Pitäydyttäessä olettamuksessa, että poliitikkokin on vain ihminen, jolla on haasteita ajattelunsa pitämisessä koherenttina, pitäisi hänenlaistaan erityisesti hänen merkittävyytensä osalta kyetä koettelemaan ilman, että koettelusta tulisi pelkkä muistitesti, jossa muistamattomuutta tai jonkin ajatuksen muodostamisen vaikeutta pidettäisiin todisteena jostain. Jatkuvahko koherenttius ajattelussa viittaisi tässä siihen, ettei tarvitsisi toistuvasti uudelleenorientoitua johonkin toisenlaiseen ajatuskokonaisuuteen, vaan yksilöllä olisi pitkälti jatkuva valmius vastailla ja tehdä päätelmiä jonkinlaisissa aiherajoissa ja aiheiden käsittelyjen "syvyyksissä". Tällainen määritelmä olisi kai suht lähellä asiantuntijuuden määritelmää ja on monella tapaa ongelmallista, että poliitikko retororisia ja argumentaarisia kikkoja käyttäen koettaa käyttäytyä kuin asiantuntija paitsi silloin, kun se olisi läpeensä epäuskottavaa esim. vaadittavan spesifisen tietämyksen vuoksi.

Monenlaisen tietämyksellisen kykeneväisyyden esittäminen esim. pääministerin, ministerin, valiokunnan puheenjohtajan, puoluesihteerin, jonkin sortin valtuutetun roolissa on yhteiskunnallisesti sitä suurempi ongelma, mitä vähemmän media heitä haastaa ja juuri sitähän se ei paljoakaan tee. Valtakunnanpolitiikan tasolla kaikki vaali-iltamatkin kulkevat ilman monien oleellisten asioiden käsittelyä ja pääpaino saattaa olla siinä, kykeneekö haastateltu olemaan esim. huojumatta lattiaan merkityssä kohdassa ja missä kohdin hän vaihtaa asentoa. Olisi niin kovin paljon sellaista haastavaa kysyttävää, jolla saisi murrettua heidän imagojaan ja brändejään eli eräänlaisia merkittävyyden suojiaan, mutta medialle voi riittää se, että esim. jokin tehty ja päätetty on hyväksi "Suomelle" ja mitä taasen ei ole laitettu lainausmerkkeihin vahingossa. Perimmäisenä tarkoituksena tässä voisi pitää sitä, että tunnistettaisiin, kuinka pitkään ja monesti sitä onkaan keskusteltu asioista aivan liian rajautuneesti ja kuinka monet asiat jäävät tyystin keskusteluista (ja siten myös päätöksenteoista) pois.

--

Sattumoisin, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 9.6.2025, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaisen ajankohtaiskatsauksessa tuli tähän soveltuvasti sanotuksi, mikä on se eräs asia, johon aluevaltuutettujen täytyy jossain vaiheessa ottaa kantaa eli terveydenhuollon palveluvalikoimaan kyseisen hyvinvointialueen puitteissa. Ei ole varmaan tarpeenkaan olettaa aluevaltuutettujen hankkivan lääkäritason ymmärryksen voidakseen ottaa kantaa siihen, miltä osin teknologia-avusteisuuskaan ei riitä vajeellisten resurssien kompensoimiseksi ja minkälainen vähempi palveluvalikoima on hyväksyttävissä, mutta heidän täytyy tunnistaa itsessään, miltä osin heidän tietämyksensä ei tunnu riittävältä ja rohjeta myöntää se muillekin. Sellaisella aluevaltuutetulla ei tee aluevaltuustossa mitään, joka vain hyväksyy toisaalla tehdyn mukaisen ehdotuksen ja koettaa sävyttää sitä monen muunkin varmastikin lausumin sanoin eli "palveluvalikoimaan kuuluvien palveluiden täytyy olla vaikuttavia, turvallisia ja kustannuksiltaan hyväksyttäviä".

Hyvinvointialuejohtaja viittaa ajankohtaiskatsauksessaan meidän palveluvalikoimaan eli kyseisen hyvinvointialueen sellaiseen, mutta siitä voi tai oikeastaan pitäisi olla vaikea aloittaa keskustelua tulematta ajatelleeksi myös kansallisen palveluvalikoiman periaatteiden kehittämistä, minkä osalta STM:n sivuilla mainitaan, että "Periaatteiden säätämisellä laissa halutaan varmistaa, että -- -- tärkeimmät palvelut toteutetaan eri alueilla yhdenvertaisesti." ts. lisäpalveluita voi kehittää, jos siitä ei aiheudu kansallisen palveluvalikoiman tavallaan määrittämästä vähäisempää palvelutuotantoa. Toisaalta, periaatteet ovat eri asia kuin varsinaiset palvelut ja niitä periaatteita vasta kehitellään ja niiden säätämistä tehdään vielä usean vuoden kuluttuakin. Aiheesta lisää kirjoituksessa Terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteiden määrittelyn kenties aiheuttamista ongelmista.

"Tavallaan positiivinen asia on myös väestörakenteen muutos, sillä että meidän väestö ikääntyy. Siinä ei ole negatiivista, mutta se on kustannuksia lisäävä asia. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän palveluita kuin nuorempi väestö. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että meidän koulutettavat ikäluokat pienevät jatkuvasti vuosi vuodelta. Me emme voi ajatella, että me jatkuvasti suhteellisesti suurempaa osaa koulutettavien vähenevästä määrästä koulutamme sote- ja pelasektorin käyttöön. Ja tästä syystä me emme voi tuottaa tulevaisuudessa palveluita samalla tavalla, kun me olemme tuottaneet tähän mennessä. Meidän henkilöstö ei tule siihen palvelutarpeeseen riittämään, vaan meidän täytyy keksiä uusia toimintamuotoja. Meidän täytyy hyödyntää teknologiaa siellä, missä se on mahdollista niissäkin tapauksissa, joissa ihmistyö voisi olla parempi vaihtoehto. Mutta meidän täytyy se meidän olemassa oleva henkilöstö keskittää ja allokoida sinne, jossa saavutettava hyöty siitä on suuri. Ja meidän täytyy vaikuttavuutta lisätä, joka tarkoittaa sitä, että meidän palveluvalikoimaa joudutaan tarkistelemaan sen mukaan, kuinka vaikuttavia palvelut meidän väestölle ovat. Ja jos palveluvalikoimasta joudutaan jotakin nykyisiä palveluita poistamaan, sen tulee perustua niiden vaikuttavuuteen. Elikkä vähimmin hyödyllisistä luovutaan ennen kuin tärkeimmistä. Talous on hyvin keskeinen asia ja talouden johtaminen on hyvinvointialueen itsenäisyyden edellytys ja tähän meidän tulee kiinnittää huomiota. Meidän tulos ja tulosennuste vuodelle 25 osoittaa, että olemme oikeassa suunnassa. Meidän tavoite tälle vuodelle on se, että teemme pientä ylijäämää. Meidän ennuste tällä hetkellä näyttää 4.8 miljoonan alijäämää. Ja tämä on tietysti asia, jonka me haluamme vielä tämän vuoden aikana korjata, jotta pysymme siinä sillä uralla, jossa jolla me tahdomme olla." (hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaisen ajankohtaiskatsauksesta, aluevaltuuston kokouksessa 9.6.2025)

--

Entäpä, pitäisiköhän Vihreitä koetella niiden toistuvasti jankkaamien luontoarvojen ja ilmastoasioiden osalta laittamalla heitä vastaamaan kysymykseen siitä, pitäisikö lattia- ja muut tuulettimet, joista ensin mainittuja on esim. Hobby Hallin verkkokaupassa myynnissä enemmän kuin kolmesataa, olla aina sellaisin tuotetiedoin myytyjä, että niihin sisältyy laitteen vertailukelpoinen desibeleinä mainittu äänentuotannon määrä? Sehän on jo ostajankin kannalta kovin ongelmallista, että tuotelistaussivulta satunnaiset kymmenisen lattiatuuletinta tarkempaan arviointiin ottaessaan joutuu huomaamaan, että eihän niissä ole kenties yhdessäkään mainittu melutasoja ollenkaan ja jos on, se on sitten pelkän max-tason mainitseminen. Sehän se onkin ostopäätöstä tehdessä tärkeä tieto, eikä laitetta muutenkaan pitäisi ehkä koskaan käynnissä edes puolella teholla.

Tällainen aiheuttaa

• yhden tilauksen tekemistä kerrallaan ja palauttamista tyytymättömyyden vuoksi
• yhden tilauksen tekemistä kerrallaan ja tyytymistä siihen, että laite ei ollut aivan toivotunlainen
• usean tilauksen tekemistä kerrallaan ja osan niistä palauttamista tyytymättömyyden vuoksi tai
• ties monennenko vielä yhden tilauksen tekemistä, josko sitten vihdoin löytyisi se, joka olisi desibelitasoltaan sopiva.

Sitähän voisi toki olettaa, että kyllähän ne tiedot varmaankin löytyvät jonkinlaisesta manuaalista valmistajan verkkosivujen kautta, mutta sellaisille verkkosivuille ei ole linkin linkkiä tuotesivuilta, eikä Google-haullakaan välttämättä heti ensimmäisistä hakutuloksista sellaista löydä. Sitten jos valmistajan sivuille tulee navigoituneeksi, saattaakin joutua huomaamaan, että tuote on jo poistunut myynnistä, eikä jäljellä ole kuin jotain sinnepäin olevia tuotteita, joiden yhdenlaisuus ominaisuuksien osalta ei välttämättä ole ihan selvää. Jos eksakti tuotesivu valmistajan sivuilta löytyy (tai joissain tapauksissa esim. maahantuojan sivuilta), voi sieltä löytyä jopa ohjekirja laitteelle, mutta sittenpä voikin ehkä joutua toteamaan, että ei siinä eikä tuotteen sivuilla ole mitään mainintaa desibeleistä kuin juurikin korkeintaan sen max-tason osalta. Kylläpä siis olikin hyödyllistä ajautua sillä lailla pois myyjätahon sivuilta. Seuraavan arvioitavan tuotteen kohdalla varmaankin sama hommeli.

Edelleen mainitun Hobby Hallin tuotteita ja erityisesti niiden toimitusaikoja silmäillen voi tehdä sen huomion (kesän ehkä kuumimpana päivänä eli 30.7.2025), että kahdeksalle tuotelistaussivulle levittyvien tuotteiden ensimmäiselle sivulle mahtuu monia hetipian lähetettävissä olevia tuotteita, mutta jo seuraavalta tuotelistaussivulta alkaen (kun lajitteluna "nopein toimitusaika") käykin sitten olemaan niitä, joiden lähetysaika on enimmäismäärä siitä, mikä sivuston UKK:ssa luvataan lähetysajaksi varastossa oleville tuotteille (1–5 arkipäivää tilauksesta). Sekin tosin pitänee monen lattiatuulettimen kohdalla paikkansa, jos asiakas voi hakea tuotteen PostNord Vantaan noutopisteeltä, muutoin voi olla pari päivää lisää odottelua, että tuotteen saa haetuksi esim. postilokerosta. Kolmannelta tuotelistaussivulta alkaen lähetysajat käyvät olemaan vähintään kuutisen päivää noutopisteelle ja neljänneltä alkaen onkin sitten jo pari viikkoa vähintään. Siinähän sitä monessa tapauksessa olisikin aikaa kertyväksi, kun tilailee ja palauttelee useamman lattiatuulettimen.

Toki sitenkin voi käydä, että jos ne desibelit olisi ilmoitettu, niin sitten tuotteessa on kuitenkin jotain esim. älytöntä tai potentiaalisesti ärsyttävää kuten eräässä Stadler Formin tuotteessa on design niiku ihan jees ja tuuletintoiminnot kerrassaan kelpoisia, mutta jokainen kaukosäätimen painikkeen painallus aiheuttaa voimakkaan auditiivisen vasteen laitteen moottorin tienoilla eli sen voimakkuuksisen piip-äänen, että kuulunee kerrostalossa naapuriinkin (useampaankin). Ja jos haluaa vaihtaa tehon esim. kolmoselta kakkoselle, joutuu painaltelemaan koko kierroksen edestä "seuraava teho" painiketta. Hintaakin laitteella parisataa eli ihan suhteessa laatuodottamiin?

Mikähän mahtaisi olla Vihreiden kanta siihen, pitäisikö pettymyksiä aiheuttavien, asuntoon sijoitettavien tuulettimien tuotetietoihin saada vaadituksi jotain täydennystä vai pitäisikö sitten kuitenkin painottaa työllistävää vaikutusta vaikkapa kuljetusyrityksille? Sähköautojahan ne varmaan käyttävät, joten vältyttäisiinkö sitten fossiilisten polttoaineiden haittojen miettimiseltä? Toisaalta, tuotteetpa voivat tulla Suomen rajojen ulkopuolelta ja olivatkohan ne sähköautot ja niiden osat aivan ikuisia sentään?

Tuossa eräässäkin Helsingin Sanomien jutussa näytti olleen otsikkona sellaista, jonka mukaan Sofia Virta väittää Vihreiden olevan Suomen "johtava markkina­liberaali puolue" eli tarkoittikos se jotakuinkin niin, että tuolloin kannetetaan ns. vapaata markkinataloutta? Sisältyykö siihen mahdollisuus, että yritys voi jättää tuotetiedoista pois kaikenlaista, jos vähän siltä tuntuu, että pitäisi tai haluaisi tehdä niin oli kyseessä sitten valmistaja tai jälleenmyyjä?

Voisiko tässä olla soveltuvaa pitää tätä EU-laajuisesti käsiteltävänä asiana? Eikös se joku Niinistön Ville ole siellä EU-parlamentissä meppinä, josko hän olisi Vihreänä käsitellyt vihreitä asioita siellä? Katsotaanpa.. China's critical raw materials, Russia's war against Ukraine, Media freedom in Georgia, religious freedom in Tibet, sham trials of Armenian hostages, human rights in Thailand, political situation in Georgia.. Iran, Taiwan, Belarus.. marine mammals, Sakatti's nature reserve, Russian shadow fleet, NATO summit, EU's energy sovereignty, European defence..

Eihän nuo ole sinnepäinkään? Entäpä otsikon perusteella ainukaisena aihetta sivuavana, liittyen debattiin otsikolla "Kilpailukykykompassi", mistä täysin kontekstistaan irroitettuna hänen kommenttinsa (saatavilla vain englanniksi):

Mr President, where does industrial competitiveness come from? It comes from productivity. And where does productivity come from? Well, it comes from increasing the added value of our production chains and from technological leaderships. I think it is important that the Commission stops this kind of paradoxical view that at the same time the Commission says that the 90 % climate target is important, we are decarbonising our economy, we are going forward in combining the green and competitive angles of our future. They need to be seen together, but there is still also this other underlying discussion whether we actually should have less focus on greening our economies. We should really be clear that that means that we have less competitive future. Investing in green technologies, in lead markets, in R&I is what Europe needs to do more. When we do more investments in renewable and energy efficiency, we get industrial production that's more competitive in the global market that has an increasing demand.

Eli vihreisiin teknologioihin, energiatehokkuuteen yms. investoiminen on siis ilmeisesti hyödyllistä, kun kyse on globaaleista markkinoista, mutta josko vielä toisen Vihreiden MEP:n eli Maria Ohisalon kannanottoja ja osallistumisia pläräisi. Suullisissa kysymyksissä ei ainaskaan, osallistumisissa täysistuntoihin ei myöskään, mutta sentään luonnon ja kilpailukyvyn ovat saaneet samaan lauseeseen mahtumaan kuten osallistumisessa täysistunnon keskusteluun otsikolla "Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuus":

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komissaari, pidän arvokkaana, että kertomuksessa kilpailukyvyn ytimeen nostetaan ilmaston kannalta kestävä Eurooppa ja osaavat ihmiset. Osaamisen on kuitenkin synnyttävä sille pohjalle, jossa ihmisten perustoimeentulo, asuminen ja koulutus on taattu kaikille, jossa jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus toteuttaa itseään ja tässä kertomus jättää valitettavasti toivomisen varaa. Luontoa ja ihmisiä kuluttamalla luotu kilpailukyky on tullut tiensä päähän. Hyvät työolot ja oikeudenmukainen työelämä sekä vakaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta, luonnon monimuotoisuus, nämä ovat edellytyksiä kestävälle kilpailukyvylle. Meidän on tehtävä yhdessä ne päätökset, joilla EU:n alueella on jatkossa maailman osaavimmat ja hyvinvoivimmat ihmiset. Aloitetaan siitä, että jokaisella on koti, josta käsin rakentaa hyvää elämää.

Päätöslauselmaesityksissä ei sielläkään otsikkotasolla sinnepäinkään, jos tuotemerkintöihin ja/tai kuljetuksiin liittyen jotain, ihan mitä vain, haetaan, eikä myöskään kirjallisesti vastattavissa kysymyksissä. Ehkäpä joltain noteerattavalta kotimaan kamaralla enemmän aikaa viettävältä Vihreältä voisi kysäistä asiasta ja josko siitä sitten kävisi etenemään jotain? Toisaalta, johan sitä itselleen on lattiatuulettimen hankkinut. Sen edellä mainitun Stadler Formin sellaisen, joka tuottaa voimakkaan auditiivisen vasteen painikkeita painellessa, mutta joka sentään näyttää hyvältä, toimii muilta osin erittäin hyvin ja on tuulettavuuden aiheuttamilta äänentasoiltaan miellyttävän hiljaisehko. Vai olisikohan siitä sitten kuitenkin pitänyt mainita enemmän jotain huonoa, sillä onhan se siltä eräältä osin vahvasti tarkoituksellisen oloisesti vaivaannuttavaksi tehty eli myöhemmin kenties julkaistava parempi versio tulisi aiheelliseksi ostaa, ellei sitten jo aiemmin, jos päättäisi koettaa niitä muita sen kehittelemiä tuotteita. Saisivat sitten kuljetusyrityksetkin vähän lisää tekemistä.