Yritysostoilla, organisaatiomuutoksilla, käytäntöjen vaihtamisilla, järjestelmuudistuksilla ym. organisaationsa oletetun tehokkaaseen, sisällöntuotannollisesti monilla kelpaavaan ja liiketaloudellisesti toimivan Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on omien useammankin kerran sanomisiensa mukaan henkilö, jolla mm. "ei ole valtaa journalismiin", joka on "enemmän taustavaikuttaja ja hallintoihminen" ja joka ei ainakaan pienempien lehtien päätoimittajille antaisi palautettu huonoista jutuista. Monet ovat kuitenkin olleet ja monet ovat näin päivinäkin sitä mieltä, että Keskisuomalainen on vähintäänkin "hyvin Kangaskorven näköinen yhtiö, jossa ei tehdä isoja hallitustason päätöksiä, joista hän olisi eri mieltä".

Ne, jotka käyttävät merkittävää valtaa, on valittu poliittisilla vaaleilla. Kangaskorpi perustelee väitettään sillä, ettei hänellä ole valtaa journalismiin. Hän on hyvin tarkka rajanvedosta: hän hoitaa bisnestä ja journalistisesta sisällöstä vastaavat päätoimittajat. Keskusteluja päätoimittajien kanssa käydään silti monistakin asioista. – Minun kauttani tulevat kaikki päätoimittajat. Jonkunhan ne päätoimittajat on valittava. Minun mahdollisuuteni vaikuttaa olisi käytännössä se, että annettaisiin potkut. Minun aikanani näin on tehty parin kolmen ison lehden päätoimittajan kohdalla. Mutta niissäkään ei ole ollut kyse sisältöön liittyvistä asioista. - Vallaton vallankäyttäjä (Helsingin Seudun Journalistit, 4/2023)

Vallankäyttöön liittyvät kysymykset saavat Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven poikkeuksellisesti hiljaiseksi. Hän pitää itseään enemmän "taustavaikuttajana” ja ”hallintoihmisenä”, jonka ensisijainen tehtävä on pitää oman firmansa talous kunnossa. - En pidä itseäni erityisenä mielipidevaikuttajana, mutta toivon olevani noteerattava keskustelukumppani. Tykkään kyllä keskustella toimialaan liittyvistä asioista. Tärkein juttu on moniarvoisen median toimintaedellytysten edistäminen. - Heitä kuunnellaan (Suomen Lehdistö, 21.3.2024)

Keskisuomalaisen suuromistaja, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ottaa Twitterissä usein voimakkaasti kantaa esimerkiksi väkivaltarikoksista langetettujen tuomioiden (liian lyhyitä) pituuteen ja verotuksen (liian kireää) vaikutuksiin. Hän kuitenkin sanoo, ettei ajattele, että hänen yhtiönsä lehtien pitäisi olla asioista samaa mieltä kuin hän itse on. Kangaskorpi korostaa, että päätoimittajan asema on pyhä. Toimitusjohtaja voi antaa sisällöistä palautetta vain jälkikäteen. Toisaalta Kangaskorpea ei tunneta myöskään siitä, että hän vaikenisi mielipiteistään. – Annan päätoimittajille palautetta paskoista jutuista. Mutta se on sisäistä dialogia, ja on luontevaa, että keskustelua käydään. Kangaskorpi sanoo, ettei koskaan naputtaisi mielipiteitään yhtiön pienimpien lehtien päätoimittajille, jotta ei voitaisi ajatella, että hän yrittää vaikuttaa sisältöihin. Mediatalo Keskisuomalaisen journalistiselle johtajalle, ”sisältöjen ylipappi” Pekka Mervolalle hän sen sijaan naputtaa useinkin, koska tietää, että naputuksella ei ole Mervolaan vaikutusta ja Mervola osaa naputtaa takaisin. - Kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin voisi tuoda päätoimittajalle potkut (Suomen Lehdistö, 28.10.2021)

Omassa yhtiössään Kangaskorven asema on poikkeuksellinen. Hän on paitsi toimitusjohtaja myös suurin omistaja ja hallituksen jäsen. Grundström jakaa usein kuulemansa arvion, että klassisten päätoimittajasatraappien hiivuttua historiaan Kangaskorvesta on tullut satraappi. – Kyllä Keskisuomalainen on hyvin Kangaskorven näköinen yhtiö. On vaikea kuvitella, että siellä tehtäisiin iso hallitustason päätös, josta Vesa-Pekka olisi eri mieltä. - Ei mitään sadonkorjuuta (Suomen Lehdistö, 17.9.2025)

Vuoden 2025 kirjajulkaisun aikoihin, liittyen Julkisen sanan neuvoston aiemman puheenjohtajan Elina Grundströmin kirjaan "Tehtävä Keski-Suomessa — Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus", Yle haastatteli (17.9.2025) Kangaskorpea mielipiteitä kirjasta kysyäkseen, missä yhteydessä hän mainitsi, että hän ei itse ole vielä jättämässä paikkaansa, mutta "tuoreet terveysongelmat muistuttavat myös omasta jaksamisesta", "muutaman vuoden sisällä on joka tapauksessa tehtävä isoja muutoksia" ja että "ulkopuolelta tulevalle oppimiskäyrä on jyrkkä, koska konsernissa on yli sata erilaista brändiä" (lapsensa eivät ole jatkamassa hänen työtään). Kirjan mukaan hän "Suomen suurin mediavaikuttaja, joka käyttää omistamiensa medioiden kautta valtaa puolessa Suomessa", mitä Kangaskorpi itse ilmaisee pitävänsä "hieman huvittavana" kuten sitäkin, että hän olisi "Härmän Murdoch" (viittauksella erääseen toiseen mediamoguliin).

Helsingin Seudun Journalistit -lehden artikkelissa Vallaton vallankäyttäjä (4/2023) hän ilmaisee olevansa sitä mieltä, että hän "ei vaaranna yleisön käsitystä tasapuolisesta journalismista, mitä hän "perustelee toistamalla, ettei vastaa lehtiensä journalistisista valinnoista". Hän kertoo myös ajattelevansa, "ettei hänen mielipiteillään edes ole kovin suurta vaikutusta", eikä myönnä "nälvisi sosiaalisessa mediassa erityisesti vasemmistoa ja suosisi oikeistoa" - vaikka siltähän se vaikuttaa, toteaa artikkelin kirjoittaja. Hän kuitenkin myöntää, että toisinaan hän tulee katsoneeksi asioita liiaksi "oman ideologiansa läpi".

Olen tehnyt sen ratkaisun, että kirjoitan tietoisesti vähän kärjekkäämmin [sosiaalisessa mediassa]. Provosoin ja tökin keskustelua tarkoituksella ja katson, minkälaisia reaktioita tulee. Käytän sarkasmia, mutta en ole kenellekään ilkeä, Kangaskorpi sanoo. – Aatteellisesti olen voimakkaasti markkinatalousjärjestelmän puolella ja enemmän oikealla kuin vasemmalla. Minua tökkivät tietyt ideologiset ulottuvuudet, kuten liian pitkälle menevä ihmisten holhoaminen ja yhteiskunnan liian voimakas sekaantuminen tiettyihin asioihin. Ja näyttää siltä, että demarit tekevät sitä enemmän kuin monet muut. - Vallaton vallankäyttäjä (Helsingin Seudun Journalistit, 4/2023)

Kun hänen somettelujaan (X-viestintäpalvelussa) pläräilee, niin ovathan ne viestit ihan tyypillistä kokoomuslaisen tai perussuomalaisen viestittelyä, vaikka Ylen artikkelissa (17.9.2025) hän ilmaisee "oikeistokepulaisen oikeistoliberaalin" kuvaavan häntä sopivanlaisesti. Koska niin monet muutkin erityisesti kokoomuslaiset ovat toistuvasti viestitelleet tavalla, joka ei ole vain esim. provosoivaa, vaan vahvasti monenlaisia vasemmiston kannattamaksi väitetyn vastustamista/nälvimisentapaista tai ei-oikeistolaisen poliittisen tahon tekemisten vähättelyä/syrjivää, ei ole ihan pitää mahdollisena, etteivätkö hänen näkemyksensä pääsisi esille ja vaikuttamaan Keskisuomalainen-organisaation sisällä. Päätäntävaltaahan on esim. se, että tehokkuuden trimmaamisen tarkoituksessa tutkiva ja lisäselvittelevä journalismi ei saa hyödyttäviä resurssejaan, joten siihen totuttuaan Keskisuomalaisen lehtien päätoimittajat "mälsistävät" päätoimittamiaan lehtiä ilman, että Kangaskorven tarvitsi eksplisiittisesti käskyttää toimivan jollain spesifisellä tavalla.

Poiminnot hänen someviesteistään on kerätty yhdeltä kertaa ja missä oli erityisenä pyrkimyksenä ottaa erilleen ne viestit, joissa oli eräänlaista särähtävyyttä ja joilla saisi kyseenalaistettua sitä hänen väittämäänsä, että hän "vain provosoi ja katsoo sitten, mitä siitä seuraa". Ihan selkeää puoluepoliittista, muiden vastaavasti viestivien avustamista nuo poiminnot edustavat. Näiden esille seulomisen perusteena oli alunperin muutamasta aiemmin nähdystä hänen viestimisestään muodostunut mutuilu, että hänen viestittelynsä oli laajemminkin, ellei jopa kauttaaltaan ounastellun kaltaista. Ei sentään ollut kauttaaltaan. Hän viestii somessa useamman kerran kuukaudessa, mutta kovin olivat vähissä hyväntuuliset viestimiset, voisi ainakin sanoa. Seuraavia poimintoja (vuosilta 2025 ja 2026), omien niitä luonnehtivien selitteiden kera, on ryhmitelty samankaltaisuuksien perusteella.

• linkittää Kauppalehden maksulliseen artikkeliin, jossa SDP:n puheenjohtaja ei arvioijan mukaan ole samoilla linjoilla puolueen kanssa: "Onkohan puolue tulevaisuudessa sekä hallituksessa että oppositiossa? SDP:ssä erikoinen tilanne- Antti Lindtman joutuu pakkorakoon, tutkija sanoo" (1,3t)
• linkittää kenties myötäilevää paheksuntaa hakevasti Iltalehden artikkeliin, jossa kerrotaan, kuinka aiempi hallitus päätti "osin vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten hyvinvointialueet saavat rahaa": "Ei ole kunniaksi Marinin hallitukselle." (1,2t)
• linkittää vääristelevästi Iltalehden artikkeliin, jossa Vasemmistoliiton Minja Koskela mainitsee mm. sellaista, että jotta maassa olisi jatkossa oikeudenmukaisuutta, rikkaita voi verottaa enemmän, joten siksi hän sellaista kannattaa, mutta jossa hän ei kerro vasemmistoliiton olevan valmis leikkaamaan eläkkeitä: "Yksinkertainen resepti, lisää veroja ja eläkkeiden leikkaus." (4t)
• tölväisee muuten vaan Vasemmistoliittoa: "Vasemmistoliiton talouden vauhdittamiskeinot!! Lisää veroja. Noinkohan talous paranee." (1,5t)
• tokaisee muuten vaan oikeistolaiselta kuulostavaan tyyliin, kuinka julkista sektoria täytyy pienentää ja sen kuluja leikattava ym.: "Ei hyvältä vaikuta Suomen talouden näkymät. Julkista sektoria on tiivistettävä ja kuluja leikattava. Yrittämisen edellytyksiä ja yritysten toimintaedellytyksiä on kyettävä parantamaan. Perintöveron poisto on yksi osa sitä. Hallintoa on kevennettävä." (2,7t)
• tokaisee muuten vaan "suomalaisesta taloudesta" ja mainitsee oikeistolaiselta kuulostavina esimerkkeinä vastauksen kysymykseen "mistä se teho otetaan", että se otetaan tehostamalla työn tuottavuutta, lisäämällä työpäiviä, keventämällä työn, yrittämisen verotusta ja joustavoittamalla työmarkkinoita ym: "Melkoinen kurimus on suomalaisessa taloudessa. Emme tällä työn tuottavuudella ja julkisilla menoilla kykene tästä nousemaan. Verotuksella tätä ei pystytä hoitamaan. Työttömyys pitää myös perata tarkkaan, missä se on vaikeinta. Tarvitsemme lisää tehoa kaikkeen tekemiseen." (3t)
• Linkittää Kauppalahden maksulliseen artikkeliin, jossa kerrotaan Espanjan käyttäneen miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin, mitä pitäisi lisääkin saada: "Suomi ei tällaiseen luovuuteen "syyllisty". Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti." (5,5t)
• kehaisee Perussuomalaisten naispuolista puheenjohtajaa Iltalehden artikkeliin linkittävästi, missä on ns. elämänläheisyyttä ja paljon kuvia henkilöstä: "Koskettava elämäntarina. Kuva Riikka Purrasta edelleen kirkastuu. Hieno sekä arvostettava poliitikko ja ihminen. Hän on hoitanut ministeriyttään vastuullisesti vaikeassa toimintaympäristössä." (14,5t)
• kehaisee Perussuomalaisten kansanedustajaa: "Hienoa, että YLE on kutsunut Sakari Puiston Ykkösaamuun. Puisto lienee yksi skarpeimmista suomalaisista poliitikoista. Osaava ministeri ja erittäin miellyttävä persoona." (12t)
• linkittää Iltalehden artikkeliin, jossa 36-vuotias mies oli houkutellut naisen asunnolleen valheellisin perustein: "Mikä vika meillä on järjestelmässä, että tällainen rikollinen voi terrorisoida naisia vapaalla kerta toisensa jälkeen. Nimi viittaa taas harmillisesti ulkomaalaiseen." (4t)
• linkittää Iltalehden artikkeliin. jossa ulkomaalaiselta nimen perusteella vaikuttavalla 34-vuotiaalla miehellä on monenlaista rikostaustaa pahoinpitelystä seksuaaliseen ahdisteluun, näpistyksestä virkamiehen vastustamiseen: "Nimi vaikuttaa ulkomaalaiselta. Rikoksen uhri lievästi kehitysvammainen. Olisikohan kotiutus paikallaan?" (14t)
• linkittää Iltalehden artikkelin, jossa Vasemmistonuorten pamfletista nostettu puheenaiheiksi mm. luokkataistelua, proletariaattia, sosialismia, riistoa ja kommunismia: "Tämän tyyppisten ääri-ilmiöiden ja järjestöjen kanssa kannattaa olla hereillä. Kiinnostavaa kuulla onko tämä jotenkin Vasemmistoliittoon liittyvää toimintaa. Toivon mukaan tämä ei ole joidenkin tukien piirissä!" (22t)
• linkittää Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja mainitsee lähtiäispuheinaan, ettei ole kummoisempaa eroa eläkkeeseen onko tehnyt paljon töitä vai onko ollut tekemättä töitä: "Erinomainen ulostulo Siimekseltä. On uskomatonta, että meillä on varaa pitää tällainen takuueläke, jonka saa automaattisesti käytännössä tekemättä mitään. Samalla työtätekevien kertymä on heikko ja verotus kohtuuton työn tekemisestä." (36,4t)
• linkittää Iltalehden artikkeliin kuvassa olevaa Perussuomalaisten ministeriä mainitsematta, joka puoltaa sitä, mitä entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja tuolloinen Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja ilmaisi näkemyksenään eli että monet maahanmuuttajat saavat liian helposti eläkkeitä: "Hyvä, että Suvi-Anne Siimes nosti tämän asian laajempaan tietoisuuteen. Onhan erikoista, että pitkän työuran tehneet ovat maksuhenkilöinä toisten kohtuuttomalle edulle." (4t)
• linkittää Iltalehden artikkelin, jossa islamin uskonnon oppikirjasarja on huomatun mukaan sisältänyt jo pitkään tunnustuksellistä sisältöä, joka on vastoin lakia ja opetussuunnitelmaa: "Erikoinen tapaus. Viranomainen rikkoo lakia. Luulisi johtavan seuraamuksiin." (22,9t)
• linkittää Iltalehden tutkivan journalismin artikkeliin, jossa artikkelin mukaan Helsingin kaupungin rahoituksella toimii järjestelmä, joka lähettää suomalaislapsia Venäjän pahamaineiselle aivopesuleirille miehitetylle Krimille: "Pakko palata vielä tähän. Onhan melkoista mihin kaikkeen verorahoja käytetään. Kuinkahan paljon meillä on kaikkea hähmäistä, mitä joudumme tukemaan. Nämä on hyvä perata, medialla voi olla siinä oma roolinsa." (0,9t)

Ovatko nuo sitten todisteita siitä, että hän ei voi olla henkilö, joka kykenisi olemaan vaikuttamatta "hallinnollisesti" tai toisin Keskisuomalainen-organisaation ja sen lehtien ym. viestintävälineiden toimintaan puolueellisesti, koska hän haluaa vaikuttaa? Amerikanmaalla saatettaisiin tokaista, että "jury is still out", mutta koska ihmiset kaikesta kyvykkyydestään isoloida tekemisiään toisistaan (jossain määrin, jollain tavoin, jonkinlaisina onnistumisina) siltikin tapaavat haluta ainakin hiukan yhtenäistää tai sovitella niitä yhteen, jotta vaikuttaisivat edes kohtalaisen eheältä persoonalta, voisi luulla, että Kangaskorven intuitio toisinaan uuttaisi hänen mieleensä ideaa siitä, että "tämä ei ole hyvä näin". Paitsi toki siinä tapauksessa, että hän pitää itsessään siitä, millä tavoin hän vasemmistosta muidenkin mielestä vaikuttaa viestivän. Tiedä sitten, miten hän ilmaisee asioita vaikka jossain kutsuvierastilaisuudessa, jossa hän on puhujana tai missä suunnilleen kaikki haluavat tulla keskustelemaan hänen kanssaan. Ei hän ole edes paljoa aikaan saanut tai tärkeässä virassa ollut henkilö, jonka some-viestintä on usein tai toisinaan jopa jokseenkin törkyistä, paremman sanan puutteessa, ja muulloin usein tai toisinaan vahvasti joitain poliittisia eturyhmiä puoltavaa. Vaihtoehdoiksi vaikuttaakin jäävän, että heille moinen viestintä on joko luontevaa tai sille on tarkoitus ja missä tarkoituksen harjoituttaminen alkaa ajan kanssa tehdä siitä enemmän ja enemmän luontevaa. "Eventually the darkness gets them..?" Toisaalta, ihmisten kykeneväisyys/tottuneisuus olla toisin aivan tyystinlainen kuin joinakin muina hetkinä tai olla monenlaista samoina hetkinä ilman ajattelun sekaantumatta, ei oikeastaan ole kovin ihmeellistä, sillä se on sitä, mihin ihmismieli kykenee, vaikka jotkin konventiot ja diskurssit voivatkin luoda vaikutelmaa, että tietenkään ihminen ei voi/saa olla tuollainen, jos hän on tai on toisinaan tuollainen toisenlainen.

--

Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoi päätoimittajuudestaan luopumisen aikoihin Ylelle (10.4.2018), että "mediaa tarvitaan Lahdessa ajamaan asukkaiden etua ja herättelemään päättäjiä" ja että "vaikuttaa siltä, että lahtelaiset päättäjät eivät ole ehkä ihan täysin halukkaita myöntämään, että on olemassa jonkinlaista ongelmaa tai kykeneväisiä tekemään mitään muutosta". Tiedotusvälineiden tehtävänä hänen mukaansa olisi täten nostaa näitä epäkohtia esille ja (vieläpä) tarjota niihin ratkaisuja. Uuden päätoimittajan haku oli tuolloin vielä käynnissä ja mistä lehden omistavan Keskisuomalainen Oy:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi totesi, että "se henkilö rakentaa linjan" ja että "tuskin se samanlaisena jatkuu, koska ihmiset ovat erilaisia".

Pari vuotta tuosta Reetta Räty, joka tuolloin toimi Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessorina, teki oman selvityksen sadasta paikallis- ja kaupunkilehdestä, eikä ainakaan vielä tuolloin ollut Etelä-Suomen Sanomilla sellaista "lukijasuhdetta", jota hän päätti korostaa arvioinnissaan. Valintakriteerikseen hän määritteli "läsnäolon tunteen yhteisössä ja lukijan näkökulman korostumisen lehden sivuilla ja verkossa". Hänen mukaansa on "suuri demokratiateko kertoa hallinnon, politiikan ja talouden uutisista niin, että niiden päähenkilöksi nousee ihminen tahon sijaan". Lahdesta hän päästi kolmannelle sijalle Uusi Lahti -lehden, jossa "nousee vahvasti esille paikallisuus ja ajankohtaisiin asioihin otetaan aktiivisesti kantaa", joka "herättelee lukijaa ajattelemaan, mutta tekee sen lämpimällä otteella" ja joka on "houkutteleva niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti, ja lukijat on otettu huomioon erittäin hyvin". Voittajaksi hän päästi Eparin, jolla on hänen mukaansa "erittäin toimiva ja lukemaan houkutteleva kokonaisuus, niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti", joka "ottaa kaikki lukijat huomioon tarjoamalla monipuolisia, paikallisia ja ajankohtaisia juttuja" ja josta "välittyy myös vahva vuorovaikutus lukijoiden kanssa, ja nämä asiat yhdessä tekevät lehdestä mieleenpainuvan". (Suomen Lehdistö, 12.11.2020)

Keskisuomalainen konsernia on rakennettu pitkäjänteisesti, joten sen omistaman Etelä-Suomen Sanomat -lehden 125-vuotisjuhlan kunniaksi toimiston avoimiin kutsuttuja vieraita kävi "satoja". Tapahtumasta tehdyn lehden uutisen (25.11.2025) mukaan "päivän loppuun mennessä oli syöty yli 500 pullaa ja juotu monta sataa kuppia kahvia", mutta miksihän kaikista monista uutisen yhteydessä olleista valokuvista jäi vahva vaikutelma, että paikalla oli lähinnä "mummoja"? Muutama nuorempi henkilö, muttei juurikaan paljoa ketään muista ikäryhmistä kuin vanhemman ikäluokan sellaisista. Pari kuukautta aiemmin (22.9.2025) lehti sentään uutisoi, että "ESS:n kokonaistavoittavuus on nyt noin 280 000 lukijaa" ja että digipuolella nousua on ollut "yli 30 prosenttia". Päätoimittajan Markus Pirttijoen sanoin: "Olemme tehneet määrätietoista ja pitkäjänteistä kulttuurinmuutosta digitaaliseen maailmaan ja nyt se palkitaan."

Keskisuomalaisen myöskin nykyisen omistamassa Etelä-Saimaassa kerrottiin ("Mediaomistus voi valua ulkomaille", 6.1.2026) arviosta, jonka mukaan "suurimman mediamurroksen pahin vaihe alkaa olla ohitse", mutta "paremmat ajat kuitenkin edellyttävät, että asiakkaat saadaan maksamaan digitaalisista tuotteista" ja että "moni lukee vain ilmaista sisältöä". Samaisessa artikkelissa häneltä tiedusteltiin suoraan sitä, "valuuko suomalainen mediaomistus seuraavaksi ulkomaille?", mitä hän piti "hyvinkin mahdollisena" isoimpien mediayhtiöiden voidessa olla "etenkin pohjoismaisille toimijoille hyvinkin kiinnostavia". Näitä vielä suomalaisomistuksessa olevia olisivat Keskisuomalaisen lisäksi Sanoma, Alma, Kaleva Media ja Turun Sanomat. Journalisti-lehden tekemässä haastattelussa (7.11.2025) hän kertoo yhdessä Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkosen kanssa haluavansa "pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa", mutta mihin "pelkkä maakuntahenki ei riitä".

Koska itse on tullut tehneeksi laajan selvittelyn Etelä-Saimaan kelpaavuuden arvioinnista paikallisuudesta viestivänä, sen perusteella tohtii haastaa myös sitäkin, minkälaista kattavuutta aihekäsittelyissä- ja valinnoissa Etelä-Suomen Sanomissa onkaan ja voisi esittää väittämiä siitä, miten olisi paremmin. Paremmin tekeminen voisi tarkoittaa vaikkapa sellaisen lukijasuhteen luomista, missä lukija kokee voivansa ymmärtää paremmin, mistä kaupungissa kuten Lahdessa onkaan kyse esim. pääsemällä paremmin perille siitä, mitä se sellainen systeemiajattelu onkaan, sen sijaan, että hänelle annettaisiin luettavaksi esim. raportintapaisia siitä, mikä yritys on lopettanut toimintansa ja mihin ehkä joskus vuosia myöhemmin jonkinlainen tahokokonaisuus sijoittuu. Entisen päätoimittaja Perttu Kauppisen mainitsema "epäkohtien esille nostaminen" ja "niihin ratkaisuja tarjoaminen" ei ole tainnut suuremmin toteutua Etelä-Suomen Sanomissa, mikä antaa myös perustetta kysyä "onko Kangaskorpi tyytyväinen siihen, että niin on?".