja enintään 60 miljoonaa euroa. -- -- Teatterin peruskorjaukseen liittyy samalla kysymys siitä, kuinka suuren osan investoinnin kustannuksista teatterin toiminta pystyy tulevaisuudessa kantamaan. Suuret kiinteistökulut ovat jo nykyisellään olleet teatterille ongelma. Julkisuudessa on väläytelty ajatuksia, joiden mukaan rakennukseen voisi tulla muutakin toimintaa.

Jos Lahdessa menestymistä yritysten näkökulmasta arvioisi, voisi kaupungin tekemistä kyselytutkimuksista olettaa saavan validia tuntumaa, mikä yrityksien mielestä kiikasta, jos kiikastaa. Esim. Lahden kaupungin yrityshaastattelut 2022 -julkaisusta on luettavissa, että kaiken kokoisien yrityksien (kolme eri luokitusta) mukaan ylivoimaisesti merkittävin syy työvoimansaatavuusongelmaan on noina aikoina ollut "ei riittävästi ammattitaitoista työvoimaa tarjolla" (58 - 67 %).

Vaihtoehto "Historialliset syyt" (on aina sijainnut siellä) taasen on saanut erityisen paljon vaihtoehdoista valitsemisia osakseen vastauksena kysymykseen syystä yrityksen sijaintiin Lahdessa, sen edellä ollen vain "työntekijöiden asuinpaikka", paitsi yrityskooista suurempien kohdalla, joissa se on ykkösvaihtoehtona. Tällainen kertonee jonkinlaisesta viitsimättämyydestä yrityksissä tulla Lahteen yrittämään? Muut vastausvaihtoehdot kuten "yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa" ja "oman toimialan yritysten läheisyys" ovat saaneet max. 4 % tai jopa 0 % valinnoista. "Logistinen sijainti" sentään on päässyt kolmossijalle, mutta kun vaihtoehto "Lahden vetovoima" on saanut suunnilleen ei ollenkaan valintoja, logistisen sijainnin merkityskin tarkoittanee jotain simppelihköä tai jäykkää toimintakonseptia, joka ei ole kovin riippuvainen siitä miten Lahdella kaupunkina menee?

Mainosrahoitteisten ja sekä mainos-, että tilaajarahoitteisten paikallislehtien kolumnikirjoituksien voinee olettaa sisältävän näkemyksiä, joiden totuudenmukaisuutta usempiakin toisistaan riippumaton henkilö on arvioinut ennen julkaisuun laittamista, joten sellaisista voi "rivien välistä" lukien tehdä stabiilihkoja huomioita siitä, miten kaupungin milläkin tasolla menee. Tosin, niitähän julkaistaan sen verran harvoin, etteivät ne välttämättä aivan laajoja koherentteja kokonaisuuksia muodosta, vaan ehkä pikemminkin jonkinlaisia väittämien fragmentteja, joiden todenmukaisuudesta eri tahot saattavat olla toisia enemmän yhtä mieltä.

Lahden Seudun Uutiset -lehdessä (12 / 2025) Kimi Uosukainen (SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Lahdessa), tulee maininneeksi kaupungin viheliäisinä haasteina "matalan koulutustason, sitkeän työttömyyden, periytyvän huono-osaisuuden ja hyvinvoinnin ongelmat". Hänen mukaansa "ilman näihin haasteisiin pureutumista Lahti ja lahtelaiset eivät voi koskaan kasvaa täyteen mittaansa" ja että "lähivuosien tärkeimpänä poliittisena tavoitteena on tehdä Lahdesta hyvinvoinnin ja kasvun kaupunki vuoteen 2030 mennessä".

Kovin toisenlaista näkemystä siitä, miten kasvua ja hyvinvointia saadaan aikaan edustaa Mira Nieminen (Perussuomalainen kunnanvaltuutettu Lahdessa), joka ilmaisi mielipiteenään Omalähiö-lehdessä (6.2.2026), että: "Helmikuussa voimaan tullut toimeentulotuen kokonaisuudistus on askel oikeaan suuntaan. Uudistus vahvistaa tuen viimesijaista luonnetta ja ohjaa tuensaajia ensisijaisten etuuksien sekä työllisyyspalveluiden piiriin. Samalla se hillitsee menojen kasvua ja tukee julkisen taloutta. On myös tunnustettava, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei aina kannusta työn vastaanottamiseen. Kun työnteko ei paranna taloudellista asemaa tai jokainen ansaittu euro leikkaa tukea nopeasti, syntyy passivoivia kannustinloukkuja." ja tokihan hän sohaisi myös vieraskielisten suuntaan tuensaajien kasvavasta joukosta kertoessaan. Perussuomalaiseen tapaan hän tohtii väittää, että "Kyse ei ole heikompien rankaisemisesta, vaan siitä, että sosiaaliturva kannustaa omatoimisuuteen, työntekoon ja vastuuseen silloin kun se on mahdollista.", mihin ei tietenkään sisältynyt näkemystä tai edes tunnistamisen ilmaisemista, että esim. työttömien joukossa voisi olla pitkälle kehiteltyä toteutusta yritystoiminnan perustaksi tai itseoppimista saamansa koulutuksen paranteluksi työnantajien käytettäväksi. Perussuomalaisille "omatoimisuus" tarkoittaa enemmänkin esim. minkälaisen tahansa tyyppisen työn hakemista kuin todellisen tietotaidon systemaattista kehittämistä.

Kun eräs Kokoomusnaisten puheenjohtaja Mia Miranoff kutsui "keskustavisioon" liittyvästi pohtimaan (1.8.2026, ess.fi), "mitä voisimme oppia keskustelusta Lahdessa" ja totesi ennen kaikkea tarvittavan "yhteisen vision sekä vahvaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden, yritysten ja kulttuurikentän välillä", moni lukija varmaankin tullut sivunneeksi mietettä "jaahas, taas näitä..". Saattoipa tulla muistaneeksi jonkin aiemman jonkun esittämän yhdessä miettämään kutsumisen, missä erona oli lähinnä se, että sanan kulttuuriväki tilalla oli jotain muuta. Esitettynä väittämänä se, että "kulttuuri ja luova talous ovat keskeisiä kaupungin houkuttelevuuden kannalta" on varmastikin hyvinkin oleellista sen houkuttelevuuden kannalta, mutta erityisen pikanttia ja ilmeisesti suht kiistattomasti vallinneita todellisuudentiloja myötäillyttä lienee se sanottu, että "meillä on muutamia merkittäviä tapahtumia, jotka tuovat alueelle kävijöitä, mutta niiden väliin jää pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin keskustassa liikkuu vähän ihmisiä".

Luovan talouden ja kulttuurialan toimijoista kategorisesti puhuttaessa tapaa helposti jäädä pois sen huomioiminen, että näillä toimialoilla toimijat itse tai tuotokset, joissa heidän tekemisellään on merkittävä osuutensa, eivät välttämättä edusta esim. "poliittisesta todellisuudesta" irrallaan olevaa ja täten kenties jopa "kaikille sopivaa". Jotkut näillä aloilla yrittäjänä tai työntekijänä toimivat saattavat suhtautua näihin tekemisiinsä ensisijaisesti taloudellisin perustein, missä pääsee ajoittain nauttimaan myös hyvistä työkavereista, kivoista asiakassuhteista ja ansaitusta maineesta, sekä toki myös osaamisensa hyödynnettävyydestä, mutta annas kun kuulevat, että joku jossain toisaalla ei ole ollut "hänen ja kaltaistensa tavoin" ns. ahkera, niin johan se primitiivisen yksinkertaistava kannanottaminen alkaakin muistuttaa tällaista:

"Ihan tavallinen vasemmistolainen, joka unohtaa, että hän on lokki, jota pidetään hengissä työssäkäyvien rahoilla. Suomen pitäisi siirtyä samanlaiseen tapaan kuin monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Jos et pysty elättämään itseäsi, sinä nukut katuojassa ja keräät roskiksista ruokasi, mutta täällä kommunistien ihannemaassa, sosiaalitantat kantavat ruoan laiskimuksen eteen ja tarjoavat vielä ilmaiseksi koko elämän." (keskustelukommentti Suomi24 Keskusteluissa, 27.4.2026)

Siinä on jotain yhteiskunnallisesti vaarallistakin, kun poliittiset toimijat kuten kansanedustajat ja elinkeinoelämän julkisuudestakin tutut henkilöt laittavat viestimisillään aluille jotain karskia, seuraavat puoltavien näkemysten, mielipiteiden ja plöräytysten kertymistä, mutteivat ollenkaan jarrailleet sitä muuten kuin sitten joskus myöhemmin ohimennen jossain toisaalla mainitsevat, että "olisi ehkä sanavalintojen osalta voinut tehdä vaihdoksia" tjs., mutta tuolloinhan ilmeisen tavoiteltu vaikuttavuus olisi jo tehnyt tehtäviään - yhdessä muiden henkilöiden vastaavanlaisten viestimisten aloittelujen ja niistä aiheutuneiden puoltavien kommentointien kanssa. Jotkut toiset sentään eivät ole päättäneet lopettaa keskusteltavuuksien palauttamista järkiperäisempiin lähtökohtiin, kuten:

"Elämme keskellä suurta murrosta. Tekoäly ja robotiikka korvaavat yhä enemmän niin teollisuuden kuin toimistojenkin työtehtäviä. Kun kone pystyy tekemään työn nopeammin ja halvemmalla, työpaikkoja yksinkertaisesti häviää. Tämä ei ole suhdannevaihtelu vaan pysyvä muutos. Silti poliittinen keskustelu etenee kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Kansalaisille kerrotaan, että työtä syntyy lisää, jos vain kannustetaan etsimään ja joustamaan. Todellisuudessa hallitus ei voi taikoa kadonneita työpaikkoja takaisin, vaikka kuinka kiristäisi tukia." (Helsingin Sanomien lukijan mielipide, 3.9.2025)

Mitenkä nämä täysin eri maailmankuvista juontuvien näkemyksien tapaisten seuraamukset sitten ilmenevätkään kaupunkilaisten elämässä ja suhtautumisessa toisiinsa (tietämiinsä ja heille tuntemattomiin)? Voisiko esim. alkoholivaikutteisissa tilanteissa perjantai- tai lauantai-iltana olla tehtävissä havaintoja, jotka kielivät vaikkapa asenteiden tjm. polarisoitumisesta?

31.5.2025 klo 0.20 yksi olut käyty juomassa. Kahdessa baarissa musiikkia soitetaan hirmuisella volyymilla, joka on niin voimakkaalla, ettei baarimikon, baaritiskillä vieressä olevan tai pöytäkumppanien kanssa voisi käytännössä keskustella ilman lähelle kurottumista. Monet baarin sisätiloissa olleet katselivat tuoppeihinsa, vaikka olivat joidenkin tai jonkun muun kanssa.

31.5.2025 klo 0.40 yhdenlaisilla hiuksilla baarissa käydessä miespuolinen baarimikko luonnehtii olutta "vaikein sanoin", pitkän litanian luetellen, pysähtymättä odottelemaan kerrotun sisäistämistä yhden oluen osalta, kun jo siirtyy kertomaan toisesta ja joiden jälkeen kuin ärsyttääkseen kysyy kummanlainen olisi lähempänä sitä mitä on etsimässä. Aivan kuin vieressä olleelle naispuoliselle baarimikolle showta vetäen suhtautumisessa asiakkaaseen tilanteessa, jossa baaritiskillä oli paljon tilaa, taustamusiikki hiljaisehkolla ja pöytien täyttöaste noin 60 %. Alunperin tullut kysyneeksi siltä naispuoliselta "olisiko mitään Heinekenin tapaista", jollaista tavannut juoda yhdessä siidereiden kanssa tietokoneella pelaillessa ennen mahdollista baareissa käymään lähtemistä. Ei vaikuttanut erityisen snobilta paikalta. Pari viikkoa myöhemmin samaisessa baarissa toisenlaisten hiusten kanssa sai mukavampaa palvelua, joka tuntui leppoisan jutustelevalta ja päätyi itselle uudenlaisen oluen kokeilemiseen, mikä olikin "ihan hyvää".

31.10.2025 klo 23.15 baari- ja iltaravintoloiden keskittymässä, erään vaateliikkeen suunnalta siirtymää tekevänä nähty yksin oleva nainen, joka tekee "TikTokista tutun" Avantgardeyn tapaisia liikkeitä samaan tapaan huonosti kuin erään tv-sarjan (12 Monkeys) eräässä kohtauksessa kuvitellaan murtauduttavan taitavan koreografisesti, vaikka todellisuudessa suoritus on koomisen kehno. Tuossa vaiheessa tullut käyneeksi parissa baarissa sisällä juomassa yksi juoma per baari, sekä silmäilemässä menoa iltaravintoloiden ulkopuolelta, joissa oli paljon jonoa.

31.10.2025 23.40 keltatakkinen "vanha äijä" hakeutuu lähettyville, kun on itse Wanhan Mestarin suuntaan kävelemässä. Hän menee ohitse itseä nopeampaa kuljeskellen. Päivän Wagner-sarjakuvassa (verkkolehdessä) selitystä haisevista vaatteista ja juopumuksesta.

Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok.) Francis McCarronin mielipiteestä Uusi Lahti -lehdessä (3.12.2025) voisi johtaa mietteen siitä, voiko sillä oikeasti olla jotain todellisuuspohjaa, että pidetään mahdollisena päätöksenteon Lahdessa voivan olla niin paljolti "hetkessä elämiseen" perustuvaa, että jopa paikallislehden lyhytkirjoitus-osion kommenteillakin voisi saada muutosta poliittisessa päätöksenteossa.

Jos paikallismedian ”Näppiksen” kommenteista tulee päätöksenteon ohjenuora, meillä ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä yhä kovenevassa kaupunkien välisessä kilpailussa.

Populismi ja hetkessä eläminen voivat johtaa päätöksiin, jotka näyttävät houkuttelevilta nyt, mutta kaventavat pitkällä aikavälillä Lahden kasvun ja menestyksen mahdollisuuksia

Meillä on vireillä yritysinvestointeja, hotellihankkeita, suuria koulutuspanostuksia, teollisuuspuistojen kehittämistä ja merkittäviä liikenneratkaisuja. Tällaisia kokonaisuuksia syntyy vain kaupungeissa, jotka katsovat rohkeasti eteenpäin ja uskaltavat tehdä kovia päätöksiä tulevaisuuden hyväksi.

Ehkäpä Lahdessa kannattaisi miettiä sitäkin, josko kaupungin kehittymistä inhiboivat eräänlaiset sabotaasintapaiset, sillä mitä sellainen viestii esim. Joensuusta Helsinkiin menevälle matkustajalle, joka käväisee kauppakeskus Triossa useita kertoja vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla ja joutuu kolmen kuukauden mittaisen ajanjakson aikana huomaamaan, että "täällä on taas tuo sama lentsikka tuon likaisen bensakanisterin kanssa, eikä mitään muuta uutta"? On saattanut ihmetyttää myös paikallisia ihmisiä.