Paljon uutisoinnin perusteella kivijalkamyymälät eivät oletettavimmin pärjää verkkokaupoilla syistä, joissa ei tule kummoisemmin luonnehdituksi, josko edes suuremmin mainituksi sitä, kuinka potentiaaliset asiakkaat eivät saa itseään kiinnostavasti muodostettua mielessään kulkureittiä liikkeestä toiseen. Ei vain ehkä ole niin paljon eri paikkoihin menemisen tuntuisuutta muualle kuin syömään/juomaan ja jonka aikana ehkä saattaa tulla mieleen jokin muukin paikka, jossa voisi mennä käymään. Poliittisessa päätöksenteossa hienoisempaa mietintää voi ilmentyä jossain loppuraportissa, mutta muutoin puhutaan abstraktimmin esim. täyttöasteista liikekeskuksissa tai parkkipaikkojen etäisyyksistä, sekä kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta arvioitaessa esim. työntekijöiden määrän kehittymisestä YoY-vertailuna (year over year).
Ei tämä kuitenkaan sellainen kirjoitus ole, missä on valmiiksi luotuna toimintaohjeet sille, mihin seikkoihin tuotemyyntiä suoraan kuluttajille keskusta-alueella tekevän yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota, vaan enemmänkin/enimmäkseen tämä on aiheesta tehtyjen haastattelujen pohjalta muodostettua tuntumaa siitä, mitä pienyrittäjät itse kertovat yritystoiminnastaan. Jostain syystä sellaisista asioista kuten mikrotehtaat, pienerät ja 3D-tulostimet ei mainittu otannassa ollenkaan, varsinkaan asiakkaiden toiveisiin nopeasti reagoivuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista.
Helsingin Uutisissa oli helmikuussa 2025 uutista siitä, kuinka Helsinki kokeilee uudenlaista vuokrausmallia tyhjille tiloille, missä esim. myymälöiksi tai toimistotiloiksi sopivat vuokrattavat tilat voidaan vuokrata tarjouskilpailun kautta lyhyeksikin aikaa (vähintään kolmeksi kuukaudeksi). Tällainen on saattanut rohkaista liikeideansa toimivuutta hiukan epäilevänkin ryhtymään kokeilemaan mitenkä kävisikään. Helmikuussa 2026 samainen kaupunki tiedottaakin, että se on päättänyt laajentaa onnistuneen kokeilun kattamaan koko kaupungin, missä STT:n tiedotteen mukaan on ajatuksena "tarjota matalan kynnyksen tiloja esimerkiksi yrityksille, kulttuuritoimijoille ja yhdistyksille".
Tuotteita myyvään erikoisliikkeeseen tai jonkinlaiseen puotiin asioimaan menemisen syynä voi olla silkka tottuneisuus siellä viihtymiseen, missä viihtyvyys ei muodostu esim. pelkästä valaistuksesta. Riitun puodissa "elintarvikkeiden hinnat ovat kalliimpia kuin tavallisessa marketissa, mutta siihen asiakkaat ovat tottuneet". Voihan siellä kuitenkin myös hörpätä kahvit ja täyttää veikkauskupongit. Puodin perustamiseen asiakkaat kannustivat niinkin vahvasti, että 80 heistä oli takaajana yrityksen pankkilainallekin. Helsingin keskustan kivijalkaliikkeistä useammastakin löytyy kahvila tai vaikkapa näyttelyillä varattu tila, missä asiakkaita kiinnostavuutta on huomattu lisäävän se, että he pääsevät kokemaan ostettavaksi aikomansa tuotteen todellisena, eikä mahdollisesti eri väriseltä monitorin ruudulta näyttävänä tuotteena, jota ei pääse heti kokeilemaan.
Erään levykaupan perustajana visiona on ollut luoda "eräänlainen ylimääräinen olohuone, jonne asiakkaat voivat tulla kuuntelemaan musiikkia ja keskustelemaan siitä kahvikupposen ääressä". Hänen mukaansa "asiakkaat ovat löytäneet liikkeen myös siksi, että liikkeeseen piipahtaminen on ainutlaatuinen kokemus" ja että "ihmiset kaipaavat yhä enemmän pysähtymistä ja toisaalta myös yhteisöllisyyttä - täällä saa rauhassa irtautua arjesta". Joidenkin vaateliikkeiden yrittäjät puhuvat jopa elämyksellisyydestä, missä "asiakkaat hakevat liikkeessä piipahtaessaan samalla kokemusta mukavasta miljööstä ja tunnelmasta".
Kun yritys ns. pelaa varman päälle, yritys kestänee tai lopettanee toimintansa alkuperäisen suunnitelmantapaisen pysyessä muuntumattomana. Jotkin yritykset kokevat olevan luontevampaa/parempaa kuunnella asiakkaitaan ja mukauttaa toimintaansa sen perusteella. Naisille vaatteita tekevän Toive-yrityksen toimitusjohtaja uskoo, että "yrityksen kasvun taustalla on etenkin se, että yritys ottaa vaatteiden suunnittelussa huomioon sen, mitä asiakkaat toivovat". Se järjestää kyselyitä esimerkiksi tuotevalikoimasta, malleista ja väreistä. Mainitsee kuitenkin, että "Luotamme intuitioon, mutta emme tee isoja päätöksiä fiilispohjalta. Käymme tylsät luvut läpi ja pidämme huolen, että ne ovat kunnossa." Tuotteiden ollessa omaa tuotantoa, hyvin myyvyyden perusteella voi tehdä päätöksiä uusien tuotantosarjojen tekemisestä, mutta se ei kuulosta aivan niin tarkasti asiakkaiden mieltymyksen mukaan toimimiselta, mutta yrityksen elossa pysyvyyden kannalta sillä tapaa nopean reagoimisen mahdollisuus voi olla ratkaisevaa. Tässä ne mikrotehtaat olisivat omiaan, mutta ei niitä erikseen tai mitenkään mainittu.
Kun yritys keskittyy "yhteen asiaan" se voi tarkoittaa esim. sitä, että liikkeeseen tullessaan asiakas voi heti huomata, että siellä tosiaan keskitytetään yhteen asiaan kuten neuleisiin, joiden kerrotaan olevan "maailman parhaita neuleita". Asiakkaan kerrankin voitua todeta itselleen niin tosiaan olevan, on siinä potentiaalia siihen, että neuleostokset tehdään jatkossa aina juuri siellä. Toisessa liikkeessä keskittyneisyys voi kohdistua "tuotteiden kestävyyteen ja elinkaariajatteluun - siihen, että ostetaan vähemmän, mutta laadukkaampaa". Eräänkin liikkeen keskimääräisen asiakkaan kerrotaan olevan "yli 40-vuotias, työssäkäyvä, joka haluaa ostaa siistin, laadukkaan vaatteen, jota voi käyttää pitkään". Legoja myyvän liikkeen vahvuutena kerrotaan olevan kapea myyntiala, mikä taasen mahdollistaa valikoiman laajana pitämisen - kivijalkaliikkeessä ja verkkokaupassa.
Ennen kuin potentiaalinen asiakas lähtee käymään jossain erikoisliikkeessä, hän käväisee mielessään vähintään pikaisesti muistelemassa minkälaista siinä jossain liikkeessä olikaan ja jos tuolloin aiheutuu miete siitä, että "samaahan siellä on kuin ennenkin", niin mitäpä sitä sitten menemäänkään sinne, mutta jos miete on enemmänkin "eiköhän siellä taas jotain uudenlaista ole", niin sehän kertonee konseptin paljon paremmin toimivuudesta. Silläkin lienee jonkinlaiset rajansa, kuinka tiuhaan, minkä verran ja millä ajoituksella uutta myytävää on tarjolla. Eräs kenkäliike kertoo käyvänsä kartuttamassa myytävää kahteen kertaan kenkämessuilla ja painottavansa (jostain syystä) eurooppalaisia valmistajia. "Musiikkituoteliikkeen" kauppiaalla taasen on "vajaan 300 soittimen jatkuvasti muuttuva valikoima sähkö-, akustisia ja bassokitaroita, rumpuja, vahvistimia sekä sadoittain kitaraefektejä" ja "lisäksi löytyy laaja valikoima muita musiikkituotteita". Palvelukonseptiin ja huolella harkittuun tuotteiden esillepanoon sisältyy kerrotun mukaan myös lounge-aluetta, jossa voi perehtyä alan kirjallisuuteen ja lehtiin, sekä tuotteiden hypistelyn ja kokeilun mahdollisuutta.
Myynti-iltamat ja muut sellaiset tapahtumat/kampanjat, joihin useat erilaiset liikkeet ottavat osaa, voivat toimia joissakin kaupungeissa erityisen hyvin, missä osasyy, ellei jopa suurin syy aiheutuu siitä, että silloin voi kohdata tuttuja eri tavoin kuin muulloin.
Yhen illan juttu on erikoinen myynti-ilta, joka saa Iisalmessa väen liikkeelle. Monella muulla paikkakunnalla yritykset ovat jääneet yritykseksi: tapahtumat eivät ole houkutelleet asiakkaita niin paljon, että Yhen illan juttu olisi jäänyt elämään. Iisalmessa tapahtuma on toiminut jopa niin hyvin, että organisoijana toimiva Iiden ry yritti kerran jättää tapahtumat vain yhteen, mutta yrittäjät halusivat sen kaksi kertaa vuodessa. Yrittäjien palautteen mukaan Yhen illan juttu alkaa lähennellä jopa joulumyyntiä, sen verran hyvin kauppa käy. iisalmensanomat.fi
Monen vuoden ajan on jo käyty sekä syksyllä että keväällä. Erityisen kivaa tässä on se, että aina tapaa tuttuja. Nytkään emme ole porukalla liikkeellä, vaan kohtasimme Leenan tässä kaupoilla. Virtanen, Nuutila ja Marjamäki eivät kuitenkaan tunnista tapahtumassa varsinaista uudistustarvetta. Väkeä on todella paljon liikkeellä nytkin ja tarjoukset ovat hyviä. Heti ei tule mieleen mitään, mitä tapahtuma kaipaisi. Hetken keskustelun jälkeen ideoita alkaa kuitenkin syntyä. Ruoka- ja herkkutarjontaa voisi ehkä vähän lisätä ja viedä sellaisen lähi- ja streetfoodin suuntaan. alueviesti.fi
Pakko hämmästellä, miten Huittisissa tämä tapahtuma on saatu toimimaan näin upeasti. Vaikea sanoa, mistä se johtuu, mutta ehkä taustalla on yrittäjien vahva yhteen hiileen puhaltaminen, mikä näkyy sitten ulospäinkin. Kivaa on myös se, että liikkeet ovat oikeasti myöhään auki, niin niihin ehtii hyvin vielä työpäivän jälkeen. Tuttujen näkeminen on se tämän tapahtuman isoin juttu ja väki tuntuu lähtevän liikkeelle tälläkin konseptilla. Mitään valtavan suuria uudistuksia tuskin odotetaan. alueviesti.fi
Yksi keino piristää kauppaa ovat erikoispäivät, jolloin kivijalkakaupat pitävät ovensa auki iltaan asti. Erikoiskauppojen liiton mukaan näitä järjestetäänkin eri puolilla maata, esimerkiksi Hämeenlinnassa vietetään pimeän kaupan iltaa syyskuun lopulla ja Lieksassa hämärän kaupan iltaa niin ikään syyskuussa. Kaupan liiton selvityksen mukaan fyysiset myymälät miellyttävät suomalaisia enemmän kuin keskimäärin eurooppalaiskuluttajia. Ainoastaan elektroniikkaa suomalaiset ostavat mieluummin verkkokaupasta kuin myymälästä. yle.fi
Radiomafialla naureskeltiin aikoinaan sille, kuinka pohjoisemmassa Suomea käytyä tuliaisiksi oltiin tuotu niitä samoja karkkeja, joita saa vaikka lähimmältä kioskilta.
Erityisesti matkailijat korostivat, että Hankoon tullaan etsimään jotain sellaista, mitä suurten ketjuliikkeiden tarjonnasta ei löydy. Paikalliset, persoonalliset ja omaleimaiset yritykset nähtiin tärkeänä syynä vierailla kaupungissa. Tulokset viittaavat siihen, että paikallisuus on Hangolle merkittävä kilpailuetu aikana, jolloin monien kaupunkien kaupallinen tarjonta yhdenmukaistuu yhä enemmän. y-lehti.fi
Jokinen on huomannut, että moni tulee hakemaan hänen liikkeestään musiikin kuuntelemista omilla ehdoillaan. Sitä, että saa itse päättää, mitä levyä kuuntelee ja kuinka kauan, ilman algoritmien suosituksia ja hyppimistä kappaleesta toiseen. Siinä on ehkä sellaista kapinamieltä. Halutaan valita itse levy ja kuunnella se. Jokinen myös muistuttaa, että albumit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joiden kappaleet on tarkoitus kuunnella tietyssä järjestyksessä. yrittajat.fi
Monetkaan yritykset eivät kehtaa myöntää sitä, että heidän asiakaskunnakseen tai luonaan käyviksi muodostuu sellainen, joista monet voivat olla enemmänkin tunnelmapaloja hakevia oleilijoita kuin paljon maksavia asiakkaita ja joista monetkin voivat aiheuttaa yhden kerran asioijille sellaista vaikutelmaa yrityksen tai yrityksien yhteisestä liiketilasta, etteivät saavu enää toiste. Tällainen voi olla esim. kauppahallin konkurssin aiheuttajana. Toisaalta väärin arvioitu käytävätilan tarve, lähialueella alkava pitkäkestoinen työmaa tai vähemmäksi käyvä erottuvuus keskusta-alueen muiden toimijoiden tarjonnan suhteen voivat nekin olla aivan päteviä syitä kävijämäärien vähentymiselle. Tällainen vaikuttanee sitten myös vuokran määrään tai jopa motivaatioihin uudistaa toimintakonseptia.
Yrityksen vuokrasopimus päättyy ensi tammikuussa. Koko uusi liiketoimintasysteemi on mielestäni kohtuuton ja olisi ”taloudellinen itsemurha” meille. Yrittäjän laskujen mukaan vuokra uudessa mallissa olisi yli kolminkertainen nykyiseen verrattuna. yle.fi
Lahden kauppahallin toiminta jatkuu vielä tänä vuonna. Omistaja uudisti kauppahallin, ja se avattiin yrittäjävetoisena keväällä 2025. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, ja yritys hakeutui konkurssiin. Kauppahallin omistavan Marjatta ja Eino Kollin säätiön oma yritys jatkaa toimintaa. Lähiruokaravintola ja leipomo jatkavat, mutta tiloista erotetaan selkeämmin kahvila ja kauppaa pienennetään. Puodissa myydään yhä paikallisia tuotteita. Paluuta entisajan kauppahalliin, jossa on rivissä pieniä myyntilooseja, ei ole. Kauppahallissa oli vielä uudistuksen jälkeen liha- ja kalatiskit, mutta myös niistä luovutaan. Marketeilla on niin hyvä valikoima, että meidän on ihan turha lähteä taistelemaan niitä vastaan. yle.fi
Tavallisina viikonloppuinakin ihmisiä käy Ruotsalan mukaan kaupoilla, mutta alkuviikot ovat hiljaisia. Ruotsalan mukaan kauppahallien valtteja ovat tuoreet tuotteet sekä tunnelma. Täällä on kiva olla töissä ja asiakkaat ovat mukavia. Tällä hetkellä Vaasan kauppahallin liiketiloista on käytössä yhdeksän ja vapaita paikkoja on neljä. yle.fi
Useat Tampereen kauppahallin yrittäjät ovat olleet huolissaan romahtaneista asiakasmääristä. Tampereen sydämessä palvelevan kauppahallin hiljentyminen huomattiin jo vuonna 2018, kun ratikkatyömaat valtasivat kaupungin. Nykypäivänä suurten kauppaketjujen, hypermarkettien ja nettikauppojen yleistyttyä, ovat perinteiset kivijalkamyymälät jääneet auttamatta toiseksi. Siinä missä ennen kauppahallin käytäviä reunustivat runsaat valikoimat elintarvikemyyjiä, ovat nyt alaa vallanneet ravintolat ja kahvilat. Vaikka Tampereen kauppahallissa yhä useampi loossi myy ruoka-annoksia ja pullakahvia, haluavat kauppiaat kuitenkin uskoa siihen, että myös perinteiselle kauppahallitarjonnalle olisi vielä tilausta. yle.fi
Lahden kauppahalli on avattu uudistettuna. Torin laidalla sijaitseva halli on remontoitu perusteellisesti. Pääosaa uudesta toiminnasta pyörittää ravintolastaan ja lähiruokatoristaan Heinolassa tunnettu Heila. Toivon, että tämä on sysäys koko keskustalle. Niin että muutkin uskaltavat investoida ja lähteä tekemään täällä kauppaa. yle.fi
Datakin kertoo, että ihmisiä on nyt vähemmän liikkeellä kuin aikaisemmin. Jonkinlainen kulttuurin muutos tässä on tapahtunut sen suhteen, mitä ihmiset vapaa-ajallaan tekevät. Kauppakeskusten paineessa hän toivoo, että pienet yritykset tekisivät entistä vahvemmin yhteistyötä juuri näkyvyyden eteen. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa esiin Tampereen kauppahallin. Se vetoaa tunnelmallaan ja tuoksuillaan suureen joukkoon, painottuen kylläkin vanhempaan väestöön. yle.fi/a/74-20114382
Siinähän voisi olla jotain erityistä arvostettavaa, jos vähäisistä kävijämääristä huolimatta yrityksen tiloissa saatavilla oleva, asiantunteva ihmismyyjä tulee pitäneeksi tietämyksensä ajantasaisuuden, ihmistä lukevuuden kykynsä ym. kelpolaatuisena. Tällaiselle teknologia on vahva kilpailija ja sen sovellutukset voivat tarjota hyvän syyn monelle tehdä ostoksensa netissä, mutta toisaalta lupaukset persoonallisesta ostokokemuksesta ovat teknologian osalta jääneet paljolti vaporwareksi, mutta ei niin välttämättä loputtomiin jatku. Toisaalta ihmisen fyysisen läheisyyden tunne on kovin vaikeasti netissä mallinnettavissa ja yhdistettynä miellyttävään persoonallisuuteen kivijalkakaupalla pitäisi olla hyödyllinen etu käytettävissään vielä kauankin.
Meidän liiketoiminta ei perustu volyymiin, vaan asiantuntemukseen. Näen kivijalkamyymälän tärkeänä asiakkaan palvelutason takia, että asiakas saa varmasti sen tuotteen, minkä hän haluaa ja jopa parempaa, mitä ymmärsi kysyä. yrittajat.fi
Tulokset vahvistavat, että kivijalan kilpailuetu rakentuu asioista, joita digitaalisen kanavan on vaikea korvata: tuotteen näkemisestä ja kokeilemisesta, välittömästä saatavuudesta sekä henkilökohtaisesta asiantuntemuksesta. markkinointiuutiset.fi
Yrittäjyyden riskejä voi päästä arvioimaan vahingontekojenkin jälkeen, mutta siinähän voi sitten niinkin käydä, ettei kysymykseen "mitenkäs tässä näin on voinut käydä?" saa miettimällä vastausta eli ei vaikuta ehkä ollenkaan siltä, että tapahtunut olisi kohdistunut tavoitellusti juuri hänen yritykseensä tai välillisesti häneen, vaan aiheuttajan toiminta on yksinkertaisesti perustunut huolimattomaan ajatteluun tai vähään harkintaan tyytyvyyteen. Eräs Torikahvilabyhanna on saanut osakseen pihlajan katkaisua, missä "turvakameran tallenteista näkee, kuinka neljä aikuista miestä on paikalla", joista "yksi menee pihlajan luo ja katkaisee sen latvan täysin tahallaan - täysin ilman mitään syytä - muiden seuratessa naureskellen vieressä".
Vaikka mm. Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen kertoo tyhjien liiketilojen määrän johtuvan paljolti siitä, että "meillä on todella valtava kivijalkaliikekeskusta", joka on 800 liiketilalla "neljänneksi eniten Suomen kaupungeista Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen" ja missä niitä tyhjiä liiketiloja on tyhjillään "noin kymmenen prosenttia" ja joista "hieman yli puolet on liiketiloja, jotka ovat olleet tyhjillään yli vuoden", kyllähän se pitkään tyhjänä liiketilana ollut eittämättä alkaa uuttaa ohikulkeviin mietteitä siitä, että "jotain ongelmaa tässä kaupungissa on elinvoiman suhteen". Jotkut luonnehtivat tyhjien liiketilojen luovan ”lannistunutta ilmapiiriä ympärilleen”. Runsas ympärillä olevien vaihtuvuuskin voidaan kokea jostain kielevänä, ellei jopa surullisena, kuten eräs yrittäjä asian muotoilee. Siitä taasen ei ole pitkä matka yrittäjänä töihin lähtemisen masentavana tuntumiseen, kuten eräs pienyrittäjä tulee maininneeksi.
Yrittäjille voi olla haastavaa suhtautua yrittämiseensä mukavana pysyttäytymisenä asiakkaita kohtaan, jos asiakkaat ovat liialti hypistelijöitä ja katselijoita, jotka eivät ehkä muutenkaan pidä tuota jotain liikettä muuna kuin lisätuntuman mahdollisuutta antavana ennen ostopäätöksen tekemistä verkkokaupassa.
On ihanaa, että meillä käy ihmisiä, mutta emme pysy pystyssä pelkästään hypistelyllä ja katselulla. Tulojakin pitäisi saada jostain. Antikaisen mukaan yleisesti pienten kauppojen ja kivijalkaliikkeiden ongelma on, että asiakkaat käyvät paikan päällä sovittamassa kenkiä ja vaatteita sekä saamassa yrittäjältä asiantuntevaa palvelua. Sen jälkeen he ostavat haluamansa tuotteen netistä hieman halvemmalla. yrittajat.fi
Kivijalkakaupat eivät ole sovituskoppeja verkkokaupoille. Ne ovat asiantuntevia, palvelevia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, maksavat veroja ja ylläpitävät elinvoimaa keskustoissa. yrittajat.fi
Sekä yrittäjällä, että asiakkaillaan voi olla suht stabiileina pysyviä käsityksiä, luuloja, tuntemuksia, mietteitä, konnotaatioita ym. joitakin tuotteita tai koko yritysideaa kohtaan, mutta se kaikki voi olla suhtautumisena alttiina muutoksille ja tuolloin jomman kumman täytyy ehkä olla valppaana, että saa kommunikoiduksi, mikä voi olla muuttunut ja miten.
Uskon, että mielikuva on muuttunut huomattavasti, kun muutkin brändit ovat alkaneet myydä tuotteitaan käytettyinä. Tästä on tullut hyväksyttävämpää. Nuoremmankaan sukupolven mielestä sillä ei ole enää sellaista leimaa, että ostaa likaisia tai huonoja vaatteita, kun ostaa käytettyjä. Enemmän on jopa ajatus siitä, että miettii asioita syvällisemmin. yle.fi
Valttina voi olla esimerkiksi vastapainona pikamuotia myyville liikkeille toimiminen. Vimman asiakkaat ovat Pentikäisen mukaan pääasiassa tiedostavia kuluttajia, jotka kaipaavat ostoksiltaan paitsi laatua myös ekologisuutta.op-media.fi
Sitä voisi pitää yrittäjälle riskinäkin, että tavaroita sijoitellaan tarkkojen sääntöjen mukaan, asiakkaan kulkeutuvuuteen vaikutetaan data-analyysiin perustuen ja missä hyllyn reunan hipaistavuuden tunnekin on ennalta mallinnettu olevan jonkin ihmisryhmän ostopäätöstä erityisen hyvin johdattelevaa. Siinä voi käydä muodostumaan ounastelu siitäkin, että asiakas itse on jonkinlainen tuote, joka myydään datana jonnekin toisaalle ja missä koko liiketila tuotteineen ei ole tehty asiakkaita varten, vaan yrityksen liikevoiton maksimoimista varten. Sellaisestako paikkaa se pitäisi ostaa se tuote, jota käyttää tai katselee kenties joka päivä?
<-- Keskisuomalaisen toimitusjohtajan kenties sittenkin Etelä-Suomen Sanomiinkin vaikuttavuudesta
Minkälaiset vaikuttimet ja asenteet parturilla oli töykeilyyteensä? -->