Sen voi kokea itselleen hyvin soveltuvaksi, ettei ole näkemässäkään enempää sitä, minkälaiseksi ne alueet muuntuvat, joissa aiemmin sijaitsi käymäänsä yläastetta, päiväkotia ja liikuntasalia. Muualle muuttaminenhan auttaa siinä varsin hyvin ja mainittujen kohteiden purkamisen osalta se tuli ajoittuneeksi niihin vaiheisiin, missä uutta oli jo saatu paikoitellen aluilleen, mutta missä mitään sellaista ei vielä oltu otettu käyttöönsä. Tällainen jättänee helpompia mahdollisuuksia muistella, minkälaista oli joskus ennen, jos sattuisi tuntumaan siltä, että niitä haluaisi miettiä tai muistella. Voihan siinäkin silti olla hiukan haastetta, että saa häivytettyä mielestään liikuntasalin osittain jo murskattuna, jotta olisi oletettavasti mielekkäämpää muistella liikuntasalissa tapahtumisia. Niitäkin, jotka ajoittuivat tavanomaisen käytön jälkeisiin aikoihin. Jonkin verran siinä välivuosinakin paikat ehtivät muuttua, mutta kaikki oli paljolti ihan just sellaisenaan kuin silloin ennenkin. Aikuisiällä tällainen kestoisuus kertoo kaupungista valitettavasti enemmänkin.

Taisihan sitä lehdessäkin olla uutisointia ja netissä puhetta siitä, että mitä ääniä sieltä entiseltä koululta kuuluu, mutta ei niitä sellaisista tietolähteistä käynyt lukemaan, vaan oli parempi ottaa asiakseen käydä arvioimassa tapahtunutta itse niissä rajoissa kuin aluetta reunustavuudet antoivat mahdollisuuksia. Ensisilmäys oli toki "ohhoh, onpa melkoista"-reaktiota aiheuttavaa, mutta sitten rakennuksen tiilimäinen jykevyys ja seinäpintojen ulkoisesti jokseenkin puhtaaksi jääminen alkoi uutta mieleen mietettä siitä, että tämä tapahtunut kuvasti "helpot kohteet ensin ja sitten ei enää aivan tiedäkään mitä tekisi"-tyyppistä toimintaa eli ikkunoitahan lienee helppo rikkoa ja siihen sitten mukaan sälekaihtimien turmelemista, kun kerran siinä lähettyvillä ovat joillekin olleet, mutta mitäs sitten on tehty? Huonetilat ovat oletettavasti olleet jokseenkin tyhjät, minkä yhdestä kuvasta näkeekin. Radikaalampaa olisi ollut, jos tapahtunut olisi ajoittunut aikaan, kun purkutyöt eivät vielä olleet alkaneet, mutta rakennuksen sisäpihalla oli jo noina aikoina ollut purkamista meneillään. Muutamat graffitit ulkoseinissä lienevät tehty eri aikoina ja ties vaikka ihan jonkun antaman luvan kanssa. Ne ehkä vähän tyylikkäämpinä "good bye school"-osoituksina. Jos jokin korpeaa, niin se on varmaan tuo tuoli tuolla asfaltin päällä. Miten joku julkeaakin jättää sen sellaiseen paikkaan?

Kun ostoskeskus Sammontoria siten valokuvailee, että keskittyy sen arkkitehtuurin sellaisiin piirteisiin, jotka jäävät olemattomalle huomiolle kaikenlaisen mietintähaluja latistavan aiheuttamana, se käy myöhemmin kuvia pläräillessä tuntumaan siltä, että sehän olisi voinut olla komia pytinki, joka olisi soveltunut monenlaisen tapahtuman ja yleisöä tarvitsevan arvoille ja arvostuksille. Se käy siten vaikuttamaan rakennukselta, jonka kaartuvaisuuksia ja yksityiskohtien keskenään yhteen sopivuutta on varmastikin mietitty huolitellusti arkkitehdin suunnittelupöydän ääressä. Siihen olisi voinut saada sitä kaupungin tasolla usein kaipailtua veto- ja pitovoimaa, mutta se miten helpostikin tällaisia mahdollisuuksia saatiin hälvennetyksi/häivytetyksi, saivat koko kaupungin tuntumaan jotenkin hävettävältä (ohikulkijat, opiskelijat, alueella työskentelevät, yrittäjät, useat kaupunginjohtajat, kaavoittajat ym.).

Monen muunkin alueen osalta on tuotu esille se, kuinka jotkut yrittäjät voivat tehdä kiinteistöomistuksellaan paljolti mitä vain tai olla tekemättä mitään, mutta vaikka lainsäädöksien mukaan kaupunki ei voi päätöksellään ottaa jotain rakennusta ja muuta siihen liittyvää hallintaansa "noin vain", pitäisi siltikin olla saavutettavissa sellainen kollektiivinen tahtotila, mikä ei jää odottamaan useita kymmeniä vuosia sitä, että ympäröivään alueeseen kohdistuu jotain laajavaikutteista kaavoittamista, joka esim. liikennevirroillaan aiheuttaisi sen, että tämäkin rakennus alkaisi kehittymään olemuksensa ja mahdollistamansa toiminnan osalta.

Nykyisen kaupunginjohtajan on moneen kertaan kerrottu käyttäneen runsaasti aikaa ja vaivaa, jotta eräs muu taho saataisiin jäämään kaupunkiin ja laajentamaan toimintaansa, mutta tämä alue, josta tuhannet opiskelijat, opettajat, professorit ym. kulkevat suht viereltä mennessään läheiselle kampusalueelle tai tullakseen sieltä, on saanut osakseen lähinnä eräänlaista non-verbaalia nälvintää, minkä eräänä ilmentymänä on ollut läpi vuoden sen vierellä rikkinäisenä välkkynyt valaisin. Jos edes sitä ei ole viitsitty korjata tai pyytää korjattavaksi, miten voi olettaa kenenkään lappeenrantalaisen osaavan arvostaa mitään? Mitähän LUT:n "tyylitaituri" työelämäprofessori Sami Sykkö sanoisi tästä kaikesta ja siitä, mikä jäi vielä sanomatta? Toisaalta, sehän se hassua olisi, jos häneltä julkisemmin mielipiteen kysymisen jälkeen "alkaisi tapahtumaan" ja sitten joitain kävisi nolottamaan, "kun ei tajuttu aiemmin kysyä häneltä". Ai kuka Sami Sykkö..? Noh, semmonen.. tiedäthän, muotivaikuttaja.

Siinä on jotain erityisen suomalaista, että muutoksia ajoitetaan johonkin "sopivaan vaiheeseen tai hetkeen". Mainio-kauppa tilasi asennuspalvelun kankaiselle mainoskyltilleen sillä ajoituksella, että lähistöllä laajalti meneillään ollut maanmylläys oli saavuttamassa sen vaiheen, että uudistuneille kaduille pääsi ilman kiemurtelemista keskeneräisyyttä ilmaisevien reittiesteiden väleistä. Samalla sai lähtönsä entisestä ruokailupaikasta loputtomiin viestivä kyltti. Lieköhän monikaan muistaa sitä, oliko ennen Minimanin nimenmuutosta samoissa liiketiloissa ollut jokin ruokakauppa, sillä tämänkin muutoksen jäljiltä kahteen ikkunaan jäi edelleen lukemaan "market" ja "Ruoka"? Pikanttina yksityiskohtana kankaisen mainoskyltin toisen laidan vierellä oleva hiukan räjähtäneen näköinen ikkuna jotenkuten kulkevine sähköjohtoineen, jotka tosin eivät ole läheskään niin tuhoisasti alueen olemukseen vaikuttavia kuin töhritty ja turmeltu puuaita. "Pikku vikaisuudet" ovat voineet saada jotkut olettamaan, että alue vaikuttaa olevan "jotenkin balanssissa" eli ei liian siistiä, muttei aivan tuhoutuneenkaan näköistä", mutta ei tämä oikein toimisi "kokonaisvaltaisemmin" arvioiviin.

Kyseessähän on tosiaan kaupunki, jossa epäkohtiin ei puututa vimmalla, mutta toisaalta Tarmo-merkkisiä työkaluja olisi saatavilla tästä Mainio-kaupasta ja olisikohan ollut myös aiemmasta Minimanista. Joka tapauksessa, eri kaupan nimi, samat aidan viat ym.

Aivan kuin olisi tuossa taannoin sanonut jotain Sammontorin voineen arkkitehtuurisen olemuksensa puolesta sopia parempaankin käyttöön, mutta kuinka sellaista mahdollisuutta puoltaisi tällainen lähettyvillä oleva, ymh, punaisuus?

Jos kerran kaupan nimiä vaihdetaan, niin eikö sitä voisi tehdä sen muutoksen siten, ettei lähettyvillä kulkevien ihmisten tarvitsisi joutua katselemaan tällaista keskeneräisyyttä? Ei ollut vain muutaman päivän toimipaikan painavampien kylttien vaihtamiset ja laittamiset tekemättä, vaan sitähän kesti useita viikkoja. Vai oliko se sitten vaikkapa tavaratoimittajan vikaa tai kenties potentiaalisiin asiakkaisiin vaikuttamista "sopivalla ajoituksella", minkä järkevyys ei millään meinannut käymään selville?

Sääolosuhteet vaikuttivat vahvasti siihen, miltä jokin ympäristö näytti, mikä kesän aurinkoisina päivinä sai "kaiken näyttämään jotenkin paremmalta", mutta annas kun tuli sateiden jälkeinen synkempi ilma ja asfaltin epätasaisuuksiin oli jäänyt sadevettä, niin silloinhan se jälleen alkoi selkeämmin iskeä tajuntaan, kuinka karmelta kyseinen alue näyttää eräästäkin suunnasta katsottuna. Rikottu ja muuten turmeltu puuaita siinä sitten oleellisena vaikutelmaa turmelevana tekijänä. Toisaalta, mikä sitten olisi kenenkin mitenkin vaikutettavissa, olisi toki tarkemman miettimisen arvoista, sillä puuaidathan voivat tulla hajoitetuksi moneenkin kertaan eli kaupan pitäjänkö niitä pitäisi alvariinsa olla korjauttamassa? Entäpä jokseenkin jatkuvasti näkyvillä ollut "Jahti&Vahti"-mainos? Sehän on varmaankin ollut mm. hämäystarkoituksessa alla olevan mainostaulun leveysrajoissa pysyttäytyvänä, sillä se vei huomiota mm. rakennukselta itseltään ja peitti toisaalta sen alla olevaa rujoutta, mutta olisihan sitä voinut vaihtaa johonkin toiseen edes joskus?

Kun riittämiin vähäarvostaa tuota erästäkin kauppaa ja sen edeltäjiä, käy helposti ihmetyttämään, että miksi siinä lähettyvillä edes on jokseenkin tarkoituksettomana ruohoaluetta, josta on näkyvyyttä kyseisen kaupan tolppamainokseenkin, kun alue ei vain kertakaikkiaan vetoa ihmisiin sillä tapaa, että siinä olisi kiva pitää vaikka picnicciä? Nimenvaihdos tapahtui siis ennen kuin katualueita käytiin laajalti muokkaamaan. Samassa mainostolpassa myös "Ravintola Raittinen", jota ei ole ollut olemassa moniin vuosiin.

Ei sen pitäisikään olla vain tuon kauppaketjun tehtävä miettiä, miten kaupunginosan toimivuutta, kelpaavuutta ym. saataisiin parannettua, sillä kyllähän sen jokainen talviräntäisillä keleillä näiltäkin paikkein kulkeva tajuaa, että jotainhan tässä on pielessä ja siitä sitten pitäisi käydä laajentumaan mietteet käsittämään aluetta laajemminkin.

Tässä ei ole kyse arvostelmasta sen suhteen, että jotain oli kenties paremmin kuin aiemmin tai että "olipa melkoista aikaa, kun joutui näkemään lähettyviltä, miten katusaneeraustyötä kesti yli vuoden", sillä olihan katusaneeraukselle sinänsä järkevät perusteet mm. uuden koulun aiheuttamien liikennevirtojen vuoksi. Kyseinen katusaneeraus itse asiassa jaettiin useampaan osaan ja mistä tässä on nähtävillä sen ensimmäisen vaiheen etenemistä.

Toisinaan lehtien mielipidekirjoituksissa on jonkun arkkitehdin selitystä siitä, kuinka talorakentaminen ym. olisi laadullisesti, esteettisesti ja tilankäytöllisesti parempaa, jos heiltäkin olisi kysytty tai pyydetty heitä osallistumaan suunnitteluun. Ehkäpä niin onkin, mutta siinä on jotain paljastavaa kaupungin aluekehittämiseen vaikuttavien haluista ja pyrkimyksistä, kuinka he voivat pitäytyä oletetuissa olettamuksissa, että kaupunkilaiset ym. "eivät laita pahakseen", jos jokin kaupunginosa pysyy hyvin pitkän aikaa selkeän vikaisena erityisesti olemuksensa osalta, mutta myös jonkinlaisen muodostuvan luonteensa vuoksi.

Joidenkin kaupunginosien osalta alueen luonteeseen vaikuttavat osatekijät vaikuttavat toimivan yhteen "epäilyttävän synergisesti" kuten Sammontorin tienoolla, missä kirkon luona on syntymiseen, kasvamiseen, vanhentumiseen, köyhistymiseen ja kurjistumiseen liittyväistä, mistä viimeisimpinä mainittuja ilmentävät esim. viikottaiset jonot Sleyn (Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen) ruoka-apuun sen Armonkallion toimpisteellä Sammontorin vierellä. Paikkana sitä on kuvailtu mm. sanoilla "Armonkalliolla kohtaavat vanha ja uusi, kantasuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat ja yhä useammin myös kauempaa saapuvat maahanmuuttajat."

Kourulan kaupunginosassa on eräs kuin "kuollut osa", jota ei vain ole voitu karsia pois, joten sen lähettyvillä on sitten ollut jonkinlaista toimintaa, joka muistuttaa arjen palveluita tavanomaisen modernina. Se kuolleempi osa on vain eräs alueista, jotka potentiaalisesti muistuttavat siitä, kuinka aluekehitys Lappeenrannassa ei ole lähellekään tasa-arvoista. Toki joitakin aluekehityshankkeita on toisinaan pyöräytelty käyntiin, mutta vaikkapa kymmenisen vuotta mihinkään kehittymättömyyttä on aika vahva osoitus monen tahon osaa ottavuuteen kyvyttömyydestä tai viitsimättömyydestä. Asiaan vaikuttaa tietysti myös se, että Lappeenrannassa ei ole sellaista kollektiivisesta keskustelukulttuuria, joka toimisi yhteisistä asioista keskustelua ylläpitävänä tekijänä. Kaupungin "yleiseen elinvoimaan" liittyvää halukkuutta ilmenee enemmän, mutta se menee kovin helposti ohitse Kourulasta ym.

Sinänsä kaupunkikehitys ei ole sillä tapaa kaupungin tai sen toimielimien hallinnoitavissa ja päätettävissä, että ns. rakennusfirmat saataisiin tekemään juuri sitä, mitä halutaan ja päätetään, ellei kyse ole vaikkapa LOAS:n aluille laittamista asuinkerrostaloista. Siltikin vuoropuhelun eri toimijoiden kesken luulisi voivan ainakin teoriassa voivan muodostua sellaiseksi, että tajuttaisiin "puhaltaa samaan hiileen" siihen tapaan, että tulisi (kärjistetysti sanottuna) huomioiduksi muidenkin kuin "kalliimpien" ja "himotuimpien" alueiden kehittämisen merkitys joltain liiketaloudelliselta tai taloudelliselta kantilta, sillä kyllähän jo pelkästään se, että opiskelijat saadaan jäämään kaupunkiin, vaatisi sen, että nämä opiskelijat saataisiin uskomaan siihen, että "kaupungilla on toivoa selvitä ja kehittyä" ja siihen voisi luulla tarvittavan "huonompienkin" alueiden kehittämistä, mikä taasen ajan mittaan tai jo ennen sitäkin alkaisi tuntumaan ns. rakennusfirmoillekin kannattavalta kehitykseltä, johon halutaan osallistua. Ehkäpä LUT-yliopistokaan ei sitten kuitenkaan tuota tarpeeksi fiksuja opiskelijoita tekemään monimutkaisia laskelmia, joihin muut voivat päätöksiään perustaa?

Toisaalta, luontohan pelastaa päivän, jos pahemmankin, joten sen mielialoja ja olotiloja parantavan "voiman" tehtäväksi voinee jättää pidemmäksikin aikaa ihmisten tyytyväisempänä pitämisen?