Yhteiskunnissa on jatkuvasti meneillään sellaisten ihmisten etsintä (ja eräänlainen kasvatus), jotka ovat osoittaneet merkittävää taipumusta "vääriä tyylimyllyjä vastaan taistelemiseen" (viittaus Don Quijoteen). Tavoitteena tällaisessa on sellaisten pienten tai suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen, joita ei voi ratkaista esim. lakiteitse tai muiden normaaleiksi ja yleisesti hyväksytyiksi muodostuneiden käytäntöjen kautta, vaan tietynlaisten kyseenalaisten tekojen suorittajaksi tarvitaan ns. syntipukki. Tämän jonkun ei tarvitsisi itse suorittaa yhtään näistä teoista, vaan riittäisi, että voitaisiin riittävän todennettavasti antaa vaikutelma, että juuri hän on se "mystinen laivanupottaja", "ihmeellinen tietoverkkohyökkääjä" tai "kotikamaran vääristä ihmisistä siivooja".

Käytännössä olisi tarpeen saada tämä joku henkilö toimimaan aiemman elämänsä aikana lukuisten erilaisten ihmisten nähden tavoilla, jotka luovat vaikutelmallista pohjaa sille, mitä myöhemmin on tapahtuva ts. jos on suunniteltu hänestä tulevan ns. muukalaisvastainen henkilö, järjestetään tilanteita, joissa hän tulee antaneeksi vaikutelman, että hän on erityisen muukalaisvastainen. Sitten kun häntä tai pikemminkin hänen mainettaan on varsinaisesti tarkoitus käyttää, järjestetään niin, että hän itse ei pääse kontaktiin muiden ihmisten kanssa (enää koskaan), minkä jälkeen hänen mainettaan voidaan melko vapaasti käyttää hyödyksi esim. muukalaisvastaisissa attentaateissa. Tai tietoverkkohyökkäyksissä tai miten olikaan alunperin ajateltu.

"Vääriä tuulimyllyjä vastaan taistelevan" mielen jatkuvaa kuormitusta (ja tarkkailua) tarvittaisiin, jotta hänet saataisiin tekemään asioita, jotka hänen mainettaan sopivasti (ennalta) vääristävät. Jos palkintona on se, että saadaan vaikkapa seuraavaksi 20 vuodeksi syntipukki teoille, jotka voidaan järjestää kuin tilauksesta, niin tällaiselle toiminnalle voi ajatella löytyvän paljon kannattajia ja osanottajia. Jopa hänen oma äitinsäkin saattaisi hänet "myydä" - saisihan sillä nimensä historiankirjoihin.

Tällaiseen mielen kuormituksen soveltuvat tai toimivat hyvänä pohjana mm. seuraavat asiat:

a) Henkilö on alituisessa "kapinassa" kieltä vastaan (on valppaana sanojen ja ilmausten kömpelyyksille ja epätäsmällisyyksille).

b) Henkilö altistuu toistuvasti korkean abstraktiotason käsitteiden ristiriitaisuuksille (esim. "kauniit ihmiset eivät olekaan ilkeitä, ei kun ovatpas, ei kun eipäs").

c) Henkilölle auktoriteettiset ihmiset pilaavat vaikutelman luotettavuudestaan (esim. vanhemmat ja terapiaa tarjoavat asiantuntijat).

d) Henkilö ei voi pitää eri roolejaan sillä tapaa "puhtaina", että voisi irtaantua yhdessä roolissa häiritsevistä asioista ollessaan toisessa roolissa (esim. muut ihmiset tuottavat samoja ärsytystä aiheuttavia signaaleja useissa eri konteksteissa).

e) Henkilö joutuu usein mahdottomien tai ajatuksellisesti työläiden valintatilanteiden (*) eteen, jotka kuohuttavat tai aiheuttavat muita emootioita (esim. auttaisiko epilektisen kohtauksen saanutta vai kiirehtisikö kokoukseen).

f) Henkilön päivät alkavat jo heti aamusta jollain ärsyttävällä tavalla (esim. tie aamun lehden ääreen on "miinoitettu" muiden lehtien otsikoilla kuten "rasismi jyllää Suomessa", "huumevalistus ei tehoa" ja "kun kukaan ei välitä").

g) Henkilö kokee hankalaksi määrittää itseään erilaisten testitulosten avulla, koska niiden määritykset eivät tunnu riittävän pysyviltä (kuka oikeasti on koko ajan persoonaltaan esim. spontaani tai harkitseva).

h) Henkilö ei saa riittävästi toipumisaikaa itsereflektiolle ja pään sisäisen "säpinän" tyynnyttämiseen (yhdet hyvät unetkin auttaisivat paljon, jos seuraava päivä olisi mielekäs).