Vuosia tyhjillään olleet ja tyhjenevät toimitilat kertovat aina myös ympäristöstään, mitä jokainen epäonnistunut muutoksien aikaansaamisen yritelmä pahentaa. Sellaisen merkittävyyttä voidaan koettaa häivyttää laajentamalla tarkastelualuetta vaikkapa maakunnalliselle tasolle tai johdatella huomiota johonkin toiseen alueeseen, missä on väitetysti kehittymässä jonkinlainen keskittymä, oletettavasti hyvien yhteyksien varrella yms. Epäonnistuminen voisi tässä viitata siihen, kuinka kaupungin vaikuttamiskeinot ovat lainsäädännöllisesti rajalliset, eivätkä kiinteistöjen omistavat muuallakaan ole aina, jos useinkaan osallistuneet "yhteiseen" paikalliseen keskusteluun siitä, minkälainen kehitys jollekin alueelle laajemminkin olisi hyväksi, vaan ne ovat ne kaupalliset intressit, jotka tapaavat määrittää pääöksienteon etenemistä. Toisinaan voi jossain vaikuttaa toki siltäkin, ettei edes se ole niin kovin tärkeää, joten siinä se sitten jossain se kaupunkikuvaa pahentava tönö on useita vuosia muovautumassa olemukseltaan joksikin, jolle suurin piirtein kaikki muut haluaisivat jotain jo tehtävän. Tai ehkä se jokin ei näytä ulkoisesti huonolta, mutta toistuvat tyhjentyvä-uutisoinnit olisivat sitä, mikä pahentaa vaikutelmia.

Toimistotalo paraatipaikalla tyhjenee vuokralaisista (17.2.2025, ess.fi): Lahden suunnittelujohtaja Juha Helminen työskentelee BW Towerin viidennessä kerroksessa. Hän pitää talon tyhjenemisen syynä sitä, että monet vuokralaisista ovat alun perin tulleet taloon 10 vuoden sopimuksilla, jotka ovat päättymässä. Toimistojen vuokraustilanne on muuttunut paljon niistä ajoista. Helminen toivoo, että omistaja alkaisi aktiivisemmin markkinoida rakennusta vuokralaisten saamiseksi. Hän pelkää, että rakennuksen maine on kärsinyt omistajan aiemmista laiminlyönneistä. Tyhjillään oleva rakennus keskeisellä paikalla ei silti olisi kovin hyvä käyntikortti kaupungille.

Rustan ja JYSKin tiloihin aiotaan löytää vuokralaiset (3.9.2026, ess.fi): Huonekaluliike JYSKin ja tavaratalo Rustan poistuminen Lahden Paavolasta jättää jälkeensä tuhansia neliömetrejä tyhjää liiketilaa. Nyt etsitään etenkin sellaista vuokralaista, joka kykenisi ottamaan käyttöönsä molempien yritysten entiset liikehuoneistot. -- -- Aikanaan Suomen ensimmäinen Citymarket Kauppakatu 13:ssa on ollut tyhjillään siitä lähtien, kun kaupan toiminta siirtyi viime vuoden marraskuussa uuteen rakennukseen samaisen kadun toiselle puolelle. Lahden kaupungin kaavasuunnitelmissa JYSKin ja Rustan toimitalo, vanha Citymarket ja kiinteistöjen välinen kaupungin omistama pysäköintikenttä on "potentiaalinen kehitysalue", jonka tuleva käyttötarkoitus on epävarma. Epävarmuus johtuu siitä, että liikekiinteistöjen tontit ovat yksityisomistuksessa. Omistajat vastaavat siitä, miten he haluavat kehittää kiinteistöjään.

Vähemmän aikaa Lahdessa asuneena esitiedot eivät välttämättä tarjonne riittävää tietopohjaa sen kuvittelemiseen, miltä jokin alue kuten Paavola voisi näyttää vaikkapa parin vuoden kuluttua, mistä selvää ottaminen paljastaakin useammanlaista kehityskohdetta. Tarkoitus on mm. laajentaa (yle.fi, 30.3.2026) keskustaa Paavolan suuntaan, mitä tavoitteena edistänevät Luhdan kortteliin kaavoitetut/rakentumassa olevat asuin- ja toimistokiinteistöt (yle.fi, 13.11.2023), minkä kuitenkin korttelina kerrottiin pysyvän keskeneräisenä (yle.fi, 14.11.2023) vielä pitkään ja sitähän se onkin. Uusi ja laajempi K-Citymarket avautui sinnemain (yle.fi, 3.9.2025) vuonna 2025, korvaten tien toisella puolella olleen entisen, joka alueena on Uudistuva Paavola -kartan mukaan "potentiaalinen kehitysalue", jonka "tuleva käyttötarkoitus vielä epävarma".

Samaiseen Luhdan kortteliin on kaavoitettu voitavan sijoittaa myös 18-kerroksinen hotelli, mihin sijoittumisesta hotellikonserni Strawberry on ilmaissut kiinnostuksensa ja vakuuttanut olevansa siitä edelleen kiinnostunut - jos sille löytyy rahoittaja. Ylelle haastattelun videopuhelussa antanut hotelliyhtiön kehitysjohtaja tuli haastatteluklipissä (16.2.2026) toruneeksi(?) lahtelaisia siitä, että heiltä saattanee puuttua uskoa kaupungin kehittymisen mahdollisuuksiin, minkälaista ei sanottane ilman, että sillä olisi oleellista todellisuuspohjaa?

"Jos ette usko omaan kaupunkiinne, kuka uskoo? Miksi vieraat tulisivat, jos te ette usko heidän tulevan."

Tämä Paavolaan suunniteltu Clarion-hotelli olisi 16-kerroksinen ja mikä kaupunginjohtaja Niko Kyynäräisen mukaan perustuu pitkän työn tulokseen (yle.fi, 27.1.2026) hotellitoimijan löytymiseksi ja missä osansa ovat tehneet mm. Lahden seudun matkailu- ja kehittämisyhtiö sekä kaupunki, eikä se hotellikonsernin mukaan välttämättä jäisi sen Lahden ainoaksi hotelliksi, jos se vain osoittautuu onnistuneeksi hankkeeksi. Oleelliset tahot tunnistavat hyvin, että "Lahdessa on isojen tapahtumien aikaa pulaa majoituksesta, mutta hiljaisina aikoina hotellihuoneita on tyhjillään." ja että "Lahti ja seudullinen matkailuyhtiö ponnistelevat sen eteen, että kaupunkiin saataisiin lisää tapahtumia ja lisää matkailijoita ympäri vuoden." Strawberryn kehitysjohtajan mukaan "yhtiö ei laske pelkästään sen varaan, että muut järjestävät matkailijoita kaupunkiin", vaan siellä nähdään, että "hotelli, joka tarjoaa muutakin kuin yösijan, vetää itsessään kävijöitä puoleensa". Kyseessä olisi hotelli, jonka kokonaiskerrosala on 12 600 kerrosneliötä (lahti.fi, 27.1.2026), johon on suunniteltu 205 huonetta sekä kaksi ravintolaa, joissa on tilat noin 500 hengelle ja lisäksi siihen on tulossa noin tuhannen neliön konferenssitilat ja 300 hengen juhlatila.

Ihan kiva, mutta onkohan se sitten kuitenkaan mukavaa hotellivieraiden tulla takaisin esim. käymästä siinä lähettyvillä olevasta Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta, kun ennen hotelliin sisään menemistä joutuu kulkemaan ohitse kenties hyvinkin pitkäksi aikaa tyhjäksi Rustalta ja JYSK:ltä jääneiden liiketilojen ohitse, joiden ulkoseiniin kuitenkin kertyneet graffitit ym. sommittuvat yhteen sen entisen K-Citymarketin käyttämän rakennuksen kanssa, jolle ei siis ole keksitty uutta käyttötarkoitusta? Huomionarvoista lienee, että niillämain on jouduttu keskeyttämään kaavoittamista (yle.fi, 6.10.2026), jota pidetään niin vakavana, että on erikseen mainittu sellaisen voivan aiheuttaa turhia lisäkustannuksia, "jos jo kertaalleen teetetyt ja keskeytyksen aikana vanhentuneet selvitykset pitää tehdä uudelleen"

Kuinkahan näihin samoihin mietteisiin suhteutuvat Sari Estilän mielipiteessä (6.10.2025) ilmaistut uhkat siitä, kuinka "suuret henkilöstöleikkaukset johtavat elinvoimaisuuden sijasta näivettymiseen"? Hän on puheenjohtajana KTK Tekniikan Asiantuntijoista sekä Tekniikka ja Terveys KTN:ssä. Hänen mielipidekirjoituksensä oli julkaistu sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) verkkosivuilla, että paikallislehti Etelä-Suomen Sanomissa. Asia liittyi mielipidekirjoituksessa esitetyn taustoituksen mukaan siihen, että "Lahden kaupunki tavoittelee yt-neuvotteluissa jopa yli sadan henkilötyövuoden vähennystä" ja että "talouden sopeuttaminen voi johtaa irtisanomisiin ja osa-aikaistamisiin, mutta ei lomautuksiin, kun kaupunki on ilmoittanut etsivänsä pysyviä säästöjä" ja että "neuvottelut koskevat elinvoiman, kaupunkiympäristön ja konsernihallinnon palvelualueilta, joilla työskentelee tällä hetkellä 987 henkilöä".

Resurssileikkaukset kaupunkisuunnittelussa aiheuttavat muun muassa maaomaisuuden hankinnan, kaavoituksen ja tonttien luovutuksen viivästymisen. Tämä vaikeuttaa yritysten sijoittumista ja uusien työpaikkojen syntymistä Lahteen. Rakennusvalvonnassa resurssipula näkyy rakennuslupien käsittelyn ja tarkastusten hidastumisena. Kaupunkitekniikan ja Tilakeskuksen kokeneen ja osaavan, hankintalain tuntevan henkilöstön vähentäminen vaarantaa hankintojen kilpailutuksen. Hankkeita ei pystytä valmistelemaan eikä kunnossapidosta ja ylläpidosta huolehtimaan, jos ammattitaitoista henkilökuntaa ei jatkossa ole tarpeeksi. Yleisten alueiden kunnossapidon laadun heikkeneminen aiheuttaa kustannuksia hyvinvointialueelle. Ympäristöterveyden henkilöstön vähyys aiheuttaa puolestaan terveysturvallisuuden vaarantumisen.

Kaupunki itsessään, kuten Päijät-Hämekään, eivät ole tyystin lamaantuneet lehtiotsikoiden jonkinmoisista uhkaavuuksista ja yleisestä valppaudesta rahankäytön liian höveliäisyyden huomaamiseen. Täten investointikohteisiin, kaavoittamisaikomuksiin, visiointeihin ja toteutukseen voivat edelleen päästä niin superkampus kuin monitoimitalotkin, eivätkä Lahteen laajentavat toimijatkaan ihan tyystin ole sitä unohtaneet. Kaupunkinjohtajan katsauksessa (7.10.2026), talousarvioesityksessä vuodelle 2027, "myönteiselle käänteelle luovat edellytyksiä käynnissä olevat investoinnit, korkeakoulutoiminnan kasvu sekä yritysten lisääntyvät sijoittumiset" ja "kasvavan opiskelijamäärän vaikutukset näkyvät vähitellen koko kaupungin elinvoimassa".

Rahoittajan karut luvut: Päijät-Hämeessä niin rahantarve kuin investoinnit laskivat – lukujen seassa on kuitenkin positiivisia signaaleja (2.9.2026, ess.fi): Tilastojen lukuihin piiloutuu silti myös positiivisiakin viestejä: kauppaa ja kuluttajapalveluita on rahoitettu selvästi viime vuosia enemmän, ja investoinneissa kaupan lisäksi matkailu näkyy kasvavana kohteena. Yritysrahoituksessa suurin pudotus osui teollisuuteen, jonka rahoitus laski viime vuoden vertailuajankohdan 14 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon.

Lahti kyntää miinuksella ikävän sitkeästi (30.8.2025, ess.fi): 2020-luvun alkupuolella Lahti takoi toinen toistaan isompia ylijäämiä, mutta se ei ollut vain kaupungin omaa ansiota. Kiitos kuului valtion avokātiselle koronatuelle ja rahakkaille kiinteistökaupoille. joista kertyneet tulot kirkastivat tilinpäätösten tunnusluvut petollisen loistokkaiksi. Sittemmin nämä kertaluontoiset tulonlähteet ovat ehtyneet, ja kaupunki joutui viime vuonna kirjaamaan ensimmäisen miinusmerkkisen tuloksensa pitkiin aikoihin.

Lahti voi saada "superkampuksen" – "Eläkeyhtiöt tulevat taistelemaan, kuka saa rahoittaa" (11.12.2025, ess.fi): Elinvoima- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Milla Bruneau (kok) katsoo, että kampusratkaisu on Lahdelle "elinvoimakytkin" - Jos yliopisto sijoittuu kaupungin keskustaan, koko keskustan dynamiikka ja rytmi muuttuu. Kaupunki alkaa elää eri tavalla. Keskiviikon valtuustoinfossa Helena Salakka (kok.) totesi Lahden saavan todellisen superkampuksen, johon kuuluvat LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu. Koulutuskeskus Salpaus, Lahden lyseo ja Lahden yhteiskoulu.

Lahden suurhankkeet kasautuvat samoille vuosille (8.9.2026, ess.fi): Yksi suurimmista tulevista hankkeista on Mukkulan moni toimitalo, jonka tuorein kustannusarvio on 36,7 miljoonaa euroa. Monitoimitaloon on tarkoitus sijoittaa Mukkulan ala- ja yläkoulut, päiväkoti, kirjasto ja nuorisotilat. Suunnitelman mukaan talo valmistuisi kesällä 2030. -- -- Kaupunki pyrkii aikatauluttamaan investointinsa siten, että yhdelle vuodelle kohdistuu investointimenoja enintään 60 miljoonaa euroa. -- -- Teatterin peruskorjaukseen liittyy samalla kysymys siitä, kuinka suuren osan investoinnin kustannuksista teatterin toiminta pystyy tulevaisuudessa kantamaan. Suuret kiinteistökulut ovat jo nykyisellään olleet teatterille ongelma. Julkisuudessa on väläytelty ajatuksia, joiden mukaan rakennukseen voisi tulla muutakin toimintaa.

Jos Lahdessa menestymistä yritysten näkökulmasta arvioisi, voisi kaupungin tekemistä kyselytutkimuksista olettaa saavan validia tuntumaa, mikä yrityksien mielestä kiikasta, jos kiikastaa. Esim. Lahden kaupungin yrityshaastattelut 2022 -julkaisusta on luettavissa, että kaiken kokoisien yrityksien (kolme eri luokitusta) mukaan ylivoimaisesti merkittävin syy työvoimansaatavuusongelmaan on noina aikoina ollut "ei riittävästi ammattitaitoista työvoimaa tarjolla" (58 - 67 %).

Vaihtoehto "Historialliset syyt" (on aina sijainnut siellä) taasen on saanut erityisen paljon vaihtoehdoista valitsemisia osakseen vastauksena kysymykseen syystä yrityksen sijaintiin Lahdessa, sen edellä ollen vain "työntekijöiden asuinpaikka", paitsi yrityskooista suurempien kohdalla, joissa se on ykkösvaihtoehtona. Tällainen kertonee jonkinlaisesta viitsimättämyydestä yrityksissä tulla Lahteen yrittämään? Muut vastausvaihtoehdot kuten "yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa" ja "oman toimialan yritysten läheisyys" ovat saaneet max. 4 % tai jopa 0 % valinnoista. "Logistinen sijainti" sentään on päässyt kolmossijalle, mutta kun vaihtoehto "Lahden vetovoima" on saanut suunnilleen ei ollenkaan valintoja, logistisen sijainnin merkityskin tarkoittanee jotain simppelihköä tai jäykkää toimintakonseptia, joka ei ole kovin riippuvainen siitä miten Lahdella kaupunkina menee?

Mainosrahoitteisten ja sekä mainos-, että tilaajarahoitteisten paikallislehtien kolumnikirjoituksien voinee olettaa sisältävän näkemyksiä, joiden totuudenmukaisuutta usempiakin toisistaan riippumaton henkilö on arvioinut ennen julkaisuun laittamista, joten sellaisista voi "rivien välistä" lukien tehdä stabiilihkoja huomioita siitä, miten kaupungin milläkin tasolla menee. Tosin, niitähän julkaistaan sen verran harvoin, etteivät ne välttämättä aivan laajoja koherentteja kokonaisuuksia muodosta, vaan ehkä pikemminkin jonkinlaisia väittämien fragmentteja, joiden todenmukaisuudesta eri tahot saattavat olla toisia enemmän yhtä mieltä.

Lahden Seudun Uutiset -lehdessä (12 / 2025) Kimi Uosukainen (SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Lahdessa), tulee maininneeksi kaupungin viheliäisinä haasteina "matalan koulutustason, sitkeän työttömyyden, periytyvän huono-osaisuuden ja hyvinvoinnin ongelmat". Hänen mukaansa "ilman näihin haasteisiin pureutumista Lahti ja lahtelaiset eivät voi koskaan kasvaa täyteen mittaansa" ja että "lähivuosien tärkeimpänä poliittisena tavoitteena on tehdä Lahdesta hyvinvoinnin ja kasvun kaupunki vuoteen 2030 mennessä".

Kovin toisenlaista näkemystä siitä, miten kasvua ja hyvinvointia saadaan aikaan edustaa Mira Nieminen (Perussuomalainen kunnanvaltuutettu Lahdessa), joka ilmaisi mielipiteenään Omalähiö-lehdessä (6.2.2026), että: "Helmikuussa voimaan tullut toimeentulotuen kokonaisuudistus on askel oikeaan suuntaan. Uudistus vahvistaa tuen viimesijaista luonnetta ja ohjaa tuensaajia ensisijaisten etuuksien sekä työllisyyspalveluiden piiriin. Samalla se hillitsee menojen kasvua ja tukee julkisen taloutta. On myös tunnustettava, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei aina kannusta työn vastaanottamiseen. Kun työnteko ei paranna taloudellista asemaa tai jokainen ansaittu euro leikkaa tukea nopeasti, syntyy passivoivia kannustinloukkuja." ja tokihan hän sohaisi myös vieraskielisten suuntaan tuensaajien kasvavasta joukosta kertoessaan. Perussuomalaiseen tapaan hän tohtii väittää, että "Kyse ei ole heikompien rankaisemisesta, vaan siitä, että sosiaaliturva kannustaa omatoimisuuteen, työntekoon ja vastuuseen silloin kun se on mahdollista.", mihin ei tietenkään sisältynyt näkemystä tai edes tunnistamisen ilmaisemista, että esim. työttömien joukossa voisi olla pitkälle kehiteltyä toteutusta yritystoiminnan perustaksi tai itseoppimista saamansa koulutuksen paranteluksi työnantajien käytettäväksi. Perussuomalaisille "omatoimisuus" tarkoittaa enemmänkin esim. minkälaisen tahansa tyyppisen työn hakemista kuin todellisen tietotaidon systemaattista kehittämistä.

Kun eräs Kokoomusnaisten puheenjohtaja Mia Miranoff kutsui "keskustavisioon" liittyvästi pohtimaan (1.8.2026, ess.fi), "mitä voisimme oppia keskustelusta Lahdessa" ja totesi ennen kaikkea tarvittavan "yhteisen vision sekä vahvaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden, yritysten ja kulttuurikentän välillä", moni lukija varmaankin tullut sivunneeksi mietettä "jaahas, taas näitä..". Saattoipa tulla muistaneeksi jonkin aiemman jonkun esittämän yhdessä miettämään kutsumisen, missä erona oli lähinnä se, että sanan kulttuuriväki tilalla oli jotain muuta. Esitettynä väittämänä se, että "kulttuuri ja luova talous ovat keskeisiä kaupungin houkuttelevuuden kannalta" on varmastikin hyvinkin oleellista sen houkuttelevuuden kannalta, mutta erityisen pikanttia ja ilmeisesti suht kiistattomasti vallinneita todellisuudentiloja myötäillyttä lienee se sanottu, että "meillä on muutamia merkittäviä tapahtumia, jotka tuovat alueelle kävijöitä, mutta niiden väliin jää pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin keskustassa liikkuu vähän ihmisiä".

Luovan talouden ja kulttuurialan toimijoista kategorisesti puhuttaessa tapaa helposti jäädä pois sen huomioiminen, että näillä toimialoilla toimijat itse tai tuotokset, joissa heidän tekemisellään on merkittävä osuutensa, eivät välttämättä edusta esim. "poliittisesta todellisuudesta" irrallaan olevaa ja täten kenties jopa "kaikille sopivaa". Jotkut näillä aloilla yrittäjänä tai työntekijänä toimivat saattavat suhtautua näihin tekemisiinsä ensisijaisesti taloudellisin perustein, missä pääsee ajoittain nauttimaan myös hyvistä työkavereista, kivoista asiakassuhteista ja ansaitusta maineesta, sekä toki myös osaamisensa hyödynnettävyydestä, mutta annas kun kuulevat, että joku jossain toisaalla ei ole ollut "hänen ja kaltaistensa tavoin" ns. ahkera, niin johan se primitiivisen yksinkertaistava kannanottaminen alkaakin muistuttaa tällaista:

"Ihan tavallinen vasemmistolainen, joka unohtaa, että hän on lokki, jota pidetään hengissä työssäkäyvien rahoilla. Suomen pitäisi siirtyä samanlaiseen tapaan kuin monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Jos et pysty elättämään itseäsi, sinä nukut katuojassa ja keräät roskiksista ruokasi, mutta täällä kommunistien ihannemaassa, sosiaalitantat kantavat ruoan laiskimuksen eteen ja tarjoavat vielä ilmaiseksi koko elämän." (keskustelukommentti Suomi24 Keskusteluissa, 27.4.2026)

Siinä on jotain yhteiskunnallisesti vaarallistakin, kun poliittiset toimijat kuten kansanedustajat ja elinkeinoelämän julkisuudestakin tutut henkilöt laittavat viestimisillään aluille jotain karskia, seuraavat puoltavien näkemysten, mielipiteiden ja plöräytysten kertymistä, mutteivat ollenkaan jarrailleet sitä muuten kuin sitten joskus myöhemmin ohimennen jossain toisaalla mainitsevat, että "olisi ehkä sanavalintojen osalta voinut tehdä vaihdoksia" tjs., mutta tuolloinhan ilmeisen tavoiteltu vaikuttavuus olisi jo tehnyt tehtäviään - yhdessä muiden henkilöiden vastaavanlaisten viestimisten aloittelujen ja niistä aiheutuneiden puoltavien kommentointien kanssa. Jotkut toiset sentään eivät ole päättäneet lopettaa keskusteltavuuksien palauttamista järkiperäisempiin lähtökohtiin, kuten:

"Elämme keskellä suurta murrosta. Tekoäly ja robotiikka korvaavat yhä enemmän niin teollisuuden kuin toimistojenkin työtehtäviä. Kun kone pystyy tekemään työn nopeammin ja halvemmalla, työpaikkoja yksinkertaisesti häviää. Tämä ei ole suhdannevaihtelu vaan pysyvä muutos. Silti poliittinen keskustelu etenee kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Kansalaisille kerrotaan, että työtä syntyy lisää, jos vain kannustetaan etsimään ja joustamaan. Todellisuudessa hallitus ei voi taikoa kadonneita työpaikkoja takaisin, vaikka kuinka kiristäisi tukia." (Helsingin Sanomien lukijan mielipide, 3.9.2025)

Mitenkä nämä täysin eri maailmankuvista juontuvien näkemyksien tapaisten seuraamukset sitten ilmenevätkään kaupunkilaisten elämässä ja suhtautumisessa toisiinsa (tietämiinsä ja heille tuntemattomiin)? Voisiko esim. alkoholivaikutteisissa tilanteissa perjantai- tai lauantai-iltana olla tehtävissä havaintoja, jotka kielivät vaikkapa asenteiden tjm. polarisoitumisesta?

31.5.2025 klo 0.20 yksi olut käyty juomassa. Kahdessa baarissa musiikkia soitetaan hirmuisella volyymilla, joka on niin voimakkaalla, ettei baarimikon, baaritiskillä vieressä olevan tai pöytäkumppanien kanssa voisi käytännössä keskustella ilman lähelle kurottumista. Monet baarin sisätiloissa olleet katselivat tuoppeihinsa, vaikka olivat joidenkin tai jonkun muun kanssa.

31.5.2025 klo 0.40 yhdenlaisilla hiuksilla baarissa käydessä miespuolinen baarimikko luonnehtii olutta "vaikein sanoin", pitkän litanian luetellen, pysähtymättä odottelemaan kerrotun sisäistämistä yhden oluen osalta, kun jo siirtyy kertomaan toisesta ja joiden jälkeen kuin ärsyttääkseen kysyy kummanlainen olisi lähempänä sitä mitä on etsimässä. Aivan kuin vieressä olleelle naispuoliselle baarimikolle showta vetäen suhtautumisessa asiakkaaseen tilanteessa, jossa baaritiskillä oli paljon tilaa, taustamusiikki hiljaisehkolla ja pöytien täyttöaste noin 60 %. Alunperin tullut kysyneeksi siltä naispuoliselta "olisiko mitään Heinekenin tapaista", jollaista tavannut juoda yhdessä siidereiden kanssa tietokoneella pelaillessa ennen mahdollista baareissa käymään lähtemistä. Ei vaikuttanut erityisen snobilta paikalta. Pari viikkoa myöhemmin samaisessa baarissa toisenlaisten hiusten kanssa sai mukavampaa palvelua, joka tuntui leppoisan jutustelevalta ja päätyi itselle uudenlaisen oluen kokeilemiseen, mikä olikin "ihan hyvää".

31.10.2025 klo 23.15 baari- ja iltaravintoloiden keskittymässä, erään vaateliikkeen suunnalta siirtymää tekevänä nähty yksin oleva nainen, joka tekee "TikTokista tutun" Avantgardeyn tapaisia liikkeitä samaan tapaan huonosti kuin erään tv-sarjan (12 Monkeys) eräässä kohtauksessa kuvitellaan murtauduttavan taitavan koreografisesti, vaikka todellisuudessa suoritus on koomisen kehno. Tuossa vaiheessa tullut käyneeksi parissa baarissa sisällä juomassa yksi juoma per baari, sekä silmäilemässä menoa iltaravintoloiden ulkopuolelta, joissa oli paljon jonoa.

31.10.2025 23.40 keltatakkinen "vanha äijä" hakeutuu lähettyville, kun on itse Wanhan Mestarin suuntaan kävelemässä. Hän menee ohitse itseä nopeampaa kuljeskellen. Päivän Wagner-sarjakuvassa (verkkolehdessä) selitystä haisevista vaatteista ja juopumuksesta.

Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok.) Francis McCarronin mielipiteestä Uusi Lahti -lehdessä (3.12.2025) voisi johtaa mietteen siitä, voiko sillä oikeasti olla jotain todellisuuspohjaa, että pidetään mahdollisena päätöksenteon Lahdessa voivan olla niin paljolti "hetkessä elämiseen" perustuvaa, että jopa paikallislehden lyhytkirjoitus-osion kommenteillakin voisi saada muutosta poliittisessa päätöksenteossa.

Jos paikallismedian ”Näppiksen” kommenteista tulee päätöksenteon ohjenuora, meillä ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä yhä kovenevassa kaupunkien välisessä kilpailussa.

Populismi ja hetkessä eläminen voivat johtaa päätöksiin, jotka näyttävät houkuttelevilta nyt, mutta kaventavat pitkällä aikavälillä Lahden kasvun ja menestyksen mahdollisuuksia

Meillä on vireillä yritysinvestointeja, hotellihankkeita, suuria koulutuspanostuksia, teollisuuspuistojen kehittämistä ja merkittäviä liikenneratkaisuja. Tällaisia kokonaisuuksia syntyy vain kaupungeissa, jotka katsovat rohkeasti eteenpäin ja uskaltavat tehdä kovia päätöksiä tulevaisuuden hyväksi.

Ehkäpä Lahdessa kannattaisi miettiä sitäkin, josko kaupungin kehittymistä inhiboivat eräänlaiset sabotaasintapaiset, sillä mitä sellainen viestii esim. Joensuusta Helsinkiin menevälle matkustajalle, joka käväisee kauppakeskus Triossa useita kertoja vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla ja joutuu kolmen kuukauden mittaisen ajanjakson aikana huomaamaan, että "täällä on taas tuo sama lentsikka tuon likaisen bensakanisterin kanssa, eikä mitään muuta uutta"? On saattanut ihmetyttää myös paikallisia ihmisiä.

On eräs ihmisryhmä, johon kohdistuu ulkoapäin kohdistuneita status-määrityksiä, joiden merkitykset eivät ulotu kuvastamaan sitä, minkälainen hän on osaajana, kykeneväisenä, pyrkiväisenä ym. Tällainen ihmisryhmä on alumneiksi joissain piireissä kutsuttu, mutta jota sitäkään ei niin paljon monellakaan taholla käytetä, että se tulisi luontevasti käytetyksi henkilöstä, joka on jo hankkinut korkeakoulupohjaista koulutusta ja oletettavasti täydentänyt, muokannut, laajentanut ja parannellut sitä omatoimisesti. Sen sijaan tavataan käyttää sanoja kuten työtön tai työssäkäyvä, mitkä kaupunkikehityssuunnitelmissakin saattavat jäädä tulematta eritellyiksi tarkemmin, kun luodaan selitteitä ja kuvioita mittaroitaviksi tarkoitettujen strategiakärkien tueksi.

Henkilöä, joka on kehittänyt itseään ja yritystoiminnan perustaksi tuotetta/palvelua jo pitkälle, voi kummastuttaa ja kenties ärsyttääkin se, kuinka esim. politiikassa argumentoidaan muodostettaessa pseudoloogisia lauselmia, joissa esiintyy sanoja kuten osatyökykyinen, työllisyys, palkanmaksajat tai joidenkin tahojen uudeksi suosikiksi noussut ahkeruus. Mielteiden esiinherättelijöinä ja myöhempää ajattelua valmistelevina (priming) sanoilla on tärkeä tehtävänsä keskusteltavuuden ja luulojen muodostumisen kannalta, mutta esim. kyvykkyisyys spesifisemmin jää heidän todisteltavakseen, joita on sanoin tultu väärin kohdelluksi. Ei tosin välttämättä heillepäin, jotka eivät saa edes ideana muistettua kuulijakunnilleen, että ihmisissä voi olla sitä sellaista kyvykkyisyyttä, josta voi saada kehkeytymään jopa jotain rahoittamisen arvoista.

Elinvoima-asioihin keskittyvät tahot, kuten kaupungin johtaja-sellaiset toki tunnistavat, paikoitellen lähes yksilötasolle asti mietteissään mennen, että yrittäjäksi haikaileva, enemmän tai vähemmän systemaattisesti valmistautuva, voi tarvita jonkinlaisia jouduttamisia, lisäresursseja, keskusteluapua ym. Saattaapa vaikka viikottain tulla osoittaneeksi esim. tunnin mittaisella podcastillaan, minkälainen hän itse on kuulijana haastattelijana toimiessaan ja samalla tarjota muille kuulijoille informatiivisen tuntisen. Tietämys ja ajattelun sujuvuus, mikä hänelle eri tilanteissa muodostuu elinvoima-asioista, tarjoaa sekä hänen intuitiolleen, että prakmaattisemmin ajattelevalle minälleen hyödyllistä tuntumaa, jonka perusteella paikalliset tukiprosessit, yrityskummitoiminta, startup-yhteisöt, sidosryhmävalmiudet ym. voivat saada lisäresursseja tai jopa jonkinlaisia organisaatiouudistuksia osakseen.

Kun se joku alumni kaikkine omine valmisteluineen ryhtyy koettelemaan, miltä osin hän voisi muiden avulla vähentää sitä, mihin kaikkeen hän joutuu/joutuisi orientoitumaan matkallaan kohti yrittäjyyttä ja sen aikana, hän todennäköisesti joutuu huomaamaan, että hänen täytyy yksinkertaistaa, pelkistää ja kenties karsiakin jotain pois, jos hänen aikomuksenaan on hidas ja tunnusteleva aloittaminen, missä palaute ja käyttäjäkokemukset muokkaavat lopputuotetta ja siihen liittyviä palveluita ym. Joutuu "virtaviivaistamaan", voisi joku ulkopuolinen sanavähyyksissään sanoa.

Ohjelmistotuotteen tapauksessa, mahdollisine palveluineen, on toki helpompaa demostroida esim. käytettävyyttä ja siinä juuri tuleekin esille olennaista eroa moniin muihin koulutusaloihin, toimialaluokituksiin ym., sillä materiaalikustannuksia ei välttämättä juurikaan ole. Täten esim. käyttöliittymäsuunnittelussa voi iteroida loputtomasti saavuttaakseen toimivuutta, jossa ei pitäydytä liiaksi tavanomaisissa konventioissa. Ohjelmistotekniikkahan on tekemisen laji, jossa luovia ja teknisiä mahdollisuuksia kombinoimalla on valtavasti mahdollisuuksia saavuttaa haluamansa ja mitä ei aiemmin ehkä edes tiennyt haluavansa.

Tässä aletaankin lähestyä luuppaavasta ongelmasta mainitsemista, missä alumni-henkilö on on ottanut yhteyttä tavanomaisiin tahoihin kuten yritysapu-palvelut, startup-yhteisöt, yrittäjäkommuunit, työtilojen tarjoajat, opiskelijayhdistykset ja opiskelijoiden entrepreneurship-yhteisöt, mutta ongelmia alkaa ilmenemään esim. näissä: oman pääoman vajeet, vaatimukset tietää liiketoiminnan edellytyksistä jo ennalta tai sitten ihan vain toisen osapuolen epäröivyys. Mahdollisiin kohderyhmiin, potentiaalisiin yrityskumppaneihin ym. hän on myös jo voinut ottaa yhteyttä ja niiden osalta pyrkinyt tapauskohtaisesti visioimaan niillepäin, minkälaista yhteystyö/käyttäjyys voisi olla, mutta joka kerta yhteyttä heihin ottaessa on voinut tuntua, ettei tiedä kuinka saavuttaa toimintavarmuus esim. henkilöresurssien osalta, jotta voisi tarjota muille sen, mitä haluaisi.

Luuppaavuus ilmenee siinä, että yhteydenottojen jälkeen sitä joutuu palaamaan takaisin valmistelemaan ja jatkokehittelemään monenlaista kuten tekemään erilaiset tukitoiminnot ja automatisoinnit valmiimmaksi, sekä ottamaan kehittelyyn ne lisäominaisuudet, joita oli tarkoitus tehdä vasta myöhemmin, eikä välttämättä koe sen enempää varmuutta siitä, että seuraavalla yhteydenottojen ryppäällä tulisi saaneeksi aikaan toivotunlaista edistävyyttä. Niinä väliaikoina palvelusopimuksetkin saavat lisää ajankäyttöä osakseen, skenaariot toiminnan laajentumisesta saavat tehdä tilaa uusille skenaarioille ja saattaapa ryhtyä aktiivisesti hyödyntämään jotain sujumaan lähtenyttä uutta mahdollisuutta.

Uusista mahdollisuuksista mielenkiintoisena ja monipuolisena on voinut tulla mukaan tekoäly, josta Pk-yritysbarometri (kevät 2026) tietää kertoa, että "Suurimmaksi esteeksi tekoälyn käytölle koettiin tiedon tai osaamisen puute, josta raportoi 44 prosenttia pk-yrityksistä." Tekoälyn hyödyntämiseen liittyen hän on voinut tehdä joutessaan mm. tällaista: koodaillut chat-pluginin ohjelmistokehitysympäristöön, toteuttanut similar images -haun nettisovellukseen, käyttänyt GPU-vuokrauspalveluita data-analyysiin, hyödyntänyt ohjelmistorajapintoja kuvagenerointiin, muodostanut laajan kartoituksen avoimien tekoälymallien ja niiden kvantisointien sopivuudesta lokaaliin käyttöön, valmistellut tekoälymallien välittäjän kuten OpenRouterin paikallisten chat-client -sovellusten käyttöön ym. Fantastisen mielenkiintoista.

Helpointa hänelle taitaisi olla, jos hänellä olisi jonkinlainen "manageri", joka järkkäilisi runsaan venture capital -rahoituksen, jotta voi ostaa sen konsultaation, mitä kenties tarvitsee, tehdä hyödylliset palkkaukset ja saada asuntovuokrankin maksettua. Monia portfolio-yrityksiä läpi käyneenä hänestä ei ehkä ollenkaan tunnu siltä, että olisi syytä vähätellä omia saavutuksiansa. Rahoituksen avulla sitä voisi heittää menemään senkin ounastelun, että joskohan esim. LUT:lta tai LAB:lta löytyisi soveltuvia opiskelijoita kanssakehittämään. Sehän varmaan olisi ollut mukavaa, mutta jospa sitä on vain kyllästynyt muotoilemaan vetoavuuksia heidänlaisilleenpäin? On saattanut toivoa, että joukko eri koulutusalojen opiskelijoita osaisi pitää luonnehtimiaan skenaarioita toteutuvuudeltaan todennäköisenä, mutta ehkäpä heillä on ne urakehitykset niin vankkarakenteisiksi kuviteltuna, ettei niiden kanssa voi kilpailla (paitsi ehkä korkealla palkkatarjouksella)?

Eri kaupungeissa yrityshautomot ja niiden käytettävissä olevat asiantuntijaverkostot voivat olla järjestetty toisin ja niillä voi olla enemmän resursseja ym. käytettävissään. Edellä mainitut yhteyksien ottamiset eivät itse asiassa rajaudu vain yhden kaupungin tarjontaan, vaan osittain edellisen asuinkaupungin ja osittain nykyisen. Lahdessa on tapahtunut ainakin joidenkin kannalta se eräs merkittävä muutos, missä aiempi elinkeinoyhtiö Ladec ja matkailuyhtiö Lahden Seutu yhdistettiin 1.7.2026 Lahti Region Oy:hyn, jonka nimeä käytetään "juridisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä" ja joka muutoin tunnetaan Business Lahtena. Väitetyn mukaan "Business Lahti kokoaa yhteen LADECista tutut yritysten perustamisneuvonta-, yritysneuvonta- ja kasvupalvelut, sijoittumis- ja Invest In -palvelut sekä tiiviissä yhteistyössä alueemme yritysten, kumppaneiden ja omistajakuntiemme kanssa tehtävän laajemman elinvoimatyön." Yhdis­tymisen tavoitteena kerrotaan olevan "rakentaa Päijät-Hämeestä entistä vetovoi­maisempi toimintaympäristö yrityksille, inves­toinneille, osaajille ja kansainvälisille vierai­lijoille". Lieköhän sellaisesta sille jollekin alumnille jotain hyötyä olisi?

Työvoimavirkailijasta Sini

Samahan se on, missä kaupungissa julkisissa palveluissa asioi, sillä tieto siitä päätyy kuitenkin häiriköille. 29.7.2025 ollut aika Lahden työllisyyspalveluihin, joten tietenkin ylemmän asunnon häirikön on täytynyt ryhtyä yöllä klo 1.20 siirtelemään asunnossaan huonekaluja runsaassa määrin, kolkkeiden kera, mutta sentään ajanvaraus vasta klo 12:ksi. Edellisenä päivänä kirjoiteltu työllisyysvirkailijalle sähköpostia, minkä lähettämisen sekunnilla ylemmässä asunnossa loppuu jo jonkin aikaa jatkunut "karhivan hinkkaava ääni".

Tapaamisessa työllisyyspalveluissa tulisi olemaan toisenlaiset häiritsevyytensä, mutta eipä sujunut sitä edeltävä pesutuvan varaamiseenkaan käytetty aika aivan rauhallisesti ja häiriöittä. Klo 10.45 Salpa-Kierto -logoinen LT:n jäteauto on omituisesti taas silloin saapumassa pihan roskakatokselle, kun itse on menossa siitä ohitse sen ollessa parkkipaikan vierellä ja sen ohitse menemisen ollessa vaadittua pesutuvalle pääsemiseen, sillä se sijaitsee viereisessä talossa. Roskakatoksesta muutaman metrin etäisyydellä "joku vanha akka" oli leningissään kuin odottelemassa johonkin "hienompaan paikkaan menemistä" kuin taksia vartoen, mutta saikin jäteauton. Kyseinen nainen oli kasvoiltaan hyvin paljon samankasvoisen näköinen kuin edellisenä iltana jakson verran katsottu Wayward Pinesin sairaanhoitaja. Siinä joukko ihmisiä vaivutaan syväuneen ja jotka herätetään siitä useita vuosia myöhemmin ilman, että he tulevat olemaan tietoisia siitä, että kaupunki, jossa kaupunkilaiset asuvat, on feikki. Itsellä tuolloin ensi kertaa Lahdessa Regattan lyhythihaista, kauluksista, valkovihersinistä paitaa päällä, jota "voisi käyttää vaikka baarissa".

Hetkeä aiemmin käyty kaupassa, mistä tullessa huomattu, että viimeinen kadun roskasäiliöistä on "räjäytetty auki" ja siinä olleet roskat lojuvat maassa (kuin syväunessa olleen ronkkiminen kesken uniensa). Joku julkean pinkkejä Crocseja jaloissaan pitänyt nuori nainen meni C-rappuun pihaan saapuessa. Pesutuvallepäin mennessä joku poika kaahasi pyörällä niin hirmuista vauhtia läpi parkkipaikan ja poispäin piha-alueelta, että kun paitansa sisään päässyt ilma ei päässyt pakenemaan paidan sisältä, hän näytti valtavan pullistuneelta. Tullessa pesutuvalta takaisin neloskerroksessa A-rapun parvekkeella joku seuraa piha-alueella etenemistä "kuin päätään kääntävä pöllö" vaikka palaa kokeeksi viitisenkymmentä metriä taaksepäin ja lähtee sitten uudelleen kulkemaan eteenpäin kohti asuintaloa.

Koska ei ollut erityisempää kiirettää ehtiä työvoimapalveluihin, kulki matkan sinne kävellen vähäliikenteisemmän reitin kautta, joka kulkee omakotialueiden kautta ja myöhemmässä kohdin juna-aseman viereltä, mitä ennen huomioitu lastentarhan lähellä tehtävän maanrakennustöitä, mihin liittyen työmies veti kaikin voimin pitkää ja paksua putkea yksinään pitkulaisessa kuopassa.

Työvoimavirkailija oli muutamia päiviä aiemmin ottanut tekstiviestitse yhteyttä ja kertonut "innokkuutta hihkuen", kuinka hänellä olisi ehdottaa "hyvää hanketta" ja mistä hän haluaisi kanssani keskustella. Sen viestin perusteella ensiluulona oli, että kyse olisi jostain juuri itselle personoidun idean soveltamisesta ja että se olisi varsinainen tapaamisen aihe, koska aiempi työllisyyssuunnitelmakin oli voimassa lokakuulle asti, mutta olikin sitten kuitenkin työnhakusuunnitelman tekoa ja Totta-nimisen hankkeen esittelyä, mikä oli jo nimeään myöten epäilyttävää laadultaan. Oli sinänsä optionaalista, joten kuunteli siitä vain minimaalisen määrän ja esitti joukon kriittisiä ja koettelevia kysymyksiä, joita arveli olevan vielä lisääkin, mutta että palaisi niihin sitten myöhemmin. Hankkeessa "pilotoidaan Lahden työllisyyspalveluihin nopean toiminnan työkykytiimiä, joka rakentaa innovatiivisen toimintamallin työkyvyn haasteiden ja työelämäosallisuuden esteiden tunnistamiseen". Poistui työllisyyspalveluissa kokeiltavana ilmeisesti varsin lyhyessä ajassa tai niin hän ainakin myöhemmässä puhelimitse keskustelussa sanoi, että se olisi jo loppunut, mutta siinä vaiheessa sitä oli hankkeen tietojen perusteella jäljellä yli vuoden. Valehteliko hän siis? Jos niin, oli syynä varmaankin se, että jos siihen olisi viitsinyt ottaa osaa, sen hankkeet suunnittelun ja toteutuksen heikkoudet olisivat paljastaneet, kun kuitenkin olisi käynyt mietityttämään, miksi se on väitetystä innovatiivisuudestaan sitten kuitenkin niin perusjotain.

Virastotaloon sisällä mennessä vartija tuli kysymään "oliko sulle aika tänne?" ja ohjeisti istumaan odottelemaan. Samainen vartija tuli sitten työvoimavirkailijan tapaamisen alkaessa huonetilan ovelle kysymään "aiheutuiko täältä hälytys?" ja mitä työvoimavirkailija ja hän sitten kummastelivat ääneen. Työvoimavirkailijakin siinä demonstroi eleillään ja puheellaan sitä, kuinka hän ei ainakaan ollut huomannut, että olisi painanut sitä työpöytänsä edessä olevaa nappia, mikä vastauksena vartijan kysymykseen, "josko tuolilla vahingossa painanut?". Vasta myöhemmin oivaltanut, että tässähän on kyse Dead Island 2:n pöytänapin painalluksesta, joka avaa salaoven ja joka huonetilana on kosmeettisia kauneustuotteita myyvän liikkeen toimistotila.

Keskisuomalaisen verkkolehdissä on samaisena päivänä esillä illan elokuvana Uuno ja sen veli, mistä päästään assosiaatioihin kuten rumuus ja toisaalta myös neuroverkot (Uunon rikkinäinen verkkopaita), mistä päästään niihin seikkoihin, että työvoimavirkailija "pakkohymyili" siinä kohdassa, missä itse kysyi tekoälyn käytöstä referenssien hyödyntämisessä ja että yle.fi:ssä oli klo 8:05 uutista, jonka mukaan "Tjäreborg palkkaa työntekijöitä, tekoäly haastattelee hakijat". Tjäreborgin lailla on samankaltaista yritystoimintaa myös TUI:lla, jonka logossa on happy-hymiöisyyttä (sattumoisin niin on myös Joensuun kaupungin logossa) ja borg sisältyy sanaan Tjäreborg. Laitettaisiinko vielä assosiaatioiden osalta mukaan myös Sam Esmail, joka on "the creator, writer, and executive producer for USA Network's psychological drama thriller Mr. Robot"? Entä matkaoppaisuus? "Nyt jos katsotte tästä tuonne oikeallepäin käteni osoittamaan suuntaan, voitte nähdä kuinka.."

Tekoälyisyyttä oli myös ksml.fi:n klo 6.00 julkaistussa artikkelissa, jossa tutkija Johanna Kukka koskettelee artikkelin kuvissa nojaavasti monihaarautuvan puun runkoon ja kertoo Pekka Saurin kanssa kirjoittamastaan ja samaisena vuonna julkaistusta kirjasta "Ihmisyyden rajoilla – Mitä välillemme jää tekoälyn aikakaudella?". Itse tullut käyneeksi aamuvarhaisella tutustumassa muutamaan eri uimarantaan pyöräillen, sillä 40 km / h tuli helposti ylläpitovauhdiksi, kun ei muutakaan liikennettä liiemmin siihen aikaan ollut. Yksi uimapaikoista oli Isokukanjärvi. Mennessä oli vielä hämärää, joten Kasaajankadun risteyksessä nähty erottunut aamuhämärässä kaksi runsasledistä rekkaa, mistä pääsee assosiaatioon Kauniainen-kaupunkiin, jossa aikoinaan käynyt Assemblyillä. Takaisin uimasta tultua aamukuuden jälkeen joku "virolaisen oloisista työmiehistä" istuu pyörävaraston luona maassa röökillä ja moikkaa kädellä laiskasti. Ei oltu tuttuja entuudestaan, joten pelkkä nyökkäys olisi ollut korkeintaan sopivaa "kun kerran samassa talossa asutaan", mutta olisiko siinä ollut jotain Android-kytköisyyteen tarkoitettua? Olikohan se se 22-asunnon tyyppi, joka asuu oman asunnon vieressä ja jonka oveen tai nimitauluun ei millään haluta laittaa asukkaan nimeä? Uimaan mennessä oli joku ottanut aurinkosymbolisen pikkutiedotteen pois ilmoitustaululta.

Työllisyyspalveluista palaillessa samainen 22-asunnon miekkonen tulee viereisestä asunnostaan juuri ennen kuin saavuttaa sen kerroksen, jossa molemmat asuvat. Hänen "bravuurejaan" ovat olleet pistemäisesti esitetyt tähdet ja muiden "runsasnoodisten" asioiden esiintymisien aikaan itseään tiettäväksi tuomiset. Hetkeä aiemmin virastotalon ulkoseinän viereisen pyörätelineen vierellä oli Lakkapää-kuljetusyrityksen auto ja sen tavaroiden kantaja. Sen verkkosivuilla on surusilmäisiä peilejä pitäviä linja-autoja.

29.7.2025 on sattumoisin Olavin nimipäivä. Se on toisen enon nimi, mutta myös erään Olavi Uusivirran etunimi, josta samaisena päivänä kerrotaan finnishdesignshop.fi:n artikkelissa, jonka Google Discoveryn uutisfeedi oli tyrkännyt esille, että "Mustikkamaan Lippa on helsinkiläisten uusi olohuone". Tämä asia ei tuntunut tuolloin niin merkittävältä, mutta se palasi uudelleen ajateltavaksi kesällä 2026, kun Lahden kaupunkin uutisoidaan valinneen torirakennusten arkkitehtuurikilpailun voittajaksi AOR Arkkitehtien ehdotuksen Torihatut: "Torihattujen ajatuksena on pukea torirakennukset puuverhoiltuihin 'takkeihin' ja suurikokoisten, pitkälieristen katosten alle. Ratkaisu toisi torille uuden, tunnistettavan identiteetin."

Syynä uusintamietteeseen Lippa-ravintolan osalta lienee ollut se, että sen toiminta on vaikuttanut olleen paljon vetoampaa kuin mikä on vaikuttanut olleen Lahden kauppatorin vetoavuus. Ehkä myös tottuneisuus käyttää Adidaksen mustaa, kaarevalippaista, HEAT.DRY-teknologialla varustettua juoksulippistä myös pyöräillessä "pysymään viileänä ja kuivana" on muistuttanut lippaisuuden ideasta. Lippa-ravintolana on siis "avattu vanhan lippakioskin paikalle" ja jonka yhtenä kolmasta osakkaasta toimii Olavi Uusivirta. Se avattiin 18.6.2025. Kyseisen ravintolan logossa on menneiltä vuosikymmeniltä monille tutun Käytöskukan mieleen juolauttavaa irtopalaisuutta ja joka muutaman minuutin mittaisista jaksoista muodostuvana sarjana on "suomalaisen lastenanimaation klassikkosarja" (Yle Areenan mukaan) ja jossa päähahmot ovat "kotiporsaanpoikanen Hinku ja piikkiporsaanpoikanen Vinku". Lippa-ravintolan avaamisaikeista oli aiemmin uutisoitu jo 18.3.2025 (is.fi) ja avecmedia.fi:ssä kerrottiin 24.6.2025, että avajaisviikonlopusta tuli menestys. Ravintolan Instagram-sivujen mukaan siellä on ollut paljon muutakin kuin ravintolatoimintaa kuten livemusiikkia, kirpputoria, tutkijanäkökulmia, kisakatsomoa, ulkokinoa, bingoa ja terassipilatesia. Ja liittyikö tämä jotenkin niihin työllisyyspalveluihin? Ei välttämättä. Sattumoisin Olavin sooloalbumilla olla kappale Sininen Kukka ja eikös tuossa juuri ollut puhetta kukista? Kyseisen työvoimavirkailijan nimi on sattumoisin Sini. Kauppatorin viereisen rakennuksen toisella puolella on sattumoisin myös kahvila Wine Café Olavi. Joka paikkaan sen Olavi ehtiikin. Lappeenrannassakin oli ensimmäinen esiintyjä eräässä uudistuneessa tapahtumatilassa.

Työvoimavirkailijan omituista älynväläystä edusti vaatimus hankkia työtodistuksia lähes kolmenkymmenen vuoden takaa, jolloin oli sattumoisin ollut raviradalla totomyyjänä useina vuosina mm. ammattikoulussa tietotekniikan mekaanikoksi opiskelujen aikana. Oli kuulemma jäänyt merkitsemättä heidän tietojärjestelmiinsä tieto siitä, ovatko kyseiset työt jo päättyneet, vaikkei niitä töitä siis ole ollutkaan pitkiin aikoihin. Jotenkin järjetön pyyntönä/vaatimuksena, mikä muistutti uutisissa olleita "työkkärin outoja vaatimuksia" ja siten se kävi tuntumaan jonkinlaiselta työvoimapalvelun asiakkaalla harjoittelemiselta ja kokeilulta, jolle olisi oletettavasti jonkinlaiset "tilaajat", joilla on mahdolisuus pyytää/vaatia virkailijaa toimimaan siten. Muissa yhteyksissä RAVI esiintyy monenkertaisesti mm. tulostetuissa potilastiedoissa (ainakin vanhemmissa sellaisissa, sivujen toisella laidalla monenkertaisena).

Ravisuuden ja siten totoisuuden eräs muu assosiaatio on (tai voisi olla) TotoPro-yritykseen johtava, joka on tuntunut kesällä 2025 melkeinpä "ahdistelevalta", sillä sen auto oli tullut niin kovin usein näkyville jossain, että jo määrällisesti se tuntui epäilyttävältä. Seuraavana päivänä 30.7.2025 sellainen tuli näkyville aamulla matkalla kohti Nastolaa heti sen jälkeen, kun joku vilkvilk-takavaloinen pyöräilijä oli kurvannut itsensä eteen ajamaan ja josta meni ohitse hetken kuluttua hurjan, mutta sinänsä helpon kiihdytyksen saattelemana. Takaisin tullessa oli Villähteen jätekeskuksen kohdalla haistettavissa paha haju etäältä ohi ajaessa, pyörätietä pitkin kulkien, vaikkei se ollut edes suoraan nähtävillä, minkä jälkeen joku vanhuspyöräilijä "urheilupyöräilee" vastaan. Sitä ennen tullut vastaan jonkunikäinen kookkaasti läski, jolla tuuli meinaa viedä lippiksen. Loppusuoralla eli jossain Villähteen ja Kujalan välillä vanhus keppeineen suojatiellä täysvalkeassa lippiksessä, minkä jälkeen vielä yksi erikoisuus kauttaaltaan tatuoidun koirankuljettajamiehen muodossa. Koko edestakaisin matkan aikana ei tainnut olla yhtään normaalin oloista ihmistä nähtävissä.

Itsellä ollut tuolloin meneillään jo muutaman viikon ajan kokeilua miten sinä kesänä jaksaa, kun aamulla ensin lenkkeilyt (viitisen kilometriä), sitten pitkän matkan pyöräily (vajaa parikymmentä kilometriä suuntaansa) uimaan (useita puolituntisia) ja sitten pyöräillen takaisin. Ja tokihan sitä jaksoi erinomaisen hyvin, sillä se on se lenkkeily, mikä tekee kaiken muun erityisen helpoksi. Samaisena päivänä, ei vaan.. samoilla minuuteilla, kun työvoimavirkailija Siniltä tuli viestiä hankkeesta, oli ess.fi:ssä julkaistu artikkelia siitä, kuinka "rautaisessa kunnossa oleva Seija Lehtinen lähtee taas Lappiin" (78-vuotias, sekavahiuksinen ja huomioliivit).

Ei kovin montaa päivää aiemmin oli pyörävarastossa käynyt olemaan oman pyörän vieressä toinen pyörä, jonka satulassa on tekstinä pelkkä "Pro". Vasta toisaalle muutettua pääsi tajuamaan, että TotoPro yrityksenä sijaitsee yhteisissä tiloissa sen kiinteistönhuoltoyrityksen kanssa, joka kiinteistöhuoltaa niitä taloja, joista erääseen itse on muuttanut ja jonka olisi oikeastaan ihan pelkällä todennäköisyyslaskennallakin voinut olettaa tapahtuvan.

Häirintäasioita ei tullut ottaneeksi puheeksi työvoimapalveluissa sillä kertaa eli niitä, jotka ovat vuosien aikana kehittyneet hienostuneen psykologisiksi vaikuttimiksi yhdessä töykeän auditiivisen häirinnän kanssa, sillä ei tuntunut siltä, että se olisi sillä erää vaikuttanut työllistymissuunnitelmaan kovinkaan merkittävästi. Jostain syystä työvoimavirkailija Sini oli sitä mieltä, että "eivät saa siellä kirjata terveystietoa ylös", mutta ei se tietääkseni aivan niin yksiselitteistä ole, eikä muiden käyntikertojen perusteella kiellettyäkään, joten oliko siinä jotain jotain taktista tai muutoin perusteltavissa olevaa? Toisaalta, terveyspalveluissakin on suuresti vaihtelua sen suhteen, mitä eri samantitteliset henkilöt ovat mieltä työnkuvaansa kuuluvasta tai mitä tietoja kirjataan ylös.

Eräänä myöhempänä ajankohtana, kun olisi pitänyt ilmoittaa työllistymissuunnitelmaan liittyvistä työnhakemisista, ne viivästyivät noin 13 tuntia, joten siitä aiheutui "semiautomaattinen huomautusprosessi". Siitä sitten piakkoin 2.9.2025, samaisena päivänä kun on Sinin ja Sinikan nimipäivä, saapuu huomautus, johon tarvitsee antaa selvitys, Yle kertoo tuolloin verkkosivuillaan "kerrasta oppimisesta" eli koululaisille suunnatusta huomautuksesta, missä rehtori ottaa kännykän hetkelliseen takavarikkoon ja Teemu Keskisarjan tokaisut aiheuttavat edelleen uutisaiheita huomautuksista, sanktioista, käytössäännöistä ym. Sattumoisin ihan siinä asuinkerrostalon lähettyvillä on Sinikantie ja jonka kautta usein keskustaan ja täten myös työllisyyspalveluihin kulkee, jos paikan päällä asioi.

3.9.2025 klo 14.50 ounasteltu, että Sini ottaa heti yhteyttä, kun siirtää laskujen eräpäivää ja hän tekikin sen heti Ropossa tehdyn jälkeen (Väreen lasku) tekstiviestitse (värinä-ääni). Tämän jälkeen itse laittoi älykellon ranteeseensa mittaillakseen happisaturaatiotasojaan, jolloin kaksi seuraavaa viestiä Siniltä tunsin myö ranteessaan värinänä älykellon ollessa linkitetty puhelimeen Bluetoothilla. Sattumoisin Sinin sukunimenä kankisuudelta kuulostavan kovamaista. Ettei olisi sellainen.. salaa hiukan pervo? Käydessä hetkeä myöhemmin K-Citymarketissa siellä on kassalla joku uusi myyjä, joka on tatuoitu monista kohdin "hyvällä maulla". Vaikuttaa huolestuttavasti itseen vetoavalta, nuorelta naiselta, jolla on runsaasti työvoimavirkailija Sinin piirteisyyttä kasvojen ja hiusten olemuksessa. Seuraavana päivänä hän on myös nähtävillä samaisessa kaupassa, mutta sen jälkeen ei enää missään. Eräiden K-Citymarkettien (ja eräiden Prismojen) työntekijät ovat niin tottuneita ottamaan toisinaan jopa hiukan vinksahtaneeseen vaikuttamiseen osaa, ettei vaikuta jäävät mahdollisuutta sille, etteivätkö esihenkilöt ja kaupan johtajat olisi sellaisesti tietoisia, hyväksyviä ja kenties jopa jotain erityistä vaativia (kaupan tai jonkun ulkopuolisen intressejä edistäviä), joten ei sinänsä yllättävää, mutta josko edes joskus altruismista?

Työvoimavirkailijasta Tihvonen

Koska Sinin käytös oli alkanut epäilyttämään vahvasti, pyydetty vaihtamaan hänet johonkin toiseen henkilöön, mihin suostuttiin ja sai Tihvonen-nimisen (nimi muutettu). Tästä informoitiin 29.9.2025 työvoimapalveluiden esihenkilön puhelimella soittamisen kautta tismalleen samaan aikaan, kun itse oli jostain poikkeuksellisesta syystä selaillut Fox Newsin uutisia, joista oli juuri katsomassa uutisen videota telinevoimistelijan loukkaantumisesta. Uusi työvoimavirkailija on aiemmalta koulutukseltaan kuulemma sairaanhoitaja. Esihenkilö kertoi jostain syynä poissa olemiseensa, tuttavallisen oloiseen sävyyn, että hänellä on ollut olkapää kipeä ja sitä on täytynyt parannella. Tihvonen sukunimenä on itselle tuttuja intistä 90-luvulla, missä tupakaveri Tihvosen kanssa, ennen hänen alikersantiksi ryhtymistään, tuli naurettua katketakseen etsiskellessä olevinaan sängyn alta erästä asiaa.

Tämä työvoimavirkailija Tihvonen soittaa vasta 20.10.2025 klo 9.02 oman asunnon siivoilun jälkeen, mikä sisälsi myös tuulettimen avaamisen ja pölyjen putsaamisen siitäkin. Ehtinyt hiukan ruoan laittamista aloiteltu ja sen valmistumisen astetta käymässä katsoessa jäänyt is.fi-uutisista esille Kaisa Liski -artikkeli, missä häneltä kerrotaan olevan kirjaa tulossa ja että hän on muuntunut siivoojasta kiinteistövälittäjäksi. Jotain miljoonaveloistakin.

5.11.2025 aamulla ennen TE-palveluissa sovitusti käymään lähtemistä laittaa Tihvonen ehdottelevasti kysyvää viestiä, josko siirtäisi aikaa puolella tunnilla aiemmaksi, "jotta ehtii tietokonepäivitykseen". Itse siinä joutessaan putsaillut juuri lavuaarin huoltomiehen mahdollisen saapumisen varalla, jotta näyttäisi sitten paremmalta yleissilmäyksellisesti. Vartija tulee mainituksi virkailijan toisessa viestissään sanana hänen kertoessaan aukioloaikojen ollessa sellaiset, että vartija ei päästäne sisään ennen kuin aikaisintaan erääseen aikaan. Samaisen päivän ensituntina klo 0.19 tullut huomanneeksi, että kylpyhuoneen valaisimen lamppu ei toimi. On yömyöhä ja tullut lenkkeilemästä hetki sitten. Ylemmässä asunnossa alkaa tutajava pesukonelinkoilu kuin olisi laitettu aluille sillä ajoituksella, kun saapuu sieltä lenkkeilemästä. Kyseessä on vaikeasti hankittava 2g11-kantainen lamppu. Uutisissa näytetään videokuvaisesti Vornasta kuristamassa baarissa toista henkilöä. Tällaisissa lampuissa lienee jonkinlainen kuristin.

5.11.2025 Sanna Marinin käymisestä Daily Showssa uutisoidaan klo 9.30 eli ollessa asioimassa siellä työvoimavirkailijalla. Marinin kirjan nimessä sana "hope". Muistiinpanoihin kirjoiteltua Tihvosesta: jotkut nuorehkot, koulutetut naiset ihastuttavan höpsöjä ollessaan hiukan epävarmoja miten toimia "oikein" suhteessa kaikenlaiseen, kenties varmuudeksi sanovat jotenkin, eivät vahvasti puolla kuitenkaan, vaikka meinasivat, koettavat ottaa ohjaavan roolin, ovat ohjailtavissa, pitävät yhdessä sopivan tekemisen rajoista, kuljettuvuudesta, ihastuilevat ilmaisuihin, koettavat koota itseään, "kokonaisuutena arvioiden" sanovat, mutta "jäävät kiinni" tarkemmin miettimättömyydestään, myötäilevät, hymyilevät, voisi jäädä pidemmäksikin aikaa

28.1.2026 klo 9.30 työvoimapalveluista soitetaan mukavan kuuloisella naisäänellä (Tihvonen vieläkin). Sovitaan myöhemmäksi puhelinajaksi 2.2. eli se minkä tulee myöhemmin valinneeksi parturiajan ajankohdaksi parturiin, jonka nimessä "11". Omissa ohjelmistokehittelyissä siinä juuri soittamisen hetkellä koodilla tehtyä terävöittämiskokeilua (unsharpen) kuvan pienemmäksi skaalaamisen jälkeiseksi vaiheeksi, missä sopivaksi arvoksi alkoi vaikuttamaan olevan 2.1 - 2.45. Lappeenranta-kuvat testikuvina. Siinä samalla toisesta monitorista katsellussa superheroilevassa Alter Egos -elokuvassa eräs henkilö kertoo supervoimanaan olevan kykenevyys muuttua näkymättömäksi 2,2 sekunniksi. Lappeenranta-kytköisyyttä keltamustaisesta kokovartaloasusta, C-kirjaimella rintamuksessaan (vrt. Saipan värit).

28.4.2026 työvoimapalveluista soiteltu Mental State -elokuvan aikana 10 päivän viiveellä viesteistä, elokuvan kohdassa, jossa "sorry, nyt on vähän huono hetki". Hetki tästä DNA:lta soitetaan, mihin itse käyttää samaa selitystä puhelun keskeytykselle. Päivän aikana monet kerrat isosti muutamat siirtokerrat kerrallaan huonekalujen nirskuvaa siirtämistä ylemmässä asunnossa.

11.5.2026 Tihvonen mainitsee, että esimerkiksi ahdistuneisuus ja masennus eivät käy syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle. 400 asiakasta per virkailija kertoo olevan. "Ei tietenkään lähetetä työtarjouksia, jos terveys olisi ongelmana siinä jossain työssä". Kertoo, että virkailijan vaihtuessa eli jossain vaiheessa kesää, siitä ei tule erillistä ilmoitusta. "Tekoäly varmaan hänetkin korvaa", tulee keskustelujen yhteydessä tokaisseeksi.

Jos kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.10.2025, jossa Lahden kaupungin strategia 2025 hyväksyttiin, ei olisi mainittu vuosilukua 2035 ja oltu mainitsematta nykyajasta vihjaavuuksia kuten segregaatio ja hiilineutraalius, kokous olisi voinut tulla luonnehdituksi samanlaisena, jonkalaisen olisi voinut viedä läpi vaikkapa 90-luvulla. Ryhmäpuheenvuoroista eräässä mainittiin "strategiaesityksen olevan vahvasti tulevaisuuteen nojaava" ja että "yhteisellä strategialla katsomme rohkeasti, mutta nöyrän avarakatseisesti tulevaan", mutta sitä tulevaisuutta luotaavuutta tai siitä visioimista kokouksessa ei ollut oikeastaan minkään vertaa. Siis sellaista, mikä tekisi eroa siihen, miten tulevaisuuteen olisi katsottu joskus aiemmin, kuten vaikkapa vuosia aiemmin, kun arvioitiin, minkälaista täten nykypäivänä saattaisi voida olla tai minkälainen tavoitetila olisi kelpoisa.

Ryhmäpuheenvuorojenkin luulisi olevan pyrkiviä olemaan muita innostavia, heidän motivaatioitaan ja näkemyksiään muokkaamaan pyrkivä, mutta ihan "perinteiset" tokaisut niissä pitkälti esiintyivät, runsaan yläkäsitteiden käytön kera: investoinnit, työllisyys, yrittäminen, sivistys, osaaminen, koulutus, opiskelijat, työelämä, varhaiskasvatus, koulupolku, lapset, nuoret, kaupunkilaiset, ilmastotyö, sosiaalinen kestävyys, yhteisöllisyys yms. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen olleet valtuutettujen omat puheenvuorot, joinekin repliikkipuheenvuoroineen, olivat enimmäkseen kapeampaa aihevalikoimaa sivuavaa eli lapset, hiilineutraalius, ilmastonmuutos, verot, yhdenvertaisuus, väestönkasvu, merkityksellisyys yms.

Tarkoituksena ei ollut käydä tehdä kummoisempaa analyysia, vaan pikemminkin huomioida sanottua ja mahdollista paatosta eli vetoamista kuulijoiden tunteisiin retorisin tai viestinnällisin keinoin, mutta aika perustyypillistä oli:

"On myös keskeistä, että saamme yliopistostamme täyden arvonlisän kaupungin hyväksi ja saamme opiskelijat rakentamaan elämäänsä Lahteen. Tässä meillä on aika paljon tekemistä."

"Autonominen ihminen toteuttaa itseään ja omia arvojaan, oppii, kokee ja voi vaikuttaa elämäänsä ja ympäristöönsä ja olla yhteydessä muihin ja kokee arvostusta."

"Voimme uudistaa strategiaesityksen vision tavoitteet ja ottaa tarvittavan kehitysloikan kaupunkina vain päämäärätietoisella uudistumisella. Tulevan strategiakauden aikana se tarkoittaa ennen kaikkea kolmeen strategiseen tavoitteeseen keskittymistä: elinvoimaiseen kasvuun, merkitykselliseen elämään ja rohkeaan uudistamiseen panostamista."

"Olemme täällä Lahdessa tunnistaneet sen tosiasian, että meillä ei vielä oo sellaista pitovoimaa opiskelijoihin, jota me toivottais, että meillä ois. Me tarvitaan uusia investointeja, yrityksiä ja työpaikkoja. Samalla kun me pidetään huolta jo Lahteen sijoittuneiden yritysten kasvun mahdollistamisesta. Me tarvitaan myös kaupunkikulttuuria, monenlaisia tapahtumia, asukkaiden aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Näitä kaikkia edellä mainittuja asioita tarvitaan myös meidän nykyisten asukkaiden, ei vain tulevien lahtelaisten vuoksi."

Sentään valtuutettu Putulan estetiikasta mainitsemisessa oli sellaista harkintaa ilmentävyyttä, jossa tunnistetaan erityistä merkittävyyttä seikassa, jonkalaisia ei kovin konventionaalisesti tavata mittaroida numeerisesti:

"Ihmiset ja yritykset valitsevat kaupungit, jotka tarjoavat enemmän. Siksi meidän on vaadittava kunnianhimoa jokaisessa hankkeessa uudistuvissa kohteissa ja kaikissa rakennusprojekteissa. Tarvitsemme Lahteen arkkitehtuuria ja kaupunkitiloja, jotka tekevät kaupungistamme paikan, jonne halutaan tulla ja halutaan jäädä. Esteettinen kestävyys on taloudellista viisautta eli elinvoiman sekä viihtyisyyden rakennusainetta. Sitä tulevaisuuden kaupunkia. Se houkuttelee niitä yksityisiä investointeja. Tavoitteenamme oli siis 200 miljoona euron yksityiset investoinnit vuosittain sekä tämä 20000 opiskelijan tavoite vuoteen 2035 mennessä."

Toisen henkilön toimesta tuli mainituksi, että "tarvitaan pitovoimaa, sellaista, joka sitoo investoinnit, pääoman ja työpaikat Lahteen", mutta eikös se ole muutenkin aika selvää, että sellaista (aina) tarvitaan? Joidenkin valtuutettujen mielestä Lahden yrittäjäystävällisyydessä olisi paljonkin parannettavaa ja siitäkin tokaistiin monenkertaisesti saman henkilön toimesta samassa puheenvuorossa, mutta jota ei erityisemmin koeteltu, eli että kaupunki on tehnyt päätöksiä keskustakehittämisestä pienyrittäjistä vähän välittäen. Työllisyyspalveluiden hyöty tuli "kuitattua" varsin mitättömällä mietteellä siitä, että sillä "luodaan kasvua niin yksilöön kuin kaupungin näkökulmasta".

Kokouksessa väitettiin, että Lahden kaupunkistrategia on laaja-alaisesti valmisteltu ja kaikki ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi:

"Lahdessa ei ehkä koskaan ole valmisteltu strategiaa niin monia sidosryhmiä kuunnellen ja mukaan ottaen kuin tänä vuonna. Strategiamatka alkoi jo keväällä ja jatkui koko kesän ja syksyn erilaisilla työpajoilla ja keskustelutilaisuuksialla, joita järjestettiin mm. opiskelijoille, kumppanuuspöytäjäsenille, kaupungin työntekijöille, opettajille ja ihan kaikille lahtelaisille. Valtuusto käsitteli strategiaa kolmessa eri tilaisuudessa ainakin ja yhteensä työhön osallistui 1577 kaupunkilaista. Strategiatoimikunta kokoontui kuusi kertaa. Käsittelimme asioita työpajamuodossa ja keskustellen. Oman näkemykseni mukaan kaikki ryhmät sitoutuivat tähän työskentelyyn ja dialogiin ja ymmärtääkseni myös kaikki kokivat tulleensa kuulluiksi."

minkä tuloksena yhdelle A4-sivulle mahtuva kaupunkistrategia on (valitettavasti?) juurikin sellainen kuten sitä kokouksessa luonnehdittiin eli "ei liian laaja tai yksityiskohtainen". Siitä nostettiin esille tavoite, että "olemme osallisuuden ja vuorovaikutuksen suunnannäyttäjä ja annamme lahtelaisille valtaa ja vastuuta kehittää omaa asuinympäristöään" ja jonka sanottiin olevan "kova lupaus ja se haastaa perinteistä virkavetoista ja byrokraattista hallintakulttuuria", mikä toisaalta epäsuorasti haastettiin toisen valtuutetun toimesta:

"Valta ja vastuu kuuluu tässä kaupungissa kuitenkin päätöksentekoelimimille niin sanotusti valtuustolle ja kaupunginhallitus johtaa kaupunginjohtajan avustuksella kaupunkia, niin muotoilisimme tämän niin, että annamme kaikille lahtelaisille mahdollisuuden kehittää omaa asuinympäristöään. Elikkä siinä tämmöinen vähän ajatusmuotoilu niin toisenlainen, että tähän valta ja vastuu tyyppisesti elikkä jos heitetään valta ja vastuu tonne torille, niin niin siinäkin voi olla mielenkiintoisia näkemyksiä."

Sinänsä joku voisi haluta huomauttaa siitä, että tässä tullaan vähätelleeksi sitä, mitä muuta aiheesta tulee esille esim. tehtyä selvitystyötä taustoittavasta PDF:stä Lahden kaupungin strategiamatka 2025, mutta eikö kaupunginvaltuuston kokous ole kuitenkin juuri se, mistä paikallislehti uutisoi ja täten se visiointi ja innostavuus, mitä kokouksessa ei esiinny, ei täten varmaankaan ilmaannu myöskään uutisointiin? Ellei sitten erikseen haastatella vaikka kaupunginjohtajaa.

Lahdessa 10.4.2026 järjestetyssä ensimmäisessä LUT Blossom -tapahtumassa oli sen itsensä luonnehtiman mukaan tarkoituksena "tuoda yhteen ideat ja ihmiset, jotka auttavat toisiaan saamaan aikaan kasvua". Sinänsä kyse ei ole ollut alueellisuuteen kuten vaikkapa Päijät-Hämeeseen rajautuvasta tapahtumasta ja tapahtuma itsekin mainitsee, että eräänä syynä sinne saapumiseen voisi olla "verkostoituminen alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla", mutta tällaisen Lahdessa järjestettävän tapahtuman anti saattaisi hyvinkin kiinnostaa ihmisiä, jotka enimmäkseen "vain elävät elämäänsä", mutta jotka saattaisivat toisinaan mielellään kuunnella tai lukea esim. siitä, minkälaisia näkemyksiä opiskelijoilla on mahdollisuuksista edistää ideoitaan, joista voisi kehkeytyä jotain yritystoimintaa ja mikä/mitkä muodostuvat ongelmaksi. Ja onhan tapahtuman eräänä muuna syynä mainittu myös "oikotie LUT-yhteistyöhön", joten kyllähän se ainakin siten alueellisuuteen liittynee.

"Blossomissa ajatukset kääntyvät sanoiksi, sanat teoiksi ja inspiraatio konkretiaksi. Näin syntyy ratkaisuja, jotka kääntävät Suomen talouden kasvuun. Se on suunnattu yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat olla mukana etsimässä uusia tapoja toimia tienraivaajina maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa."

Siitä mitä jostain esim. tällaisesta tapahtumasta välittyy siitä poissa olleille, on merkitystä, koska se saattaa uuttaa heihin ideaa sitten myöhemmin esim. siitä, mitä he haluavat kaupungiltaan, erilaisilta edustajiltaan, paikallislehdeltään, vaikuttamisen mahdollisuuksiltaan ym. Etelä-Suomen Sanomissa julkaistiin kolumnikirjoitus tapahtumasta, mutta sen lukemisen kielsi itseltään aina siihen saakka kunnes tapahtumasta kirjoitettaisiin toisenkin kerran samaisessa lehdessä, mutta sitä ei koskaan tapahtunut.

Jos samainen lehti ei olisi 16.-17.10.2026 välittänyt "suorana tunnelmat valtakunnallisesta yrittäjägaalasta Lahden messukeskuksesta" Valtakunnallisilta yrittäjäpäiviltä 2026, olisi sekin tapahtuma jäänyt uutisoimisen ja lehdessä huomioimisen osalta vähäiseen asemaan. Sen osalta sentään ennalta kerrottiin, että "Jättitapahtuma alkaa pian: Lahteen saapuu kerralla pääministeri ja yli 1 600 yrittäjää", mutta tarkempi uutisointi tapahtuman sisällöstä oli sitä, että joidenkin kerrottiin saaneen jotain palkintoja ja jotkut olivat iloisia siitä, että saivat tavata muita ihmisiä siellä paikan päällä. Mitä lukija niinku saa hyötyä tällaisesta:

"Olemme tavanneet mielettömän määrän ihmisiä Yrittäjäpäivillä. Kaikki ovat olleet helposti lähestyttävissä ja todella sosiaalisia. Täällä on käyty monet hyvät keskustelut, ja hienoa että pienetkin yrittäjät ovat mukana."

"Täällä on ollut kyllä siistiä. On tavannut niin paljon yrittäjiä eri puolilta Suomea ja pienemmiltäkin paikoilta kuten litistä. Iltagaalalle on isot odotukset. hienoa kun ihmiset ovat täällä ykköset päällä. Yrittäjien keskuudessa tätä tapahtumaa hehkutaan kovasti ja puhutaan vuoden kohokohdasta."

Toki tapahtumaa sivuavasti samaisessa lehdessä julkaistiin tavallaan syvällisempi juttu Yrittäjäpäivillä valitusta Suomen Yrittäjien uudesta puheenjohtajasta, missä eräänlaisena nostona oli, että hän poistaisi mielellään sunnuntailisät työntekijöiltä ja missä samaan juttuun oli droppailtu mukaan muitakin yrittäjien kuulemma "laajalti puoltamia" tavoitteita kuten "joustavammat työmarkkinat" ja "riskinottoon kannustava verotus".

Aiemmassa LUT Blossom -tapahtumassa ei-olleena täytyi siis koettaa hakea tietoa toisin, vaikka ounasteluna olikin, että edes LinkedIn:ssä tapahtumasta viestineet eivät kertoisi sen sisällöstä kovinkaan kattavasti tai edes jonkin asian kohdalta tarkasti. Facebookista viestittelyjen haku osoittautui vielä hyödyttämämmäksi, mutta LinkedInissä sentään jotain. Ei tosin ensimmäistäkään paikallispoliitikon viestiä. Jostain syystä.

Löytyneissä LinkedIn-viestittelyissä ei ollut kuin noin kaksi viestiä, jotka edes vähän vihjasivat siitä, mitä mietteitä opiskelijoilla onkaan ollut tapahtumassa tai tapahtumasta. Toisesta viestistä sai vaivalloisesti tuntuman, että opiskelijoilla oli ilmeisesti ollut jonkinlaisia puheenvuoroja ja että "halua kehittämiseen ja etenemiseen olisi", mutta "työmarkkinatilanne on haastava". Toisessa kerrottiin, että oli kiva "katsoa kaikkea mitä LUT:n opiskelijat tekevät ja millaisia mahdollisuuksia osana opintoja heillä löytyy", mutta eipä siitäkään enempää selvyyttä tjm. välittynyt.

LinkedIn:stä viestien hakemisessa oli myös sekin uteloittava tavoite, josko sieltä kävisi taas kerran ilmi se, että siellä viestivät, jonkinmoisen statuksen saaneet (kuten jonkin sortin asiantuntijat), suorittavat viestimisensä jonkinlaisella varovaisuudella. Tällä varovaisuudella tarkoitetaan esim. sitä, että vaikka monet heistä ovat numeerisissä määrin ottaen sata- tai tuhatmäärin ihmisiin verkostoituneita, heidän viestiensä saamat tykkäykset ja kommentit voivat jäädä vähäiseksi, mikä sitten osaltaan rajoittaa sitä, mihin asti keskustelujen "laineet" ulottuvat. Tätä voi verrata esim. siihen, kuinka tunnettu julkkis taas kerran arkailee laittaa Instagramiin esim. ruokakuvaa, koska sitten muut joutuvat tavallaan "pelastamaan" hänet, ettei hän jäisi ilman kommentteja ja tykkäyksiä. Täten, jos keskusteluja ei tohdita käydä kuin sellaisissa yhteyksissä, joissa se on "tavallaan turvallisempaa" kuten tällaisten tapahtumien käytävillä tai saman pöydän ääressä olevien kanssa, niin ei kai sellainen varmistelu silti sitä mahdollisuutta pois sulkisi, etteikö voisi kertoa muodostuneista mietteistään jossain sellaisessa yhteydessä, joka ei ole esim. lehtihaastattelu, vaan vaikkapa jonkinlaisilla nettisivuillaan?

Yritysostoilla, organisaatiomuutoksilla, käytäntöjen vaihtamisilla, järjestelmuudistuksilla ym. organisaationsa oletetun tehokkaaseen, sisällöntuotannollisesti monilla kelpaavaan ja liiketaloudellisesti toimivan Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on omien useammankin kerran sanomisiensa mukaan henkilö, jolla mm. "ei ole valtaa journalismiin", joka on "enemmän taustavaikuttaja ja hallintoihminen" ja joka ei ainakaan pienempien lehtien päätoimittajille antaisi palautettu huonoista jutuista. Monet ovat kuitenkin olleet ja monet ovat näin päivinäkin sitä mieltä, että Keskisuomalainen on vähintäänkin "hyvin Kangaskorven näköinen yhtiö, jossa ei tehdä isoja hallitustason päätöksiä, joista hän olisi eri mieltä".

Ne, jotka käyttävät merkittävää valtaa, on valittu poliittisilla vaaleilla. Kangaskorpi perustelee väitettään sillä, ettei hänellä ole valtaa journalismiin. Hän on hyvin tarkka rajanvedosta: hän hoitaa bisnestä ja journalistisesta sisällöstä vastaavat päätoimittajat. Keskusteluja päätoimittajien kanssa käydään silti monistakin asioista. – Minun kauttani tulevat kaikki päätoimittajat. Jonkunhan ne päätoimittajat on valittava. Minun mahdollisuuteni vaikuttaa olisi käytännössä se, että annettaisiin potkut. Minun aikanani näin on tehty parin kolmen ison lehden päätoimittajan kohdalla. Mutta niissäkään ei ole ollut kyse sisältöön liittyvistä asioista. - Vallaton vallankäyttäjä (Helsingin Seudun Journalistit, 4/2023)

Vallankäyttöön liittyvät kysymykset saavat Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven poikkeuksellisesti hiljaiseksi. Hän pitää itseään enemmän "taustavaikuttajana” ja ”hallintoihmisenä”, jonka ensisijainen tehtävä on pitää oman firmansa talous kunnossa. - En pidä itseäni erityisenä mielipidevaikuttajana, mutta toivon olevani noteerattava keskustelukumppani. Tykkään kyllä keskustella toimialaan liittyvistä asioista. Tärkein juttu on moniarvoisen median toimintaedellytysten edistäminen. - Heitä kuunnellaan (Suomen Lehdistö, 21.3.2024)

Keskisuomalaisen suuromistaja, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ottaa Twitterissä usein voimakkaasti kantaa esimerkiksi väkivaltarikoksista langetettujen tuomioiden (liian lyhyitä) pituuteen ja verotuksen (liian kireää) vaikutuksiin. Hän kuitenkin sanoo, ettei ajattele, että hänen yhtiönsä lehtien pitäisi olla asioista samaa mieltä kuin hän itse on. Kangaskorpi korostaa, että päätoimittajan asema on pyhä. Toimitusjohtaja voi antaa sisällöistä palautetta vain jälkikäteen. Toisaalta Kangaskorpea ei tunneta myöskään siitä, että hän vaikenisi mielipiteistään. – Annan päätoimittajille palautetta paskoista jutuista. Mutta se on sisäistä dialogia, ja on luontevaa, että keskustelua käydään. Kangaskorpi sanoo, ettei koskaan naputtaisi mielipiteitään yhtiön pienimpien lehtien päätoimittajille, jotta ei voitaisi ajatella, että hän yrittää vaikuttaa sisältöihin. Mediatalo Keskisuomalaisen journalistiselle johtajalle, ”sisältöjen ylipappi” Pekka Mervolalle hän sen sijaan naputtaa useinkin, koska tietää, että naputuksella ei ole Mervolaan vaikutusta ja Mervola osaa naputtaa takaisin. - Kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin voisi tuoda päätoimittajalle potkut (Suomen Lehdistö, 28.10.2021)

Omassa yhtiössään Kangaskorven asema on poikkeuksellinen. Hän on paitsi toimitusjohtaja myös suurin omistaja ja hallituksen jäsen. Grundström jakaa usein kuulemansa arvion, että klassisten päätoimittajasatraappien hiivuttua historiaan Kangaskorvesta on tullut satraappi. – Kyllä Keskisuomalainen on hyvin Kangaskorven näköinen yhtiö. On vaikea kuvitella, että siellä tehtäisiin iso hallitustason päätös, josta Vesa-Pekka olisi eri mieltä. - Ei mitään sadonkorjuuta (Suomen Lehdistö, 17.9.2025)

Vuoden 2025 kirjajulkaisun aikoihin, liittyen Julkisen sanan neuvoston aiemman puheenjohtajan Elina Grundströmin kirjaan "Tehtävä Keski-Suomessa — Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus", Yle haastatteli (17.9.2025) Kangaskorpea mielipiteitä kirjasta kysyäkseen, missä yhteydessä hän mainitsi, että hän ei itse ole vielä jättämässä paikkaansa, mutta "tuoreet terveysongelmat muistuttavat myös omasta jaksamisesta", "muutaman vuoden sisällä on joka tapauksessa tehtävä isoja muutoksia" ja että "ulkopuolelta tulevalle oppimiskäyrä on jyrkkä, koska konsernissa on yli sata erilaista brändiä" (lapsensa eivät ole jatkamassa hänen työtään). Kirjan mukaan hän "Suomen suurin mediavaikuttaja, joka käyttää omistamiensa medioiden kautta valtaa puolessa Suomessa", mitä Kangaskorpi itse ilmaisee pitävänsä "hieman huvittavana" kuten sitäkin, että hän olisi "Härmän Murdoch" (viittauksella erääseen toiseen mediamoguliin).

Helsingin Seudun Journalistit -lehden artikkelissa Vallaton vallankäyttäjä (4/2023) hän ilmaisee olevansa sitä mieltä, että hän "ei vaaranna yleisön käsitystä tasapuolisesta journalismista, mitä hän "perustelee toistamalla, ettei vastaa lehtiensä journalistisista valinnoista". Hän kertoo myös ajattelevansa, "ettei hänen mielipiteillään edes ole kovin suurta vaikutusta", eikä myönnä "nälvisi sosiaalisessa mediassa erityisesti vasemmistoa ja suosisi oikeistoa" - vaikka siltähän se vaikuttaa, toteaa artikkelin kirjoittaja. Hän kuitenkin myöntää, että toisinaan hän tulee katsoneeksi asioita liiaksi "oman ideologiansa läpi".

Olen tehnyt sen ratkaisun, että kirjoitan tietoisesti vähän kärjekkäämmin [sosiaalisessa mediassa]. Provosoin ja tökin keskustelua tarkoituksella ja katson, minkälaisia reaktioita tulee. Käytän sarkasmia, mutta en ole kenellekään ilkeä, Kangaskorpi sanoo. – Aatteellisesti olen voimakkaasti markkinatalousjärjestelmän puolella ja enemmän oikealla kuin vasemmalla. Minua tökkivät tietyt ideologiset ulottuvuudet, kuten liian pitkälle menevä ihmisten holhoaminen ja yhteiskunnan liian voimakas sekaantuminen tiettyihin asioihin. Ja näyttää siltä, että demarit tekevät sitä enemmän kuin monet muut. - Vallaton vallankäyttäjä (Helsingin Seudun Journalistit, 4/2023)

Kun hänen somettelujaan (X-viestintäpalvelussa) pläräilee, niin ovathan ne viestit ihan tyypillistä kokoomuslaisen tai perussuomalaisen viestittelyä, vaikka Ylen artikkelissa (17.9.2025) hän ilmaisee "oikeistokepulaisen oikeistoliberaalin" kuvaavan häntä sopivanlaisesti. Koska niin monet muutkin erityisesti kokoomuslaiset ovat toistuvasti viestitelleet tavalla, joka ei ole vain esim. provosoivaa, vaan vahvasti monenlaisia vasemmiston kannattamaksi väitetyn vastustamista/nälvimisentapaista tai ei-oikeistolaisen poliittisen tahon tekemisten vähättelyä/syrjivää, ei ole ihan pitää mahdollisena, etteivätkö hänen näkemyksensä pääsisi esille ja vaikuttamaan Keskisuomalainen-organisaation sisällä. Päätäntävaltaahan on esim. se, että tehokkuuden trimmaamisen tarkoituksessa tutkiva ja lisäselvittelevä journalismi ei saa hyödyttäviä resurssejaan, joten siihen totuttuaan Keskisuomalaisen lehtien päätoimittajat "mälsistävät" päätoimittamiaan lehtiä ilman, että Kangaskorven tarvitsi eksplisiittisesti käskyttää toimivan jollain spesifisellä tavalla.

Poiminnot hänen someviesteistään on kerätty yhdeltä kertaa ja missä oli erityisenä pyrkimyksenä ottaa erilleen ne viestit, joissa oli eräänlaista särähtävyyttä ja joilla saisi kyseenalaistettua sitä hänen väittämäänsä, että hän "vain provosoi ja katsoo sitten, mitä siitä seuraa". Ihan selkeää puoluepoliittista, muiden vastaavasti viestivien avustamista nuo poiminnot edustavat. Näiden esille seulomisen perusteena oli alunperin muutamasta aiemmin nähdystä hänen viestimisestään muodostunut mutuilu, että hänen viestittelynsä oli laajemminkin, ellei jopa kauttaaltaan ounastellun kaltaista. Ei sentään ollut kauttaaltaan. Hän viestii somessa useamman kerran kuukaudessa, mutta kovin olivat vähissä hyväntuuliset viestimiset, voisi ainakin sanoa. Seuraavia poimintoja (vuosilta 2025 ja 2026), omien niitä luonnehtivien selitteiden kera, on ryhmitelty samankaltaisuuksien perusteella.

• linkittää Kauppalehden maksulliseen artikkeliin, jossa SDP:n puheenjohtaja ei arvioijan mukaan ole samoilla linjoilla puolueen kanssa: "Onkohan puolue tulevaisuudessa sekä hallituksessa että oppositiossa? SDP:ssä erikoinen tilanne- Antti Lindtman joutuu pakkorakoon, tutkija sanoo" (1,3t)
• linkittää kenties myötäilevää paheksuntaa hakevasti Iltalehden artikkeliin, jossa kerrotaan, kuinka aiempi hallitus päätti "osin vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten hyvinvointialueet saavat rahaa": "Ei ole kunniaksi Marinin hallitukselle." (1,2t)
• linkittää vääristelevästi Iltalehden artikkeliin, jossa Vasemmistoliiton Minja Koskela mainitsee mm. sellaista, että jotta maassa olisi jatkossa oikeudenmukaisuutta, rikkaita voi verottaa enemmän, joten siksi hän sellaista kannattaa, mutta jossa hän ei kerro vasemmistoliiton olevan valmis leikkaamaan eläkkeitä: "Yksinkertainen resepti, lisää veroja ja eläkkeiden leikkaus." (4t)
• tölväisee muuten vaan Vasemmistoliittoa: "Vasemmistoliiton talouden vauhdittamiskeinot!! Lisää veroja. Noinkohan talous paranee." (1,5t)
• tokaisee muuten vaan oikeistolaiselta kuulostavaan tyyliin, kuinka julkista sektoria täytyy pienentää ja sen kuluja leikattava ym.: "Ei hyvältä vaikuta Suomen talouden näkymät. Julkista sektoria on tiivistettävä ja kuluja leikattava. Yrittämisen edellytyksiä ja yritysten toimintaedellytyksiä on kyettävä parantamaan. Perintöveron poisto on yksi osa sitä. Hallintoa on kevennettävä." (2,7t)
• tokaisee muuten vaan "suomalaisesta taloudesta" ja mainitsee oikeistolaiselta kuulostavina esimerkkeinä vastauksen kysymykseen "mistä se teho otetaan", että se otetaan tehostamalla työn tuottavuutta, lisäämällä työpäiviä, keventämällä työn, yrittämisen verotusta ja joustavoittamalla työmarkkinoita ym: "Melkoinen kurimus on suomalaisessa taloudessa. Emme tällä työn tuottavuudella ja julkisilla menoilla kykene tästä nousemaan. Verotuksella tätä ei pystytä hoitamaan. Työttömyys pitää myös perata tarkkaan, missä se on vaikeinta. Tarvitsemme lisää tehoa kaikkeen tekemiseen." (3t)
• Linkittää Kauppalahden maksulliseen artikkeliin, jossa kerrotaan Espanjan käyttäneen miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin, mitä pitäisi lisääkin saada: "Suomi ei tällaiseen luovuuteen "syyllisty". Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti." (5,5t)
• kehaisee Perussuomalaisten naispuolista puheenjohtajaa Iltalehden artikkeliin linkittävästi, missä on ns. elämänläheisyyttä ja paljon kuvia henkilöstä: "Koskettava elämäntarina. Kuva Riikka Purrasta edelleen kirkastuu. Hieno sekä arvostettava poliitikko ja ihminen. Hän on hoitanut ministeriyttään vastuullisesti vaikeassa toimintaympäristössä." (14,5t)
• kehaisee Perussuomalaisten kansanedustajaa: "Hienoa, että YLE on kutsunut Sakari Puiston Ykkösaamuun. Puisto lienee yksi skarpeimmista suomalaisista poliitikoista. Osaava ministeri ja erittäin miellyttävä persoona." (12t)
• linkittää Iltalehden artikkeliin, jossa 36-vuotias mies oli houkutellut naisen asunnolleen valheellisin perustein: "Mikä vika meillä on järjestelmässä, että tällainen rikollinen voi terrorisoida naisia vapaalla kerta toisensa jälkeen. Nimi viittaa taas harmillisesti ulkomaalaiseen." (4t)
• linkittää Iltalehden artikkeliin. jossa ulkomaalaiselta nimen perusteella vaikuttavalla 34-vuotiaalla miehellä on monenlaista rikostaustaa pahoinpitelystä seksuaaliseen ahdisteluun, näpistyksestä virkamiehen vastustamiseen: "Nimi vaikuttaa ulkomaalaiselta. Rikoksen uhri lievästi kehitysvammainen. Olisikohan kotiutus paikallaan?" (14t)
• linkittää Iltalehden artikkelin, jossa Vasemmistonuorten pamfletista nostettu puheenaiheiksi mm. luokkataistelua, proletariaattia, sosialismia, riistoa ja kommunismia: "Tämän tyyppisten ääri-ilmiöiden ja järjestöjen kanssa kannattaa olla hereillä. Kiinnostavaa kuulla onko tämä jotenkin Vasemmistoliittoon liittyvää toimintaa. Toivon mukaan tämä ei ole joidenkin tukien piirissä!" (22t)
• linkittää Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja mainitsee lähtiäispuheinaan, ettei ole kummoisempaa eroa eläkkeeseen onko tehnyt paljon töitä vai onko ollut tekemättä töitä: "Erinomainen ulostulo Siimekseltä. On uskomatonta, että meillä on varaa pitää tällainen takuueläke, jonka saa automaattisesti käytännössä tekemättä mitään. Samalla työtätekevien kertymä on heikko ja verotus kohtuuton työn tekemisestä." (36,4t)
• linkittää Iltalehden artikkeliin kuvassa olevaa Perussuomalaisten ministeriä mainitsematta, joka puoltaa sitä, mitä entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja tuolloinen Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja ilmaisi näkemyksenään eli että monet maahanmuuttajat saavat liian helposti eläkkeitä: "Hyvä, että Suvi-Anne Siimes nosti tämän asian laajempaan tietoisuuteen. Onhan erikoista, että pitkän työuran tehneet ovat maksuhenkilöinä toisten kohtuuttomalle edulle." (4t)
• linkittää Iltalehden artikkelin, jossa islamin uskonnon oppikirjasarja on huomatun mukaan sisältänyt jo pitkään tunnustuksellistä sisältöä, joka on vastoin lakia ja opetussuunnitelmaa: "Erikoinen tapaus. Viranomainen rikkoo lakia. Luulisi johtavan seuraamuksiin." (22,9t)
• linkittää Iltalehden tutkivan journalismin artikkeliin, jossa artikkelin mukaan Helsingin kaupungin rahoituksella toimii järjestelmä, joka lähettää suomalaislapsia Venäjän pahamaineiselle aivopesuleirille miehitetylle Krimille: "Pakko palata vielä tähän. Onhan melkoista mihin kaikkeen verorahoja käytetään. Kuinkahan paljon meillä on kaikkea hähmäistä, mitä joudumme tukemaan. Nämä on hyvä perata, medialla voi olla siinä oma roolinsa." (0,9t)

Ovatko nuo sitten todisteita siitä, että hän ei voi olla henkilö, joka kykenisi olemaan vaikuttamatta "hallinnollisesti" tai toisin Keskisuomalainen-organisaation ja sen lehtien ym. viestintävälineiden toimintaan puolueellisesti, koska hän haluaa vaikuttaa? Amerikanmaalla saatettaisiin tokaista, että "jury is still out", mutta koska ihmiset kaikesta kyvykkyydestään isoloida tekemisiään toisistaan (jossain määrin, jollain tavoin, jonkinlaisina onnistumisina) siltikin tapaavat haluta ainakin hiukan yhtenäistää tai sovitella niitä yhteen, jotta vaikuttaisivat edes kohtalaisen eheältä persoonalta, voisi luulla, että Kangaskorven intuitio toisinaan uuttaisi hänen mieleensä ideaa siitä, että "tämä ei ole hyvä näin". Paitsi toki siinä tapauksessa, että hän pitää itsessään siitä, millä tavoin hän vasemmistosta muidenkin mielestä vaikuttaa viestivän. Tiedä sitten, miten hän ilmaisee asioita vaikka jossain kutsuvierastilaisuudessa, jossa hän on puhujana tai missä suunnilleen kaikki haluavat tulla keskustelemaan hänen kanssaan. Ei hän ole edes paljoa aikaan saanut tai tärkeässä virassa ollut henkilö, jonka some-viestintä on usein tai toisinaan jopa jokseenkin törkyistä, paremman sanan puutteessa, ja muulloin usein tai toisinaan vahvasti joitain poliittisia eturyhmiä puoltavaa. Vaihtoehdoiksi vaikuttaakin jäävän, että heille moinen viestintä on joko luontevaa tai sille on tarkoitus ja missä tarkoituksen harjoituttaminen alkaa ajan kanssa tehdä siitä enemmän ja enemmän luontevaa. "Eventually the darkness gets them..?" Toisaalta, ihmisten kykeneväisyys/tottuneisuus olla toisin aivan tyystinlainen kuin joinakin muina hetkinä tai olla monenlaista samoina hetkinä ilman ajattelun sekaantumatta, ei oikeastaan ole kovin ihmeellistä, sillä se on sitä, mihin ihmismieli kykenee, vaikka jotkin konventiot ja diskurssit voivatkin luoda vaikutelmaa, että tietenkään ihminen ei voi/saa olla tuollainen, jos hän on tai on toisinaan tuollainen toisenlainen.

--

Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoi päätoimittajuudestaan luopumisen aikoihin Ylelle (10.4.2018), että "mediaa tarvitaan Lahdessa ajamaan asukkaiden etua ja herättelemään päättäjiä" ja että "vaikuttaa siltä, että lahtelaiset päättäjät eivät ole ehkä ihan täysin halukkaita myöntämään, että on olemassa jonkinlaista ongelmaa tai kykeneväisiä tekemään mitään muutosta". Tiedotusvälineiden tehtävänä hänen mukaansa olisi täten nostaa näitä epäkohtia esille ja (vieläpä) tarjota niihin ratkaisuja. Uuden päätoimittajan haku oli tuolloin vielä käynnissä ja mistä lehden omistavan Keskisuomalainen Oy:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi totesi, että "se henkilö rakentaa linjan" ja että "tuskin se samanlaisena jatkuu, koska ihmiset ovat erilaisia".

Pari vuotta tuosta Reetta Räty, joka tuolloin toimi Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessorina, teki oman selvityksen sadasta paikallis- ja kaupunkilehdestä, eikä ainakaan vielä tuolloin ollut Etelä-Suomen Sanomilla sellaista "lukijasuhdetta", jota hän päätti korostaa arvioinnissaan. Valintakriteerikseen hän määritteli "läsnäolon tunteen yhteisössä ja lukijan näkökulman korostumisen lehden sivuilla ja verkossa". Hänen mukaansa on "suuri demokratiateko kertoa hallinnon, politiikan ja talouden uutisista niin, että niiden päähenkilöksi nousee ihminen tahon sijaan". Lahdesta hän päästi kolmannelle sijalle Uusi Lahti -lehden, jossa "nousee vahvasti esille paikallisuus ja ajankohtaisiin asioihin otetaan aktiivisesti kantaa", joka "herättelee lukijaa ajattelemaan, mutta tekee sen lämpimällä otteella" ja joka on "houkutteleva niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti, ja lukijat on otettu huomioon erittäin hyvin". Voittajaksi hän päästi Eparin, jolla on hänen mukaansa "erittäin toimiva ja lukemaan houkutteleva kokonaisuus, niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti", joka "ottaa kaikki lukijat huomioon tarjoamalla monipuolisia, paikallisia ja ajankohtaisia juttuja" ja josta "välittyy myös vahva vuorovaikutus lukijoiden kanssa, ja nämä asiat yhdessä tekevät lehdestä mieleenpainuvan". (Suomen Lehdistö, 12.11.2020)

Keskisuomalainen konsernia on rakennettu pitkäjänteisesti, joten sen omistaman Etelä-Suomen Sanomat -lehden 125-vuotisjuhlan kunniaksi toimiston avoimiin kutsuttuja vieraita kävi "satoja". Tapahtumasta tehdyn lehden uutisen (25.11.2025) mukaan "päivän loppuun mennessä oli syöty yli 500 pullaa ja juotu monta sataa kuppia kahvia", mutta miksihän kaikista monista uutisen yhteydessä olleista valokuvista jäi vahva vaikutelma, että paikalla oli lähinnä "mummoja"? Muutama nuorempi henkilö, muttei juurikaan paljoa ketään muista ikäryhmistä kuin vanhemman ikäluokan sellaisista. Pari kuukautta aiemmin (22.9.2025) lehti sentään uutisoi, että "ESS:n kokonaistavoittavuus on nyt noin 280 000 lukijaa" ja että digipuolella nousua on ollut "yli 30 prosenttia". Päätoimittajan Markus Pirttijoen sanoin: "Olemme tehneet määrätietoista ja pitkäjänteistä kulttuurinmuutosta digitaaliseen maailmaan ja nyt se palkitaan."

Keskisuomalaisen myöskin nykyisen omistamassa Etelä-Saimaassa kerrottiin ("Mediaomistus voi valua ulkomaille", 6.1.2026) arviosta, jonka mukaan "suurimman mediamurroksen pahin vaihe alkaa olla ohitse", mutta "paremmat ajat kuitenkin edellyttävät, että asiakkaat saadaan maksamaan digitaalisista tuotteista" ja että "moni lukee vain ilmaista sisältöä". Samaisessa artikkelissa häneltä tiedusteltiin suoraan sitä, "valuuko suomalainen mediaomistus seuraavaksi ulkomaille?", mitä hän piti "hyvinkin mahdollisena" isoimpien mediayhtiöiden voidessa olla "etenkin pohjoismaisille toimijoille hyvinkin kiinnostavia". Näitä vielä suomalaisomistuksessa olevia olisivat Keskisuomalaisen lisäksi Sanoma, Alma, Kaleva Media ja Turun Sanomat. Journalisti-lehden tekemässä haastattelussa (7.11.2025) hän kertoo yhdessä Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkosen kanssa haluavansa "pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa", mutta mihin "pelkkä maakuntahenki ei riitä".

Koska itse on tullut tehneeksi laajan selvittelyn Etelä-Saimaan kelpaavuuden arvioinnista paikallisuudesta viestivänä, sen perusteella tohtii haastaa myös sitäkin, minkälaista kattavuutta aihekäsittelyissä- ja valinnoissa Etelä-Suomen Sanomissa onkaan ja voisi esittää väittämiä siitä, miten olisi paremmin. Paremmin tekeminen voisi tarkoittaa vaikkapa sellaisen lukijasuhteen luomista, missä lukija kokee voivansa ymmärtää paremmin, mistä kaupungissa kuten Lahdessa onkaan kyse esim. pääsemällä paremmin perille siitä, mitä se sellainen systeemiajattelu onkaan, sen sijaan, että hänelle annettaisiin luettavaksi esim. raportintapaisia siitä, mikä yritys on lopettanut toimintansa ja mihin ehkä joskus vuosia myöhemmin jonkinlainen tahokokonaisuus sijoittuu. Entisen päätoimittaja Perttu Kauppisen mainitsema "epäkohtien esille nostaminen" ja "niihin ratkaisuja tarjoaminen" ei ole tainnut suuremmin toteutua Etelä-Suomen Sanomissa, mikä antaa myös perustetta kysyä "onko Kangaskorpi tyytyväinen siihen, että niin on?".

Paljon uutisoinnin perusteella kivijalkamyymälät eivät oletettavimmin pärjää verkkokaupoilla syistä, joissa ei tule kummoisemmin luonnehdituksi, josko edes suuremmin mainituksi sitä, kuinka potentiaaliset asiakkaat eivät saa itseään kiinnostavasti muodostettua mielessään kulkureittiä liikkeestä toiseen. Ei vain ehkä ole niin paljon eri paikkoihin menemisen tuntuisuutta muualle kuin syömään/juomaan ja jonka aikana ehkä saattaa tulla mieleen jokin muukin paikka, jossa voisi mennä käymään. Poliittisessa päätöksenteossa hienoisempaa mietintää voi ilmentyä jossain loppuraportissa, mutta muutoin puhutaan abstraktimmin esim. täyttöasteista liikekeskuksissa tai parkkipaikkojen etäisyyksistä, sekä kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta arvioitaessa esim. työntekijöiden määrän kehittymisestä YoY-vertailuna (year over year).

Ei tämä kuitenkaan sellainen kirjoitus ole, missä on valmiiksi luotuna toimintaohjeet sille, mihin seikkoihin tuotemyyntiä suoraan kuluttajille keskusta-alueella tekevän yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota, vaan enemmänkin/enimmäkseen tämä on aiheesta tehtyjen haastattelujen pohjalta muodostettua tuntumaa siitä, mitä pienyrittäjät itse kertovat yritystoiminnastaan. Jostain syystä sellaisista asioista kuten mikrotehtaat, pienerät ja 3D-tulostimet ei mainittu otannassa ollenkaan, varsinkaan asiakkaiden toiveisiin nopeasti reagoivuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista.

useammalle mahdollisuus liiketilan vuokraamiseen mahdollisesti maltillisella vuokralla

Helsingin Uutisissa oli helmikuussa 2025 uutista siitä, kuinka Helsinki kokeilee uudenlaista vuokrausmallia tyhjille tiloille, missä esim. myymälöiksi tai toimistotiloiksi sopivat vuokrattavat tilat voidaan vuokrata tarjouskilpailun kautta lyhyeksikin aikaa (vähintään kolmeksi kuukaudeksi). Tällainen on saattanut rohkaista liikeideansa toimivuutta hiukan epäilevänkin ryhtymään kokeilemaan mitenkä kävisikään. Helmikuussa 2026 samainen kaupunki tiedottaakin, että se on päättänyt laajentaa onnistuneen kokeilun kattamaan koko kaupungin, missä STT:n tiedotteen mukaan on ajatuksena "tarjota matalan kynnyksen tiloja esimerkiksi yrityksille, kulttuuritoimijoille ja yhdistyksille".

viihtymistä ja unohtumista oleskelemaan asioidessa

Tuotteita myyvään erikoisliikkeeseen tai jonkinlaiseen puotiin asioimaan menemisen syynä voi olla silkka tottuneisuus siellä viihtymiseen, missä viihtyvyys ei muodostu esim. pelkästä valaistuksesta. Riitun puodissa "elintarvikkeiden hinnat ovat kalliimpia kuin tavallisessa marketissa, mutta siihen asiakkaat ovat tottuneet". Voihan siellä kuitenkin myös hörpätä kahvit ja täyttää veikkauskupongit. Puodin perustamiseen asiakkaat kannustivat niinkin vahvasti, että 80 heistä oli takaajana yrityksen pankkilainallekin. Helsingin keskustan kivijalkaliikkeistä useammastakin löytyy kahvila tai vaikkapa näyttelyillä varattu tila, missä asiakkaita kiinnostavuutta on huomattu lisäävän se, että he pääsevät kokemaan ostettavaksi aikomansa tuotteen todellisena, eikä mahdollisesti eri väriseltä monitorin ruudulta näyttävänä tuotteena, jota ei pääse heti kokeilemaan.

Erään levykaupan perustajana visiona on ollut luoda "eräänlainen ylimääräinen olohuone, jonne asiakkaat voivat tulla kuuntelemaan musiikkia ja keskustelemaan siitä kahvikupposen ääressä". Hänen mukaansa "asiakkaat ovat löytäneet liikkeen myös siksi, että liikkeeseen piipahtaminen on ainutlaatuinen kokemus" ja että "ihmiset kaipaavat yhä enemmän pysähtymistä ja toisaalta myös yhteisöllisyyttä - täällä saa rauhassa irtautua arjesta". Joidenkin vaateliikkeiden yrittäjät puhuvat jopa elämyksellisyydestä, missä "asiakkaat hakevat liikkeessä piipahtaessaan samalla kokemusta mukavasta miljööstä ja tunnelmasta".

asiakkaiden haluilla ja mietteille muotoutuva yritystoiminta

Kun yritys ns. pelaa varman päälle, yritys kestänee tai lopettanee toimintansa alkuperäisen suunnitelmantapaisen pysyessä muuntumattomana. Jotkin yritykset kokevat olevan luontevampaa/parempaa kuunnella asiakkaitaan ja mukauttaa toimintaansa sen perusteella. Naisille vaatteita tekevän Toive-yrityksen toimitusjohtaja uskoo, että "yrityksen kasvun taustalla on etenkin se, että yritys ottaa vaatteiden suunnittelussa huomioon sen, mitä asiakkaat toivovat". Se järjestää kyselyitä esimerkiksi tuotevalikoimasta, malleista ja väreistä. Mainitsee kuitenkin, että "Luotamme intuitioon, mutta emme tee isoja päätöksiä fiilispohjalta. Käymme tylsät luvut läpi ja pidämme huolen, että ne ovat kunnossa." Tuotteiden ollessa omaa tuotantoa, hyvin myyvyyden perusteella voi tehdä päätöksiä uusien tuotantosarjojen tekemisestä, mutta se ei kuulosta aivan niin tarkasti asiakkaiden mieltymyksen mukaan toimimiselta, mutta yrityksen elossa pysyvyyden kannalta sillä tapaa nopean reagoimisen mahdollisuus voi olla ratkaisevaa. Tässä ne mikrotehtaat olisivat omiaan, mutta ei niitä erikseen tai mitenkään mainittu.

erikoistuminen yhteen asiaan

Kun yritys keskittyy "yhteen asiaan" se voi tarkoittaa esim. sitä, että liikkeeseen tullessaan asiakas voi heti huomata, että siellä tosiaan keskitytetään yhteen asiaan kuten neuleisiin, joiden kerrotaan olevan "maailman parhaita neuleita". Asiakkaan kerrankin voitua todeta itselleen niin tosiaan olevan, on siinä potentiaalia siihen, että neuleostokset tehdään jatkossa aina juuri siellä. Toisessa liikkeessä keskittyneisyys voi kohdistua "tuotteiden kestävyyteen ja elinkaariajatteluun - siihen, että ostetaan vähemmän, mutta laadukkaampaa". Eräänkin liikkeen keskimääräisen asiakkaan kerrotaan olevan "yli 40-vuotias, työssäkäyvä, joka haluaa ostaa siistin, laadukkaan vaatteen, jota voi käyttää pitkään". Legoja myyvän liikkeen vahvuutena kerrotaan olevan kapea myyntiala, mikä taasen mahdollistaa valikoiman laajana pitämisen - kivijalkaliikkeessä ja verkkokaupassa.

valikoiman vaihtelevuus

Ennen kuin potentiaalinen asiakas lähtee käymään jossain erikoisliikkeessä, hän käväisee mielessään vähintään pikaisesti muistelemassa minkälaista siinä jossain liikkeessä olikaan ja jos tuolloin aiheutuu miete siitä, että "samaahan siellä on kuin ennenkin", niin mitäpä sitä sitten menemäänkään sinne, mutta jos miete on enemmänkin "eiköhän siellä taas jotain uudenlaista ole", niin sehän kertonee konseptin paljon paremmin toimivuudesta. Silläkin lienee jonkinlaiset rajansa, kuinka tiuhaan, minkä verran ja millä ajoituksella uutta myytävää on tarjolla. Eräs kenkäliike kertoo käyvänsä kartuttamassa myytävää kahteen kertaan kenkämessuilla ja painottavansa (jostain syystä) eurooppalaisia valmistajia. "Musiikkituoteliikkeen" kauppiaalla taasen on "vajaan 300 soittimen jatkuvasti muuttuva valikoima sähkö-, akustisia ja bassokitaroita, rumpuja, vahvistimia sekä sadoittain kitaraefektejä" ja "lisäksi löytyy laaja valikoima muita musiikkituotteita". Palvelukonseptiin ja huolella harkittuun tuotteiden esillepanoon sisältyy kerrotun mukaan myös lounge-aluetta, jossa voi perehtyä alan kirjallisuuteen ja lehtiin, sekä tuotteiden hypistelyn ja kokeilun mahdollisuutta.

yhteistapahtumilla voi saada väen liikkeelle

Myynti-iltamat ja muut sellaiset tapahtumat/kampanjat, joihin useat erilaiset liikkeet ottavat osaa, voivat toimia joissakin kaupungeissa erityisen hyvin, missä osasyy, ellei jopa suurin syy aiheutuu siitä, että silloin voi kohdata tuttuja eri tavoin kuin muulloin.

Yhen illan juttu on erikoinen myynti-ilta, joka saa Iisalmessa väen liikkeelle. Monella muulla paikkakunnalla yritykset ovat jääneet yritykseksi: tapahtumat eivät ole houkutelleet asiakkaita niin paljon, että Yhen illan juttu olisi jäänyt elämään. Iisalmessa tapahtuma on toiminut jopa niin hyvin, että organisoijana toimiva Iiden ry yritti kerran jättää tapahtumat vain yhteen, mutta yrittäjät halusivat sen kaksi kertaa vuodessa. Yrittäjien palautteen mukaan Yhen illan juttu alkaa lähennellä jopa joulumyyntiä, sen verran hyvin kauppa käy. iisalmensanomat.fi

Monen vuoden ajan on jo käyty sekä syksyllä että keväällä. Erityisen kivaa tässä on se, että aina tapaa tuttuja. Nytkään emme ole porukalla liikkeellä, vaan kohtasimme Leenan tässä kaupoilla. Virtanen, Nuutila ja Marjamäki eivät kuitenkaan tunnista tapahtumassa varsinaista uudistustarvetta. Väkeä on todella paljon liikkeellä nytkin ja tarjoukset ovat hyviä. Heti ei tule mieleen mitään, mitä tapahtuma kaipaisi. Hetken keskustelun jälkeen ideoita alkaa kuitenkin syntyä. Ruoka- ja herkkutarjontaa voisi ehkä vähän lisätä ja viedä sellaisen lähi- ja streetfoodin suuntaan. alueviesti.fi

Pakko hämmästellä, miten Huittisissa tämä tapahtuma on saatu toimimaan näin upeasti. Vaikea sanoa, mistä se johtuu, mutta ehkä taustalla on yrittäjien vahva yhteen hiileen puhaltaminen, mikä näkyy sitten ulospäinkin. Kivaa on myös se, että liikkeet ovat oikeasti myöhään auki, niin niihin ehtii hyvin vielä työpäivän jälkeen. Tuttujen näkeminen on se tämän tapahtuman isoin juttu ja väki tuntuu lähtevän liikkeelle tälläkin konseptilla. Mitään valtavan suuria uudistuksia tuskin odotetaan. alueviesti.fi

Yksi keino piristää kauppaa ovat erikoispäivät, jolloin kivijalkakaupat pitävät ovensa auki iltaan asti. Erikoiskauppojen liiton mukaan näitä järjestetäänkin eri puolilla maata, esimerkiksi Hämeenlinnassa vietetään pimeän kaupan iltaa syyskuun lopulla ja Lieksassa hämärän kaupan iltaa niin ikään syyskuussa. Kaupan liiton selvityksen mukaan fyysiset myymälät miellyttävät suomalaisia enemmän kuin keskimäärin eurooppalaiskuluttajia. Ainoastaan elektroniikkaa suomalaiset ostavat mieluummin verkkokaupasta kuin myymälästä. yle.fi

mukavasti erilaista uudenlaisen etsijälle ja sellaista muuten vain löytävälle

Radiomafialla naureskeltiin aikoinaan sille, kuinka pohjoisemmassa Suomea käytyä tuliaisiksi oltiin tuotu niitä samoja karkkeja, joita saa vaikka lähimmältä kioskilta.

Erityisesti matkailijat korostivat, että Hankoon tullaan etsimään jotain sellaista, mitä suurten ketjuliikkeiden tarjonnasta ei löydy. Paikalliset, persoonalliset ja omaleimaiset yritykset nähtiin tärkeänä syynä vierailla kaupungissa. Tulokset viittaavat siihen, että paikallisuus on Hangolle merkittävä kilpailuetu aikana, jolloin monien kaupunkien kaupallinen tarjonta yhdenmukaistuu yhä enemmän. y-lehti.fi

Jokinen on huomannut, että moni tulee hakemaan hänen liikkeestään musiikin kuuntelemista omilla ehdoillaan. Sitä, että saa itse päättää, mitä levyä kuuntelee ja kuinka kauan, ilman algoritmien suosituksia ja hyppimistä kappaleesta toiseen. Siinä on ehkä sellaista kapinamieltä. Halutaan valita itse levy ja kuunnella se. Jokinen myös muistuttaa, että albumit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joiden kappaleet on tarkoitus kuunnella tietyssä järjestyksessä. yrittajat.fi

monia yrityksiä samalla käyntikerralla kuten kauppahalleissa

Monetkaan yritykset eivät kehtaa myöntää sitä, että heidän asiakaskunnakseen tai luonaan käyviksi muodostuu sellainen, joista monet voivat olla enemmänkin tunnelmapaloja hakevia oleilijoita kuin paljon maksavia asiakkaita ja joista monetkin voivat aiheuttaa yhden kerran asioijille sellaista vaikutelmaa yrityksen tai yrityksien yhteisestä liiketilasta, etteivät saavu enää toiste. Tällainen voi olla esim. kauppahallin konkurssin aiheuttajana. Toisaalta väärin arvioitu käytävätilan tarve, lähialueella alkava pitkäkestoinen työmaa tai vähemmäksi käyvä erottuvuus keskusta-alueen muiden toimijoiden tarjonnan suhteen voivat nekin olla aivan päteviä syitä kävijämäärien vähentymiselle. Tällainen vaikuttanee sitten myös vuokran määrään tai jopa motivaatioihin uudistaa toimintakonseptia.

Yrityksen vuokrasopimus päättyy ensi tammikuussa. Koko uusi liiketoimintasysteemi on mielestäni kohtuuton ja olisi ”taloudellinen itsemurha” meille. Yrittäjän laskujen mukaan vuokra uudessa mallissa olisi yli kolminkertainen nykyiseen verrattuna. yle.fi

Lahden kauppahallin toiminta jatkuu vielä tänä vuonna. Omistaja uudisti kauppahallin, ja se avattiin yrittäjävetoisena keväällä 2025. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, ja yritys hakeutui konkurssiin. Kauppahallin omistavan Marjatta ja Eino Kollin säätiön oma yritys jatkaa toimintaa. Lähiruokaravintola ja leipomo jatkavat, mutta tiloista erotetaan selkeämmin kahvila ja kauppaa pienennetään. Puodissa myydään yhä paikallisia tuotteita. Paluuta entisajan kauppahalliin, jossa on rivissä pieniä myyntilooseja, ei ole. Kauppahallissa oli vielä uudistuksen jälkeen liha- ja kalatiskit, mutta myös niistä luovutaan. Marketeilla on niin hyvä valikoima, että meidän on ihan turha lähteä taistelemaan niitä vastaan. yle.fi

Tavallisina viikonloppuinakin ihmisiä käy Ruotsalan mukaan kaupoilla, mutta alkuviikot ovat hiljaisia. Ruotsalan mukaan kauppahallien valtteja ovat tuoreet tuotteet sekä tunnelma. Täällä on kiva olla töissä ja asiakkaat ovat mukavia. Tällä hetkellä Vaasan kauppahallin liiketiloista on käytössä yhdeksän ja vapaita paikkoja on neljä. yle.fi

Useat Tampereen kauppahallin yrittäjät ovat olleet huolissaan romahtaneista asiakasmääristä. Tampereen sydämessä palvelevan kauppahallin hiljentyminen huomattiin jo vuonna 2018, kun ratikkatyömaat valtasivat kaupungin. Nykypäivänä suurten kauppaketjujen, hypermarkettien ja nettikauppojen yleistyttyä, ovat perinteiset kivijalkamyymälät jääneet auttamatta toiseksi. Siinä missä ennen kauppahallin käytäviä reunustivat runsaat valikoimat elintarvikemyyjiä, ovat nyt alaa vallanneet ravintolat ja kahvilat. Vaikka Tampereen kauppahallissa yhä useampi loossi myy ruoka-annoksia ja pullakahvia, haluavat kauppiaat kuitenkin uskoa siihen, että myös perinteiselle kauppahallitarjonnalle olisi vielä tilausta. yle.fi

Lahden kauppahalli on avattu uudistettuna. Torin laidalla sijaitseva halli on remontoitu perusteellisesti. Pääosaa uudesta toiminnasta pyörittää ravintolastaan ja lähiruokatoristaan Heinolassa tunnettu Heila. Toivon, että tämä on sysäys koko keskustalle. Niin että muutkin uskaltavat investoida ja lähteä tekemään täällä kauppaa. yle.fi

Datakin kertoo, että ihmisiä on nyt vähemmän liikkeellä kuin aikaisemmin. Jonkinlainen kulttuurin muutos tässä on tapahtunut sen suhteen, mitä ihmiset vapaa-ajallaan tekevät. Kauppakeskusten paineessa hän toivoo, että pienet yritykset tekisivät entistä vahvemmin yhteistyötä juuri näkyvyyden eteen. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa esiin Tampereen kauppahallin. Se vetoaa tunnelmallaan ja tuoksuillaan suureen joukkoon, painottuen kylläkin vanhempaan väestöön. yle.fi/a/74-20114382

henkilökohtaisen palvelun saaminen samassa liiketilassa palvelevalta ihmiseltä

Siinähän voisi olla jotain erityistä arvostettavaa, jos vähäisistä kävijämääristä huolimatta yrityksen tiloissa saatavilla oleva, asiantunteva ihmismyyjä tulee pitäneeksi tietämyksensä ajantasaisuuden, ihmistä lukevuuden kykynsä ym. kelpolaatuisena. Tällaiselle teknologia on vahva kilpailija ja sen sovellutukset voivat tarjota hyvän syyn monelle tehdä ostoksensa netissä, mutta toisaalta lupaukset persoonallisesta ostokokemuksesta ovat teknologian osalta jääneet paljolti vaporwareksi, mutta ei niin välttämättä loputtomiin jatku. Toisaalta ihmisen fyysisen läheisyyden tunne on kovin vaikeasti netissä mallinnettavissa ja yhdistettynä miellyttävään persoonallisuuteen kivijalkakaupalla pitäisi olla hyödyllinen etu käytettävissään vielä kauankin.

Meidän liiketoiminta ei perustu volyymiin, vaan asiantuntemukseen. Näen kivijalkamyymälän tärkeänä asiakkaan palvelutason takia, että asiakas saa varmasti sen tuotteen, minkä hän haluaa ja jopa parempaa, mitä ymmärsi kysyä. yrittajat.fi

Tulokset vahvistavat, että kivijalan kilpailuetu rakentuu asioista, joita digitaalisen kanavan on vaikea korvata: tuotteen näkemisestä ja kokeilemisesta, välittömästä saatavuudesta sekä henkilökohtaisesta asiantuntemuksesta. markkinointiuutiset.fi

vahingonteot

Yrittäjyyden riskejä voi päästä arvioimaan vahingontekojenkin jälkeen, mutta siinähän voi sitten niinkin käydä, ettei kysymykseen "mitenkäs tässä näin on voinut käydä?" saa miettimällä vastausta eli ei vaikuta ehkä ollenkaan siltä, että tapahtunut olisi kohdistunut tavoitellusti juuri hänen yritykseensä tai välillisesti häneen, vaan aiheuttajan toiminta on yksinkertaisesti perustunut huolimattomaan ajatteluun tai vähään harkintaan tyytyvyyteen. Eräs Torikahvilabyhanna on saanut osakseen pihlajan katkaisua, missä "turvakameran tallenteista näkee, kuinka neljä aikuista miestä on paikalla", joista "yksi menee pihlajan luo ja katkaisee sen latvan täysin tahallaan - täysin ilman mitään syytä - muiden seuratessa naureskellen vieressä".

tyhjät liikepaikat ja lannistavuus

Vaikka mm. Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen kertoo tyhjien liiketilojen määrän johtuvan paljolti siitä, että "meillä on todella valtava kivijalkaliikekeskusta", joka on 800 liiketilalla "neljänneksi eniten Suomen kaupungeista Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen" ja missä niitä tyhjiä liiketiloja on tyhjillään "noin kymmenen prosenttia" ja joista "hieman yli puolet on liiketiloja, jotka ovat olleet tyhjillään yli vuoden", kyllähän se pitkään tyhjänä liiketilana ollut eittämättä alkaa uuttaa ohikulkeviin mietteitä siitä, että "jotain ongelmaa tässä kaupungissa on elinvoiman suhteen". Jotkut luonnehtivat tyhjien liiketilojen luovan ”lannistunutta ilmapiiriä ympärilleen”. Runsas ympärillä olevien vaihtuvuuskin voidaan kokea jostain kielevänä, ellei jopa surullisena, kuten eräs yrittäjä asian muotoilee. Siitä taasen ei ole pitkä matka yrittäjänä töihin lähtemisen masentavana tuntumiseen, kuten eräs pienyrittäjä tulee maininneeksi.

hypisteleminen ei ole ostotapahtuma

Yrittäjille voi olla haastavaa suhtautua yrittämiseensä mukavana pysyttäytymisenä asiakkaita kohtaan, jos asiakkaat ovat liialti hypistelijöitä ja katselijoita, jotka eivät ehkä muutenkaan pidä tuota jotain liikettä muuna kuin lisätuntuman mahdollisuutta antavana ennen ostopäätöksen tekemistä verkkokaupassa.

On ihanaa, että meillä käy ihmisiä, mutta emme pysy pystyssä pelkästään hypistelyllä ja katselulla. Tulojakin pitäisi saada jostain. Antikaisen mukaan yleisesti pienten kauppojen ja kivijalkaliikkeiden ongelma on, että asiakkaat käyvät paikan päällä sovittamassa kenkiä ja vaatteita sekä saamassa yrittäjältä asiantuntevaa palvelua. Sen jälkeen he ostavat haluamansa tuotteen netistä hieman halvemmalla. yrittajat.fi

Kivijalkakaupat eivät ole sovituskoppeja verkkokaupoille. Ne ovat asiantuntevia, palvelevia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, maksavat veroja ja ylläpitävät elinvoimaa keskustoissa. yrittajat.fi

suhtautumisen muuttuneisuus myytäviä tuotteita kohtaan

Sekä yrittäjällä, että asiakkaillaan voi olla suht stabiileina pysyviä käsityksiä, luuloja, tuntemuksia, mietteitä, konnotaatioita ym. joitakin tuotteita tai koko yritysideaa kohtaan, mutta se kaikki voi olla suhtautumisena alttiina muutoksille ja tuolloin jomman kumman täytyy ehkä olla valppaana, että saa kommunikoiduksi, mikä voi olla muuttunut ja miten.

Uskon, että mielikuva on muuttunut huomattavasti, kun muutkin brändit ovat alkaneet myydä tuotteitaan käytettyinä. Tästä on tullut hyväksyttävämpää. Nuoremmankaan sukupolven mielestä sillä ei ole enää sellaista leimaa, että ostaa likaisia tai huonoja vaatteita, kun ostaa käytettyjä. Enemmän on jopa ajatus siitä, että miettii asioita syvällisemmin. yle.fi

Valttina voi olla esimerkiksi vastapainona pikamuotia myyville liikkeille toimiminen. Vimman asiakkaat ovat Pentikäisen mukaan pääasiassa tiedostavia kuluttajia, jotka kaipaavat ostoksiltaan paitsi laatua myös ekologisuutta.op-media.fi

joka-asian huomioimista

Sitä voisi pitää yrittäjälle riskinäkin, että tavaroita sijoitellaan tarkkojen sääntöjen mukaan, asiakkaan kulkeutuvuuteen vaikutetaan data-analyysiin perustuen ja missä hyllyn reunan hipaistavuuden tunnekin on ennalta mallinnettu olevan jonkin ihmisryhmän ostopäätöstä erityisen hyvin johdattelevaa. Siinä voi käydä muodostumaan ounastelu siitäkin, että asiakas itse on jonkinlainen tuote, joka myydään datana jonnekin toisaalle ja missä koko liiketila tuotteineen ei ole tehty asiakkaita varten, vaan yrityksen liikevoiton maksimoimista varten. Sellaisestako paikkaa se pitäisi ostaa se tuote, jota käyttää tai katselee kenties joka päivä?

Niitä valokuvia, joita on viiden tuuman älypuhelimessään säilytellyt näyttääkseen tavoitetta, jonka kaltaiseksi hiukset saisi leikata, ei ole ollut kummoisempaa syytä vaihtaa toisiksi, eikä täydentävän puheella selittämisenkään sisältöä ole tarvinnut valmistella selityksenä, vaan 90 % partureista saa alkukeskusteluiden aikana hyvin tuntumaa tavoitteista, rohkenee luottaa osaamiseensa ja saavuttaa loppuvaiheen, josta itsensä ei ole tarpeen tokaista jotain tunnelmaa tuhoavaa ja jännitteitä nostattavaa. Hiusten ravitsemuksellinen tila ja arpominen 30 tai 45 minuuttisen ajanvarauksen pituuden väliltä ovat eräitä esisyitä hiustenleikkuun onnistumisen riskiytymiselle, mihin voi itse merkittävästi vaikuttaa, eikä sen vuoksi menisikään parturiin univajeisena, koska sellainen kuormittaa elimistöä tavoilla, joka voi ilmetä myös mm. hiusten asettuvuudessa.

45 minuuttia on aina ollut turvallinen aika siinä mielessä, että sen käytetyksi tulemiseen mennessä parturilla ei yleensä koskaan ole ollut kiirettä, mutta toisaalta puolituntinenkaan ei ole koskaan saanut kenessäkään parturissa esille halua solvata, töykeillä ja olla todella huono siinä tekemisessään, joten kun niin sitten tapahtuu (sen ainoan kerran), täytynee siihen olla syynä se, että parturi on ottanut ulkopuoliselta taholta vastaan tehtäviä, jotka hänen täytyy asiakkaan koettelemiseksi toteuttaa parturoinnin aikana. Ei vaan jää mahdollisuutta tulkita, että siten kuten eräs parturi työssään toimi, olisi hänelle tavanomaista toimintatapaa. Eräässä kohdin hän totesi täsmälleen niinkin, että "hän on tehnyt näitä töitä jo niin kauan, että hän tietää kyllä.." Käytännössä hänen pitkäaikainen työkokemuksensa alalta tarkoittaa korkeintaan muutamaa vuotta, sillä tämä nuorenlainen kaksviismitälie naisehko on yrityksen verkkosivuilla olevien tietojen mukaan valmistanut parturikampaajaksi vasta muutama vuosi sitten.

Vertailun vuoksi voisi mainita, että useillakin esim. asuntoon tuleville työntekijöille tai myyntiliikkeissä oleville myyjille on ollut epäilyttävän helppoa ajautua toteamaan, kuinka hänellä, hänen serkullaan, työkaverilla tjm. on ollut just tällainen laite tai just tällainen tilanne. Moni on varmaan kokenut sellaista? Sellaisessa tilanteessa ikään kuin poistutaan hetkeksi tai kokonaan palvelutyöntekijän tjm. roolista ja käydään puhumaan läheskaverilliseen tapaan, missä jonkinmoista urpoutta on, jos siihen ryhdytään melkeinpä alkajaisiksi, jolloin ei taatusti ole voinut muodostaa siinä tilanteessa vaikutelmaa ihmisestä jonka kanssa keskustelee. Tai jos luulee moiseen kykenevänsä sillä aloittamisen ripeydellä, kannattaa hänen esihenkilönsä laitattaa hänet johonkin tunneäly-testaukseen, jos moinen hänen tietoonsa tulee, sillä tällaiset henkilöt aiheuttanevat hiljaista haittaa yrityksen maineelle. Toisaalta, ei se myöhemmässäkään vaiheessa keskustelua tuntune paljon sen paremmalta, jos samaa "tekniikkaa" käyttää monen moni muukin kuin kekanneena, että "tälleenhän voisi saada jotain helppoa hyötyä, teenpä tälleen aina". Tilanteita voi rentouttaa monella tavoin, mutta sitä voi siis tehdä monella tapaa aivan väärin.

Tämä parturoija tokaisi pian sen jälkeen, kun oli jo saatu puhutuksi läpi, mitä tavoitellaan jne., että "jotenkin hän ei ole päässyt tästä aknestaan eroon". Parturointi, ehostaminen, siistiminen, muutoksen sovittaminen mielikuviin itsestään, muutoksen etenemisen muovaama tyytyväisyys havaittavissa olevasta pääteltyyn lopputulemaan ym. ovat kaikki sellaista, jonka toki haluaisi tapahtuvan ilman epämiellyttävyyksien uuttumisen tietoiseen mieleen, mutta hän kävi kertomaan aknestaan kuin täyttääkseen hetken hiljaisuutta, sillä itse keskittyi enemmänkin Vergen ja Venture Beatin uutisten lukemiseen älypuhelimestä. Ei olisi hyväksyttävissä, että hän on henkilönä jonkin nepsy-diagnoosin saanut ja siitä juontaisi hänen tilannetajuttomuutensa, minkä saattoi mutulla ounastella ilman sitäkin, mitä muuta kaikkea hän teki väärin ja pieleen. Oli siis tahallista.

Itse on tullut oltua useissakin tilanteissa, joissa on saavuttanut jotain hiukan ylväämpää, prameampaa, hohdokkaampaa tjm., mikä on voinut ilmentyä esim. "parempiin piireihin" pääsemisen alkuina tai jonkin asian aiempia asiantuntijoita paremman asiantuntijan tykö pääsemisessä, missä yhteydessä on saattanut tehdä jonkin erheen tai virheen päätelmän tasokkuudessa, ilmaisun tyylikkyydessä tai jo sanotun sanomatta jättämättömyydessä. Tuolloin on kuitenkin ollut henkilönä ilmeisesti sellainen, että on koettu voitavan antaa extramahdollisuuksia suoriutua paremmin, joten tilanteet eivät ole johtaneet keskustelukumppanin silmistä luettavaan kyllästymiseen olla samassa huonetilassa tuollaisen mokoman kanssa. Parturoijan kuitenkin tokaistessa, että "sulla on muuten erilaiset korvat keskenään", ei hän sillä sitä tarkoittanut sanoa, että sillä väittämäntapaisella hän selittelisi sitä, miksi hiusten asettuvuus voi näyttää joltain, vaan tokaisuna se tuntui sijoitetun sellaiseen kohtaan tilannetta, jossa se erottuisi sanottuna muiden muistikuvien joukosta. Tällainen on monien häiriköiden tavanomaisesti käyttämää eli valmistellaan jotain ikään kuin "noodiksi", mitä voidaan sitten koettaa uudelleenassosioittaa. Monenlaista sanottavissa olevaa, oli totta tai ei, voi muokata sanottavan siten, ettei kuulijasta tuntuisi tarpeelliselta ounastella valintojen "onko tuo todella noin tyhmä?" ja "kukahan sitä on pyytänyt sanomaan noin?" välillä.

Hänen kysyessään, "onko sinulla ollut kauan tällainen hiustyyli?", ei hän kysynyt sitä sellaisessa tilanteessa, jossa oltaisiin vasta aivan parturileikkaamisen alussa tai jo loppupuolella, vaan siinä vaiheessa osa hiuksista oli hiuspinneillä kiinni, toiselta puolelta hiuksia oli jo leikattu enemmän, jostain kohdista hiuksissa oli märkää ja joistain kohdista kuivaa ym. Tällainen kysymys juolautti mieleen, onko hänelle kenties älylasit silmillään, joilla hän tallentaa tilanteen muille näytettäväksi tai kenties reaaliajassa. Olivathan ne silmälasit muutenkin hiukan oudot, sillä niiden aiheuttama hänen kasvojen piirteidensä vaikeampi hahmotettavuus silmälasien huomiota dominoivimmin vievyyden vuoksi sai aikaan mietteen siitä, että eiväthän nuo voi olla hänen usein käyttämiään. Kysymykseensä hiustyylistä oli tietenkin haastavaa vastata, koska hän käytti kysymyksessään sanaa "tällainen" (onko ollut kauan tällainen..) eli hän siis viittasi siihen, mikä oli siinä molempien nähtävillä. Parturiin tullessa hiukset olivat jo kolmisen kuukautta kasvaneet, joten ei olisi aivan loogista taikka edes asiallista tarkoittaa sellaista, mutta toisaalta jos hän olisi tarkoittanut kysyä, tavoitteleeko usein sitä, että hiukset olisivat kuten esimerkkikuvassa, sen olisi voinut kysyä selkeämmin ellei jopa selkeästi. Kysyessään hiusten sekavasti ollessa, onko ollut sellainen kauankin, se oli jokseenkin mahdotonta ottaa muuten kuin tahallisena häirintänä. Toki joku voisi sanoa, että olisi itse voinut kysyä tarkentavan ja keskustelua ohjaavan kysymyksen, mutta koska monet hänen ensitokaisunsa jostain asiasta olivat heti alkuunsa jollain tavoin vääryyttä tekeviä, niiden pelkkä määrä tavallaan pakotti pitämään todennäköisenä, että hän on ottanut vastaan joukon häirintätehtäviä ja joiden läpikäymiselle hän odottelee sopivaa hetkeä möläyttäkseen jotain tyhmää.

Tätä parturia voi pitää eräänä sellaisista naisista, joiden kanssa ei oikein ole hyödyttävää koettaa tuoda itsestään "parempia puolia esille" kuten olemalla pidettävissä oleva, sillä he ovat kuin muiden tahojen suhteen sosiaalista selviytymistä harrastavia sillä uhkalla, että jos eivät toimi siten kuten joidenkin muiden intresseihin sopii tai siten kuten heidän keskuudessaan on tapana toimia, voi menettää jos ei merkittävyyttään, niin hyväksyttävyyttään. Tai sitten heidänlaisensa varmuudeksi toimivat joillakin tavoilla, josko vaikka joku myöhemmin saisi selville, miten on tullut toimittua tai ei ole tullut toimittua. Tällaista tapahtuu niin paljon, että ehkäpä naisten kannattaisi miettiä mitä voisi tarkoittaa henkilökohtainen autonomia tai yksilötason suvereniteetti, josko vaikka hoksaisivat mitä se olemisen vapaus heidän itsensä kohdalla tarkoittaakaan. Toisaalta, monet heistäkin ovat niin tottuneita kaikenlaisiin kirjoittamattomiin sääntöihin yms., että niiden myötäily on se, mikä saa heidät tuntemaan vapautta olla.

Koetettu jälkeenpäin mietiskellä, onko ollut tarkoitus sanoa (sillä kaikella huonosti tekemisellä ja monin hetkin kehnoine käytöksineen), että "jotkut luulee osaavansa kaikenlaista, mutteivat oikeasti osaakaan, vaan luulevat vaan", sillä tämähän on useammankin tahon toisille delegoimaa hämäyskeinoa, missä jotkut koettavat saada toisia unohtamaan sen, että tuo joku kohdehenkilö on saanut heidät vaikuttamaan osaamattomilta, ymmärtämättömiltä, viitsimättömiltä ym. Näin on käynyt monesti esim. terveydenhuollon palveluissa, kun vastaanotolla keskustellussa on ajauduttu pois "ammattilaisen" mukavuusalueilta, mutta eihän hän tietenkään sitä vastaanottotilanteessa ilmaise, vaan hän keskustelee muiden kuten kollegoidensa ja työyhteisönsä jäsenten kanssa siihen tapaan, että saisi heihin uutettua tuntumaa ja luuloa siitä, että "se eräs tyyppi yrittää taas tietää enemmän muut" tjs. Tämän eräs seuraamus on sitten ilmennyt jossain myöhemmällä vastaanottokäynnillä, missä joku muu "ammattilainen" vaikuttaa jotenkin epäilyttävän esiprepatulta. Täten, eräässä skenaariossa tämä kehnosti ja tökerösti toiminut parturi olisi voinut tulla luulotelluksi, että "just se yksi tyyppi" on sellainen, joka pitäisi saada tajuamaan omat rajallisuutensa ja mikä olisi siis valhe moneen suuntaan. Toisaalta, täytyisihin esim. valmistelevan nettiyhteisön muille jäsenille tulla jossakin kohdassa halu toppuutella, koska onhan heidän luettavissaan milloin vain, minkälaista päätelmää ja mietintää kohdeyksilö on tehnyt, sillä sitähän on netissä monien vuosien edestä. Siitä taasen ei pitäisi jäädä vaikutelmaa, että "tämä tyyppi ei viitsi miettiä asioita huolella", vaan aivan päinvastoin. Täten, voisiko tuo parturi kollegoineen olla koettu muiden paikallisten parturikampaajien piirissä sellaiseksi, että häntä ei jaksa sietää, joten sen vuoksi ovat yllyttäneet häntä toimimaan väärin, josko vaikka aiheutuisi jonkinlaista palautetta häntä kohtaan. Niin, aiheutuiko? Tosin, sitten pitäisi spekuloida sille, kuinka Timma-palvelua käyttämällä tulisi ajautuneeksi juuri kyseiselle parturille, mutta siinähän ohjelmistorobotiikka ja esianalyysit toki auttaisivat. Ei, kyllä se todennäköisempää on, että tuo huono parturi on ollut yhtä osallinen päätöksentekoon kuin ne jotkut muutkin. Jää kuitenkin mietityttämään eräänlainen uhriutuminen hänen tekemisessään, missä hän tulee tarjonneeksi niin paljon helppoja tökeryyksien osoittamisia. Toisaalta, onhan niitä uhrautuvaisilta vaikuttavia esim. poliitikassakin vaikka kuinka monia ollut tai on edelleen. Esim. Ville Merinen oli jostain syystä laitettu puhumaan datakeskuksista Suomi Areenassa (jakso 55, 2026), vaikka hänen näkemyksensä olivat ihan huttua, yleisölläpäin puhuminen ajatuskarkailun ohjastamaa ja muut panelistit saivat täten helposti vaikutettua olevan enemmän asiantuntijoita.

Näytetystä valokuvasta, jonka perusteella tavoitetilaa parturille selitteli, täydennettynä parilla eri ajankohdan valokuvalla eräiden yksityiskohtien osalta, ei ollut niin paljon hyötyä kuin itse olisi luullut sen perusteella, kuinka hyvin ne 90 % muista partureista osaavat pelkästään sen yhden kuvan perusteella arvioida ja toteuttaa. Korvat olisi pitäneet olla täysin näkyvissä. Eivät olleet. Toiselta puolen pahasti symmetriasta poikkeavuuttakin. Ylimääräinen paikoittainen tuuheus ja paksulta vaikuttaneet kohdat olisi pitäneet olla sellaista ounasteltavaa, että asiakas ei sellaista olisi halunnut, sillä kuvassahan oli huolitellusti päänmyötäisesti asettuvuutta ilman tuuheuksia ja paksulta vaikuttaneita kohtia. Myönnettäköön, että täydentävässä kuvassa sitä enempää tuuheavuutta ja paksumpaa kohtaa oli, koska hiusten kerroksittain leikattavuus oli sitä vaatinut kyseisen hiusmallin osalta, mutta se miten ne tuuheammat ja paksummat kohdat sijoittuivat olivat jotenkin tyylitajuttomasti toteutettuja. Kieltämättä vaadittaisiin jokseenkin tarkka selittäminen sanoin tavoitetilaan päätymiseksi, mutta silti lähes kaikki muut parturit saavat aina aikaan paljon sopusointuisemman lopputuleman, joten tältäkin osin tuli parturoinnin edetessä joutumaan toteamaan itselleen, että "noh, käy sitten jossain toisessa parturissa parantelemassa". Mihinkähän se "korvat näkyviin"-vaatimus katosi häneltä? En muista vaihtaneena näkemystä siltä osin parturoinnin tapaisen edetessä. Hänen leikkaustyylissään oli jotain kummallisen nipsaisevaa siihen tapaan kuin kasveja ja ruohoa leikattaisiin. Pyyntöön tarkistaa symmetria hän reagoi venyttelemällä hiuksia monista kohdin ja niin kauan sitä jatkaen, että se alkoi tuntua liioittelevalta demonstraatiolta sille, kuinka symmetrian tarkistamisessa suoritettava hiusten venyttely tapahtuu.

Hiuksia ei parturoinnin alussa edes ehdotettu pestävän, eikä se palvelukuvaukseen sisältynytkään, mutta olin sentään juuri ennen parturointia käynyt suihkussa lenkkeilemisen jäljiltä, joten sen olisi pitänyt varmistella, että parturoitavuuden perusteet ovat käyttökelpoisia. Kolme varttia aikaa parturointiin, joten kiirettäkään ei kokemustietoon perustuen olisi pitänyt tulla, eikä tavallaan tullutkaan, paitsi ehkä itsellä. Hän käytännössä kielsi itseään näkemästä puutteellisuutta tai vikaa parturileikkaamisessaan, kun hänelle kertoo, missä kohdin on selkeästi eroavaisuutta pään puolien välillä ja mihin itse puheen/sormien avulla osoittaa. Hän on vaan, että "voi hän ottaa siitä, jos tuntuu, että haluaisi siitä otettavan.." Kyseinen hetki vaikutti siltä, että hän pyrki aiheuttamaan kiihtyneisyyttä ja ärsyyntyneisyyttä, jotta moinen ilmentyisi itsensä nähtävillä olevana peilin ääressä. Harvemmin ajattelee naisista, että "onpa dorka", mutta kun kerran asiat ovat jo menossa pieleen, niin arvioidaan tilannetta loppuun asti, ties vaikka jotain uutta tällaisista muiden tahojen ohjailtavissa olevista ihmistä oppii. Kirjoitettu itselle muistiinpanoihin, että "valehtelee räikeästi". Kai ne jotkut naiset pitävät itsestään tuollaisinakin.

Pulisongit ovat niitä, joista aina parturoidessa jossain vaiheessa kysytään, mutta ei sellaisessa vaiheessa, missä kaikki on sekavasti kesken, vaan tilanteessa, jossa asiakkaan on helpompaa hahmottaa, mikä olisi sopivaa. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että muistinvaraisesti ja ilman suhteuttamista hiustyyliin kerrotaan, että "se on ollut siinä korvanlehden alareunan kohdasta sen ja sen verran siihen ja siihen suuntaan". Huonetilassa, jossa kyseinen yritys toimi, oli vastakkaisella puolella toinen asiakas ja häntä palvelemassa äärimmäisen lihava nainen. Ei aivan kyseisen yrityksen verkkosivuilta tai Timmasta saanut vaikutelmaa, että kyseisen yrityksen toimintaperiaatteisiin sisältyy hälläväliys asiakaspalvelijan oman olemuksen vaikuttavuudesta asiakkaan kokemukseen parturoinnista tai kampaamo-palveluista. Todennäköisesti kyse kauttaaltaan tilannelavastuksesta, missä tuo toinen asiakaskin vain joku turhake.

Eräänä parturin tehtävänä voi pitää sitä, että hän sovittelee yhteen asiakkaan kenties keskenään ristiriitaisiakin ehdotuksia ja toiveita, mutta kun parturit keskenään viestivät, eri yrityksien välilläkin, siinä voi tapahtua jonkinlaista vääristymää sen selittyvyydessä, minkälainen joku nimettävissä oleva asiakas on ollut. Täten, yhden parturin kertoessa toiselle, että "se halusi useita eri asioita, joita ei kerta kaikkiaan voinut kaikkia toteuttaa" ei välttämättä kysytä hyviä tarkentavia kysymyksiä, vaan kenties myötäillään ja vahvistellaan sanottua, jolloin siitä tulee vahingossa jonkinlainen totuus.

Ottaen huomioon, että Lahdessa on jotenkin väkinäistä pyrkimystä luokitella ihmisiä mm. nuoriin ja vanhoihin, jotkut kuten parturit voivat kokea heidän ikään kuin elämäntehtävänään olla tarjoamatta sitä kaikkea osaamistaan niille, jotka eivät ansaitse sitä esim. sen ikänsä vuoksi. Tällaistahan ilmenee runsaasti esim. julkisissa terveyspalveluissa, jopa siihen tapaan, että sellaisten käyttäminen voi määrittää ihmisen yksilönä jotenkin huonommaksi. Julkisen terveydenhuollon käyttäminenhän tarkoittaa monille sellaista käyttämättömillä sitä, että joku on niin köyhä ja turha ihminen, ettei ole varaa ostaa sairasvakuutusta ja käydä yksityisillä. Oleellista syrjivyydessä olisi se, mitä kuvitellaan muiden kuvittelevan jostakin ihmisestä kuin mihin hän tosiasiallisesti kykenisi vaikka heti huomenna. Toisaalta, eipä ole oikeastaan koskaan tuntunut siltä, että parturointien yhteydessä havainnoidut muiden asiakkaiden kohtelut olisivat mihinkään niin yksinkertaiseen perustuvia kuin iän myötä huononevia. Pikemminkin niin voi käydä, että viereiseen penkkiin voidaan istuttaa toinen asiakas, joka puhua pölpöttää kaikenlaista sellaista, mitä ei haluaisi kuullakaan ja se taasen saattaisi perustua siihen, miten jossain työyhteisössä on oltu kertaluonteisesti valmiita osallistumaan jonkinlaiseen tilannelavastukseen ulkopuolisilta saadun ohjeistuksen mukaan.

Toisinaan parturi ei oikeasti tiedä tai osaa varmuudella päätellä, miten jokin vähäinen muutos parturoinnin viimeistelyvaiheessa vaikuttaisi, joten siinä ei sitten kumpikaan ole aivan varma siitä, miten käynee, jos hiukan otetaan päällimmäisten hiusten alta muita hiuksia lyhyemmäksi, jotta asettuisivat sitten tasaisemmin. Tällöin parturi saattaa käydä hiukan ennakoivasti puolustuslinjallekin sanoen vaikkapa "voihan hän ottaa ihan miten vaan pyydät ottamaan", mutta saattaakin käydä niin, etteivät ne alemmat hiukset käyneetkään työntämään ylempiä hiuksia ulommas päästä, vaan kaikki ne asettuivat sopivan tasaisesti. Tätä ei tarkoiteta sanottavan niin, että "asiakas voi toisinaan tietää enemmän kuin parturi", mutta ehkä edes niin, että on tunne siitä, että jotenkin voisi olla paremmin ja mikä koetetaan sanoa silleen lupsakasti tjs.

Tuo huonosti ja väärästi toiminut parturi oli siis toiminut ammatissaan jo useamman vuoden, mutta mitähän se asiakasmäärien osalta tarkoittaa? Ei ollut vaikea saada ajanvarausta seuraavan parin tunnin päähän ja mikä usein ainakin vastavalmistuneisiin saattanee hyvinkin päteä, sekä kaiketi paljolti myös moniin jo pitkään alalla toimineisiin, minkä voi havaita kun aamuvarhaisella vapaina olevia aikoja selailee. Mainituksi tulleessa julkisessa terveydenhuollossa niitä asiakkaita on runsaasti heti kouluttautumisen jälkeen, joten lisäharjoittelu ja osaamisen kohentuminen saattaa mahdollistua tehokkaammin. Tämä eräs parturi teki suuren määrän erilaisia virheitä, erheitä ja tökeröyksiä, eikä sitä oikein voi selittää kokemattomuudella, sillä johan se olisi uutisoinnin kautta vaikuttanut koulutuksen sisältöihinkin. Olisihan se outoa, jos tuhannet ja taas tuhannet vastavalmistuneet parturit olisivat sillä tapaa osaamisvajeisia kuten ammattikoululaisten on monesti uutisoitu olevan (ja millä sitten myös toppuuttelevat vastauutisointinsa), joten eiköhän se ole ihan hän, joka on tehnyt erityisen valinnan olla sillä kertaa huonompi. Mutta miksi? Mikä vetää nuoria ihmisiä tällaiselle turmioituneisuuden tielle?

Eräällä hetkellä parturoinnissa tilanteena oli hiukan sellaista vaikutelmaa, että hän olisi ollut valmis luopumaan esivalituista toimintatavoistaan. Tuolloin tuli itse kertoneeksi hänelle "vakiovaihtoehdosta, johon voi palata, jos on kokeillut jotain ja sitten sen premiumisuus ei mahdollisesti tunnukaan esim. koskettelun perusteella siltä, että siinä pysyttäytymisessä olisi kelpo syynsä". Siinä oli kai jonkinlaista rinnastuvuutta johonkin muuhun, mitä myötäili myös se, kun jatkoksi, että "yleisemmin ottaen on niin, että kun paria vaihtoehtoa kokeilee, alkaa muodostua ideoita siitä, mitä muuta voisi haluta, mutta näiden shampoiden osalta ei ole tuntunut siltä, joten on palannut takaisin vakiovaihtoehdon käyttöön". Häntä hymyilytti tämän kertominen, minkä yhteydessä hän katseli hyvin pitkään kohti ja hänelle oli hiukan vaikeutta saada hymyään laannutettua. Vaikutti myös hivenen hämmästyneeltä kuin olisi koettanut sovitella mielessään yhteen sitä, mitä muut ovat hänelle esitietoina henkilöstä kertoneet ja miten hän käyttäytyykään. Typical.

--

Menikös ne parturointia seuraavat päivät sitten aivan pilalla hiusten vuoksi?

19.7. Hevosrannaltapäin mäkeä ylös tullessa nätihkö nainen tulee aurinkolaseissa vastaan kävellen mäen laella, missä kohdin itse hiukan puhaltelee ja mikä näkyy lievästi elekielessä, mikä aiheuttanut hänessä vienoa hymyilyä, ei katsonut pois, ei suunnannut katsetta kohti etenemisen edetessä, aiemmin kyseiseltä rannalta vielä 10 minuutin etäisyydellä ollessa naispuolinen enemmän vakavammin pyöräilyä harrastavalta vaikuttanut poljeskeli vastaan ilmeisen hintavalla pyörällä siten, että hänen hiestä kiiltävät rintansa olivat vaikeasti pois katsottavissa olevaa hänen teknisen paitansa jättäessä niin paljon ihoa esille. Kivan kiinteän oloiset, "käsiin sopivat". Yritin olla "ihan rennosti"; mutta hän vaikutti tietävän, etten voinut olla huomaamatta, peijakas. Olipas härskiä.

Emmätiiä.

Vielä 5.9. oli joillakin muistissaan kyseisellä parturilla asiointi, mikä sillä kertaa ilmeni siinä, että kun pelipäivityksen vuoksi asensi Test Drive Unlimited Solar Crown -pelin uudelleen josko graafisuuteen ja tehohyödyntämisiin olisi tullut jotain muutoksia, ei mennyt kuin hetki pelin alusta, kun jo auton taakse tuli oleilemaan kyseisen harvinaisen kuuloisen parturikampaamo-yrityksen niminen pelaaja ja jonka kanssa hetken ajelee kilpaa häntä karkuun, mutta jonka lopetti pian äkisti kesken häippäimisellä pelissä aivan toisaanne kartta-alueella. Tuo toinen pelaaja poistui pelistä siinä samalla, mutta mielenkiintoista olisi sekin, miten edes on mahdollista järjestää niin, että tietyt kaksi pelaajaa tulevat olemaan samalla pelipalvelimella? Eräs syy tuolle tapahtumalle lienee "takana olevuuden" lisäksi myös Alisa Vainion maraton-kilpailun voittaminen ja hänen kilpailun aikana letitettynä olleet hiukset, mistä saa assosiaation toisesta autopelistä toisaalla kerrottuihin kengännauhoihin ja niiden "letittämiseen". Omiin lenkkeilykenkiin oli pari päivää aikaisemmin ostanut sporttipohjalliset, jotka muodostuivat paljolti geelimäisestä aineesta.

Olisi myös houkuttelevaa spekuloida sillä mahdollisuudella, että parturoinnin onnistuvuutta vaikeutettiin sen vuoksi, että siitä vain noin viikon päästä olisi Headland-festivaali, jolle on ilmeisen tyypillistä ilmentyä osanottajien parhainta nuorekasta tyylikkyyttään ilmentävyydessään, minkä huomioiminen saisi muiden mielissä virittymään luokittelun halua huonomman ja paremman näköisiin, eikä siinä tuhoparturissa käyminen oikein edustavuutta parantaisi. Roolipelitapahtuma Ropecon oli myöskin 24.7., mitä taasen esiteltiin mm. sen esittelyvideossa "hassujen hiusten tapahtumana". 24.7. oli myös aiemman kotikaupungin eli Lappeenrannan brändiuudistuksen julkistamisen päivä.

Täytyyköhän tässä nyt sitten itse pitää jatkossa siitä huolen, ettei aiheuta kenellekään parturille sitä, että tulee varanneeksi liian vähän leikkuuaikaa ja täten kenties aiheuttaneeksi mainehaittaa parturille, kun tukka kesken joutuu lähtemään parturista? Koskaan enää missään voi varata vain puolen tunnin aikaa?